EMASympäristöselonteko 2012 Sappi Kirkniemi
Sisältö Sisältö 2 Alkusanat 3 Sappi Kirkniemi 4 Sappin kestävän kehityksen ohjeet 6 Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä 7 Ympäristönäkökohdat 8 Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet 9 Ympäristötavotteiden toteutuminen 2012 10 Lupaehtojen toteutuminen 2012 12 Sappi Kirkniemi ja BAT 14 Paperinvalmistuksen materiaalitase 16 Ympäristötavoitteet ympäristöohjelmassa 2013 2014 17 Prosessivesien käsittely ja vesistövaikutukset 18 Ilmapäästöjen vaikutukset ilmanlaatuun 22 Materiaalitehokkuus ja hyötykäytön edistäminen 26 Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen 28 Sanasto 30 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014 Toimitus: Jenni Kukkonen Carita Sommar Matti Korhonen Kirsi Skyttä Jouni Marttila Taitto: Katja Ranta/Avite.fi 2 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014
Alkusanat Kirkniemen paperitehdas julkaisee nyt järjestyk- tykset on teh- sessä kolmannen täydellisen EMAS-asetuksen ty. Jatkuvan mukaisen ympäristöselontekonsa, jossa on parantamisen esitetty keskeiset tiedot tehtaan ympäristövel- toteutuminen voitteista, -vaikutuksista ja ympäristönsuojelun ei ole itses- tason kehittymisestä. täänselvyys. Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestä- Vesistökuor- vän kehityksen päätekijät, joihin Sappi on sitou- mituksen tunut. Kirkniemen tehdas on huomioinut nämä hallinnan ympäristöpolitiikassaan ja arkipäivän kestävän osalta vuoden kehityksen toimintatavoissaan vähentääkseen 2012 jälki- ympäristövaikutuksia ja käyttääkseen luonnon- puolisko oli varoja entistä tarkemmin. haasteellinen. CODCr- ja fosforipäästöjen luparajojen kuukau- Kestävä kehitys ja ympäristön huomioon ottaminen eivät ole ristiriidassa tehokkaan sikeskiarvoissa oli ylityksiä ja CODCr-päästön tuotannollisen toiminnan kanssa. Tehokas tapa vuosiluparaja ylittyi. Olemme arvioineet ohjata toimintaa oikeaan suuntaan on asettaa poikkeamiin johtaneet syyt ja käynnistäneet ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet osaksi vuo- tilanteen korjaamiseksi projektin, jonka mää- sittaista suunnittelua, joka määrittelee puitteet rittämien toimenpiteiden avulla voimme jatkaa toiminnalle ja edistää jatkuvaa kehitystä. Tavoit- pitkään jatkunutta hyvää kehitystä päästöjen teiden toteutumista seurataan säännöllisesti hallinnassa. sekä tehdas- että osastotasoilla. Tehtaalla on käytössä toimiva johtamisjärjestelmä, joka pitää Talous sisällään ympäristö-, energiatehokkuus-, työ- Energiatehokkuuden parantamiseksi teemme terveys- ja työturvallisuusjärjestelmät, laadun- jatkuvaa kehitystyötä muun muussa ottamalla hallintajärjestelmät sekä puun alkuperäketjun käyttöön uusinta tekniikkaa, ajamalla valmis- hallinnan. tusprosesseja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja kouluttamalla henkilöstöä. Havainnol- Yhteiskunta listaaksemme henkilöstölle toimintojen vaiku- Turvallisuuskehityksemme on ollut erinomainen tusta energian kulutukseen, olemme kehittä- jatkuvan ja pitkäjänteisen panostuksen ansios- neet ja ottaneet käyttöön uuden ta. Vuonna 2012 tapaturmataajuutemme (8,1 seurantatyökalun. Saavutimme tuotannon kpl/ miljoona työtuntia) oli pienempi kuin kos- energiatehokkuustavoitteet vuoden 2012 kaan selvästi alle paperiteollisuuden keskiar- aikana. Olemme maailman ensimmäisten von ja vajaa neljännes vuoden 2000 tasosta. yritysten joukossa saaneet ISO 50001 -sertifi- Tarkastelukaudella olemme edelleen te- kaatin, joka osoittaa, että toimimme järjestel- hostaneet ja selkeyttäneet jätteiden lajittelua, mällisesti energiatehokkuuden kehittämisessä. mikä on parantanut tehdasalueen siisteyttä ja turvallisuutta ja vähentänyt jätehuoltokuluja. Toivon tämän ympäristöselonteon vastaavan Jätteiden hyötykäytölle asettamamme tavoit- kysymyksiinne Sappi Kirkniemen tehtaan ym- teet saavutettiin. päristöasioista ja niihin liittyvistä toiminnoista. Ympäristö Kirkniemessä 1. maaliskuuta 2013 Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2011 vahvistaman uuden ympäristöluvan velvoitteet asetettiin tavoitteisiin ja ympäristöohjelmaan 2012 2014. Ympäristöluvan edellyttämät selvi- Martti Savelainen tehtaanjohtaja Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014 3
Sappi Kirkniemi Sappi Kirkniemi valmistaa tehokkaasti ja tannosta. Galerie-tuotteiden ominaisuudet ympäristöä kunnioittaen korkealaatuisia pääl- mahdollistavat asiakkaille keveämmän paperin lystettyjä aikakauslehtipapereita. Kirkniemen valinnan, mikä tarkoittaa alhaisempia tuotan- tehdas on osa Sappi Fine Paper Europea. to- ja kuljetuskustannuksia. Galerie-tuotteet Kirkniemen tehdas sijaitsee Etelä-Suomen ovat täysin kierrätettäviä. suurimman järven, Lohjanjärven, rannalla. Tuotteita printtimedian tarpeisiin Puu on uusiutuva raaka-aine Paperin tärkein raaka-aine on uusiutuva puu Kirkniemen tehdas tuottaa päällystettyjä aika- ja siitä valmistettavat kuitumassat: sellu, hioke kauslehtipapereita neliöpainoalueella 35 90 ja hierre. g/m. Paperikoneita on kolme ja jokainen Muita raaka-aineita ovat: niistä on erikoistunut yhden tuotteen valmista- täyteaineet ja päällystyspigmentit miseen. Galerie-tuotteista kevyin, Galerie Lite, side- ja lisäaineet soveltuu korkean opasiteetin ansiosta erityi- vesi sesti laajalevikkisiin aikakauslehtiin ja suuripai- Havusellulla saadaan paperille vaadittava noksisiin kuvastoihin. Galerie Brite on par- lujuus ja mekaanisella havupuumassalla pa- haimmillaan erityyppisissä aikakauslehdissä ja periin hyvä tasaisuus ja optiset ominaisuudet. kuvastoissa. Galerie Finen suurimmat käyttö- Pigmentit parantavat paperin painettavuutta. kohteet ovat aikakaus- ja asiakaslehdet sekä Lisäaineilla tehostetaan tuotantoprosessia myyntikuvastot. Galerie Fineä valmistetaan ja parannetaan erilaisia tuoteominaisuuksia. sekä kiiltävä- että silkkipintaisena. Tuotteet Veden avulla muodostetaan paperin rakentee- myydään yhtiön oman myyntiverkoston kautta seen tarvittavat kemialliset sidokset puukuitu- ja viennin osuus on noin 96 % kokonaistuo- jen välille. 2 Paper Profile tietoa tuotteistamme Sappi Fine Paper Europen tehtaiden paperituotteilla on Paper Profile -ympäristötuoteselosteet. Paper Profile on eurooppalaisten paperinvalmistajien kehittämä tuoteseloste, johon on koottu yhtenäiseen muotoon kyseisen paperituotteen ympäristöasioita koskevia tietoja ja tunnuslukuja. Tuoteselosteessa on tietoa muun muassa tuotteen koostumuksesta, sen tuottamisen yhteydessä syntyvistä päästöistä ja tehtaan ympäristöjärjestelmästä. 4 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014
Tuotantoprosessi Sappi Kirkniemi 2012 Kirkniemen tehdas käsittää massanvalmistus- Kapasiteetti: Tuotanto: Liikevaihto: Henkilöstö: osaston ja kolme paperinvalmistuslinjaa. Massaosastolla valmistetaan paperinvalmistuksessa tarvittava hioke- ja hierremassa (me- 735 000 tonnia 685 000 tonnia 506 miljoonaa euroa 600 kaaninen massa). Sellua eli kemiallista massaa hankitaan kotimaisilta selluntoimittajilta. sopivat pinta- ja painatusominaisuudet. Paperin Mekaanisen massan valmistuksessa puut kuoritaan kuorimarummussa ja kuori poltetaan loppukosteudeksi jää noin 4 %. Pituusleik- omalla voimalaitoksella, jolloin saadaan teh- kauksessa konerulla leikataan kapeammiksi taan käyttöön sähköä ja lämpöä. Puun kuidut ja halkaisijaltaan pienemmiksi asiakasrulliksi. irrotetaan toisistaan mekaanisen rasituksen Pakkaamossa rullat suojataan kestämään koko avulla. Mekaaninen työ muuttuu kitkavoimien kuljetusketju tehtaalta asiakkaan varastoon. kautta lämmöksi, jonka vaikutuksesta puukuituja toisiinsa sitova ligniini pehmenee ja kuitujen Energia ja vesi väliset sidokset aukenevat. Massaa valkaistaan Kirkniemen tehtaalla käytettävä höyry ja suurin vetyperoksidilla tai ditioniitilla. Sellu hajotetaan osa sähköstä valmistetaan tehdasvoimalaitok- pulppereissa veden ja mekaanisen rasituksen sella. Paperitehdas käyttää lämpöä (höyryä) avulla. noin 650 GWh ja sähköä hieman alle 1 000 GWh vuodessa. Höyryä käytetään paperin kui- Paperin valmistuksessa sekoitetaan erilaiset massat halutussa suhteessa sekä lisätään vatuksessa ja prosessivesien lämmittämisessä. tarvittavat täyteaineet ja apuaineet seokseksi, Sähköä kuluu erilaisten koneiden ja laitteiden jossa on vettä yli 99 %. Massaseos levitetään käytössä. Osa tarvittavasta sähköstä ostetaan tasaisesti vettä läpäisevälle muovikankaalle valtakunnan verkosta. Kirkniemen tehdasvoimalaitos siirtyi Sappin eli paperikoneen viiralle, jolloin paperiradasta poistuu vettä kiertoon imujen tehostamana. omistukseen 15.11.2012. Aiemmin voimalaitoksen Märkää paperirainaa puristetaan paperikoneen omisti Fortum Power and Heat Oy. puristinosalla huopien ja telojen välissä, jonka Paperia ei voi valmistaa ilman vettä. Pape- jälkeen paperissa on vielä kosteutta yli 50 %. rinvalmistusprosessissa puun kuidut irrotetaan Kuivatusosalla haihdutetaan vettä höyryllä toisistaan ja niistä muodostetaan vettä apuna lämmitettävien kuivatussylintereiden avulla. käyttäen luja, yhtenäinen matto. Vettä tarvi- Kuivatukseen käytetty lämpö otetaan talteen taan kuitujen kuljettamisen ja raaka-aineiden ja vesihöyry johdetaan ulos. Paperitehtaan laimentamisen lisäksi lämmön siirtämiseen, piipuista nouseva savu on tätä vesihöyryä. jäähdyttämiseen ja tilojen, koneiden ja laittei- Kuivatusvaiheessa paperikuitujen välille muo- den pesuun. Kaikki tehtaan prosessiperäiset dostuvat lujat sidokset. Päällystysvaiheessa jätevedet käsitellään tehtaan jätevedenpuhdis- paperin pintaan levitetään päällystyspastaa, tamolla. Saniteettivedet ohjataan kunnalliselle joka kuivataan lämpösäteilyllä ja ilmapuhalluk- jätevedenpuhdistamolle. Puhdistettu jätevesi sella sekä kuivatussylintereillä. Jälkikäsittelyssä johdetaan Lohjanjärveen. paperin pinta silotetaan ja kiillotetaan matta- tai kiillotuskalanterilla. Päällystetty paperi saa näin Massan käsittely Paperiradan muodostus Kuivatus Jäähdytysvesi säilyy puhtaana ja se ohjataan suoraan vesistöön. Päällystys Kalanterointi Pituusleikkaus Pakkaus Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014 5
Olemme sitoutuneet Sappin arvoihin ja ympäristöpolitiikkaan sekä noudattamaan kestävän kehityksen ohjeistoa. Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän kehityksen päätekijät ja vastuullisen toiminnan kulmakivet. Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikan neljä näkökulmaa huomioi nämä tekijät ja Sappin kestävän kehityksen ohjeet arkipäivän toiminnassa. Prosperity - talous Pitkäkestoisen kannattavan kasvun painottaminen Eettisten käytäntöjen edistäminen Asiakastyytyväisyyden edistäminen teknologian ja innovaatioiden avulla Kilpailuaseman vahvistaminen tärkeimmillä markkina-alueilla Liiketoiminnan edellytysten varmistaminen Arvon tuottaminen sidosryhmille People - yhteiskunta Yhteistyö yhteisöjen kanssa Avoin ja rakentava yhteistyö sidosryhmien kanssa Yhdenvertaisen, monimuotoisen työpaikan luominen Hyvä työpaikka Koulutus- ja kehitysmahdollisuuksien tarjoaminen Hyvinvointi, turvallisuus ja terveys etusijalla Planet - ympäristö Parhaiden ympäristökäytäntöjen ja lakien noudattaminen Jatkuva sitoutuminen riippumattomiin ympäristö-, puu- ja kuitusertifiointijärjestelmiin Biodiversiteetin turvaaminen edistämällä kestävää metsänhoitoa Kasvihuonekaasujen vähentäminen ja uusiutuvista lähteistä saatavan energian käytön lisääminen Kiinteän jätteen vähentäminen ja veden laadun parantaminen Kierrätyskuidun talteenotto 6 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014
Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä Toteutamme kestävään kehitykseen, jatkuvaan parantamiseen ja vastuulliseen liiketoimintaan sekä ympäristökuormituksen pienentämiseen liittyvät tavoitteemme suunnitelmallisen, tavoitteellisen ja johdonmukaisen toimintajärjestelmämme avulla. Kirkniemen ympäristöpolitiikka määrittelee päämäärät ja periaatteet, joita tarkastellaan neljästä näkökulmasta. Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka Ympäristövaikutusten näkökulma Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Päämääränä prosessien tehokkuus ja jatkuva Päämääränä rakentava yhteistyö sidosryhmien kanssa parantaminen Periaatteena valmistusprosessin ja toimintatapojen Periaatteena keskustella sekä kertoa aktiivisesti tuotteista, valmistusprosessista ja ympäristötoi- kehittäminen hyödyntäen paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), energiatehokkuuden jatku- o Kunn ioi us vu minnastamme t us kuus ja kierrätyksen tehostaminen Lu va parantaminen sekä materiaalitehok- Päämääränä vastuullinen työpaikka Periaatteena asettaa terveys, turvallisuus ja kk m a du yy La Henkilöstönäkökulma s ARVOT uus ä Tinki m ttö Omistajanäkökulma Päämääränä lakien noudattaminen ja kestävä kehitys ympäristö etusijalle, antaa kehittymismahdollisuuk- Periaatteena säädösten täyttäminen ja ympäristöluparajojen noudattaminen sia sekä edistää henkilöstön ympäristötietoisuutta Ympäristöpolitiikan toteuttamisväline toimintajärjestelmässä on vaiheittainen 2. Toteutus 1. Suunnittelu Sovitaan toimintatavat, joita noudattamalla asetettui- Tunnistetaan ja valitaan toiminnan tärkeät ympäristö- hin tavoitteisiin voidaan päästä. Nämä toimintatavat näkökohdat, asetetaan niitä koskevat tavoitteet sekä kirjataan työ- ja toimintaohjeisiin, määritellään orga- valitaan mittarit näiden tavoitteiden seurantaa varten. Ac Käynnistetään tarvittavat kehitystoimet (projek- t suhteen. ck 4. Kehittäminen nisaation ja eri henkilöiden vastuut tavoitteiden Do P n la Che 3. Arviointi Analysoidaan ympäristömittareista saatua tietoa ti, investointi, koulutus) sekä korjataan ohjeistusta ja ja tavoitearvojen saavuttamista. Arvioinnin perusteella toimintatapoja tarpeen mukaan. Tämän jälkeen aloite- pyritään tunnistamaan kohteet tai toiminnot, joissa taan uusi kehittämiskierros ympäristönäkökohtien ja on kehitystarpeita. Lisäksi suoritetaan kohdennettuja -tavoitteiden tarkistuksella. sisäisiä arviointeja. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014 7
Ympäristönäkökohdat Kirkniemen tehtaan toiminnot vaikuttavat ympäristöön sekä suoraan että välillisesti. Vaikutukset minimoidaan käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja kestäviä toimintatapoja. Ympäristönäkökohdat ovat asioita, joilla on vaikutuksia tehtaan päästöihin, raaka-aineiden käyttöön, energian kulutukseen tai muihin ympäristöä rasittaviin toimintoihin. Keskeinen ympä- Tärkein ympäristövaikutus Toimenpiteet vaikutuksen pienentämiseksi ristönäkökohta Päästöt veteen Paikalliset vaikutukset Lohjanjärven eteläosassa, rehevöityminen (fosfori, typpi), hapen kulutus (COD, BOD) Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen. Puhdistamolle ohjattavan jätevesikuormituksen minimoiminen, mahdollisimman käyttövarma ja tehokas jäteveden puhdistamon toiminta, puhdistamon kapasiteetin riittävyyden varmistaminen muutoksia ja investointeja suunniteltaessa. Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapettaminen. Satunnaispäästöjen hallinta Riski suoralle ympäristövaikutukselle; Päästöt vesistöön, ilmaan, maaperään, haju, melu Toimiva ympäristöriskien arviointimenettely ja korjaavien toimenpiteiden tehokas läpivienti riskejä havaittaessa: 1) Päästötapahtumien vähentäminen teknisten toimenpiteiden ja henkilöstön koulutuksen avulla. 2) Päästöjen torjuntavalmiuksien ylläpito ja kehittäminen, sisäinen pelastussuunnitelma, oma palokunta. 3) Tehokas tiedonkulku. Jatkuvaa riskien arviointia toteutetaan sisäisten ympäristöpoikkeamien hallinta- ja raportointimenettelyssä SARA-turvallisuustietojärjestelmässä, vuosittain yhtiössä kaikilla tehtailla käyttäen yhtenäistä ympäristöriskien arviointimenetelmää sekä lupaprosessien yhteydessä. Päästöt ilmaan Maaperän happamoituminen (NO2, SO2), ilman saastuminen (hiukkaset), ilmastonmuutos (CO2). Päästöt melko vähäisiä, ei merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen. Päästökauppa. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö. Energiatehokkuuden parantaminen (kansallinen energiatehokkuussopimus). Melu Haittavaikutukset lähiympäristölle Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen. Meluavien kohteiden äänenvaimennukset mahdollisuuksien mukaan. Uusien prosessien ja laitteiden hankinnassa huolehditaan siitä, että tehtaan aiheuttama ympäristömelu ei lisäänny. Valmistusprosessin tehokkuus - materiaalitehokkuus Suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia; kuormitus jäteveden puhdistamolle, raakaainehankinnan vaikutukset, jätehuollon vaikutukset Raaka-aineiden, kemikaalien ja veden säästeliäs käyttö; veden ominaiskulutus alle BAT-rajan, hävikin minimoiminen. Kaatopaikkajätteen vähentäminen ja sivutuotteiden hyötykäytön maksimoiminen. Energiatehokkuus Päästöt ilmaan, ilmastonmuutos Energiatehokkuussopimus; energiatehokkuustoimenpiteiden toteutus ja seuranta. Sopimuksen mukaiset parannustavoitteet ja toteutussuunnitelma ulottuvat vuoteen 2016. Kuljetukset Välilliset ympäristövaikutukset (päästöt ilmaan, melu, energiankulutus) Kuljetuksista vastaa Sappi Fine Paper Europen keskushallinto. Kirkniemen omassa toiminnassa vähennetään sisäisten ja lähialueen kuljetusten aiheuttamia ympäristöhaittoja kuljetusten huolellisella suunnittelulla. Puuraaka-aineen käyttö Paikalliset ympäristövaikutukset (luonnon monimuotoisuus, maankäyttökysymykset) Kirkniemen tehtaan puunhankinnasta vastaavalla Metsäliitto Osuuskunnalla, sellumassojen valmistajilla ja Kirkniemen tehtaalla on kaikilla puun alkuperäketjun hallinnan sertifikaatit (PEFC CoC). Puun alkuperäketjun hallinnan avulla tunnemme puun alkuperän ja sertifioidun puuaineksen osuuden. Näin varmistamme, että käyttämämme massan puuraaka-aine tulee kestävästi hoidetuista metsistä. Sertifioidun puun osuus Kirkniemen tuotteiden kuituraaka aineesta on yli 80 %. *Kirkniemen paperitehtaan ja voimalaitoksen ympäristöluvissa on määritetty jätevesikuormitukselle, ilmapäästöille ja melulle raja-arvot, joiden noudattaminen estää merkittävien ympäristövaikutusten syntymisen. 8 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014
Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet Vuosittaisten ympäristötavoitteiden ja -mittareiden lähtökohtana ovat tehtaan keskeiset ympäristönäkökohdat. Tehdastason tavoitteet hajautetaan eri osastoille, jotka toiminnallaan vastaavat niiden toteutumisesta. Tavoitteet ovat mitattavia ja niiden toteutumista seurataan toimintajärjestelmässä määritellyllä tavalla. suhteita naapurustoon sekä kalastuskuntien ja yhdistysten edustajiin. Tavoitteenamme on jatkuva tiedonvaihto ajankohtaisista asioista. Pidämme naapuristokokouksia ja tiedotamme asioista tarvittaessa. Vastaamme kaikkiin asiakkaiden ja naapuruston yhteydenottoihin ja kirjaamme ne palauterekisteriin. Raportoimme ja käsittelemme yhteydenotot tehtaan johtoryhmässä säännöllisesti. Sertifioitu puun alkuperäketjun hallintajärjestelmä on esimerkki asiakkaidemme ympäristöodotusten täyttämisestä. EMAS-ympäristöselonteon välityksellä kerromme jatkossakin säännöllisesti tehtaamme ympäristöasioiden kehittymisestä. Tavoitteenamme on alittaa erittäin tiukat päästöjen luparajat kaikissa olosuhteissa. Päämäärä on ilmaistu siten, että toimimme lakien ja säännösten mukaisesti, tehokkaasti sekä jatkuvasti parantaen. Satunnaispäästöjen ennaltaehkäisy ja häiriöiden määrän pienentäminen kuuluvat vastuulliseen työpaikkaan ja ympäristöpäämääriimme. Tavoitteenamme on välttyä satunnaispäästöiltä. Jotta voimme arvojemme mukaisesti tinkimättömästi parantaa ympäristöriskien hallintaa, on henkilöstömme ohjeistettu raportoimaan pienemmistäkin sisäisistä ympäristöpoikkeamista. Kestävän kehityksen päämäärän mukaan tavoitteenamme on minimoida prosessien vedenkulutus ja käyttää raaka-aineita mahdollisimman tehokkaasti. Keskeisin vedenkulutuksen vähentämistavoite on käyttää mahdollisimman vähän vettä valmistettua paperitonnia kohden. Raaka-ainetehokkuudessa tavoittelemme mahdollisimman pientä kiintoainehävikkiä jäteveden puhdistuslaitokselle. Meneillään olevien energiansäästötoimenpiteiden tavoitteena on, että otamme kaikkien muutos- ja korjausinvestointien sekä ajotapamuutosten yhteydessä huomioon myös energiatehokkuuden parantamisen. Jätteet pyrimme ohjaamaan mahdollisimman laajasti hyötykäyttöön. Kaatopaikalle päätyvän roskajätteen määrä on otettu seurantaan ja sille on asetettu vähentämistavoitteet. Ympäristöpäämääränä yhteistyö sidosryhmien kanssa merkitsee avoimia ja rakentavia Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014 9
Ympäristötavoitteiden toteutuminen 2012 Näkökulma/ prosessi Tavoite/periaate ja toimenpiteet Tunnusluku ja tavoitearvo Toteuma Henkilöstö/ jätehuolto Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö - Kuitusaven maanparannus- ja tuhkan lannoitekäyttöprojektit Lajittelujärjestelmän jatkoselvitys Hyötykäyttöaste > 97 % Kuori ja lietteet polttoon > 80 % Kuitusavimäärä < 80 t/d Kaatopaikalle roskajätettä < 60 t/a 99,7 % 83,1 % 76 t/d 159 t/a Ympäristövaikutukset/ poikkeamien hallinta Riskien tunnistaminen, poikkeamien selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet Kemikaalihyväksyntämenettely Ei satunnaispäästöjä Ympäristötapahtuma -kirjauksia SARA-järjestelmään < 12 kpl/a Satunnaispäästöjä 0 kpl 34 kpl/a Ympäristövaikutukset/tuotanto Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen/bat - Seisokkien suunnitelmallisuus - Talteenottolaitteistojen hyvä hallinta Kiintoainehäviö jätevesiin < 18 kg/t 20,2 kg/t Jätevesivirtaamien 210 l/s päiväylityksiä < 12 kpl 171 kpl Jätevesivaikutusten hallinta/ Bref-viitearvojen minimien alitus pl. kiintoaine - Puhdistamon ennakoiva kunnossapito ja toiminnan jatkuva kehittäminen Jätevesivirtaama < 12 m3/t BOD7 *< 0,23 kg/t CODCr < 2 kg/t Fosfori < 0,004 kg/t Typpi < 0,04 kg/t Kiintoaine < 0,8 kg/t 9,4 m3/t 0,25 kg/t 3,26 kg/t 0,0034 kg/t 0,03 kg/t 1,22 kg/t Lohjanjärven syvänteiden hapetuksen optimointi Neljän hapettimen toimintavarmuus /Teho Toimintavarmuus hyvä Ympäristövaikutukset/ jäteveden puhdistamo 0 kpl Sidosryhmät/ viranomaiset, alan organisaatiot Ympäristötietojen toimittaminen: Asetettujen aikataulujen puitteissa Ympäristöhallinto, Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry, Pakkausalan ympäristörekisteri ja vaikutustarkkailut Toimitettu Sidosryhmät/ naapurusto Yhteistyö sidosryhmissä: tiedonvälitys ja keskustelu - Palautteiden käsittely ja naapurustokokous, näkyvyys sidosryhmätilaisuuksissa Palauterekisteri Tiedotteet Sidosryhmätilaisuudet Palautteet 4 kpl, käsitelty. Naapurusto tehtaan GSADpäivässä 6/2012 Sidosryhmät/ asiakkaat EMAS- ja ETJ-sertifiointi PEFC-sertifiointi Paper Profile todennettuna Joutsenmerkkikriteereiden täyttäminen Valmis huhtikuussa PEFC-% > 70 % Valmis huhtikuussa Valmis 85 % Valmis OK Omistaja/ tuotanto ja jäteveden käsittely Ympäristöluparajojen noudattaminen, luparajat kk- ja vuosikeskiarvot (sulkeissa) - Jäteveden puhdistamon käsittelykapasiteetti CODCr < 6000 kg/d (4500) Fosfori < 9 kg/d (7) Typpi < 130 kg/d (100) 6113 kg/d, vuosiluparaja ylittyi, 5 kpl kkluparajan ylityksiä 6,45 kg/d 59 kg/d 8,9 GWh 10,5 GWh 3 949 000 Omistaja/ energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Säästötavoitteet 2010-2016 yht: ** Sähkö 71 GWh ** Lämpö ja polttoaine 85 GWh Säästöprojektien määritys ETJ:n analyysissä, jatkuvan parantamisen hankkeissa ja ideatoiminnassa. Vuosisäästö Sähkö 7,7 GWh Lämpö 8,6 GWh Investoinnit Omistaja/ voimalaitos CO2 t/a vs. CO2-päästöoikeudet - todennus ja päästöselvitykset NOx t/a vs. NOx-kk-luparaja Biopolttoaineen tehokas käyttö - Polttoainejakauman seuranta - Biolietteen lämpöarvon nosto Hiilidioksidipäästöt (fossiiliset) Typen oksidipäästöt 224 100 t/a, alle päästöoikeuksien 368,3 t/a Biopolttoaineen osuus > 23 % Investointi 25,0 % Toteutettu *Suomessa biologisen hapenkulutuksen määritysmenetelmä on BOD7. BOD5 = BOD7/1,16. 10 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014 11
Lupaehtojen toteutuminen 2012 Lakimääräisten ympäristö- ja turvallisuusasioiden varmistamisella on Sappissa keskeinen asema. Huomioimme lakimuutokset tehtaan tavoiteasetannassa ja vahvistamme lakimuutosten toimeenpanon sekä lupamääräysten toteutumisen yhtiön johdolle puolivuosittain. ylittyi ollen 6 113 kg/d. Fosforin osalta ympäris- Vuoden 2012 vuosiraportointi viranomaisille Syksyllä jätevesivirtaama puhdistamolle nousi on tehty lupaehtojen mukaisesti ympäristö- laiterikkojen seurauksena. Normaalia suu- hallinnon tietokantaan ja viranomainen on ne remmasta virtaamasta johtunut puhdistamon hyväksynyt. Vastaavasti päästöselvitykset on lyhentynyt viipymäaika ja biologisen vaiheen todennettu ja siirrot on tehty päästökauppalain kohonnut lämpötila vaikeuttivat puhdistamon mukaisista hiilidioksidipäästöistä. Vuonna 2012 toimintaa. Jätevesivirtaama saatiin hallintaan CO2-päästöoikeuksia oli riittävästi. Sappi Kirk- laiterikkojen osalta lokakuussa. Häiriöilmoi- niemen paperitehtaalla ja voimalaitoksella on tukset luparajojen poikkeamista on toimitettu lainvoimaiset ympäristöluvat. Paperitehtaalla ja valvovalle viranomaiselle ja Lohjan kaupungille. voimalaitoksella on myös toistaiseksi voimassa tölupamääräyksen 9 kg/d kuukausikeskiarvo on ylittynyt marraskuussa ollen 10,25 kg/d ja joulukuussa ollen 9,55 kg/d. Molempina kuukausina ylityksen aiheutti hetkellinen kiintoaineen karkaaminen jäteveden purkuun. Vaikeudet ajoittuivat vuoden jälkipuolelle. Jätevedenpuhdistamon biologisen puhdistusprosessin häiriöt ovat tyypillisesti pitkäkestoisia. Jäteveden puhdistamon häiriöiden syyt on selvitetty. Vuonna 2012 kuormitus puhdistamolle kasvoi johtuen tehtaan prosessimuutoksista. Jätevesiasemalle tulevan kuormituksen pie- oleva vedenottolupa Lohjanjärvestä. Tehdas nentämiseksi ja puhdistamon tilanteen norma- on huomioinut toiminnassaan Korkeimman lisoimiseksi perustettiin erillinen projektiryhmä. hallinto-oikeuden 21. huhtikuuta 2011 vahvista- Projektiryhmä kartoitti tehtaan CODCr-, kiintoai- man ympäristölupapäätöksen. ne-, ja ravinnekuormitusten päästölähteet sekä Ympäristölupamääräyksen CODCr-kuukausi- mahdollisuudet pienentää puhdistamolle tule- keskiarvo 6 000 kg/d ylittyi vuonna 2012 viiden vaa jäteveden virtaamaa. Kartoituksen perus- kuukauden ajalta. Tämän johdosta myös ympä- teella määritettiin toimenpiteitä, joilla tehtaalta ristölupamääräyksen vuosikeskiarvo 4 500 kg/d puhdistamolle tulevaa kuormitusta saadaan 12 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014
pienennettyä. Toimenpiteitä on toteutettu jou- vesistöön johdettavan jätevesikuormitus on lukuusta 2012 lähtien ja toteutetaan edelleen pienentynyt selkeästi ja tammikuussa 2013 se vuoden 2013 aikana. Toimenpiteiden johdosta oli luparajojen mukainen. puhdistamon tilanne on normalisoitumassa ja Päästöparametri Yksikkö Huomautus Toteutunut Luparaja Luparaja kk-keskiarvo vuosikeski- vuosi-keskiarvo 2012 arvo CODCr kg/d 6 000 4 500 6113 Vuosiluparajan ylitys, 5 kpl kuukausiluparajan ylityksiä Kokonaisfosfori kg/d 9 7 6,45 2 kpl kuukausiluparajan ylityksiä Kokonaistyppi kg/d 150 100 59 Ei ylityksiä COD ohjearvo vuosi ka. t/d COD luparaja kk ka. t/d COD luparaja/vuosi ka. t/d COD veteen veteen COD Cr-päästöt Cr-päästöt t/d t/d 1/1 3 2/ 13 88 77 6 6 5 5 4 4 33 2 2 1 1 00 97 02 11 12 12 1/13 2/13 97-02 03 04 05 06 07 08 09 10 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Typpi -päästöt veteen Typpipäästöt veteen kg/d kg/d 160 160 140 140 120 120 100 100 80 80 60 60 40 40 20 20 0 0 13 3 2/ Fosforipäästöt veteen Fosfori-päästöt veteen kg/d kg/d Fosfori ohjearvo kg/d 1/1 97 02 03 04 05 06 07 08 09 10 97-02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 11 12 12 10 10 99 88 77 66 55 44 33 22 1 1 0 Luparaja, kk-keskiarvo Luparaja, vuosikeskiarvo Ohjearvo 13 2/ 1/1 3 0 97 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 97-02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014 13
Sappi Kirkniemi ja BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka) Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvissa annettavien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT, Best Available Techniques). BAT-tekniikoista on muodostunut yksi keskeinen mittari metsäteollisuuden toiminnan tasolle. Sappi Kirkniemi on investoinut ympäristösuojeluun saavuttaakseen parhaan käyttökelpoisen tekniikan tason. ovat jatkuvatoimisten mittausten lisäksi muun 6.1.2011 voimaan tullut teollisuuspäästödirek- jä. Vedenkäytön tehostaminen aloitettiin jo tiivi (IE-direktiivi) täsmentää parhaan käyttökel- 1980-luvulla ja biologinen puhdistamo otettiin poisen tekniikan käyttöä entistä sitovammaksi. käyttöön vuonna 1986. Merkittävin jätevesi- Meneillään oleva ympäristösuojelulain uudistus en puhdistukseen liittynyt investointi tehtiin saattaa direktiivin määräykset kansalliseen vuonna 1996, jolloin käyttöönotetun paperiko- lainsäädäntöön. nelinja 3:n ohella kaksinkertaistettiin jäteveden BAT-tekniikka muodostuu joukosta tapaus- muassa Kirkniemen tehtaan tehokas ja pitkälle automatisoitu prosessinohjausjärjestelmä sekä suunnitelmallinen ja ennakoiva laitteiden kunnossapito. BAT-vertailuasiakirjoissa luetellut alakohtaiset BAT-tekniikat olemme ottaneet käyttöön kokonaisuudessaan. BAT-tekniikoita ovat muun muassa puun kuivakuorinta, tehokkaan prosessiveden käytön ja kierrätyksen mahdollistava vesijärjestelmä, mekaanisen massan katkaisupesu, pigmenttipitoisten prosessivesien erilliskäsittely sekä biologinen jätevedenpuhdistus. Lisäksi kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on saatu erittäin alhaiseksi, ja vaaralliset jätteet kerätään ja varastoidaan erikseen. Prosessiveden käytön ja jätevesipäästöjen vähentämisessä olemme olleet edelläkävi- käsittelylaitoksen kapasiteetti. Tällöin otettiin kohtaisesti määriteltäviä toimenpiteitä, teknisiä käyttöön uusi esiselkeytin, toinen ilmastuslinja, ratkaisuja ja päästötasoja, joilla saavutetaan jälkiselkeytykset ja kemiallinen jälkisaostus. kokonaisuutena hyvä ympäristönsuojelun taso. Tämän jälkeen laitoksen toimintaa on kehitetty EU on laatinut massa- ja paperiteollisuudelle järjestelmällisesti. niin sanotut BAT-vertailuasiakirjat (BREFit), Tehtaan nykyinen päästötaso on ravinteiden joissa on tietoja alalle soveltuvista BAT-teknii- ja jätevesivirtaaman osalta alhainen verrattuna koista ja joukko hyvää suorituskykyä kuvaavia BAT-vertailuarvoihin. Prosessivesi kiertää pape- lukuarvoja muun muassa jätevesipäästöille ja rikonelinjoilla 18 kertaa. Vedenkäyttö oli vuonna puhdistamon mitoitukselle. 2012 noin 22 % alle tyypillisen paperinvalmis- Yleiset BAT-vaatimukset edellyttävät, että tehtaalla on johdonmukainen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen johtamisjärjestelmä, jossa ote- tuksen tason (prosessijätevesimäärän viitearvo BAT ref min). Vaikka COD-luparaja puhdistamon biolo- taan huomioon ympäristöasiat. Kirkniemen teh- gisen vaiheen häiriöstä johtuen ylittyi vuonna taalla oleva ISO 14001 -standardin mukainen 2012, pysyi päästötaso BAT-vertailuarvojen ympäristöjärjestelmä täyttää nämä vaatimukset. (BREF) sisällä. Kiintoaine kaksinkertaistuu Lisäksi BAT edellyttää henkilökunnan olevan kemiallisessa saostusvaiheessa, mikä osaltaan riittävän koulutettua ympäristöasioiden hoitoon. selittää BAT-vertailuarvojen ylittymisen. Kirkniemessä henkilöstön koulutus on osa tehtaan johtamisjärjestelmää. Olemme esimerkiksi luoneet uusien työntekijöiden perehdytykseen kattavan ja systemaattisen menettelytavan. Yleisiä BAT:in mukaisia teknisiä ratkaisuja 14 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014
COD -ominaiskuormitus CODCr-ominaiskuormitus kg/t paperia Kg/t paperia BOD7-ominaiskuormitus BOD -ominaiskuormitus Kg/t 7paperia 6 6 kg/t paperia 5 5 0,6 0,6 0,5 0,5 4 4 0,4 0,4 33 0,3 0,3 2 2 0,2 0,2 1 1 00 97 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 97-02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 0,1 0,1 0 0,0 97 02 03 04 05 06 07 08 09 10 97-02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 11 12 12 BAT ref min BOD7 kg/t paperia BAT ref min COD kg/t paperia Kiintoaineen ominaiskuormitus kg/tbat paperia ref max COD kg/t paperia Fosfori-ominaiskuormitus BAT ref max BOD7 kg/t paperia Fosforin ominaiskuormitus g/t paperia Kg/t paperia Kiintoaineen ominaiskuormitus 1,4 Kg/t 1,3 paperia 1,2 1,2 1,1 1,1 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,7 0,7 0,6 0,6 0,5 0,5 0,4 0,4 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 10 88 66 44 2 2 00 97 02 11 12 97-02 03 04 05 06 07 08 09 10 03 04 05 06 07 08 09 10 11 BAT ref min Fosfori kg/t paperia 97 02 11 12 97-02 03 04 05 06 07 08 09 10 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 BAT ref min kiintoaine kg/t paperia BAT ref max kiintoaineen ominaiskuormitus kg/t paperia Typpi-ominaiskuormitus Typen ominaiskuormitus g/t paperia Kg/t paperia 100 100 80 80 60 60 40 40 20 20 00 97 02 97-0203 04 05 06 07 08 09 10 03 04 05 06 07 08 09 10 11 11 12 BAT BAT ref ref minmax Typpi kg/t paperia BAT ref ref maxmin Typpi kg/t paperia BAT BAT ref max Fosfori kg/t paperia Jätevesi m3/t paperia kg/t paperia Prosessijätevesimäärä m 143/t paperia 13 12 12 11 11 10 10 99 88 77 66 55 44 33 22 11 00 97 02 97-02 03 04 05 06 07 08 09 10 03 04 05 06 07 08 09 10 11 11 12 12 BAT ref max jätevesivirtaama m3/t paperia Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014 15
Paperinvalmistuksen materiaalitase Materiaalitase antaa kokonaiskuvan resurssien käytöstä, valmistetuista tuotteista sekä aiheutuneista päästöistä vuonna 2012. Panos hyödykkeet tehtaalle Energia Polttoaineet (GWh) Maakaasu voimalaitokselle 1 028 Maakaasu päällystysprosessiin 109 Biopolttoaineet (kuori, lietteet, puu) 353 Biopolttoaineen osuus 25,0 % Energian käyttö tuotannossa Sähkö 962 GWh Sähkön ominaiskulutus 1,40 MWh/t Lämpö 637 GWh Lämmön ominaiskulutus 0,93 MWh/t Työkoneiden polttoaineet Diesel 2,285 GWh Nestekaasu 0,068 GWh Raaka-aineet ja apukemikaalit Puuaines (m3) Puu 659 000 Hake 0 Puun käyttö 0,96 m3/t Kuituraaka-aineet (t, kuiva) Oma mekaaninen massa 213 000 Ostosellu 150 100 Massan käyttö 550 kg/t Tuoreveden otto (1000 m3) Raakaveden otto järvestä 22 800 Jäähdytys- ja tiivistysvedeksi 15 600 Jäähdytys- ja tiivistysvedet 23 m3/t Prosessivedeksi 6 800 Prosessiveden ominaiskulutus 10,0 m3/t Tehdasalueen koko 112 ha Muut kemikaalit (t) Pigmentit 273 000 Sideaineet 27 300 Lisäaineet 11 800 Muiden raaka-aineiden käyttö 474 kg/t Tuotos tehtaalta ulos Päästöt ilmaan Tehdas ja voimalaitos Rikkidioksidi SO2:na 40,7 t SO2 -ominaispäästö 0,059 kg/t Typen oksidit NO2:na 379 t NO2:na ominaispäästö 0,55 kg/t Hiukkaset 2,0 t Hiukkaset 0,003 kg/t Hiilidioksidi fossiilinen 224 100 t CO2 fossiilinen 327 kg/t CO2 bioperäinen 138 000 t Työkoneet SO2 0,004 t NO2 6,2 t Hiukkaset 0,48 t CO2 fossiilinen 661 t Tuotteet Paperin tuotanto 685 400 t PEFC-sertifioidun kuidun osuus 85 % Koko tuotanto PEFC-logolla Jätemateriaalit Yhteensä jätteitä 66 694 t Jätteet yhteensä 97 kg/t Jätteiden hyötykäyttöaste 99,7 % Kuori ja lietteet polttoon 55 300 t Osuus hyötyjätteistä 83 % Tuhka 7285 t Tuhka 10,6 kg/t Kaatopaikkajäte yht. 205 t Kaatopaikkajäte 0,3 kg/t Sekajätettä kaatopaikkajätteestä 159 t Vaaralliset jätteet 228 t Vaaralliset jätteet 0,33 kg/t 16 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014 Päästöt veteen Jätevesivirtaama 6 477 000 m3 Ominaisvirtaama 9,4 m3/t Kemiallinen hapenkulutus (COD) 2237 t COD-ominaispäästö 3,26 kg/t Biologinen hapenkulutus (BOD) 171 t BOD7-ominaispäästö 0,25 kg/t Fosfori (P) 2,36 t P-ominaispäästö 3,44 g/t Typpi (N) 21,7 t N-ominaispäästö 32 g/t Kiintoaine 836 t Kiintoaine ominaispäästö 1,22 kg/t
Ympäristötavoitteet ympäristöohjelmassa 2013 2014 Näkökulma/prosessi Tavoite/periaate ja toimenpiteet Tunnusluku/mittari Tavoitearvo Henkilöstö/ jätehuolto Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö - Kuitusaven maanparannus- ja tuhkan lannoitekäyttöprojektit Hyötykäyttöaste Kuori ja lietteet polttoon Kaatopaikkajätettä Energiajätettä Paperi/pahvijätettä > 99 % > 80 % < 120 t/a < 240 t/a < 420 t/a Ympäristövaikutukset/ poikkeamien hallinta Riskien tunnistaminen, poikkeamien selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet Kemikaalihyväksyntämenettely Ei vakavia satunnaispäästöjä Ympäristötapahtumakirjauksia SARA-järjestelmään > 12 kpl Satunnaispäästöjä 0 kpl Ympäristövaikutukset/ tuotanto Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen/bat - Seisokkien suunnitelmallisuus - Talteenottolaitteistojen hyvä hallinta Kiintoainehäviö jätevesiin Jätevesivirtaamien 210 l/s päiväylityksiä, seuranta < 20 kg/t Ympäristövaikutukset/ jäteveden puhdistamo Jätevesivaikutusten hallinta/ Bref-viitearvojen minimien alitus pl. kiintoaine - Puhdistamon ennakoiva kunnossapito ja toiminnan jatkuva kehittäminen Jätevesivirtaama BOD7 * CODCr Fosfori Typpi Kiintoaine < 12 m3/t < 0,23 kg/t < 2 kg/t < 0,004 kg/t < 0,04 kg/t < 0,8 kg/t Lohjanjärven syvänteiden hapetuksen optimointi Neljän hapettimen toimintavarmuus, tehon riittävyys Ympäristövaikutukset/ Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Säästötavoitteet 2010-2016 yht: ** Sähkö 71 GWh ** Lämpö ja polttoaine 85 GWh Säästöprojektien määritys ETJ:n analyysissä, CI- ja ideatoiminnassa. Vuosisäästö Sähkö Lämpö Sidosryhmät/ viranomaiset, alan organisaatiot Ympäristötietojen toimittaminen: Ympäristöhallinto, Tilastokeskus, vaikutustarkkailut, Metsäteollisuus ry, Pakkausalan ympäristörekisteri Sidosryhmät/ naapurusto Yhteistyö sidosryhmissä: tiedonvälitys Palauterekisteri ja keskustelu Tiedotteet - Palautteiden käsittely ja naapurusto- Sidosryhmätilaisuudet kokous, näkyvyys sidosryhmätilaisuuksissa Sidosryhmät/ asiakkuus EMAS- ja ETJ-sertifiointi PEFC-sertifiointi Paper Profile todennettuna Joutsenmerkkikriteereiden täyttäminen Valmis huhtikuussa PEFC-% > 70 % Valmis huhtikuussa Omistaja/ tuotanto ja jäteveden käsittely Ympäristöluparajojen noudattaminen, luparajat kk- ja vuosikeskiarvot (sulkeissa) - Jäteveden puhdistamon käsittelykapasiteetti CODCr Omistaja/ voimalaitos CO2 t/a vs. CO2-päästöoikeudet - todennus ja päästöselvitykset NOx t/a vs. NOx-kk-luparaja Biopolttoaineen tehokas käyttö - Polttoainejakauman seuranta Asetettujen aikataulujen puitteissa Fosfori Typpi Hiilidioksidipäästöt (fossiiliset) Typen oksidipäästöt Biopolttoaineen osuus 7,7 GWh 8,6 GWh Raportointi tehty oikea-aikaisesti Palautteiden käsittely 100 % Naapurusto kokous > 70 % < 6000 kg/d (4500) < 9 kg/d (7) < 130 kg/d (100) Päästöoikeuksien mukaisesti Lupaehtojen mukaisesti > 23 % *Suomessa biologisen hapenkulutuksen määritysmenetelmä on BOD7. BOD5 = BOD7/1,16. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014 17
Prosessivesien käsittely ja vesistövaikutukset Lohjanjärven tila on parantunut ja tehtaan ympäristöpäästöt merkittävästi alentuneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, vaikka tuotantomme on samaan aikaan kasvanut. Biologisen jätevedenpuhdistuksen varhainen käyttöönotto, jatkuva puhdistusjärjestelmien kehittäminen, alhainen tuotantoprosessin vedenkulutus, sivutuotteiden hyötykäyttö sekä energiantuotannon alhaiset päästöt turvaavat ympäristön hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. Tasausaltaasta jätevesi johdetaan aktiivilieteprosessiin, joka koostuu kahdesta ilmastusaltaasta ja kolmesta jälkiselkeyttimestä. Ilmastusaltaissa aktiivilietteen mikrobit lisääntyvät käyttäen ravintonaan jäteveden sisältämää orgaanista ainesta. Mikrobeille pyritään tarjoamaan optimaaliset olosuhteet hajoittaa orgaanista ainesta ilmastamalla jätevettä voimakkaasti ja lisäämällä siihen tehokkaan biologisen toiminnan vaatimia ravinteita. Ravinnelisäyksenä käytetään fosforia ja typpeä. Ilmastuksen jälkeen jätevesi selkeytetään kolmessa jälkiselkeyttimessä. Selkeytyksessä erottuneesta biolietteestä palautetaan suurin osa takaisin ilmastusaltaisiin ja ylijäämäliete pumpataan lietteenkäsittelyyn. Jälkiselkeyttimien kirkaste johdetaan kemialliseen jälkisaostukseen. Jäteveden kemiallisessa jälkisaostuksessa jätevedessä jäljellä oleva kiintoaine, liukoinen orgaaninen aine ja fosfori saostetaan vedenkäsittelykemikaaleilla kiinteäksi sakaksi. Muodos- Tehtaan likaisia prosessivesiä puhdistetaan tunut liete nostetaan veden pinnalle pienten sekä sisäisillä että ulkoisilla puhdistusmene- ilmakuplien avulla, kaavitaan pois ja johdetaan telmillä. Prosessivesien sisäisessä puhdistuk- lietteenkäsittelyyn. Puhdistettu vesi poistetaan sessa on käytössä muun muassa ultrasuo- altaasta ja johdetaan Lohjanjärveen. datinlaitteistoja ja tehokkaat kiekkosuotimet ja kuitujen talteenottoon. Jätevesien ulkois- Vesistö ja tehtaan jätevesien kuormitus ta puhdistusta varten on Kirkniemessä oma Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin ja kala- jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamolle taloudellisesti merkittävin järvi. Suomessa ohjataan jätevesiä normaalisti noin 18 000 m3 vesienhoitoa koskevan lainsäädännön myötä vuorokaudessa. Tavanomaisesta poikkeavat Lohjanjärven ekologinen tila on arvioitu*. Run- jätevedet voidaan johtaa tarvittaessa puhdista- sasravinteiseksi ja runsaskalkkiseksi tyypitelty molle varoaltaan kautta. Lohjanjärvi on ekologiselta tilaltaan pääosin paperikoneiden kiertoveden puhdistukseen Jätevedenpuhdistamo koostuu mekaanises- laatuluokkaa hyvä. Järven eteläosa sekä teh- ta, biologisesta ja kemiallisesta puhdistusvai- taan yläpuolella järven koillisosassa Maikkalan- heesta. Mekaaninen puhdistusvaihe koostuu selkä ja idässä Aurlahti on arvioitu tyydyttäviksi. välppäyksestä ja esiselkeytyksestä, joilla Biologisista tekijöistä laatuluokkaa laskevaksi vedestä poistetaan kiintoainesta. Esiselkeytyk- vaikutti lähinnä arvio pohjaeläinten tilasta. Loh- sessä suurin osa jätevedessä olevasta kiintoai- janjärven eteläosasta mereen laskeva Mustion- neesta laskeutuu altaan pohjalle ja poistetaan joki on veden laadultaan selvästi parempi, kuin lietteenkäsittelyyn. Kirkastunut vesi johdetaan Maikkalanselälle laskevat sekä järveen kuormi- neutraloinnin kautta tasausaltaaseen. Mikäli jäteveden lämpötila on biologisen puhdistuk- * Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökes- sen kannalta liian korkea, voidaan vesi johtaa kuksen julkaisu 1/2010: Uudenmaan vesienhoi- tasausaltaaseen jäähdytystornien kautta. don toimenpideohjelma. 18 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014
Jätevedenkäsittely Kirkniemessä Virtaama n. 18 000 m3/d Välppäämö Neutralointi Esiselkeytin Ø 41 m Jäähdytystornit Neutralointiallas 125 m3 Jälkiselkeytin 3 Ø 36 m Paperitehdas Tasaus 2000 m3 Ilma Ilmastusallas 3 10 000 m3 Varoallas, 10 000m3 Jälkiflotaatio Jälkiselkeytin 2 Ø 30 m Lohjanjärvi Ilma Flokkaus Ilmastusallas 2 Välipumppaamo 8 000 m3 Jälkiselkeytin 1 Ø 28 m Biolietelinko 1 Tehdas voimalaitos Ruuvipuristimet 3 kpl Biolietelinko 2 Biolietelinko 3 Polymeeri Suodos kanaaliin Biolietevarasto Polymeeri Kemiallinen liete Tiivistin Ø 16 m Suodos esiselkeyttimelle Bioliete polttoon tehdasvoimalaitokselle tusta tuovat Nummen- ja Väänteenjoet. Terminen kuivain nevirtaamista vuonna 2011**. Lohjanjärvestä Lohjanjärven ravinteiden kokonaiskuormituksesta suurin osa, noin 85 %, koostuu hajakuor vedet laskevat järven eteläosasta Mustionjokea pitkin mereen Pohjanpitäjänlahteen. mituksesta (maa- ja metsätalous, viemäröimä- Kirkniemen tehtaan vesistölle aiheuttama tön haja-asutus), ilmasta tulevasta laskeumasta kuormitus on vähentynyt merkittävästi vuosien ja luontaisesta huuhtoumasta maaperästä. kuluessa, mikä näkyy purkualueen vedenlaa- Sappi Kirkniemen puhdistetut jätevedet dun selvänä paranemisena. Tehtaan nykyisen johdetaan Lohjanjärven eteläosassa sijaitse- jätevesikuormituksen ja aikaisempien päästöjen vaan Osuniemenlahteen. Jätevesien johtaminen aiheuttaman sisäisen kuormituksen vaikutukset aiheuttaa paikallisia ympäristövaikutuksia. Kirk- ovat selvemmin havaittavissa vain purkupisteen niemen tehdas oli vuonna 2011 Lohjanjärven välittömässä läheisyydessä. suurin pistekuormittaja fosforin, kiintoaineen ja Puhdistettujen prosessijätevesien lisäksi BOD7:n osalta. Kokonaisuutena tehtaan vaiku- Lohjanjärveen johdetaan tehtaan käyttämät tus järven veden laatuun on kuitenkin rajallinen. likaantumattomat jäähdytysvedet. Niitä syntyy Esimerkiksi Lohjanjärven rehevöitymistä säätelevän minimiravinteen fosforin kuormituksesta ** Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun tehtaan osuus oli 7 % ja typpikuormasta 5 % yhteenveto vuosilta 2011, julkaisu 231, Länsi- laskettuna Mustionjoesta lähtevistä ravinneai- Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry 2012. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014 19
Pintaveden ekologinen luokitus SYKE, Uudenmaan ELY-keskus (osittain MML) Lohja Pintaveden ekologinen luokka tai muu arvio tilasta Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Ei tietoa Voimakkaasti muutettu Sappi Kirkniemi vuodenajasta riippuen noin 30 000 95 000 m3 kuuluvaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja vuorokaudessa. Tehtaan jäähdytysvedet ja ympäristökeskuksen vesienhoidon suunnittelun puhdistetut jätevedet kohottavat hieman veden työryhmään, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ym- lämpötilaa purkupisteiden läheisyydessä päristö ry:n tarkkailuyhteistyöhön sekä Lohjan Osuniemenlahdessa ja Pensaarensalmessa. ympäristöklusteriin. Lämpötilan nousu heikentää talvisin purkualueiden jäätilannetta. Sisäinen kuormitus vesistössä Kirkniemen tehdas osallistuu Länsi-Uu- Pohjasedimentteihin on kertynyt ajan kuluessa denmaan vesi ja ympäristö ry:n toteuttamaan runsaasti ravinteita sekä luontaisten prosessien vuosittaiseen Lohjanjärven pistekuormittajien seurauksena että ihmisperäisestä kuormituk- yhteistarkkailuun, jossa seurataan alueen ve- sesta johtuen. Ulkoisen kuormituksen myötä denlaatua ja sen kehittymistä. vesistöjen perustuotanto ja sedimentaatio Kirkniemen tehtaan ympäristöpäällikkö on voimistuvat, jolloin järvien pohjasediment- kutsuttu Metsäteollisuus ry:n ympäristöva- tiin laskeutuu yhä enemmän maahiukkasia liokuntaan, vesienhoitolain toimeenpanoon ja orgaanista ainesta. Eloperäisen aineksen 20 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014
hajottaminen kuluttaa alusveden happivaroja, niin sanottujen kevät- ja syyskiertojen aikana. mistä voi seurata ravinteiden vapautumista ve- Lämmin vesi ei sido happea ja sisäinen kuormi- teen. Happitilanteen heikkeneminen tai hapen tus kuluttaa sitä, syvänteiden happi loppuu ja loppuminen heikentävät vesistön ekologista sen seurauksena alkava käyminen liuottaa poh- tilaa, ja samalla sedimentin maahiukkasista jalietteestä lisää fosforia veteen. Vuonna 2003 vapautuu fosforia veteen. Mitä heikompi alus- Kirkniemen tehtaan toteuttama Osuniemenlah- veden happitilanne on, sitä enemmän fosforia den kunnostusruoppaus vähensi merkittävästi vapautuu. Alusvedestä ravinteet kulkeutuvat lahden pohjasta happea kuluttavaa eloperäistä vesikerrosten sekoittuessa päällysveteen, mis- ainesta. Kunnostus ei ole kuitenkaan vaikuttanut sä ne ovat jälleen perustuottajien, kuten levien, odotetulla tavalla Lohjanjärven eteläosan tilaan. käytettävissä. Seurauksena on kiihtyvä sisäinen kuormitus. Lohjanjärven vedenlaadun parantamiseksi Kirkniemen tehdas on hapettanut eteläosan Happitilanteella on suuri merkitys pohja- syvänteitä vuodesta 1986 alkaen (kuva 2). Jär- eläimistöön, joka on todettu merkittäväksi vellä on yhteensä neljä Mixox-hapetinlaitetta. indikaattoriksi Lohjanjärven ekologista luokkaa Syvänteiden happitilanne parani asteittain arvioitaessa. hapettamisen aloittamisen jälkeen 1980- ja 1990-luvuilla. Samalla ongelmallisimpien Hapetuskierrätys alusveteen korjaa järven tilaa syvänteiden pohjien kunto parani ja sisäinen Voimakkaan hajakuormituksen ohella tehtaan jälleen taantumista ja vuonna 2011 hape- jätevedet ja ravinnepitoiset asumajätevedet ovat tuskapasiteettia on nostettu ja syvänteiden rehevöittäneet Lohjanjärveä. Jätevesien sisältä- vedenlaadun odotetaan jälleen paranevan. mät orgaaniset aineet aiheuttivat happea kulut- Kokonaisuutena syvänteiden kesäiset happipi- tavan kuormituksen (kuva 1). Järven syvänteet toisuudet ovat parantuneet ja talvinen happiti- saavat luontaisesti hapekasta vettä ainoastaan lanne on pysynyt tyydyttävänä. Rehevöityminen ja happikatojen synty Kunnostaminen ja happikatojen ehkäisy ravinnekuormitus laantui. 2000-luvulla tapahtui Ulkoinen fosforikuormitus yläpuoliselta valuma-alueelta Ulkoinen fosforikuormitus yläpuoliselta valuma-alueelta Fosforia vapautuu us Kuva 1. Järven rehevöitymisen noidankehä. et Järven pohjalietteen kuormitushistoria: asumis- ja muut jätevedet, levätuotanto kuluttavat aineet ap Happikatojen takia huonona pysyvä kerrostuma happea H Fosforia vapautuu happea kuluttavat aineet Happea kuluttava aines Jätevesien Jätevesien Happea kuluttava aines Levätuotanto Levätuotanto Uusi (parempi) kerrostuma. Huono aikakausi jää uuden kerrostuman alle Järven pohjalietteen kuormitushistoria: asumis- ja muut jätevedet, levätuotanto Kuva 2. Alusveden hapettamisen avulla korjataan järven tilaa. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014 21
Ilmapäästöjen vaikutukset ilmanlaatuun Paperin ja massan valmistuksessa syntyvien suorien ilmapäästöjen määrä on vähäinen, eikä niillä ole vaikutusta lähiympäristön ilmanlaatuun. Paperitehtaalta nouseva usva on vesihöyryä, joka palaa aikanaan sateena alas yhdeksi metsän kasvutekijäksi. Paperitehtaalla syntyy pieniä määriä hiilidioksidia ja typen oksideja paperin kuivauksessa käytettävän maakaasun poltosta. Lisäksi massan valmistuksen yhteydessä vapautuu puusta peräisin olevia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka voi havaita lähinnä tehdasalueella tuntuvana puun tuoksuna. tuvat matalalta*. Kirkniemen tehdas ja voimalaitos kuuluvat EU:n päästökaupan piiriin ja sen edellyttämät luvat ovat voimassa. Voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt edistävät omalta osaltaan maailmanlaajuista ilmakehän lämpenemistä, mutta niillä ei juuri ole vaikutusta paikalliseen ilman laatuun. Tuotteen hiilijalanjälkilaskelmien kriteereitä kehitetään Euroopan paperiteollisuudelle. Sappissa seurataan laskentatapojen kehittymistä, koska laskelmissa on useita tekijöitä, joihin tehtaalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Paperin- ja massanvalmistuksen hiilidioksidipäästöt on laskettuna Paper Profile -ympäristötuoteselosteessa. Tehtaan ja voimalaitoksen ilmapäästöjen vaikutusten minimoimiseksi huolehdimme polttoprosessien hyvästä polttotuloksesta ja hyötysuhteesta, suosimme vähäpäästöisiä polttoaineita ja käytämme tehokkaasti päästöjen Voimalaitoksen ilmapäästöille on asetettu puhdistuslaitteita. Olemme lisänneet uusiutuvi- rajat sen ympäristöluvassa ja vuonna 2012 päästöt olivat luvan mukaiset. Voimalaitoksen päästöt ilmaan ovat varsin alhaiset puhtaiden polttoaineiden (maakaasu ja biopolttoaineet) ja nykyaikaisen polttotekniikan ansiosta. Typenoksidipäästöiltään Kirkniemen voimalaitos on en biopolttoaineiden käyttöä. Biopolttoaineen osuus voimalaitoksella oli noin 25 % vuonna 2012. Energiatehokkuuden parantaminen vähentää energian tarvetta ja siten energian tuotannoista aiheutuvia päästöjä. kuitenkin Lohjan suurin yksittäinen kuormittaja. Energiatuotannon päästöt vapautuvat korkeista piipuista ja ne laimenevat tehokkaasti, joten Rikkidioksidi- ja typpipäästöt ilmaan t/a 500 energiatuotannon vaikutukset il- 400 manlaatuun jäävät melko vähäisiksi. 300 Lohjan seudun merkittävä ilmanlaa- 200 tuun vaikuttava tekijä on liikenne ja 100 puun pienpoltto. Autoliikenteellä ja 0 puun pienpoltolla on suuri vaikutus 97 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 ilmanlaatuun, koska päästöt vapau- Nox t/a SOx t/a Kirkniemen tehtaan ja voimalaitoksen päästöt ilmaan 2012 Parametri Yksikkö Paperitehdas Voimalaitos Yhteensä Hiukkaset (PM)t t/a 0 1,991 1,991 Typen oksidit (NOx) t/a 11,0 368,3 379,3 Rikkidioksidi (SO2) t/a 0 40,7 40,7 Hiilidioksidi, foss. + bio (CO2) t/a 20 380 341 661 362 041 * Lohjan ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011, Lohjan ympäristölautakunnan julkaisu 1/12. 22 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 2014