Kuntien kulttuuriyhteistyön kehittäminen Länsi-Pirkanmaalla 2013-2014 Toimialue: Hämeenkyrö, Nokia ja Ylöjärvi Toteutus: 5.12.2013-31.12.2014 Loppuraportti Hankeen tausta Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven kulttuuriyhteistyön juuret juontavat maa- ja ympäristötaiteeseen. Kolme kuntaa toteutti sekä Pinsiön kylään (Nokian, Ylöjärven ja Hämeenkyrön kuntien risteyskunta) että Hämeenkyrön kunnan kiertoliittymiin kansainvälisiä ympäristötaideteoksia 1990-luvulla. Taideteokset suunnittelivat taiteilijat Nancy Holt, Agnes Denes ja Erik van Hoorn. Erityisesti Holt ja Denes ovat kansainvälisiä taiteen supertähtiä ja heitä pidetään myös ympäristötaideliikkeen pioneereina. Teosten rakentamisen alkusysäyksenä toimi pinsiöläisten tahtotila sekä taiteilija Osmo Rauhalan kansainväliset verkostot ja osaaminen. Taideteokset ovat olleet niiden valmistuttua kuntien taideomaisuutta. Vuosien saatossa niiden kunto alkoi rapistua. Pinsiö-seura ja kunnat tekivät parhaansa, mutta kokonaisuudesta puuttui yhdistävä taho, joka olisi tiennyt riittävästi ympäristötaiteen markkinoimisesta, tuottamisesta ja ylläpitämisestä. Hiljalleen teosten olemassa olo alkoi myös unohtua kotimaassa. Kansainvälisessä taidemaailmassa teokset eivät unohtuneet, sillä taiteilijoiden aktiivisuuden ansiosta kohteet saivat jatkuvasti huomiota osakseen. Artikkeleja oli tasaisin väliajoin mm. The New York Times, Daily Telegraph ja American Scientist -lehdissä. Vuonna 2011 teosten todettiin olevan pikaisen konservoinnin tarpeessa. Niinpä Nokian kaupungin aloitteesta ryhdyttiin kokoamaan yhteishanketta, jossa kolme kuntaa tekisi maa- ja ympäristötaiteen yhteistyötä. Syntyi erityinen Strata-hanke. Hankkeelle haettiin ja sille myönnettiin Pirkanmaan liiton kautta EAKR-rahoitusta. Projekti alkoi elokuussa 2012. Strata-hankkeen aikana kolmen kunnan kulttuuripalveluiden edustajat kokoontuivat säännöllisesti ratkaisemaan yhteisiä ongelmia. Hankkeen aikana teokset onnistuttiin tuomaan uudestaan ihmisten tietoisuuteen, niitä konservoitiin ja samalla haettiin yhteisiä käytäntöjä paikallisten ja uusien ihmisten sitouttamiseksi alueen kehittämiseksi. Hankkeen aikana havaittiin myös uusia mahdollisuuksia, joiden kautta kolmen kunnan kulttuuripalveluiden ja -yhdistysten yhteistyö voisi syventyä ja kehittyä niin että se nostaisi paikallisia vahvuuksia jalustalle. Samat kolme kuntaa päättivät jatkaa kulttuuriyhteistyötä Pinsiössä ja etsiä uudenlaisen kotiseututyön ideoita. Hämeenkyrö, Nokia ja Ylöjärvi muodostavat merkittävän, yli 70 000 asukkaan väestöpohjan (vrt. Hämeenlinna n. 70 000 as.) Yhteistyön toivottiin vahvistavan liikkuvuutta yli
kuntarajojen, asukkaiden ja kulttuuritoimijoiden välisiä synergioita ja samalla se edistäisi kolmen kunnan kulttuuritarjontaa entisestään paikallisuutta korostaen. Hankkeen tavoitteet ja tulokset Hankkeen kautta toteutettiin seitsemän (7) pilottiprojektia sekä edistettiin kolmen kunnan yhteistä maataiteen Strata-konseptia hankkeen keston aikana. Projekteissa oli vahvasti läsnä kotiseutu, paikallisuus sekä uudet teknologiat. Kulttuuriyhteistyö rakennetaan paikallisidentiteettiä korostaen uudenlaisena kotiseututyönä. Hankkeen kautta edistettiin: * Kuntarajat ylittävää aktiivista tiedonvaihtoa * Pinsiöläisten paikallistuntemuksen hyödyntämistä maa- ja ympäristötaideteoksille * Maa- ja ympäristötaideteosten roolia osana kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmia ja kotiseutuidentiteettiä opetusmateriaalilla, jonka kohderyhmänä olivat yläkouluikäiset. * Kulttuuritarjonnan yleisen saavutettavuuden kehittämstä kuntien yhteisen koordinaation avulla ja sähköisiä menetelmiä hyödyntäen #kolmenmaa-pilotilla * Kulttuuristen vetovoimatekijöiden vahvistamista tuomalla esiin alueen ympäristötaideteoksia * Asiantuntija- ja neuvontapalveluiden saatavuutta kolmannen sektorin toimijoille (mm. Some-ilta) * Matkailutoimijoiden ja kulttuuritarjonnan välisen yhteistyön edistämistä yhteistoiminnan ja tiedottamisen kautta * Kansainvälisyyden edistämistä nimekkäiden taiteilijoiden teoksiin kohdistuvaa luontaista kiinnostusta hyödyntäen Hankeorganisaatio Hankkeen hakijana oli Ylöjärven kaupunki ja sitä hallinnoitiin kaupungin kulttuuripalveluiden kautta. Projektijohto hankittiin asiantuntijapalveluna. Haku oli avoin (HILMA). Projektipäälliköksi valittiin Pekka Ruuska ( Johtamo Oy), jolla oli aikaisempaa kokemusta alueella sekä vastaavanlaisista projekteista. Hankkeelle perustettiin seurantaryhmä, jossa edustettuina olivat Minna Vallin (Ylöjärvi), Pirkko Pilvinen (Hämeenkyrö) ja Pia Keltti (Nokia). Hankkeen toimenpiteet Projektinjohdon tehtävänä oli vastata hankkeen tavoitteiden toteutumisesta hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Tehtäviä olivat: 1. Taustaselvitykset ja projektien* kehittämistyö yhdessä seurantaryhmän ja asianomaisten kanssa 2. Alihankkijoiden kilpailuttamiset, valinnat ja seurannat 3. Asiakirjojen valmistelut EAKR-osarahoitukseen (Pirkanmaan liitto) 4. Tapahtumien ja projektien tuotannolliset ja viestinnälliset tehtävät 5. Verkostojen luominen hankkeelle (mm. paikallislehdet, kotiseutuliitto, kuntaliitto, yks. rahoitus) 6. Kokousten koolle kutsuminen ja dokumentointi 7. Verkkosivujen ja sosiaalisen median luominen ja ylläpitäminen hankkeen aikana 8. Yhteistyö kolmen kunnan yhdistysten kanssa 9. Yhteisen museo-oppaiden retkipäivän koordinointi 10. Kuvamateriaalien ja tiedotteiden tuottaminen ja levitys * Projekteista lisää loppuraportin kuvallisessa osuudessa. Kuvallisessa osuudessa mukana myös hankkeeseen liittyviä lehtiartikkeleita. (liite 1)
Hankkeen talous Kustannukset: Asiantuntijapalvelut (sis. palkkojen sivukulut yms.) - projektipäällikkö, Pekka Ruuska - projektikoordinaattori, Hanna Westman (4kk) - harjoittelija, Kodit tulevat mieleen -elokuva ( Juho Järvi) 46 500 euroa Tilavuokrat (200e x 12) 2 400 euroa Matkakulut 1 400 euroa Asiantuntijapalvelut 12 200 euroa - Hertta Nilsson, opetusmateriaalin toimitus - Matti Kuntu / Tsto, graafinen suunnittelu ja taitto - TintUp Ltd, sosiaalisen median koodin koodaus / #kolmenmaa - Weebly Ltd, nettisivujen serveri-palvelut - Planeetta Internet Oy, nettisivujen domain-palvelut - Ramtack ky (Hämeenkyrö), painotuotteet - Ylöjärven Uutiset, Kurun Joulu, ostetut mainokset - Ochre Room, äänentoistolaitteisto ja esiintymispalkkiot - catering ja tilat (Some-ilta, museo-oppaiden kierros, Hempankaaren vuokrat) - pienhankinnat (puomi ja muut hankinnat Pinsiön ympäristötaideteokslle, kynttilät yms.) Yhteensä : 62 500 Rahoitus Pirkanmaan liitto (EAKR) 50 % 31 250 Nokian kaupunki 10 000 Ylöjärven kaupunki 10 000 Hämeenkyrön kunta 3 500 Muu rahoitus 7 750 Kuntaosuudet perustuvat kuntien asukaslukuihin. Yhteensä : 62 500 Hankkeen tulokset Hankkeen seurauksena tuotettiin seitsemän eri konkreettista osaprojektia: Tuli ja Maa, Some-ilta, #kolmenmaa, Kodit tulevat mieleen -elokuva, Ynnä valtakunnallinen ympäristötaiteen opetusmateriaali, Euroopan kulttuuriympäristöpäivään osallistuminen (Ensi-ilta) sekä kolmen taidenäyttelyn järjestäminen kolmessa kunnassa. Näiden lisäksi edistettiin kolmen kunnan yhteistä ympäristötaidekokonaisuutta Strata, joka kulminoituu Pinsiön kylän maataideteoksiin (ks. (www.strata.fi).
Ensimmäisenä kehitystyöhön tulleen #Kolmenmaa-projektin ydin tavoite oli kehittää kolmen viereisen kunnan asukkaiden välistä tiedonkulkua yli kuntarajojen. Alustaksi kehitettävälle projektille valikoitui älypuhelin. Laite joka löytyy lähes jokaisen suomalaisen taskuista tänä päivänä. Teknologian valjastaminen kotiseututyön käyttöön ja uudet aloitteet oli myös määritelty hankesuunnitelmassa. Kuntarajat ylittävää kommunikaatiota edistämään lähdettiin kehittämään some- sekä viestintä projektia jonka kautta kannustettiin ihmisiä jakamaan kuvia ja ajatuksia arjestaan toisille kolmenmaan alueen asukkaiden iloksi. Seurantaryhmän muotoilema kuvaus projektista oli: Ota kuva tai kommentoi asuinympäristöäsi ja jaa se sosiaalisessa mediassa #kolmenmaa. Viestisi tulee näkyville reaaliaikaisesti #kolmenmaa-uutisvirtaan, joka näkyy sekä kolmen kunnan paikallislehtien nettisivujen etusivuilla että www.kolmenmaa.f-sivustolla. Kolmen kunnan paikallislehdet (Hämeenkyrön Sanomat, Nokian Uutiset, Ylöjärven Uutiset) näkivät projektin myös kiinnostavana ja elävöittävänä tekijänä omalle toiminnalleen ja lähtivät mukaan yhteistyöhön linkittämällä #kolmenmaa- syötteen omien lehtiensä verkkosivuille. Lisäksi portaalit luotiin mm. Instagram ja Twitter- palveluihin. Porkkanana viestittäjille tarjottiin mahdollisuus päästä viesteillään osaksi taidenäyttelyä, joka järjestettäisiin loppuvuodesta 2014. Kuratointiprosessiin lupautui mukaan taidekuraattori Jörg Bader Genevestä (Sveitsi). Helmikuussa kantautui ikävä ja yllättävä uutinen Yhdysvalloista. Pinsiön maataideteoksen Yltä ja alta suunnitellut taiteilija Nancy Holt oli odottamatta kuollut sairauden johdosta. Hankkeen puolesta tahdottiin kunnioittaa taiteilijan poismenoa, ja alettiin organisoimaan Tuli ja maa - muistotilaisuutta. Viesti Holtin poismenosta välitettiin medialla ja tilaisuuden ohjelmaa alettiin koordimoimaan. Pinsiön maataideteokset olivat mukana artikkeleissa sekä The New York Times että
LA Times-lehdissä. The New York Times linkitti lukijoilleen videon, jossa Yltä ja alta teosta konservoitiin Pnsiössä kesällä 2013. Maaliskuussa maataideteoksella järjestetyn Tuli ja maatilaisuuden puhujiksi saapuivat Lontoosta Ben Tufnell (kuraattori Tate Britain), New Yorkista Alena Williams (kuraattori Dia Foundation), kuvataiteilija Osmo Rauhala sekä vapaa-aikapalvelujohtaja Kaisa Kirkko-Jaakkola Nokian kaupungista. Lisäksi muistoa kunnioitti mm. Tampereen Taidemuseo, jonka näyttelypäällikkö laati lisäksi muistokirjoituksen Holtille. Pinsiö-Seura järjesti tapahtumaan näyttävän jätkänkynttiläpolun, joka johdatti vieraat maataideteoksen ytimeen. Kiitosta saaneen Tuli ja maa-tilaisuuden jälkeen järjestettiin kolmen kunnan yhdistyksille suunnattu Some-ilta. Koulutustilaisuus järjestettiin Ylöjärven valtuustosalissa, ja sen pääluennoitsijana toimi Nettimuori sosiaalisen median konsultti sekä eläkeläinen Heinolasta, joka on kouluttanut erityisesti senioreita jo vuosia tietokoneen käyttämisessä. Lämminhenkiseen iltaan kutsuttiin mukaan kolmen kunnan yhdistysten kaikki nettivastaavat. Illan osanottajamäär oli erinomainen ja paikalle saapui 75 yhdistysten edustajaa opiskelemaan mm. Youtuben ja Twitterin käyttämisestä. Kahvipöytäkeskusteluissa verkostuttiin ja vaihdettiin käytäntöjä eri yhdistysten viestinnästä. Toukokuussa julkistettiin #kolmenmaa- projekti. Projektin toteuttamiseen tarvittiin vaativan tason koodausta jonka tekijää ei Suomesta löytynyt kolmen kunnan yhteisen koodin tekijä löytyi lopulta verkkokeskustelujen kautta piilaaksosta (Lukas Prassinos, TintUp Ltd). Koodi saatiin räätälöityä paikallislehtien verkkovastaavien kanssa sellaiseksi joka kelpasi myös heille ja niinpä paikallislehdet (Hämeenkyrön Sanomat, Nokian Uutiset sekä Ylöjärven Uutiset) julkaisivat syötteen myös omille verkkosivuilleen. Käytännössä tämä saattoi tarkoittaa esimerkiksi sitä että twiittaamalla kuvan pihalla olevasta ruohonleikkurista (joka itseasiassa tapahtui projektin aikana), se tuli samantien esille myös kolmen paikallis verkkosivujensa etusivuille. PR-materiaalina hankkeelle oli mm. QR-koodilla varustetuja t-paitoja, kahvimukeja ja tarroja. Projekti saikin hyvän vastaanoton myös valtakunnallisessa mediassa ja mm. Yle, Maaseudun tulevaisuus ja Kuntaliitto tekivät asiasta kannustavat lehtiartikkelit. Kesän koittaessa hankkeen harjoittelijana aloitti TAMK:n kuvataiteen opiskelija Juho Järvi. Järven osaamistausta sekä kiinnostus oli elokuvan tekemisessä. Niinpä räätälöimme hänelle luonnollista kiinnostusta hyödyntävän osaprojektin ja hän sai tehtäväkseen kuvata kotiseutuelokuvan. Elokuvan tavoitteeksi tuli taltioida kolmen kunnan mielenmaisemaa. Yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven välillä. Projektista viestittäessä panostettiin alusta asti yleisötyöhön. Kuntalaisia kannustettiin ottamaan yhteyttä ja kertomaan suhteestaan omaan kotiseutuun. Viestinnän ansiosta noin viitisentoista yksityishenkilöä tai perhettä otti yhteyttä ja osallistui projektiin. Koska projekti toteutettiin yhteisötaiteen periaattein, ilman ennalta olevaa tarkkaa käsikirjoitusta, haastattelujen jälkeinen editointi ja jälkityön muodostuivat myös tavallista elokuvantekoa olenaisemmiksi elementeiksi. Valmista elokuvaa esitettiin kiertävällä periaatteella kuntien yhdistysten järjestämissä iltamissa. Esityspaikkoina mm. Hämeenkyrön sekä Ylöjärven kirjastot, Pinsiön maamiesseurantalo, Nokian taidetalo sekä Hempankaari. Kevään ajan oltiin myös valmisteltu seuraavan suuremman osaprojektin aloittamista joka pääsi kunnolla käyntiin kesäkuun alussa. Kyseeseen tuli Y/N eli Valtakunnallinen ympäristötaiteen opetusmateriaali. Toimittajaksi materiaalille saatiin kuvataiteen opettaja (TaM) Hertta Nilsson. Ainutlaatuista materiaalia alettiin työstämään aluksi vain kolmen kunnan käyttöön, mutta pian huomattiin että tiedosta voisi olla hyötyä myös muille Suomen yläkouluille ja sitä päätettiin lähteä laajentamaan kaikille avoimeksi ja ilmaiseksi oppimateriaaliksi. Opetusmateriaalin tavoitteiden laatimisessa oli alussa tiiviisti mukana myös kolmen kunnan kuvataidekoulujen opettajat. Juho Järven Kodit tulevat mieleen elokuvan ensi-ilta järjestettiin Nokialla toimintakeskus Hempankaaressa syyskuussa. Ensi-ilta oli myös Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien ohjelmassa jota koordinoi Suomen Kotiseutuliitto. Täysi sali sai kokea ammattitaidolla ja ennakkoluulottomasti koostetun puolituntisen materiaalin kolmelta screenin, kolmen videotykin sekä kolmen tietokoneen
välityksellä. Hankkeen aikana oli tähän asti myös edistetty Pinsiön ympäristötaideteoksia tiedottamisella ja tuotettu mm. konservointisuunnitelma Puuvuorelle. Olennaisimpana toimenpiteenä olisi kyettävä lisäämään puhtaita maa-aineksia kitukasvuisten puiden alle, jotta puiden kasvu voitaisiin turvata. Jotta asiasta saisi enemmän tietoa järjestettiin kansainvälisenä puunpäivänä (27.9.) talkoopäivät, jolla konservointimetodia testattiin. 25-henkisen talkooporukan iloksi motivaatiota paikan päälle tuli nostattamaan kulttuuri- ja urheiluministeri Pia Viitanen, joka on myös yksi Puuvuoren puiden omistajista. #kolmenmaa-projektin viestien keräys päättyi lokakuun alussa, jonka jälkeen alettiin työstää sisältöjä lähetetyistä, noin kolmestasadasta viestistä. Erityisesti kurulaisen Elina Riitijoen kuvia haluttiin tuoda esille, sillä hän oli onnistunut vangitsemaan kolmenmaan maisemia taianomaisella tavalla. Nokian Taidetalolla oli esillä Riitijoen kuvia ja Juho Järven Kodit tulevat mieleen - kotiseutuelokuva. Ylöjärven uimahallin isolla näytöllä näkyi kokoelma #kolmenmaa-viesteistä. Hämeenkyrön kirjastossa oli esillä kokoelma #kolmenmaa viesteistä perinteisessä kansiossa ja Riitijoen kuvia tabletilla. Lisäksi Hämeenkyrössä järjestettiin Kodit tulevat mieleen -elokuva. Kaikki kolme näyttelyä sekä Valtakunnallinen ympäristötaiteen opetusmateriaali Ynnä julkistettiin tiistaina 9.12. Arvio hankkeesta Hankkeen johtopäätöksinä voidaan todeta että hankkeen mahdollistaman projekti- ja kokeiluluonteisen toiminnan kautta voidaan kuntiin tuoda sellaisia sisältöjä mikä muuten saattaisi jäädä toteutumatta. Olennaista projektien onnistumiselle on saada alueen asukkaat luottamaan toimintaan jota hankkeen kautta tehdään. Koska kuntien fyysiset ja kulttuurilliset eroavaisuudet saattavat olla suuriakin, olennaista on luoda onnistunut yhteistyö alueen viestimiin, erityisesti paikallislehtien toimituksiin. Lyhyt kestoisen sekä useita eri kuntien tahtotiloja sisältävän hankkeen ongelmaksi saattaa muodostua sekä onnistuneiden osaprojektien luominen osaksi hanketta, että samaan aikaan kestävän rakenteen luominen. Toisaalta molemmat ovat olennaisia sen kannalta, että kuntien välisessä kulttuuriyhteistyössä voidaan onnistua. Hankkeen päätyttyä kunnat ovat halukkaita jatkamaan kulttuuripalveluiden välisen yhteistoiminnan kehittämistä. Vuonna 2015 toimijat kunnat toteuttavat mm. yhteistarjouspyyntöjä sekä toteutettavat kolmen kunnan välisen Museokesä-pilotin. Pinsiössä sijaitsevat maataideteokset, jotka yhdistävät kuntia sekä maantieteellisesti että kulttuurillisesti, nähdään myös jatkossa yhtenä kansainvälistä kärjistä. Yhteistyön jatkuminen ympäristötaiteen viitekehyksessä voi tulevaisuudessa mahdollistaa esimerkiksi merkittävän luonto- ja kulttuurireittien verkoston rakentumisen alueelle. Yhteistyön kehittymisen haasteina ovat hanketoiminnalle tyypillinen lyhytkestoisuus, kuntien kulttuurien väliset erot sekä keskusta-alueiden fyysiset etäisyydet. Näitä asioita voitaisiin osittain ratkaista pyrkimällä tekemällä projekteista pitempikestoista, laajentamalla kuntien ja yhteistyökumppaneiden määrää nykyisestä sekä tiivistämällä yhteistyötä paikallislehtien toimitusten kanssa. Hankkeen tuloksista on tiedotettu päättymisen jälkeen yhteistyökumppaneille ja tulokset asetetaan digitoimisen jälkeen kaikkien saataville projektin verkkosivuille (www.kolmenmaa.fi). Lisäksi tuloksista kerrotaan hankkeen päätyttymisen jälkeen aihetta käsittelevissä seminaareissa sekä puheenvuoroissa muiden järjestämissä tilaisuuksissa. Lisää sisältöjä loppuraportin liitteenä olevassa kuvallisessa osuudessa.
Loppuraportti Kuntien kulttuuriyhteistyön kehittäminen Länsi-Pirkanmaalla - hanke
SISÄLTÖ Esittely Prosessi Projektit Aikataulut Artikkeleita Ynnä Artikkeleita 4 7 8 8 10 26 28
ESITTELY Kuntien kulttuuriyhteistyön kehittäminen Länsi-Pirkanmaalla 2013-2014- hanke Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven kulttuuriyhteistyöhankkeen taustalla oli 2012-2013 toteutunut Strata-hanke. Hanke sai Taiteen edistämiskeskukselta Pirkanmaan kulttuurityön kunniamaininnan ja loi pohjia kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämiselle. Prosessin aikana hanke isai nimen Kolmenmaa. #kolmenmaa oli myös yksi osaprojekteista joita hankkeen aikana toteutettiin. Hankeen tavoitteet olivat >>> * Kuntarajat ylittävä aktiivinen tiedonvaihto ja siitä seuraava luovan työskentelyilmapiirin edistäminen uusien innostavien sisältöjen luomiseksi * Pinsiöläisten paikallistuntemuksen hyödyntäminen rakentamalla toimiva yhteistyömalli asukkaille ja kunnille * Maataideteokset osaksi kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmia ja kotiseutuidentiteettiä. Kohderyhmänä yläkouluikäiset. * Kulttuuritarjonnan yleisen saavutettavuuden kehittäminen kuntien yhteisen koordinaation avulla ja sähköisiä menetelmiä hyödyntäen * Kulttuuristen vetovoimatekijöiden vahvistaminen tuomalla esiin alueen ja teosten ympäristö- ja luonnonsuojelullisia tekijöitä * Asiantuntija- ja neuvontapalveluiden saatavuuden lisääminen kolmannen sektorin toimijoille * Matkailutoimijoiden ja kulttuuritarjonnan välisen yhteistyön edistäminen yhteistoiminnan ja tiedottamisen kautta * Kansainvälisyyden edistäminen nimekkäiden taiteilijoiden teoksiin kohdistuvaa luontaista kiinnostusta hyödyntäen
AIKATAULUT
PROSESSI Hankkeessa toteutettiin seitsemän osaprojektia, jotka osittain linkittyivät toisiinsa. Osaprojektien lisäksi hankkeen kautta edistettiin kolmen kunnan yhteisten maataidekonseptin Stratan edistymistä. Seurantaryhmä: Pirkko Pilvinen, kansalaisopiston rehtori (Hämeenkyrö) Pia Keltti, kulttuurikoordinaattori (Nokia) Minna Vallin, kulttuurisihteeri (Ylöjärvi) Pekka Ruuska, projektipäällikkö (Pinsiö-Tampere) Työntekijät: Pekka Ruuska, projektipäällikkö Hanna Westman, koordinaattori Hertta Nilsson, toimittaja Juho Järvi, harjoittelija Alihankkijoita: TintUp Ltd Ramtack ky Weebly Ltd Matti Kuntu, Tsto Pinsiön konehuolto ky Ylöjärven Uutiset Nettimuori Hempankaari Ochre Room Taistelijan talo- palveluyhdistys + muita toimijoita Kiitokset: Hämeenkyrön Sanomat, Nokian Uutiset, Ylöjärven Uutiset, Aamulehti, Maaseudun Tulevaisuus, Kuntaliitto, Suomen Kotiseutuliitto, Rudus Oy, Ylöjärvi-Seura, Nokia-Seura, Pinsiö-Seura, Taistelijan talopalveluyhdistys ry, Hämeenkyrön kirjaston ystävät ry, kirjastot, Sulkaatila, Mahnalan Marjatila, Hempan kaari, Alena Williams, Ben Tufnell, Osmo Rauhala, Ynnän kuvataiteilijat, Elina Riitijoki, Reijo Kahelin, #kolmenmaa-viestejä lähetelleet ryhmät ja yksityiset henkilöt sekä monet muut jotka mahdollistivat ainutlaatuisten projektien toteutumisen.
OSAPROJEKTIT 1 TULI JA MAA * Kuvaus: Taiteilija Nancy Holtin muistotilaisuus * Alustajat: Ben Tufnell, Alena Williams, Osmo Rauhala * Suunnattu: Kulttuuri- ja taidealan ammattilaiset alueen asukaat sekä muut toimijat * Ohjelma: muistopuheita, kynttiläpolku, musiikkiesityksiä 2. SOME-ILTA * Kuvaus: Sosiaalisen median koulutus yhdistyksille * Alustaja: Nettimuori, Pekka Ruuska, Hanna Westman * Suunnattu: Kolmen kunnan yhdistysten nettivastaavat (75 hlö) * Ohjelma: Luentoja ja alustuksia sosiaalisen median käytöstä 3. #KOLMENMAA * Kuvaus: Kolmen kunnan yhteinen some-viestien kanava * Yhteistyökumppaneita: mm. Hämeenkyrön Sanomat, Nokian Uutiset, Ylöjärven Uutiset * Suunattu: Kaikki kolmen kunnan asukkaat * Ohjelma: Lähetetyistä viesteistä kuratoidaan taidenäyttelyitä 4. KOTISEUTUELOKUVA * Kuvaus: Kolmen kunnan alueesta kuvattava uusi kotiseutuelokuva. * Yhteistyössä / Suunnattu: Kolmen kunnan asukkaat ja yhdistykset * Sisältö: Materiaalia kerätään haastatteluilla, katukyselyillä ja netissä * Esitys: Kiertävällä periaatteella kolmen kunnan alueella
Kuva: Vilja Pylsy
OSAPROJEKTIT 5. YMPÄRISTÖTAITEEN OPETUSMATERIAALI * Kuvaus: Ympäristötaiteen opetusmateriaali perusopetuksen tueksi * Suunnattu: Kolmen kunnan yläkoulut, kaikki Suomen yläkoulut * Jakelu: Sekä www.strata.f sivusto että ISSUU-palvelin * Muuta: Sisältö linjassa Opetussuunnitelman kanssa. 6 KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT * Kuvaus: Kodit tulevat mieleen elokuvan- ensi ilta * Yhteistyössä: Nokian Panimo, Hempan Kaari * Suunnattu: Kolmen kunnan asukkaat ja yhdistykset * Muuta: Tilaisuus virallinen osa Euroopan Kulttuuriympäristöpäiviä 7. KOLME NÄYTTELYÄ KOLMESSA KUNNASSA * Kuvaus: #kolmenmaa-projektin tuotoksista tehdyt kolme näyttelyä * Tilat: Uimahalli (Ylöjärvi), Kirjasto (Hämeenkyrö), Taidetalo (Nokia) * Muuta: Lisäksi Hämeenkyrön ja Ylöjärven kirjastoissa elokuvanäytökset + Koko hankkeen keston ajan edistettiin kolmen kunnan yhteistä maa- ja ympäristötaidekonseptia Strataa. Kolmen kunnan kulttuuriyhteistyön taustalla on Pinsiön kylään rakennetut ja kansainvälistä mainetta keränneet maataideteokset. ks. www.strata.f
Kuva: Vilja Pylsy
LEHTIARTIKKELEITA 11.2.2014 YLE
13.7.2014
3.6.2014 YLE
Hämeenkyrön Sanomat 30.9.2014
Kolmen kunnan sanomalehdet lähtivät rohkeasti mukaan #kolmenmaa-projektiin. Suodattamaton syöte tuli simultaanisesti esille paikallislehtien nettisivujen etusivuille.
Y/N ( Ynnä ) Valtakunnallinen ympäristötaiteen opetusmateriaali Yksi hankkeen tavoitteista oli yhteisen opetusmateriaalin tuottaminen. Aihepiiri oli alusta asti selvä. Maaja ympäristötaide on aiheena yhdistänyt kuntia aikaisemminkin sekä on yksi alueen kansainvälisistä vetovoimatekijöistä (mm. Yltä ja Alta sekä Puuvuori Te New York Times lehdissä vuosina 2013 ja 2014). Pian huomattiin, että aihe piiriä kannattaa laajentaa ja antaa se vapaaseen käyttöön kaikille asiasta kiinnostuneille tahoille. Samalla materiaali vahvistaisi tietoisuutta alueen ympäristötaideteoksista kotimaassa. Materiaalin toimittajaksi valikoitui Hertta Nilsson, joka toimi 2013-2014 myös kuvaamataidon opettajana Nokialla. Nilsson on myös vaikuttamassa valtakunnallisen opetussuunnitelman syntymiseen toimien tabletmateriaaleja suunnittelevassa työryhmässä.
Hämeenkyrössä viestin sisältöjä esitettiin sekä tabletin että kansion välityksellä.