KIRJALLINEN KYSYMYS 453/2001 vp Esiopetuksen pätevöitymiskoulutuksen riittävä tarjonta Eduskunnan puhemiehelle Noin vuosi sitten annettiin 6-vuotiaiden esiopetuksen antamista koskeva kelpoisuusasetus. Sosiaalialan koulutuksen saaneille määriteltiin kolmen vuoden siirtymäsäännös, minkä ajan nämä henkilöt ovat kelpoisia antamaan esiopetusta ilman lisäkoulutusta. Voidakseen toimia siirtymäsäännöksen umpeuduttua 31.7.2003 esiopetustehtävissä tulee em. sosiaalialan koulutettujen henkilöiden hankkia esiopetustehtäviin vaadittava lisäkoulutus. Saadun tiedon mukaan tähän mennessä yksikään kurssi ei ole vielä alkanut, vaikka siirtymäajasta on kulunut jo vuosi! Koulutusta vasta suunnitellaan. Huolenaiheena on luonnollisesti nyt, ehditäänkö sosiaalikasvattajat, sosionomit (AMK) ja sosiaalialan ohjaajat kouluttaa annetun siirtymäajan aikana. Koulutettavien määrä on noin 2 000, ja vasta 580:n osalta on tehty päätös koulutuksen aloittamisesta (5/2001). Kurssitettavien kannalta olisi tärkeää saada tieto lisäkoulutuksen ajoista ja paikoista mahdollisimman hyvissä ajoin. Mitä myöhempään koulutusmahdollisuudet lykkääntyvät, sitä kapeammaksi käy koulutettavien valinnanvara. Tilanne saattaa perheolosuhteiden takia johtaa siihen, ettei henkilö pystykään osallistumaan aikomaansa lisäkoulutukseen. Alan ammattilaiset ovat syystäkin huolissaan tulevaisuudestaan. Tilannetta voitaisiin vielä jossain määrin korjata, jos kyseistä koulutustarjontaa koskeva koko suunnitelma voitaisiin hetimmiten julkistaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, että esiopetustehtävissä olevien sosiaalialan koulutuksen saaneiden henkilöiden (pl. lastentarhanopettajat) lisäkoulutus on käynnistynyt tarpeeseen nähden varsin hitaasti ja että tämä tosiasiallisesti vähentää lisäkoulutukseen pyrkivien mahdollisuuksia valita itselleen sopivin koulutusaika ja -paikka ja miten hallitus turvaa sen, että kaikki lisäopintoihin pyrkivät ehtivät kouluttautua siirtymäajan puitteissa ja saavat tiedon eri koulutusajoista ja -paikoista hyvissä ajoin? Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2001 Marjatta Vehkaoja /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta Vehkaojan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 453/2001 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, että esiopetustehtävissä olevien sosiaalialan koulutuksen saaneiden henkilöiden (pl. lastentarhanopettajat) lisäkoulutus on käynnistynyt tarpeeseen nähden varsin hitaasti ja että tämä tosiasiallisesti vähentää lisäkoulutukseen pyrkivien mahdollisuuksia valita itselleen sopivin koulutusaika ja -paikka ja miten hallitus turvaa sen, että kaikki lisäopintoihin pyrkivät ehtivät kouluttautua siirtymäajan puitteissa ja saavat tiedon eri koulutusajoista ja -paikoista hyvissä ajoin? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Valtioneuvoston asetuksessa (327/2000) opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta (annettu 30.3.2000) 7 :ssä esiopetusta antavan opettajan kelpoisuudesta sanotaan seuraavaa: Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös se, joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnosta ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 11 :n mukaisen kandidaatin tutkinnon tai joka on suorittanut lastentarhanopettajan tutkinnon. Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös se, joka 1. päivänä elokuuta 2000 toimii tai viimeisen kolmen vuoden aikana ennen mainittua päivää on yhteensä vähintään vuoden ajan toiminut sosiaalihuollon ammatillisen asetuksen (804/1992) 4 :ssä tarkoitetuissa päiväkodin johtotehtävissä tai päivähoidon laajaa tietoutta edellyttävissä hoito-, kasvatus-, opetustai kuntoutustehtävissä ja joka on suorittanut sosiaalikasvattajan opistoasteisen tutkinnon. Lisäksi edellytetään, että se, joka täyttää edellä todetut edellytykset, on suorittanut yliopiston tai sen kanssa yhteistyössä toimivan muun koulutuksen järjestäjän ennen vuotta 2004 järjestämät, opetusministeriön hyväksymät 15 opintoviikon laajuiset esiopetuksen opinnot. Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös se, joka on vuoden 1995 jälkeen suorittanut sosiaalikasvattajan tai sosiaalialan ohjaajan opistoasteisen tutkinnon taikka sosionomin tutkinnon (AMK) ja jonka tutkintoon sisältyy varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja yhteensä vähintään 50 opintoviikkoa ja joka on mainitun tutkinnon lisäksi suorittanut edellä tarkoitetut esiopetuksen opinnot. Jos sillä, joka on suorittanut tässä momentissa tarkoitetun sosiaalikasvattajan tai sosiaalialan ohjaajan tutkinnon, ei ole 3 momentissa tarkoitettua työkokemusta, esiopetuksen opinnot ovat kuitenkin laajuudeltaan 20 opintoviikkoa. Sen, joka on suorittanut tässä momentissa tarkoitetun sosionomin tutkinnon, tulee olla valittu ammattikorkeakouluun viimeistään vuonna 1999. Esiopetusuudistus tuli voimaan 1.8.2000. Valtioneuvoston asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta säädettiin edellä olevalla tavalla. 2
Ministerin vastaus KK 453/2001 vp Marjatta Vehkaoja /sd Kelpoisuusvaatimusten muuttaminen loi tarpeen käynnistää yliopiston järjestämät esiopetuksen 15 tai 20 opintoviikon opinnot niin, että sosiaalikasvattajat, sosiaalialan ohjaajat ja sosionomin (AMK) koulutuksen suorittaneet voivat saada pätevyyden antaa esiopetusta niissä esiopetuksen ryhmissä, joissa ei ole peruskoulun oppilaita. Yliopistojen antamia opintoja järjestetään vuosien 2001 2003 välisenä aikana. Opetusministeriö on arvioinut koulutettavien määrän olevan noin 2 000 opiskelijaa. Opetusministeriö on asettanut yhteensä 6 606 100 markkaa kuluvan vuoden valtion talousarvion momenteilta yliopistojen käyttöön 15/20 opintoviikon esiopetuksen opintojen toteuttamiseksi. Koulutusta järjestävät Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Koulutusta järjestetään yhteensä kuudellatoista paikkakunnalla. Tämän vuoden aikana aloittaa yhteensä 580 opiskelijaa opintonsa. Koska koulutusta järjestetään usealla paikkakunnalla, opintopaikkojen saatavuus on varsin hyvin koko maata kattava. Opetusministeriö on edellyttänyt, että opintoja voidaan suorittaa työn ohessa. Yliopistot ovat ottaneet opintojen järjestämisen vastaan haasteena. Ne ovat valmistautuneet huolella opintojen käynnistämiseen ja toteuttamiseen. Huolellinen suunnittelu on vienyt oman aikansa, mutta se myös turvaa laadukkaan koulutuksen toteutumisen. Opiskelijavalinnat on pääsääntöisesti suoritettu huhtikuun aikana ja koulutus käynnistyy välittömästi tämän jälkeen. Opetusministeriö on varautunut kouluttamaan vuoden 2002 aikana tämän vuoden määrää huomattavasti suuremman määrän opiskelijoita, noin puolet enemmän. Yliopistot ovat omalta osaltaan sitoutuneet huolehtimaan opetuksen järjestelyistä. Vuoden 2003 aikana varaudutaan kouluttamaan loput arvioidusta koulutukseen hakeutuvien määrästä. Esiopetukseen pätevöittävää yliopistojen antamaa koulutusta on suunniteltu opetusministeriön toimesta tiiviissä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Alan työntekijäjärjestöjä on kuultu ja heidän kannanottonsa on huomioitu suunnitteluprosessin aikana. Koulutuksen alkamisesta ja myöhemmin tapahtuvista opinnoista ovat opetusministeriön lisäksi tiedottaneet yliopistot, ammattikorkeakoulut sekä alan järjestöt varsin monipuolisesti koulutukseen hakeutuville sosiaalikasvattajille, sosiaalialan ohjaajille sekä sosionomeille. Koulutuksen tarjonta ja kysyntä sekä aluekohtainen saatavuus ovat varsin hyvin tasapainossa vuosien 2001 2003 välisenä aikana. Järjestettävällä koulutuksella tullaan kattamaan arvioitu tarve. Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2001 Opetusministeri Maija Rask 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Marjatta Vehkaoja /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 453/2001 rd: Är regeringen medveten om att vidareutbildningen för personer som arbetar i förskoleundervisningsuppgifter och som fått utbildning inom socialbranschen (exkl. barnträdgårdslärare) har fått en rätt trög start med tanke på behovet och att detta de facto försämrar möjligheterna för dem som söker till vidareutbildning att välja den utbildningstid och -plats som passar dem bäst och hur avser regeringen se till att alla som söker till vidareutbildningen hinner utbilda sig inom ramen för övergångstiden och får information om olika utbildningstider och -platser i god tid? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I 7 i statsrådets förordning (327/2000) om ändring av förordningen om behörighetsvillkoren för personal inom undervisningsväsendet (given 30.3.2000) sägs följande: Behörig att meddela förskoleundervisning för en undervisningsgrupp i vilken inte ingår elever i grundläggande utbildning är även den som har avlagt kandidatexamen enligt 11 förordningen om examina och lärarutbildning på det pedagogiska området eller som har avlagt barnträdgårdslärarexamen. Behörig att meddela förskoleundervisning för en undervisningsgrupp i vilken inte ingår elever i grundläggande utbildning är även den som den 1 augusti 2000 är verksam eller under de tre senaste åren före nämnda tidpunkt under sammanlagt minst ett år har varit verksam i sådana i 4 förordningen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården (804/1992) avsedda ledningsuppgifter i daghem eller vård-, omsorgs-, uppfostrings-, undervisnings- eller rehabiliteringsuppgifter inom dagvården som kräver omfattande kunskaper och som har avlagt examen på institutnivå för socialpedagog. Vidare förutsätts att den som uppfyller ovan angivna villkor har slutfört av undervisningsministeriet godkända studier för förskoleundervisning omfattande 15 studieveckor som ordnats före 2004 av ett universitet eller av någon annan utbildningsanordnare som samarbetar med universitetet. Behörig att meddela förskoleundervisning för en undervisningsgrupp i vilken inte ingår elever i grundläggande utbildning är även den som efter 1995 har avlagt examen på institutnivå för socialpedagog eller för handledare inom socialbranschen eller socionomexamen (YH) och i vars examen ingår studier i småbarnsfostran och socialpedagogik omfattande minst 50 studieveckor, och som utöver nämnda examen har slutfört ovan avsedda studier för förskoleundervisning. För den som har avlagt en sådan examen för socialpedagog eller för handledare inom socialbranschen som avses i detta moment men inte har den arbetserfarenhet som avses i 3 mom., omfattar studierna för förskoleundervisning dock 20 studieveckor. Den som har avlagt sådan socionomexamen som avses i detta moment skall ha antagits till yrkeshögskolan senast 1999. Förskolereformen trädde i kraft 1.8.2000. I statsrådets förordning föreskrevs på ovan nämnda sätt om ändring av förordningen om behörig- 4
Ministerns svar KK 453/2001 vp Marjatta Vehkaoja /sd hetsvillkoren för personal inom undervisningsväsendet. I och med ändringen av behörighetsvillkoren uppkom ett behov att ordna studier i förskoleundervisning omfattande 15 eller 20 studieveckor vid universiteten så att de som genomgått utbildning för socialpedagog, handledare inom socialbranschen och socionom (YH) kan får behörighet att meddela förskoleundervisning i sådana förskoleundervisningsgrupper där det inte ingår grundskoleelever. Studier vid universitet ordnas under åren 2001 2003. Undervisningsministeriet har uppskattat antalet studerande till ca 2000. Undervisningsministeriet har i statsbudgeten för innevarande år anvisat universiteten sammanlagt 6 606 100 mark för ordnandet av studier i förskoleundervisning om 15/20 studieveckor. Utbildningen ordnas av Helsingfors universitet, Joensuu universitet, Jyväskylä universitet, Lapplands universitet, Uleåborgs universitet, Tammerfors universitet, Åbo universitet och Åbo Akademi. Utbildning ordnas på sammanlagt sexton orter. Under detta år inleder sammanlagt 580 studerande sina studier. Eftersom utbildningen ordnas på flera orter är tillgången till studieplatser rätt god och täcker hela landet. Undervisningsministeriet har förutsatt att studierna skall kunna bedrivas vid sidan av arbetet. Att ordna dessa studier har i universiteten setts som en utmaning. De har gjort omsorgsfulla förberedelser för att köra igång och organisera studierna. Den ingående planeringen har tagit sin tid, men är samtidigt en garanti för kvalitativ utbildning. Antagningen av studerande har i regel skett i april och utbildningen startar omedelbart efter det. Undervisningsministeriet har berett sig på att under år 2002 utbilda ett betydligt större antal studerande än i år, ca hälften fler. Universiteten har för sin del förbundit sig att sörja för undervisningsarrangemangen. Under år 2003 kommer man att utbilda resten av dem som väntas söka sig till utbildningen. Den behörighetsgivande utbildning för förskoleundervisning som universiteten ger har planerats på undervisningsministeriets initiativ i nära samarbete med universiteten och yrkeshögskolorna. Arbetstagarorganisationerna inom branschen har hörts och deras ställningstaganden beaktats under planeringsprocessen. Information om när utbildningen inleds och om senare studier har förutom av undervisningsministeriet givits av universiteten, yrkeshögskolorna samt branschorganisationerna på ett synnerligen mångsidigt sätt till de socialpedagoger, handledare inom socialbranschen och socionomer som söker sig till utbildningen. Utbud och efterfrågan samt tillgången till utbildning i olika regioner kännetecknas av en rätt god balans under åren 2001 2003. Den planerade utbildningen kommer att täcka det uppskattade behovet. Helsingfors den 24 april 2001 Undervisningsminister Maija Rask 5