Joensuun kaupunkiseudun tulevaisuus millä eväillä kilpailukykyiseksi? Aluepäällikkö Jarmo Immonen EK Joensuu 4.12.2012

Joensuun kaupunkiseudun tulevaisuus millä eväillä kilpailukykyiseksi? Aluepäällikkö Jarmo Immonen EK Joensuu 4.12.2012

Joensuun kaupunkiseudun tulevaisuus millä eväillä kilpailukykyiseksi? 1. Suhdannenäkymät 2. Oivallus 3. Joensuun seutukunnan yritysilmasto

EK:n Suhdannebarometri 7.11.2012 Itä-Suomen näkymät

160 140 USA: n talouden kehity stä ennakoiv ia indikaattoreita Kuluttajien luottam usindeksi, Vasen ast. indeksi 1985=100 v asen asteikko 65 60 120 55 100 50 80 45 60 40 Ostopäälliköiden indeksi, oikea asteikko 40 35 20 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 30 Lähteet: Conf erence Board ja ISM 2.11.2012/luot6/jka/EKI Talousgraafit

pp.kk.vvvv 5 Tekijä

pp.kk.vvvv 6 Tekijä

Elinkeinoelämän suhdannekuva marraskuussa 2012 Loppukesän suhdannekehitys oli vielä kohtalaista Teollisuuden tuotanto kasvoi hitaasti Myös palvelujen myynti oli loivassa nousussa Suhdanteet alkoivat kuitenkin jo vähitellen pehmentyä, ja tämänhetkistä tilannetta kuvataan jonkin verran keskimääräistä huonommaksi Näkymät synkentyneet merkittävästi Odotukset heikot erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa Myös palvelualoilla suhdannelasku voimistuu Teollisuuden tuotanto taittuu laskuun loppuvuonna Henkilöstöodotuksissa selvä käänne heikompaan Työvoiman määrä vähenee kaikilla päätoimialoilla Myös kannattavuuden arvioidaan laskevan pp.kk.vvvv 7 Tekijä

100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Saldo Kaakkois-Suomi -13 Pirkanmaa -34 Pohjois-Suomi -14 Häme -34 Uusimaa -22 Itä-Suomi -42 Pohjanmaa -26 Lounais-Suomi Keski-Suomi -44-70 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 Mar r asku u 2012 L äh d e: EK :n Su h d an n eb ar o metr i sb11/5.11.2012/jka -100

ITÄ-SUOMI, suhdannebarometri Teollisuuden suhdannenäkymien odotetaan lähitulevaisuudessa: 100 % 1999 lokakuu 2000 huhtikuu 2000 lokakuu 2001 huhtikuu 2001 lokakuu 2002 huhtikuu 2002 lokakuu 2003 huhtikuu 2003 lokakuu 2004 huhtiku 2004 lokakuu 2005 huhtikuu 2005 lokakuu 2006 huhtikuu 2006 lokakuu 2007 huhtikuu 2007 marraskuu 2008 huhtikuu 2008 lokakuu 2009 huhtikuu 2009 lokakuu 2010 huhtikuu 2010 lokakuu 2011 huhtikuu 2011 lokakuu 2012 Huhtikuu 2012 lokakuu 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % 46 44-4 -1-9 -14 12-56 -64-52 36 32-4 8-24 -3-17 4 12 8 8-1 5 0 2 1017 5 Paranevan Säilyvän ennallaan Heikkenevän Saldoluku, Suomi Saldoluku, Itä-Suomi 2 3 2-2 -7-27 -3-23 -38-72 -24-10 -12 52 10 26 9 9 30-4 -25-40 22-27 -42

100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 Yleiset suhdannenäky m ät Teollisuus ja rakentam inen Saldo Kemianteollisuus -24 Elintarviketeollisuus -41 T eknologiateollisuus -27 Painaminen -48 T EVA-teollisuus -31 Rakentaminen -48 Metsäteollisuus -36 Rakennustuoteteollisuus-53 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 Marraskuu 2012 Lähde: EK:n Suhdannebarometri sb2/5.11.2012/jka 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Palvelut 100 80 60 40 20 0 Saldo Keski-Suomi Lounais-Suomi Häme Uusimaa Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Itä-Suomi -3-8 -14-14 -24-27 -27-41 -51 100 80 60 40 20 0-20 -20-40 -40-60 -60-80 -80-100 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 Mar r asku u 2012 L äh d e: EK :n Su h d an n eb ar o metr i sb38/5.11.2012/jka -100

ITÄ-SUOMI, suhdannebarometri Palveluiden suhdannenäkymien odotetaan lähitulevaisuudessa: 100 % 2004 lokakuu 2005 huhtikuu 2005 lokakuu 2006 huhtikuu 2006 lokakuu 2007 huhtikuu 2007 marraskuu 2008 huhtikuu 2008 lokakuu 2009 huhtikuu 2009 lokakuu 2010 huhtikuu 2010 lokakuu 2011 Huhtikuu 2011 lokakuu 2012 huhtikuu 2012 lokakuu 80 % 60 % 40 % 20 % 12 13 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -12-8-19-18 -35-22 -25-20 -40 3 0-22 -14-34 -44-41 -65-46 -30-10 0-13 -33-42 2-2 -13-26 -6-10 -51 Paranevan Säilyvän ennallaan Heikkenevän Saldoluku, Suomi Saldoluku, Itä-Suomi

100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 Yleiset suhdannenäky m ät Palv elualoilla Saldo Kiinteistöala Liikenne Muut palvelut 0-3 -5 T ieto- ja viestintäpalvelut -12 Hotellit ja ravintolat -16 Kauppa -35 Rahoitus ja vakuutus -54 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 Marraskuu 2012 Lähde: EK:n Suhdannebarometri sb37/5.11.2012/jka 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100

Itä-Suomen suhdannekuva Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on selvästi normaalia heikompi Tuotannon ennakoidaan vähenevän vuoden lopulla Suhdanneodotukset ovat laskussa, saldoluku -42 Palvelut Myynnin ennakoidaan kääntyvän laskuun vuoden lopulla Suhdannetilanne on normaalia heikompi suhdannenäkymät ovat tummat, saldoluku -51

Johtopäätöksiä Monet uhkatekijät varjostavat Suomen kilpailukykyä Suomen työvoimakustannukset Suomen yritysverotus Suomen ansiotuloverotus Osaavan työvoiman saatavuus 78 % vastaajista piti merkittävinä uhkina EU:n päätökset Suomen hallituksen toimet yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisessä Työmarkkinaosapuolten ratkaisut Vain 16 % vastaajista antoi hallitukselle hyvän arvosanan Suomen kilpailukyky Euroopan velkakriisi Kysynnän riittämättömyys Maksuvaikeudet Rahoituksen saatavuus 60 % vastaajista piti merkittävinä uhkina Säädösympäristö Markkinaympäristö Kustannusympäristö EU-säädökset Suomen lainsäädäntö Suomen poliittinen tilanne 51 % vastaajista piti merkittävinä uhkina 15.11.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH

Suhdannebarometrikuvaaja Kun paranemista odottavia on enemmän kuin heikkenemistä odottavia, saldo on positiivinen ja käyrä on siis 0-viivan yläpuolella. Vastaavasti negatiivinen saldo on 0- viivan alapuolella. Kun saldokäyrä on 0-viivan yläpuolella ja nousee (3), asianomainen muuttuja, esimerkiksi tuotanto, siis kasvaa ja nousu on nopeutumassa. 0- viivan yläpuolella oleva, mutta aleneva käyrä (1) osoittaa kasvun jatkuvan, mutta hidastuvan. 0-viivan alapuolella oltaessa muuttuja supistuu ja käyrän suunta osoittaa, nopeutuuko (4) vai hidastuuko (5) lasku. 0-viivalla muuttuja pysyy keskimäärin ennallaan.

MILLAINEN KOULUTUS VALMENTAISI 2020-LUVUN TÖIHIN? 19 Kirsi Juva

Miltä tulevaisuus, 2020-luku, näyttää?

Työ irtautuu rutiineista ja työtehtävien vaihtelevuus kasvaa Moniosaajuus syntyy ryhmissä Abstraktiotaso kasvaa. Työn tarkat nuotit puuttuvat Työn sisällöt ja säännöt täytyy määritellä itse tai muiden kanssa Lopputulosta kohti voi edetä monella tavalla Yhä harvempia töitä tehdään yksin Muutokset heijastuvat myös työn organisointiin ja johtamiseen

Ihan kivaa pohdintaa, mutta ei varmaankaan koske kaikkia työtehtäviä?

Alkuvuodesta 2011 yrityksiltä kysyttiin työskentelytavoista nyt ja 5-10 vuoden päästä. Kyselyyn vastasi 100 satunnaisotannalla valittua EK:n jäsenyritystä. Yritykset työllistävät yhteensä 60 000 henkilöä. 23 Kirsi Juva

Alkuvuodesta 2011 yrityksiltä kysyttiin työskentelytavoista nyt ja 5-10 vuoden päästä. elyyn vastasi 100 satunnaisotannalla valittua EK:n jäsenyritystä. Yritykset työllistävät yhteensä 60 000 henkil 24 Kirsi Juva

Alkuvuodesta 2011 yrityksiltä kysyttiin työskentelytavoista nyt ja 5-10 vuoden päästä. elyyn vastasi 100 satunnaisotannalla valittua EK:n jäsenyritystä. Yritykset työllistävät yhteensä 60 000 henkil 25 Kirsi Juva

Osaamistarpeet muuttuvat, koska tavat tehdä työtä muuttuvat. Nuotiton työ edellyttää erilaista osaamista ja koulutusta kuin sellainen, jolle selkeät ohjeet ovat olemassa.

Millainen koulutus valmentaisi nuotittomiin töihin?

Luovuuden edistäminen kaiken koulutuksen lähtökohdaksi! 28 Kirsi Juva

Onko EK sitä mieltä, että yritykset menestyvät, kun ihmiset sekoilevat?

Luovuus yrittäjämäinen asenne Mahdollisuusajattelu Rohkeus tarttua mahdollisuuksiin Vimmainen kokeileminen, testaaminen Yrittäjyyden ydin on siinä, että uskaltaa yrittää. 30 Kirsi Juva

Tiedot Taidot Koko totuus ei synny pelkästä tiedosta. Asenne, usko pystymiseen 31 Kirsi Juva

Taidot = Miten ollaan tekemisissä tiedon kanssa? + Miten ollaan tekemisissä muiden ihmisten kanssa?

Kuinka paljon osista pitää tietää, ennen kuin voi tarkastella kokonaisuutta? Ei kuulu tälle tunnille. 33 Kirsi Juva

Suomalainen koulutus tuottaa korkeatasoisia yksilösuorittajia. - Haastateltu henkilöstöjohtaja

Tavoitteeksi tästä eteenpäin: T:n hatun kasvattaminen T:n hattu muodostuu taidoista olla tekemisissä muiden kanssa, kyvystä ymmärtää muita osaamisalueita ja innostua niistä. 35 Kirsi Juva

Koulutuksen avainkysymys: Mitä vai sittenkin miten?

Vaikka vaakaa kannattaa kallistaa oikealle, kysymys ei ole nollasummapelistä. Kirsi Juva 37 Lähde: Trilling & Fadel (2009)

Edistykselliset oppimis- ja opettamismenetelmät voivat olla hirmuisen yksinkertaisia.

Kunnollisissa puitteissa opettaja voi olla muutoksen primus motor. Opettaminen yksityisasiasta yhteiseksi asiaksi. Esimerkki on usein paras opettaja.

PS. Sitä opitaan, mitä arvioidaan.

41 Kirsi Juva

Jos maailma olisi valmis ja sen työt nuotillisia, koulutus voisi olla (jatkossakin) putki. 42 Kirsi Juva

Kuntien yritysilmasto 2012 Joensuun seutukunta

EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta (tilastot) sekä yritysilmaston laatua, sijaintipaikan sopivuutta ja elinkeinopolitiikan toimivuutta (kysely) Kokonaisindeksin painotukset: tilastot 2/3 ja yrityskysely 1/3 Tavoitteet Aktivoida elinkeinopolitiikkaa ohjaamalla keskustelua kuntien omaan tahtoon, kykyyn ja mahdollisuuksiin luoda hyvä toimintaympäristö Lisätä yrittäjien ja kuntien välistä vuoropuhelua elinkeinopolitiikan suunnittelussa ja toteutuksessa Selvittää kuntien valmiuksia hallitusti edistää rakennemuutosta ml. palvelurakenteiden uudistaminen 20.9.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH

Tutkimuksen viitekehys Mukana olevat muuttujat Tilastomuuttujat Tulovero % Toimintamenot per asukas Työllisyysaste Yrittäjyysaste Yrityksiä per asukas Aloittaneet yritykset / yrityskanta Kysely Yritysilmasto-väittämät (neljä teemaa) Sijaintipaikan sopivuus Elinkeinopolitiikan kokonaisarvosana 20.9.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH

Seutukuntien yritysilmasto Seutukunta Kokonaispisteet Sijoitus 2011 1. Seinäjoen seutukunta 73 5. 2. Tampereen seutukunta 70 2. 3. Loimaan seutukunta 67 8. 4. Helsingin seutukunta 63 6. 5. Hämeenlinnan seutukunta 63 9. 6. Oulun seutukunta 63 13. 7. Ylä-Savon seutukunta 61 14. 8. Turun seutukunta 60 7. 9. Vaasan seutukunta 58 11. 10. Salon seutukunta 58 1. 11. Lahden seutukunta 55 3. 12. Mikkelin seutukunta 55 18. 13. Rauman seutukunta 55 16. 14. Joensuun seutukunta 54 20. 15. Imatran seutukunta 48 4. 16. Porin seutukunta 44 12. 17. Rovaniemen seutukunta 44 21. 18. Jyväskylän seutukunta 44 15. 19. Lappeenrannan seutukunta 43 19. 20. Kuopion seutukunta 42 17. 21. Savonlinnan seutukunta 40 Uusi 22. Raaseporin seutukunta 36 Uusi 23. Kotkan-Haminan seutukunta 35 25. 24. Kouvolan seutukunta 33 22. 25. Kajaanin seutukunta 30 23. 20.9.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH

Joensuun seutukunta (1/3) Joensuun seudulla yritysjohtajat ovat selvästi keskimääräistä tyytyväisempiä yritysilmastoon sekä toteutettuun elinkeinopolitiikkaan esimerkiksi yrittäjyysaktiivisuudessa vielä kehitettävää 20.9.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH

Joensuun seutukunta (2/3) Yritysjohtajien mielipiteet kaikilla osa-alueilla keskimääräistä myönteisempiä, erityisesti yleinen yritysilmasto ja päätöksenteon yrityslähtöisyys ovat kehittyneet myönteisesti 20.9.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH

Joensuun seutukunta (3/3): Kuntien yritysilmaston laatu arviot erilaisissa yrityksissä Mikro- ja pienyritykset selvästi tyytyväisempiä kuin seuduilla keskimäärin, kaupan alalla ollaan tyytymättömimpiä 20.9.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH

Kuntien yritysilmasto Kunta 1. Kaarina 2. Raisio 3. Seinäjoki 4. Lieto 5. Tuusula 6. Lohja 7. Espoo 8. Riihimäki 9. Kangasala 10. Nurmijärvi 11. Helsinki 12. Salo 13. Tampere 14. Mikkeli 15. Hyvinkää 16. Rauma 17. Järvenpää 18. Hämeenlinna 19. Porvoo 20. Oulu 21. Kerava 22. Kokkola 23. Hollola 24. Raahe 25. Vantaa 89 76 75 74 71 69 66 65 65 64 63 62 62 58 58 57 56 56 56 55 55 54 53 53 51 20.9.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH Sijoitus 2011 2. 3. 10. 1. 11. 21. 7. Uusi 8. 5. 13. 6. 12. 36. 19. 31. 25. 23. 18. 27. 4. 24. 20. Uusi 26. Kokonaispisteet Kokonaispisteet Kunta 26. Lahti 51 27. Sastamala 51 28. Vaasa 50 29. Joensuu 49 30. Savonlinna 48 31. Nokia 47 32. Jyväskylä 46 33. Kirkkonummi 45 34. Lappeenranta 43 35. Rovaniemi 43 36. Kuopio 43 37. Turku 42 38. Iisalmi 41 39. Hamina 41 40. Imatra 36 41. Pori 36 42. Varkaus 36 43. Äänekoski 35 44. Forssa 35 45. Raasepori 34 46. Kouvola 33 47. Kotka 30 48. Kajaani 30 49. Heinola 26 50. Kemi 15 Sijoitus 2011 9. 33. 28. 43. 35. Uusi 22. 32. 45. 42. 38. 37. 40. 47. 41. 30. Uusi 48. 34. Uusi 46. 49. 44. Uusi 50.

Joensuun seutukunta: Johtopäätökset Yritysjohtajat arvioivat yritysilmaston keskimääräistä paremmaksi Erityisesti kuntapäätösten yritysvaikutusten arviointi ja yritysten tarpeiden tiedostaminen ovat kehittyneet myönteisesti Eniten kehitettävää yritysten mahdollisuuksissa osallistua kuntapalvelujen tuottamiseen Elinkeinopolitiikka ja sijainti saavat kiitosta Myös jo pidempään toimineiden mikroyritysten tarpeisiin on vastausten perusteella kiinnitetty huomiota Yrittäjät vaikuttavat melko sitoutuneilta alueeseen Tilastovertailun perusteella yrittäjyysaktiivisuudessa on vielä kehitettävää Myös seudun muita ominaisuuksia mittaavat tilastomuuttujat tiputtavat sijoitusta Joensuun kaupunki oli kuntavertailussa yksi suurimmista nousijoista 20.9.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH

Hyvän yritysilmaston elementit Hyvä yritysilmasto syntyy, jos kunta 1. Ottaa yritysvaikutukset huomioon päätöksenteossaan Kaikissa kunnissa ei ole riittäviä valmiuksia yritysvaikutusten arviointiin 2. Hyödyntää alueen yrityksiä palvelutuotannossaan Kuntien kannattaa keskittyä ydintehtäviin Asenteet, ennakkoluulot, osaamisen puute ja lainsäädäntö vaikeuttavat joskus pienyritysten osallistumista kuntapalveluiden tuottamiseen 3. Kohtelee yrityksiä tasapuolisesti Huomioi niin suurten kuin pientenkin yritysten tarpeet 20.9.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH

Hyvän yritysilmaston elementit -2 Hyvän yritysilmaston osatekijät ja niiden seuraukset voidaan sijoittaa seuraavaan kaavaan: A + B + C = D + E + F, jossa A = Päätöksenteon yritysvaikutukset arvioidaan B = Yrityksiä kuntapalvelujen tuottajina C = Yritysten tasapuolinen kohtelu toteutuu D = Yrittäjyysaktiivisuus korkea E = Yritystoiminta monipuolista F = Kuntatalous tasapainossa 20.9.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH