Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 287/2001 vp Teknisen työn opintojen kelpoisuusasetus Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 1999 alusta tuli voimaan uusi asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Siinä säädettiin, että aineenopetusta oli kelpoinen antamaan henkilö, joka oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja vähintään 35 opintoviikon laajuiset aineenopettajankoulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot. Asetukseen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista tuli ns. lakanneisiin kelpoisuuksiin tähdänneessä koulutuksessa olevia varten siirtymäsäännös, kuten yleensäkin vastaavissa tapauksissa. Säännöksen esittelymuistiossa todettiin, että 30 :ssä turvataan voimassa olevien säännösten pohjalta koulutukseen jo valittujen henkilöiden kelpoisuuden saaminen ja säilyminen tapauksissa, joissa henkilö ei enää muutoin saisi kelpoisuutta uuden asetuksen säännösten mukaan. Käytännössä jo aloitettuja ja kesken olevia opintoja sai jatkaa niin, että aikaisemman asetuksen takaama kelpoisuus voitiin vielä saavuttaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, että teknisen työn osalta siirtymäsäännöstä uuteen kelpoisuusasetukseen ei kuitenkaan tullut ja mitä hallitus aikoo tehdä, että kaikkiaan 45 Oulun opettajankoulutuslaitoksessa teknisen työn 35 opintoviikon opintokokonaisuuden aloittanutta opiskelijaa saa kelpoisuuden, joka heille alun perin oli luvattu mutta joka asetuksen muutoksen takia ja siirtymäsäännöksen puuttumisen takia jäi saamatta? Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2001 Tapio Karjalainen /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tapio Karjalaisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 287/2001 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, että teknisen työn osalta siirtymäsäännöstä uuteen kelpoisuusasetukseen ei kuitenkaan tullut ja mitä hallitus aikoo tehdä, että kaikkiaan 45 Oulun opettajankoulutuslaitoksessa teknisen työn 35 opintoviikon opintokokonaisuuden aloittanutta opiskelijaa saa kelpoisuuden, joka heille alun perin oli luvattu mutta joka asetuksen muutoksen takia ja siirtymäsäännöksen puuttumisen takia jäi saamatta? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Aineenopettajakoulutusta järjestävät yliopistot eri alojen tutkintoasetuksissa säädetyn työnjaon ja koulutusvastuun mukaisesti. Tutkintoasetuksissa säädetään, mitkä oppiaineet ovat edustettuina eri yliopistoissa. Tutkintoasetusten liitteinä ovat luettelot eri oppiaineista ja merkinnät siitä, minkä yliopiston koulutusvastuuseen oppiaine kuuluu. Ilman luetteloon tehtävää muutosta yliopisto ei voi aloittaa koulutusta eikä luopua luetteloon merkitystä koulutusvastuusta. Oulun yliopisto toteutti kaksivuotisen poikkeuskoulutuksen teknisen työn aineenopettajille vuosina Opetusministeriö vahvisti kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen (530/1978) 44 :n nojalla Oulun yliopiston teknisen työn aineenopettajien tutkintosäännön. Se tuli voimaan ja oli voimassa toistaiseksi. Oulun yliopiston teknisen työn aineenopettajien poikkeuskoulutusta koskeva tutkintosääntö kumoutui, kun kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annettiin asetus (576/1995). Tämän asetuksen siirtymäsäännösten mukaan opiskelijoilla oli mahdollisuus jatkaa opintojaan aiemman kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen mukaan asti. Kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetussa asetuksessa ja sen liitteessä määritettiin yliopistojen koulutusvastuiden jako. Teknisen työn koulutusvastuu kuuluu tämän mukaan Turun yliopistolle ja Åbo Akademille. Oulun yliopistolla ei enää asetuksen voimaantulon jälkeen ole ollut mahdollisuutta teknisen työn aineenopettajien koulutukseen. Oulun yliopisto aloitti vuonna 1996 luokanopettajakoulutuksen, joka painottui teknologiakasvatukseen. Tämän koulutuksen yhteydessä oli tarjolla mahdollisuus opiskella teknisen työn opintoja. Opiskelijoille on heidän Oulun yliopistosta saamansa opintoinformaation perusteella muodostunut käsitys näistä opinnoista teknisen työn aineenopettajakoulutuksena ja sen tuottamasta kelpoisuudesta teknisen työn aineenopetukseen. Vuoden 1999 alussa tuli voimaan asetus (986/1998) opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Tähän asetukseen ei otettu sellaisia siirtymäsäännöksiä, jotka olisivat tuoneet kelpoisuuden aineenopetukseen niille siirtymäaikana opinnot suorittaneille, joille sitä ei aikaisemmankaan kelpoisuutta koskevan asetuksen mukaan ollut tarkoitettu. 2

3 Ministerin vastaus KK 287/2001 vp Tapio Karjalainen /sd Oulun yliopistossa teknistä työtä opiskelleilla on ollut ja on edelleen käytettävissään se menettely, jonka opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetuksen (986/1998) 5 ja 10 :n kohta 2 mahdollistaa. Tässä kohdassa säädetään vaihtoehtona aineenopettajakoulutuksessa suoritetuille opinnoille "... tai yliopiston antaman todistuksen mukaan niitä vastaavat opinnot". Kelpoisuutta teknisen työn aineenopetukseen haluava opiskelija voi hakea vastaavuustodistusta Oulun yliopistossa suorittamistaan teknisen työn opinnoista Turun yliopistolta, jolla on tutkintoasetuksen (576/1995) mukaan teknisen työn koulutusvastuu. Koulutusvastuun omaava yliopisto määrittelee, millä edellytyksillä vastaavuustodistus voidaan antaa. Vaikka edellä kuvattu vastaavuustodistusmenettely onkin käytettävissä, on opetusministeriön näkemyksen mukaan aiheellista, että Oulun yliopisto hakeutuu yhteistyöhön teknisen työn koulutusvastuun omaavan Turun yliopiston kanssa ja sopii koulutusjärjestelyistä, joiden avulla kelpoisuus teknisen työn aineenopetukseen voidaan saavuttaa. Tällaisista yliopistojen välisistä yhteistyökäytänteistä on esimerkkejä, joita voidaan hyödyntää Oulun yliopiston teknisen työn tapauksessa. Opetusministeriö on useissa eri yhteyksissä kehottanut Oulun yliopistoa järjestämään yhteistyössä Turun yliopiston kanssa teknisen työn täydentävien opintojen mahdollisuuden aineenopetuksen kelpoisuutta haluaville opiskelijoille. Tällainen suunnitelma on valmisteltu Oulun ja Turun yliopistojen yhteisessä työryhmässä. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta on omalta osaltaan hyväksynyt suunnitelman Opetusministeriö seuraa Oulun yliopiston ja Turun yliopiston välisten neuvottelujen edistymistä. Ministeriön tarkoituksena on kuluvan kevään aikana yliopistojen kanssa käytävien tulosneuvottelujen yhteydessä ottaa asia tarvittaessa esille. Lisäksi eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavana on parhaillaan opiskelijoiden asiaa koskeva kantelu, josta opetusministeriö on antanut oman lausuntonsa. Lausunnossa korostetaan yliopistojen yhteistyön merkitystä asian hoitamisessa. Jos edellä tarkoitetut toimenpiteet eivät johda tulokseen, opetusmisteriö tulee harkitsemaan asiassa muita tarvittavia toimenpiteitä. Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2001 Opetusministeri Maija Rask 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Tapio Karjalainen /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 287/2001 rd: Är regeringen medveten om att det för den tekniska slöjdens del ändå inte kom med någon övergångsbestämmelse i den nya behörighetsförordningen och vad avser regeringen göra för att de sammanlagt 45 studerande som börjat på studiehelheten teknisk slöjd, 35 studieveckor vid Oulun opettajankoulutuslaitos skall få den behörighet som de ursprungligen lovats, men som de på grund av förordningsändringen och den obefintliga övergångsbestämmelsen inte fick? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Ämneslärarutbildningen ordnas av universiteten i enlighet med den arbetsfördelning och det utbildningsansvar som föreskrivs i examensförordningarna för respektive område. I förordningarna bestäms vilka ämnen som är företrädda i de olika universiteten. Till examensförordningarna hör bilagor med förteckningar över läroämnen och anteckning om till vilket universitets utbildningsansvar ett ämne hör. Utan att förteckningen ändras kan ett universitet varken starta en utbildning eller avsäga sig ett utbildningsansvar som anges i förteckningen. Uleåborgs universitet genomförde en tvåårig undantagsutbildning för ämneslärare i teknisk slöjd åren Med stöd av 44 i förordningen om pedagogiska examina och studier (530/1978) fastställde undervisningsministeriet Uleåborgs universitets examensstadga för ämneslärare i teknisk slöjd. Den trädde i kraft den 1 april 1992 och gällde tillsvidare. Uleåborgs universitets examensstadga för undantagsutbildningen av ämneslärare i teknisk slöjd upphävdes när förordningen om examina och lärarutbildning på det pedagogiska området (576/1995) utfärdades den 21 april Enligt övergångsbestämmelserna i denna förordning hade de studerande möjlighet att fortsätta sina studier enligt den tidigare förordningen om pedagogiska examina och studier fram till den 31 juli I förordningen om examina och lärarutbildning på det pedagogiska området och i bilagan till den angavs fördelningen av utbildningsansvaret mellan universiteten. Utbildningsansvaret i teknisk slöjd tillkommer enligt den Åbo universitet och Åbo Akademi. Uleåborgs universitet har inte sedan förordningen trädde i kraft den 1 augusti 1995 längre haft möjlighet att ordna utbildning av ämneslärare i teknisk slöjd. Uleåborgs universitet startade 1996 en klasslärarutbildning som fokuserade på teknologiundervisning. I samband med utbildningen erbjöds en möjlighet att studera teknisk slöjd. På basis av den studieinformation de studerande fick av universitetet bildades hos dem uppfattningen att studierna var ämneslärarutbildning i teknisk slöjd och att de medförde behörighet för ämnesundervisning i teknisk slöjd. Vid ingången av 1999 trädde förordningen om behörighetsvillkoren för personal inom undervisningsväsendet (986/1998) i kraft. I denna förordning togs inte in sådana övergångsbestämmelser som skulle ha medfört behörighet för ämnesun- 4

5 Ministerns svar KK 287/2001 vp Tapio Karjalainen /sd dervisning för dem som fullgjorde studierna under övergångstiden och som inte heller enligt den tidigare behörighetsförordningen avsågs bli behöriga. De som studerar teknisk slöjd vid Uleåborgs universitet har kunnat och kan fortfarande gå tillväga enligt de möjligheter som 5 och 10 2 punkten i förordningen om behörighetsvillkoren för personal inom undervisningsväsendet (986/1998) ger. Här anges som ett alternativ till studier som fullgjorts inom ämneslärarutbildningen "... eller, enligt vad universitetet intygar, motsvarande studier". En studerande som önskar få behörighet för ämnesundervisning i teknisk slöjd kan ansöka om ett intyg över motsvarighet beträffande de studier i teknisk slöjd som han eller hon slutfört vid Uleåborgs universitet. Ansökan görs hos Åbo universitet, som enligt examensförordningen (576/1995) har utbildningsansvaret i teknisk slöjd. Det universitet som har utbildningsansvaret definierar på vilka villkor intyget kan ges. Även om ovan beskrivna förfarande med motsvarighetsintyg finns att gå, är det enligt undervisningsministeriets mening ändamålsenligt om Uleåborgs universitet inleder samarbete med Åbo universitet som har utbildningsansvaret för teknisk slöjd, och avtalar om utbildningsarrangemang med vars hjälp behörighet för ämnesundervisning i teknisk slöjd kan nås. Det finns exempel på sådan samarbetspraxis mellan olika universitet som kan utnyttjas i detta fall. Undervisningsministeriet har i olika sammanhang anmodat Uleåborgs universitet att samarbeta med Åbo universitet och ordna möjlighet till kompletterande studier i teknisk slöjd för studerande som önskar behörighet för ämnesundervisning. En sådan plan har beretts i en gemensam arbetsgrupp för de båda universiteten. Pedagogiska fakulteten vid Åbo universitet har för sin del godkänt planen den 3 oktober Undervisningsministeriet följer utvecklingen i förhandlingarna mellan Uleåborgs universitet och Åbo universitet. Det är ministeriets avsikt att vid behov ta upp frågan vid vårens resultatförhandlingar med universiteten. Dessutom undersöker riksdagens justitieombudsman som bäst ett klagomål som inlämnats av de studerande i denna fråga och som undervisningsministeriet har avgett ett utlåtande om. I utlåtandet understryks betydelsen av att universiteten samarbetar i skötseln av denna fråga. Om inte ovan avsedda åtgärder leder till resultat kommer undervisningsministeriet att överväga andra nödvändiga åtgärder. Helsingfors den 30 mars 2001 Undervisningsminister Maija Rask 5