MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 M72059

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tilivirastoon kuuluvien virastojen toimintakertomukset 3 1.1 Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus 4 1.1.1 Johdon katsaus 4 1.1.2 Vaikuttavuus 6 1.1.3 Toiminnallinen tehokkuus 18 1.1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 26 1.1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 29 1.1.6 Tilinpäätösanalyysi (koko kirjanpitoyksikkö 440) 30 1.1.7 Tilinpäätösanalyysi (MMM = Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviointilautakunta) 34 1.1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 40 1.1.9 Arviointien tulokset 41 1.1.10 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 41 1.2 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintakertomus 43 1.2.1 Johdon katsaus 43 1.2.2. Toiminnan vaikuttavuus 44 1.2.3. Toiminnallinen tehokkuus 45 1.2.4 Tuotokset ja laadunhallinta 51 1.2.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 61 1.2.6. Tilinpäätösanalyysi 63 1.2.7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 66 1.2.8 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 67 1.2.9 Allekirjoitus 68 1.3 Maaseutuviraston toimintakertomus 69 1.3.1 Johdon katsaus 69 1.3.2.Vaikuttavuus 70 1.3.3. Toiminnallinen tehokkuus 72 1.3.4. Tuotokset ja laadunhallinta 74 1.3.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 83 1.3.6. Tilinpäätösanalyysi (talousarvion toteutuminen) 85 1.3.7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 90 1.3.8 Väärinkäytökset 90 1.3.9 Allekirjoitus 93 2. Talousarvion toteumalaskelma 94 3. Tuotto- ja kululaskelma 104 4. Tase 105 5. Liitetiedot 107 5. Liitetiedot 107 6. Allekirjoitus Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

3 1. Tilivirastoon kuuluvien virastojen toimintakertomukset Maa- ja metsätalousministeriön tilivirastoon (440) kuuluvat ministeriön lisäksi Maaseutuvirasto (MAVI) ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) sekä Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja Eläinlääkintävahinkojen arviointilautakunta. Ministeriön lisäksi tulosohjattujen virastojen (MAVI ja Tike) toimintakertomukset on esitetty tässä tiliviraston tilinpäätöksessä erikseen. Talousarviolain 11.12.2009 hyväksytyn muutoksen myötä tilivirastot muuttuivat kirjanpitoyksiköiksi. Jäljempänä tässä kertomuksessa on jo käytetty termiä kirjanpitoyksikkö.

4 1.1 Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus 1.1.1 Johdon katsaus Vuonna 2009 viljasato oli erinomainen. Kolmen peräkkäisen hyvän viljasadon jälkeen olemme ylitarjontatilanteessa. Viljan hinta painui alhaiseksi, mikä romahdutti viljan tuotannon kannattavuuden. Viljasadot olivat globaalisti myös hyvät. EU:ssa koettiin erittäin vakava maitokriisi johtuen juuston ja maitojauheen ylituotannon tuonnista EUalueelle. Lamakin vaikutti kysyntään, mikä piti maidon tuottajahinnat edelleen pohjalukemissa. Syksyä kohden hinnat lähtivät hitaaseen nousuun. Suomessa maidon tuottajahintaa pudotettiin kahteen kertaan yhteensä noin 10 senttiä. Suomessa tuottajahinnat säilyivät kuitenkin kohtuullisella tasolla muihin EU-maihin verrattuna. Nauta-, sika- ja siipikarjan tuotanto hyötyivät jonkin verran alenevista tuotantopanoshinnoista. Päätös maatalouden kansallisesta tuesta vuodelle 2009 saavutettiin vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Sika- ja siipikarjatuen muuttuminen tuotannosta irrotetuksi tueksi oli vaikea kaikille osapuolille. EU:ssa keskusteltiin keväällä maatalouspolitiikan uudistamisesta vuoden 2013 jälkeen ja syksyllä maaseututoimien uudistamisesta. Ministeriö julkaisi englanninkieliset esitteet Suomen tavoitteista CAP-uudistuksessa ja LFA-uudistuksessa toukokuussa epävirallisen neuvoston alla. Maatalouden tulo- ja kannattavuustyöryhmä etsi edelleen keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Työryhmän ehdotuksista toteutui polttoöljyn ja sähkön veronpalautuksen korotus kesäkuun alusta lukien. Lisäksi maatilojen verotukseen lisättiin mahdollisuus valita koko tulo ansiotulona vuoden 2010 verotuksesta alkaen. Mahdollisuus valtionlainojen korkovapautukseen laajennettiin niin, että sen voi saada myös taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Hallitus päätti tukea vakavissa vaikeuksissa olevia tiloja valmisteltavalla kertaluonteisella tuella. Myös tilusjärjestelyihin käytettiin varoja aikaisempaa enemmän. Maatilojen energianeuvontatoimet otettiin käyttöön ja sokerin tuotannon rakennerahaston toimia tehostettiin. Viljelijöille järjestettiin tulo- ja kannattavuusseminaareja. Kansallisen ruokastrategian valmistelua jatkettiin. Tausta-asiakirja kävi lausuntokierroksella ja strategiatyöryhmä aloitti toiminnan loppuvuodesta. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma jatkui. Luomualan yhteistyötä pyrittiin kehittämään edellyttämällä koko luomualalle yhteisen strategian laatimista koko ketjun yhteistyönä. Hallitus antoi eduskunnalle maaseutupoliittisen selonteon. Keskeinen linjaus on turvata maaseudun palveluja kehittämällä yhteispalvelupisteitä, turvaamalla peruspalvelut, kehittämällä elinkeinopalveluja sekä organisoimalla maaseudun kehittämistä uudella tavalla. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen maatalouden tukihallinnon uudistamisesta. Esitys perustuu kuntien yhteistyöhön tukihallinnon järjestämisessä, mikä mahdollistaa myös muun maaseudun kehittämistoiminnan tehostamisen kuntien yhteistyönä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tukien hallinnon yksinkertaistamista pohdittiin Kari Kivikon työryhmässä. Työryhmän hyvät esitykset pyritään saamaan käytäntöön mahdollisimman pian. Hallitus linjasi Itämeri-politiikkaa selonteolla. Itämeri-asiat nousivat esille myös EU:n Itämeristrategian toimeenpanossa, jossa ministeriöllämme on koordinaatiovastuu. Aktiivista keskustelua käytiin ilmastopolitiikasta Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla. Hiilinielujen osalta Suomen on voitava hyödyntää nielujaan. Linjaus on auki, mutta pahin laskentavaihtoehto lienee poissuljettu valikoimasta.

Eläinten hyvinvointi nousi loppuvuodesta otsikoihin. Eläinlääkintähuoltolaki tuli voimaan; tavoitteena ovat terveydenhuoltosopimukset tiloilla. Resursseja, esim. 15 uutta läänineläinlääkärin virkaa tarkastuksiin, lisättiin. Tuotantoeläinten hyvinvointineuvottelukunta aloitti toiminnan ja eläinten hyvinvointi keskuksen avulla tehostettiin viranomaisten yhteistoimintaa. Avattavan investointihaun kriteerien määrittämiseksi ja eläinsuojelulain uudistamiseksi teetettiin laaja selvitys hyvinvointivaatimuksista eri EU-maissa. Puukauppa oli hiljaista vuoden 2009 aikana. Metsäteollisuus purki aikaisempia varastojaan hitaan kysynnän markkinatilanteessa. Verohuojennuksen pienentyessä vuoden vaihteessa kauppoja tehtiin runsaasti loppuvuodesta. Hyvä alkutalvi mahdollisti vaikeammille leimikoille pääsyn. Metsätalouden organisaatioita kehittävä työryhmä sai esityksen valmiiksi ja sen pohjalta käynnistettiin lakivalmistelu uudeksi metsäkeskuslaiksi. Metsänhoitoyhdistysten metsänhoitomaksun käyttöä selvitettiin yhdessä kilpailuviraston kanssa. Metsävaratietoryhmä sai työn päätökseen uudentyyppisen metsätiedon käyttöönottamiseksi, palvelemaan metsänomistajia ja alan toimijoita. Metsälain suppea uudistus, sisältäen perustuslain vaatimat muutokset, annettiin eduskunnalle. Metsähallituksen uudistamisesta käytiin laajaa julkista keskustelua. Työryhmä pohti liikelaitokselle vaihtoehtoja. Asia pistettiin uuteen valmisteluun vuoden lopulla tavoitteena säilyttää Metsähallitus nykyisenlaisena. EU:n neuvostossa saavutettiin yhteisymmärrys laittoman hakkuun ehkäisemiseksi. Kalatalouden osalta EU:ssa käytiin keskustelua uudesta kalastuspolitiikasta vihreän kirjan pohjalta. Kansallinen kalastuslain kokonaisuudistus edistyi laaja-alaisena työryhmätyönä. Työssä hahmoteltiin keskeiset linjattavat kysymykset. Torniojokeen asetettiin lohilaskuri, jolla saadaan kerättyä todellista tietoa lohen noususta tulevina vuosina. Rajajokineuvottelut saatiin päätökseen Ruotsin kanssa ja sitä koskeva lakiesitys annettiin eduskunnalle. Kalatalousohjelman rahoituksella käynnistettiin uusia investointihankkeita, mm. Kuusamon kalatalo. Petoeläimet aiheuttivat jälleen laajaa keskustelua. Vahinkomäärät erityisesti poronhoitoalueella ovat nousseet viime vuosina runsaasti kaikkien petojen yhteisvaikutuksena. Poronhoitoalueelle myönnettiin susilupia vahinkojen torjumiseksi, karhu- ja ilveslupia lisättiin merkittävästi. Jatkossa varoja pyritään kohdentamaan ennaltaehkäiseviin toimiin. Uusi riistavahinkolaki tuli voimaan, mikä alentaa vahinkojen omavastuuta ja kehittää porotalouden vahingon korvausperusteita. Hallilupia lisättiin, ongelma on lupien vajaakäyttö. Saimaan norpan suojelu oli paljon julkisuudessa vuoden aikana. Keväällä tehostettiin kalastusasetuksella suojelutoimia. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla linjattiin, että vapaaehtoisen sopimisen määrää nostetaan 2 3-kertaiseksi, 1 500 km 2 :iin, mikä taso saavutettiinkin vuoden lopulla. Asetettiin seurantaryhmä arvioimaan norpan suojelua edistävien toimien vaikuttavuutta. Vesilain uudistamisesta saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys. Maaseudun vesiverkostoihin panostettiin merkittävästi varoja, mm. elvytys lisätalousarviossa. Hankkeita aikaistettiin. Energiapuun korjuu tehostui huomattavasti vuonna 2009, mikä kulutti myös kemera-varoja. Ministeriön investointiavustuksilla käynnistettiin biokaasulaitoksia eripuolilla maata. 5

6 1.1.2 Vaikuttavuus 1.1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus (koko kirjanpitoyksikkö 440) Maaseudun kehittäminen Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2009: Maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla, maaseudun säilyminen kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijaintipaikkana ja asukkaiden työllistäjänä, harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden parantuminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A1: Toteuma: Tehostetaan maaseudun kehittämisen uusiin haasteisiin (ilmastonmuutos, uusiutuva energia, vesitalous ja biodiversiteetti) vaikuttamista Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa ja sitä toteuttavassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2007 2013. Seurataan ja arvioidaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutumista. Suomen maaseudun kehittämisstrategiaa tarkistettiin uusien haasteiden asiakokonaisuuden osalta sekä tehtiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2007 2013 uusien haasteiden edellyttämät muutokset. Esitys sisälsi myös laajakaistahankkeet. Komissio hyväksyi ohjelmamuutosesityksen 24.11.2009 ensimmäisenä jäsenmaiden maaseudun kehittämisohjelmista. Maaseudun yritys- ja hankerahoituksen hakuprosessin hallinnollista taakkaa selvittänyt työryhmä sai selvityksensä valmiiksi joulukuussa 2009. Monet siinä esitetyistä ratkaisuehdotuksista ovat toimeenpantavissa vuoden 2010 aikana. Arvosana*: Hyvä (4) Ohjelman seuranta ja arviointi etenivät suunnitellusti. Valmisteltiin uusien haasteiden toteutumisen seurantaa. Tavoite A2: Varmistetaan ohjelmakauden 2000 2006 maaseudun kehittämisohjelmien loppuun saattaminen (tavoite 1-ohjelmat ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelma sekä ELMA- ja POMO+-ohjelmat). Toteuma: Taloudellisen kehityksen nopean heikentymisen vuoksi Euroopan komissio esitteli 26.11.2008 elvytyssuunnitelman, jonka osana oli vanhan ohjelmakauden 2000 2006 tukikelpoisuusajan jatkaminen. Tavoite 1-ohjelmien ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelman tukikelpoisuusaikaa jatkettiin vuoden 2008 lopusta 30.6.2009 asti. Näin ollen ohjelmien sulkemisen viimeistely siirtyi vuoden 2010 ensimmäiselle neljännekselle. Siten myös kansallisten ELMAja POMO+-ohjelmien loppuraportointi valmistuu vuonna 2010, sen jälkeen, kun EU-osarahoitteisten ohjelmien sulkeminen on valmistunut. Ministeriön ja Mavin yhteistyö ei kaikilta osin sujunut tavoitteen mukaan. Arvosana: 3 Tavoite A3: Toteuma: Valmistellaan VN:n maaseutupoliittinen selonteko tuloksellisesti. Hallitus hyväksyi selonteon toukokuussa 2009. Selonteon valmistelu nivoutui hyvin laaja-alaisesti laadittuun maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan. Selonteko sisältää runsaasti uusia teemoja ja painotuksia ja se annettiin eduskunnalle toukokuussa. Eduskunnan vastaus valmistuu alkuvuodesta 2010. Arvosana: 5 * Itsearvioinnissa käytetty arvosana-asteikko: 1 = heikko, 2 = välttävä, 3 = tyydyttävä, 4 = hyvä, 5 = erinomainen. Tavoitteet on asetettu tasolle 4 = hyvä.

7 Tavoite A4: Toteuma: Käynnistetään viidennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2008 2013 toimenpide-esitysten toteuttaminen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimesta. Kokonaisohjelma hyväksyttiin tammikuussa 2009. Ohjelman vastuuorganisaatiot ja -henkilöt on määritetty vuoden 2009 aikana. Neuvottelukierros ohjelman eteenpäin viemisestä aloitetaan 2010 eduskunnan selonteosta antaman kannanoton jälkeen. Neuvotteluissa käsitellään esityksiä ja sovitaan toimenpiteistä eri tahojen kanssa. Ohjelman ensimmäinen toteumamuistio laaditaan 31.12.2010 tilanteen mukaan vuonna 2011. Arvosana: 4 Maatalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2009: Maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa ja maatalouden kannattavuuden turvaaminen, kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen ja suomalaisen ruoan arvostuksen lisääminen, maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentäminen ja maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A5: Toteuma: Selvitetään konkreettisia keinoja maatilojen kannattavuuden ja viljelijöiden tulokehityksen parantamiseksi. MMM:n sekä sen eri sidosryhmien yhteistyönä ja maatalouden tulo- ja kannattavuusryhmän useiden aloitteiden pohjalta on syntynyt mm. seuraavia toteutumassa olevia konkreettisia toimenpidekokonaisuuksia: Arvosana: 3 - Maatalouden investointi- ja aloittamistukien lisärahoitus - Tilusjärjestelyjen lisärahoitus - Valtionlainojen korkovapausperusteiden laajentaminen - Maataloudessa käytettävän polttoaineen ja sähkön valmisteveron palautuksen korottaminen - Pakollisen pääomatulo-osuuden poisto maatalouden verotuksesta - Tukikelpoisten pinta-alojen hallittu lisääminen vuosina 2007 ja 2009 - Talouskriisiin liittyvän maatalouden tilapäisen kansallisen lisätuen käyttö vuonna 2010 - EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten suorien tukien välitarkastuspäätösten (terveystarkastus) mukaiset kansalliset toimenpiteet - Modulaatiovarojen kohdennus maaseudun kehittämiseen (mm. vesiensuojelu, koulutus, investoinnit) - Lisäksi EU-jäsenmaat ovat päättäneet myöntää maitosektorille kriisilisätukea vuonna 2010 Toimenpiteistä huolimatta kannattavuus ei vielä ole merkittävästi parantunut. Tavoite A6: Toteuma: Jatketaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (terveystarkastus) valmistelua. Terveystarkastusratkaisun kansallisista linjauksista päätettiin kesäkuussa. Komissiolle toimitettiin Suomen ehdotus suorien tulotukien muutoksista heinäkuussa. Komissio pyysi joulukuussa lisäselvityksiä Suomen ehdotukseen. Arvosana: 4 Tavoite A7: Toteuma: Valmistellaan LFA-uudistuksen aluemäärittelykriteereitä, joilla varmistetaan koko Suomen säilyminen LFA-tuen piirissä. Tavoitteena on lisäksi, että LFA-tuen taso pysyy nykyisellä tasolla. Valmisteltiin vuoden 2009 aikana aluemäärittelykriteerien perusteella karttasimulaatiot. Simulaatio toimitettiin komissioon 18.1.2010 (määräaika tammikuun 2010 loppuun mennessä). Arvosana: 5

Tavoite A8: Toimitaan aktiivisesti maatalouden rakennetukien riittävän rahoituksen turvaamiseksi ja parannetaan siten maatalouden kannattavuusedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Toteuma: Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoitustilannetta ovat helpottaneet vuodesta 2005 alkaen tehdyt budjettisiirrot ja valtioneuvoston kehyspäätöksessä sovitut siirrot. Vuosien 2007 ja 2008 talousarvioissa rahastoon siirrettiin yhteensä 171,84 milj. euroa. Vuoden 2009 talousarviossa ja II lisätalousarviossa rahastoon siirrettiin yhteensä 38,04 milj. euroa. Vuoden 2010 talousarviossa siirretään rahastoon 30,94 milj. euroa. Kehyspäätöksessä on sovittu 33,4 milj. euron siirrosta rahastoon vuonna 2011. Hallituskaudella siirretään rahastoon siten yhteensä 274,22 milj. euroa. Makeran oman tulovirran tyrehtyessä rahastoon tarvitaan edelleen merkittäviä vuosittaisia budjettisiirtoja tuotannon ylläpitämisen edellyttämien investointien rahoittamiseksi. Arvosana: 4 Valtion talousarvion momentille 30.20.49, maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki osoitettiin vuonna 2009 300 milj. euron myöntämisvaltuus. Yhdessä uusittujen valtuuksien kanssa valtuutta oli käytössä 384 milj. euroa. Lainoja myönnettiin 237 milj. euroa. Avustusvarojen ja korkotukilainojen myöntämisvaltuuden arvioidaan riittävän rakennetukien arvioituun tarpeeseen nähden vuoteen 2011 asti, jos edellä mainitut siirrot Makeraan toteutuvat. 8 Tavoite A9: Toteuma: Jatketaan elintarviketalouden laatustrategiatyötä (laatuketjutyötä) ja toteutetaan suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaa. Laatustrategiatyö (laatuketjutoimet) on jatkunut aktiivisesti. Laatuketjusivusto ja toiminnan esittelyä mm. verkkolehden kautta on laajennettu ruotsinkieliseksi, on myös tiedotettu asiasta aktiivisesti. Jatkettu hankkeiden ja työryhmätyöskentelyn keinoin kansallisen laatujärjestelmän selvitystyötä. Valmisteltu laatustrategiatyön uudelleen organisointia. Mittareita suunniteltu edelleen; valmistelu jatkuu, kun uusi toimielin, elintarvikeketjun neuvottelukunta, on tehnyt strategian kehittämissuunnitelman. Arvosana: 4 Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma toimi menestyksekkäästi ja yhdisti ensi kerran kaikki ruoan parissa toimivat 7 ministeriötä. Vuoden aikana toteutettiin lukuisia toimenpiteitä, joilla vaikutettiin ohjelman kohderyhmiin, lapsiin ja nuoriin sekä perheisiin ja edistettiin ohjelman tavoitteita ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen kasvattamiseksi. Ohjelma toimi yhteistyössä politiikkaohjelmien sekä lukuisten edistämisorganisaatioiden kanssa. Jatkettu viljastrategian seurantaa ja valmisteltu vilja-alan yhteistyöryhmän toiminnan jatkoa huomioiden jäsenkyselyn vastaukset. Osallistuttu Kansallisen ruokastrategian valmisteluun (mm. käytännön järjestelyjä, lausuntoja). Tavoite A10: Vähennetään maataloustuotannon ravinnekuormitusta. Toteuma: Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuutta tehostettiin. Luonnonhoitopellot oli haettavana ensimmäisen kerran kevään tukihaussa. Ohjelmaan tehtiin muutoksia, joiden tavoitteena on tehostaa maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentämistä (monivaikutteisen kosteikon hoidon toteuttamisaluetta laajennettiin, kosteikon perustamisen tukitasoa nostettiin). Ravinnekuormituksen vähenemisnopeus ei ole kaikilta osin tavoitteen mukainen. Arvosana: 3

9 Tavoite A11: Lisätään bioenergian tuotantoa maaseudulla ja edistetään maatilojen energiatehokkuutta. Toteuma: Maatalouden investointitukea myönnettiin maatiloille vuonna 2009 noin 150:en uusiutuvan energian tuotantoon liittyvään investointiin. Hankkeiden yhteenlaskettu lämmöntuotantoteho oli noin 43 megawattia. Arvosana: 3,5 Vuoden 2009 alussa myönnettiin investointiavustusta (mom. 30.01.40) 16 maatilakokoluokkaa suuremmalle biokaasulaitokselle. Kolme hanketta on lähtenyt liikkeelle. Syöttötariffinvalmistelun epäselvä tilanne on hidastanut investointien alkamista. Valtakunnallinen bioenergian koordinaatiohanke käynnistyi vuoden 2009 alussa. Maatilojen energiaohjelma käynnistyi syyskuussa 2009 energiasuunnitelmien laatijoiden koulutuksella. Energiasuunnitelmien tukea koskeva asetus annettiin joulukuussa 2009. Tavoite A12: Vaikutetaan aktiivisesti pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoon maataloudessa. Toteuma: Osallistuttu pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoon ja seurantaan maatalouden osalta. Osaa strategian toimenpiteistä on aloitettu toteuttaa ja muita pyritty ottamaan huomioon politiikan valmistelussa. Arvosana: 3 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2009: eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä, eläinten hyvinvointi paranee, elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee, ja muuntogeenisten tuotteiden käyttöönotto on hallittua. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A13: Varmistetaan maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu. Toteuma: Hallituksen esitys lannoitevalmistelain muuttamisesta tyyppinimien hakemista koskevan päätöksentekomenettelyn osalta valmistui. EU-lainsäädännön täytäntöönpanon edellyttämiä muutoksia rehulakiin ja kasvinsuojeluainelakiin on valmisteltu samoin kuin kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallista ohjelmaa. Arvosana: 3 Tavoite A14: Huolehditaan muuntogeenisten lajikkeiden tuotannon, luomutuotannon ja tavanomaisesti jalostettujen lajikkeiden rinnakkaiselon edellytyksistä. Toteuma: Muuntogeenisten lajikkeiden viljelyyn varautumiseksi annettiin hallituksen esitys rinnakkaiselolaiksi. Arvosana: 4 Tavoite A15: Eläintauteja koskeva sääntely saatetaan vastaamaan uusia vaatimuksia. Toteuma: Eläintautilain kokonaisuudistusta jatkettiin ja annettiin hallituksen esitys laiksi eläintunnistusjärjestelmästä sekä aloitettiin vesiviljelylaitosten riskiperusteinen seuranta. Arvosana: 3

10 Tavoite A16: Varmistetaan eläinsuojeluvalvonnan toimivuus, kehitetään koe-eläintoiminnan vaihtoehtomenetelmiä ja jatketaan tuotantoeläinten hyvinvointistrategian toimeenpanoa. Toteuma: Eläinsuojeluvalvonnan EU- ja CAP-tarkastukset on toteutettu täysimääräisesti. Tuotantoeläinten hyvinvointineuvottelukunnan toiminta käynnistyi. Eläinten hyvinvointikeskus aloitti toimintansa. EU:n broilereiden suojelua koskevan direktiivin täytäntöönpanon valmistelua on jatkettu. Eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien tutkimusta on edelleen rahoitettu. Arvosana: 3 Tavoite A17: Zoonoosien ja elintarvikeriskien hallintaa parannetaan. Toteuma: Eduskunnalle annettavaa elintarviketurvallisuusselontekoa valmisteltiin. Pk-yritystyöryhmän ja lihatarkastusselvityksen ehdotuksista laadittiin toimenpideohjelma. Toimeenpantiin uudistunut yhteisön kuluttajainformaatiolainsäädäntö, ravitsemus- ja terveysväiteasetus sekä elintarvikeparannepaketti. Arvosana: 3 Kala-, riista- ja porotalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2009: kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti, elinkeinokalatalouden kannattavuus paranee, vapaa-ajan kalastuksen harjoittaminen tapahtuu kestävän käytön sallimissa rajoissa, kalavarojen hoito on tehokasta, tarpeeseen perustuvaa ja suunnitelmallista, rajoitetaan riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja, ja porotalouden kannattavuutta parannetaan ja mitoitetaan porolaidunten kestävän käytön mukaan. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A18: Ohjataan pyynnin säätelyä, laivaston mukauttamista ja valvontaa EY:n ja kansallisen lainsäädännön avulla. Toteuma: MMM:n asetuksin (7 kpl) on säädelty kilohailin ja turskan kalastusta ja valvottu sääntöjen noudattamista tarkastuksin merellä ja satamissa sekä pyyntiä ja saaliin purkua koskevien asiakirjojen ja VMS-järjestelmän (paikannusjärjestelmä) avulla. Kiintiöiden ylityksiä ei ollut. Arvosana: 5 Tavoite A19: Elinkeinokalatalouden kannattavuutta parannetaan edistämällä elinkeinokalatalouden toimintaohjelman toteuttamista. Toteuma: Toimintaohjelman avustuksina myönnettiin TE-keskuksista elinkeinokalatalouden kehittämiseen noin 19 milj. euroa. Arvosana: 4 Tavoite A20: Ohjataan vapaa-ajankalataloutta kansallisella lainsäädännöllä. Toteuma: Jatkettiin kalastuslain kokonaisuudistustyötä ja annettiin hankkeen väliraportti. Annettiin asetus eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla Saimaannorpan suojelemiseksi. Kalastuslakia muutettiin järjestöjen kalastusalue-edustajien osalta vastaamaan järjestökentän nykytilannetta ja kalastuksenhoitomaksuun tehtiin indeksitarkistus. Arvosana: 4 Tavoite A21: Tehostetaan kalavesien hoitotoimintaa ja hoidon ohjausta. Toteuma: Käynnistettiin kalatiestrategian laadinta. Osallistuttiin vesienhoitosuunnitelmien laadintaan. Kalavesien hoitotoimintaan kohdistettiin kalataloudellisia kunnostusmäärärahoja ja kalatalouden edistämismäärärahoja. Arvosana: 4

11 Tavoite A22: Metsästystä ja riistakantoja säännellään riistakantatietojen avulla. Toteuma: Annettiin pyyntiluvanvaraisten riistalajien metsästystä ohjaavat määräykset. Arvosana: 5 Tavoite A23: Riistataloudessa kehitetään riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteitä sekä rajoitetaan vahinkoa aiheuttavien riistaeläinkantojen kasvua ottaen huomioon sekä kansalliset tavoitteet että kansainväliset velvoitteet. Toteuma: Vahinkojen estämiseen ei ole voitu määrärahan riittämättömyyden vuoksi osoittaa varoja. Vahinkoa aiheuttavien riistalajien metsästystä on lisätty ja tätä kautta rajoitettu voimakkaasti näiden lajien kannan kasvua. Vahinkokehitykseen on pystytty puuttumaan. Arvosana: 4 Tavoite A24: Tuetaan porotalouden rakenteen ja kannattavuuden kehittymistä. Toteuma: Eläinkohtainen tukipäätös on annettu ja porotalouslainsäädäntöä on uudistettu. Paliskuntain yhdistyksen tulosohjauksessa on kiinnitetty huomiota tätä tukevaan neuvontaan. Arvosana: 5 Vesitalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2009: Tavoitteena on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä vesitalous. Vesistöjen ja niiden valuma-alueiden hoidossa tavoitteena on vesistöjen hyvä käytettävyys ja tila sekä riskien hallinta, Vesihuollon edistämisessä pyritään alueellisen yhteistyön, erityistilanteisiin varautumisen sekä maaseudun vesihuollon parantamiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi parannetaan tulvariskien hallintaa ja varautumista pitkäaikaiseen kuivuuteen. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A25: Sovitetaan yhteen kuivatustoimenpiteiden tukemisen periaatteita ja tavoitteita. Toteuma: Asiaa koskevaa raporttiluonnos on valmistunut ja siitä on saatu alueellisten ympäristökeskusten lausunnot. Niiden pohjalta muokattu raportti saatetaan MAO:n, MEO:n ja KRO:n kommentoitavaksi. Loppuraportin valmistuminen ja jatkotoimenpiteiden käynnistyminen siirtyy vuodelle 2010. Arvosana: 3 Tavoite A26: Valmistellaan hallituksen esitys tulvakorvausjärjestelmän uudistamiseksi. Toteuma: Luonnos hallituksen esitykseksi lakisääteisestä tulvavahinkojen korvausjärjestelmästä on valmis, mutta STM:n vastustavan kannan takia on virkamiesvalmisteluna MMM:n, STM:n ja VM:n kesken selvitetty mahdollisuuksia luoda rakennuksille ja irtaimistolle aiheutuvien tulvavahinkojen korvaamiseksi sellainen vapaaehtoisiin vahinkovakuutuksiin perustuva järjestelmä, joka tarjoaisi lakisääteistä tulvavakuutusta vastaavan riittävän kattavan korvaussuojan. Ratkaisumallista ja etenemistavasta sopiminen ministeritasolla siirtyy kuitenkin vuodelle 2010. Arvosana: 3

12 Tavoite A27: Laaditaan ehdotus pohjavesialueiden rajauksista aiheutuneiden ongelmien vähentämiseksi erityisesti marjan- ja hedelmänviljelyssä. Toteuma: Hankkeessa on selvitelty pohjavesialueita koskevia säädöksiä sekä pohjavesialueiden rajausten tarkistamistarvetta ja entistä kustannustehokkaampia menetelmiä pohjavesialueiden rajausten tarkistamiseen. Hanke on edennyt aikataulussa ja loppuraportti luovutetaan helmikuussa 2010, jonka jälkeen päätetään jatkotoimista. Hankkeen käytännön toteutuksesta on vastannut Hämeen ympäristökeskus yhdessä yhteistyökumppaneiden, mm. SYKE:n ja GTK:n kanssa. Arvosana: 4 Metsätalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2009: metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea, metsien puuntuotannollinen tila on hyvä, metsien monimuotoisuus säilyy, ja metsätalouden kannattavuus säilyy korkealla tasolla. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A28: Toteutetaan kansallinen metsäohjelma 2015:a ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO). Toteuma: Ohjelmien toteutusta ja seurantaa jatkettiin suunnitellusti kansallisen metsäohjelman osalta maa- ja metsätalousministeriön koordinoimana ja METSO:n osalta yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Keskeisinä uusina KMO:n toimenpiteinä käynnistettiin metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke, metsätilojen koon kasvattamiseen ja rakenteen parantamiseen tähtäävä kehittämishanke, valmisteltiin metsälakiuudistuksen ensimmäinen vaihe ja jatkettiin mm. metsävaratietojärjestelmän ja korjuu- ja hoitoteknologioiden kehittämishankkeita. KMO-linjausten mukaisesti Kemera-rahoituksen ja metsäkeskusten valtionavun määrä nousivat. Toimintaympäristön muutosten vuoksi kansallisessa metsäohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on vaikeutunut. Ohjelman muutostarpeiden kartoittamiseksi käynnistettiin tulevaisuustyö ja ohjelman väliarviointi. Arvosana: 4 Tavoite A29: Kehitetään hallinnonalan metsäorganisaatioiden rakenteita. Toteuma: Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämistyön järjestämällä laajan sidosryhmäseminaarin helmikuussa 2009. Seminaarin jälkeen ministeriö asetti metsätalouden edistämisorganisaatioita koskevan kehittämishankkeen ajalle 1.5.2009 31.12.2009 sekä sille johtoryhmän ja kolme työryhmää. Työryhmien väliraportit valmistuivat lokakuussa ja loppuraportit joulukuun alussa. Johtoryhmän loppuraportti valmistui 17.12.2009 asetetun määräajan puitteissa. Johtoryhmä teki useita ehdotuksia, jotka koskivat mm. edistämisorganisaatioiden uudelleenjärjestelyä, kilpailun lisäämistä metsäpalvelusektorilla, edistämisorganisaatioiden varojen käyttöä, metsäntutkimustiedon siirtoa sekä metsävaratiedon käsittelyä. Ehdotusten jatkovalmistelu jatkuu hankkeen loppuraportin mukaisesti. Arvosana: 4 Metsähallituksen organisaatiomallia selvitettiin valtiovarainministeriön asettamassa Valtion liikelaitosmallin soveltuvuus yhteismarkkinoilla -hankkeessa. Metsähallituksen organisaatiomallia ei ehditty saada hankkeessa valmiiksi, ja sen työstämistä jatketaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön toimesta. Metla valmisteli organisaatiouudistuksen, jonka tuloksena toiminta organisoitiin neljään alueyksikköön vuoden 2010 alusta. Samalla Metla otti käyttöön prosessijohtamisjärjestelmän. Metla on yhtenä jäsenenä kertomusvuonna asetuksella perustetussa Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET), jonka toiminnan suunnitteluun se osallistui mm. esittämällä toimenpiteitä ja kehityshankkeita, joilla kehitetään ja organisoidaan tutkimuslaitosten yhteistyötä muun muassa yhteisiä tutkimusohjelmia, tilastotuotantoa ja tukipalveluita.

13 Tavoite A30: Vaikutetaan aktiivisesti pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoon. Toteuma: Metsähakkeen käytön kasvu jatkui. Maa- ja metsätalousministeriö edisti metsähakkeen käyttöä lisäämällä valtiontukea nuorista metsistä saatavan metsähakkeen korjuuseen ja haketukseen. Kasvaneiden korjuumäärien vuoksi määräraha ja myöntämisvaltuus loppuivat kesken ja osa tukimaksatuksista jouduttiin siirtämään vuodenvaihteen yli. Arvosana: 4 Valtion lisääntyneen tukirahoituksen avulla yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden määrät kasvoivat. Tällä varmistetaan pitkäjänteisesti metsien kyky toimia hiilinieluina. Ilmasto- ja energiastrategian mukaiseen metsäkeskusten bioenergianeuvonnan vakinaistamiseen ei osoitettu tarvittavaa rahoitusta valtion talousarviossa. Tavoite A31: Tehostetaan metsäviestintää. Toteuma: Metsäosasto laati osaston viestintää ohjaavan Metsäosaston viestinnän periaatteet -julkaisun sekä siihen sisältyvän osaston viestintäsuunnitelman vuodelle 2009, jota toteutettiin. Metsäviestinnän painopisteinä olivat kansallisen metsäohjelman ja METSO-ohjelman viestintä. Metsäviestintää korostettiin myös metsäkeskusten tulossopimuksissa. Metsäviestintää tulee edelleen kehittää erityisesti suurten metsäpoliittisten uudistushankkeiden yhteydessä. Arvosana: 3 Tavoite A32: Vaikutetaan kansainväliseen metsäpolitiikkaan. Toteuma: Suomi on vaikuttanut maa- ja metsätalousministeriön johdolla aktiivisesti kansainväliseen metsäpolitiikkaan ja EU:n metsäasioiden hoitoon kansallisen metsäohjelman linjausten mukaisesti. Painopisteinä ovat olleet YK:n metsäfoorumi ja sen rahoitusneuvottelut, yleiseurooppalaisen metsäprosessin toimeenpano ja sen edelleen kehittäminen sekä kansainvälisten ilmastosopimusneuvotteluiden metsänieluja koskevat neuvottelut, joissa ei valitettavasti saavutettu kansainvälistä yhteisymmärrystä Kööpenhaminassa. Euroopan Unionin metsäasioissa keskeistä on ollut metsätoimintasuunnitelman toimeenpano, laittomien hakkuiden ja laittoman puutuotteiden markkinoille tulon vastaiset toimet, sekä uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskeva direktiivi. Suomen tavoitteita EU:n metsäasioiden osalta on täsmennetty ja EU vaikuttamista on kehitetty. Kahdenvälinen metsäyhteistyö on ollut erityisen aktiivista Venäjän kanssa mm. metsähuippukokouksen muodossa. Arvosana: 4 Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2009: kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden, kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja niiden laaja ja monipuolinen käyttö yhteiskunnassa helpottaa kansalaisten arkea, tehostaa hallintoa ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä (tietovarantojen hyödyntämisessä hakukertojen kasvu vähintään 3 % edellisvuodesta), ja paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytettävissään menetelmiä ja palveluita, jotka mahdollistavat tehokkaan yhteiskäytön ja poistavat tarpeettoman päällekkäisen tiedonkeruun. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A33: Ohjataan kirjaamisasioiden siirtoa käräjäoikeuksilta Maanmittauslaitokselle. Toteuma: Kirjaamisasioiden siirtoa ohjattiin tehokkaasti. Työn tuloksena kirjaamisasioiden siirron edellyttämät käytännön toimenpiteet, kuten lainsäädännön valmistelu, tekniset järjestelmämuutokset ja muut hallinnolliset valmistelutyöt toteutuivat laadullisesti hyvinä annetuissa aikatauluissaan. Laki kirjaamisasioiden siirtämistä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (584/2009) vahvistettiin 24 päivänä heinäkuuta 2009. Arvosana: 5

Tavoite A34: Johdetaan INSPIRE-direktiivin toimeenpanoa. Toteuma: Direktiivin toimeenpanon edellyttämät säädökset valmistuivat laadullisesti hyvinä. Laki paikkatietoinfrastruktuurista (421/2009) vahvistettiin 12.6.2009 ja valtioneuvoston asetus (725/2009) annettiin 1.10.2009. Lisäksi hankkeen etenemistä ja hankkeen toteuttamista tukevan INSPIRE-verkoston toimintaa esiteltiin mm. paikkatietomarkkinoilla ja muissa julkisissa tilaisuuksissa. Arvosana: 5 14 Kestävä kehitys, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristönsuojelu Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2009: luonnonvaroja käytetään uuteen tietoon perustuen aikaisempaa kestävämmin ja ympäristöhaitat vähentyvät, ilmasto- ja energiapolitiikan toimet taittavat kasvihuonekaasupäästöjä vähenevään suuntaan ja tieto nieluista, erityisesti maaperänieluista tarkentuu, vieraslajien aiheuttamia haittoja tunnistetaan valmisteltavan strategian pohjalta, suo- ja turvemaiden kokonaisvaltainen tarkastelu valmisteltavan strategian/ohjelman avulla luo paremman pohjan näiden luonnonvarojen käytölle. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A35: Toimeenpannaan ilmasto- ja energiastrategiaa maa- ja metsätalouden päästöjen ja nielujen osalta. Toteuma: Ilmastostrategian toimeenpano on käynnistynyt. Arvosana: 3 Tavoite A36: Valmistellaan kansallista vieraslajistrategiaa. Toteuma: Kansallisen vieraslajistrategian valmistelu on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Viisi alatyöryhmää on viimeistelemässä työtään. Arvosana: 4 Tavoite A37: Valmistellaan kansallista suo- ja turvemaiden strategiaa. Toteuma: Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian valmistelu on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Arvosana: 4 Tavoite A38: Toimeenpannaan biologista monimuotoisuutta koskevaa strategiaa ja kansallista toimintaohjelmaa 2006 2016. Toteuma: Maa- ja metsätalousministeriö toimeenpanee toimintaohjelman mukaisia toimenpiteitä; seurataan laajan valtioneuvostotasoisen toimenpidetaulukon avulla. Toteutettiin myös arvio MMM:n toimien vaikuttavuudesta biologisen monimuotoisuuden edistämisessä. MMM:n biodiversiteettiryhmä seuraa toimeenpanoa. Arvosana: 4 Tavoite A39: Toimeenpannaan kansallista ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiaa. Toteuma: Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian toimeenpanon arviointi on tehty. On koordinoitu ilmastonmuutoksen sopeutumien toimeenpanoa ja ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelma ISTOa. Arvosana: 4

15 1.1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Siirtomenojen vaikuttavuutta on käsitelty momenteittain kokonaisuuksina (kokonaiskäyttö kirjanpitoyksiköstä riippumatta). Siirtomenomomentit: 30.10.61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) käyttö 28 614 449 euroa ja 30.10.62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) käyttö 29 946 197 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Ohjelmakauden 2007 2013 alkupuolella on rahoituksellisesti vaikutettu erityisesti mikroyritysten perustamiseen ja kehittämiseen sekä koulutus-, tiedotus- ja innovaatiotoimien edistämiseen. Yritys- ja hanketukien vaikuttavuutta arvioidaan tarkemmin osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013, jota koskeva vuosiraportti toimitetaan komissiolle kesäkuun 2010 loppuun mennessä sekä jota koskeva väliarviointi toteutetaan vuoden 2010 aikana. Toiminnan tuloksellisuus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2007 2013 yritys- ja hanketukiin käytettävissä olevasta rahoituksesta myöntämisvaltuutta oli jaettu 44 % ja menoina oli toteutunut 10 % vuoden 2009 loppuun mennessä. Vuonna 2009 käytettävissä olevasta myöntämisvaltuudesta 266 milj. eurosta siirtyi 102 milj. euroa vuodelle 2010 (38 %). Sidotusta myöntämisvaltuudesta oli toteutunut 27 % menoina. Yritys- ja hanketukien rahoitus etenee ohjelmakautta 2000 2006 vastaavasti. Siirtomenomomentti: 30.20.40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) käyttö 558 970 127 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotoista tukien osuudet ovat seuraavat: Kansallinen tuki noin 13 % EU-tulotuki on noin 13 % Ympäristötuki noin 8 % Luonnonhaittakorvaus noin 10 % Tuen merkitys maataloustulon kannalta on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin sen osuus tuotoista. Vuoden 2009 maataloustulon kokonaismäärän arvioidaan olevan hieman vuoden 2008 maataloustuloa suurempi. Tosin tulo aleni merkittävästi vuosien 2008 ja 2007 välillä. Maataloustuotannon määrä säilyi vuonna 2009 aiempien vuosien tasolla. Toiminnan tuloksellisuus: Maatalouden kansallista tukea maksettiin vuonna 2009 lähes kaikille tiloille. Vuonna 2009 kokonaistilamäärä oli noin 64 000 tilaa. Vuoden 2009 tuotannolle tukea arvioidaan maksettavan noin 552 miljoonaa euroa, joka on hieman aiempia vuosia vähemmän. Siirtomenomomentti: 30.20.41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) käyttö 576 378 476 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: EU-tulotuki korvaa osittain maataloustuotteiden hallinnollisten hintojen alenemista. EU-markkinatukea (vienti- ja sisämarkkinatuet) käytetään EU komission avaamiin maataloustuotteiden vientitukijärjestelyihin, yksityisen varastoinnin tukeen ja muihin maataloustuotteiden markkinoita ohjaaviin toimenpiteisiin. Toiminnan tuloksellisuus: EU-tulotukea (noin 552 milj. euroa) maksettiin runsaalle 63 000 tilalle. Tukea maksettiin hieman enemmän kuin edellisvuonna. EU-markkinatukea maksettiin yhteensä noin 24 milj. euroa eli lähes 50 % edellisvuotta enemmän. Syynä korotukseen oli komission tekemät lisäykset maitotuotteiden vientitukiin EU:n maitosektoria kohdanneen kannattavuuskriisin lieventämiseksi. Muita tuen käyttökohteita olivat EU:n koulumaito-ohjelma ja voin yksityinen varastointi.

16 Siirtomenomomentti: 30.20.43. Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) käyttö 351 081 181 euroa, josta MMM (tv 440) 349 948 162 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Ympäristötuen ja ei-tuotannollisten investointien vaikutukset maataloudesta aiheutuvan kuormituksen vähenemisessä näkyvät ravinteiden käyttömäärän vähentymisenä ja peltomaan ravinnepitoisuuksien kasvun taittumisena. Vaikutukset näkyvät viiveellä. Ympäristötuella ja ei-tuotannollisilla investoinneilla pyritään estämään myös maatalousympäristön monimuotoisuuden vähenemistä. Eläinten hyvinvointia edistävillä tuilla vaikutetaan eläinten hyvinvointiin ja eläinten terveydentilan kohentumiseen. Toiminnan tuloksellisuus: Ympäristötukea maksettiin yhteensä 57 854 viljelijälle (vähentynyt vuodesta 2008 1 676 viljelijällä) 2,052 milj. hehtaarin alalle 350 milj. euroa. Eläinten hyvinvointia edistäviä tukia maksettiin 4 687 tilalle 11,183 milj. euroa. Siirtomenomomentti: 30.20.44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) käyttö 419 608 644 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen, ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Toiminnan tuloksellisuus: Luonnonhaittakorvausta maksettiin 59 612 viljelijälle (vähentynyt 2 012 viljelijällä vuodesta 2008) 2,156 milj. hehtaarin alalle 420 milj. euroa. Siirtomenomomentti: 30.20.45. Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) käyttö 142 806 338 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Nykyinen luopumistukijärjestelmä on voimassa vuoden 2010 loppuun. Luopumistuella edistetään pellon siirtymistä jatkajalle tai toisten tilojen lisämaaksi. Maatalouden harjoittajien keski-ikä on noussut viimeisen 10 vuoden aikana. Pääasiallisena syynä tähän kehitykseen on ollut alkavien yrittäjien vähäinen määrä. Toisaalta tämä on mahdollistanut olemassa olevien tilojen rakennekehityksen. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2009 luopumistuen myöntämistä koskeva ennakkopäätös tehtiin 461 tilalle. Vuonna 2007 voimaan astuneen nykyisen järjestelmän mukaista luopumistukea maksettiin vuonna 2009 1 037 luopujalle. Näistä sukupolvenvaihdoksen perusteella on luopunut 657, lisämaamyynnin perusteella 103 ja vielä vuonna 2007 mahdollisena luopumistapana olleen lisämaavuokrauksen perusteella 274 luopujaa. Poroluovutuksia oli 3 tapausta. Erilaisten maatalouden varhaiseläkejärjestelmien piirissä oli vuoden 2009 lopulla kaikkiaan noin 26 228 henkilöä. Luopumistukia maksettiin vuonna 2009 noin 141,6 milj. euroa. Pellonmetsitystukea maksettiin 1,2 milj. euroa ohjelmakauden 1995 1999 metsityksistä, joista viimeiset sitoumukset tehtiin vuonna 1999. Ohjelman viimeiset tulonmenetyskorvaukset tulevat maksettavaksi vuonna 2012. Ohjelman vuosittaisen tuen menekin arvio on tässä vaiheessa mahdollista tehdä kohtalaisen tarkasti.

17 Siirtomenomomentti: 30.20.49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) käyttö 31 875 353 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Korkotuella helpotetaan investoinneista tai tilanpidon aloittamisesta viljelijöille aiheutuvia pääomakustannuksia, mikä osaltaan edistää maatalouden rakenteen kehittymistä ja parantaa maatalouden kannattavuutta. Toiminnan tuloksellisuus: Korkotukilainojen myöntövaltuus oli 300 milj. euroa. Lainoja myönnettiin 234 milj. euroa. Myös vuonna 2008 lainoja myönnettiin poikkeuksellisen vähän. Taloustilanteen epävarmuus heijastui viljelijöiden investointihalukkuuteen. Vuonna 2009 korkotukea maksettiin kaikkiaan 31,875 milj. euroa, mikä on 19,256 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2008. Korkotukimenojen aleneminen johtuu em. alhaisesta myönnöstä ja ennen kaikkea markkinakorkojen tason jyrkästä laskusta vuoden 2008 viimeisen neljänneksen kuluessa ja tason laskemisesta edelleen vuoden 2009 kuluessa. Vuoden 2009 lopussa korkotuettuja lainoja oli voimassa 49 716 kappaletta ja niiden lainakanta eli jäljellä oleva pääoma oli 1 417 milj. euroa. Lainakanta kasvoi vuoden 2009 kuluessa 29,040 milj. euroa. Siirtomenomomentti: 30.20.61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v) käyttö 63 770 000 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) varoin tuetaan maatalouden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista mm. tuotantokustannusten alentamista yrityskoon kasvua edistämällä. Makeran tehtävänä on turvata ja täydentää maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen investointien rahoitusta sekä edistää niiden kehittämistä tarkoittavaa toimintaa. Toiminnan tuloksellisuus: Rahaston sidotuista menoista pääosan muodostavat rakennetukiavustuksiin osoitettavat varat. Vuonna 2009 rakennetukiavustuksia varten sidottiin yhteensä 101,4 milj. euroa. Tuettujen nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustukihankkeiden määrä oli 495 kappaletta. Investointiavustuspäätöksiä tehtiin noin 3 100 kappaletta. Makeran rahoitustilannetta ovat helpottaneet vuodesta 2005 tehdyt budjettisiirrot. Vuosien 2007 2009 talousarvioissa ja lisätalousarvioissa on rahastoon siirretty yhteensä 209,88 milj. euroa. Vuonna 2009 siirrosta toteutettiin 63,7 milj. euroa. Siirtomenomomentti: 30.60.44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) käyttö 79 470 229 euroa Tuloksellisuus ja arvio vaikuttavuudesta: Määrärahalla on Kansallinen metsäohjelma 2015 -linjausten mukaisesti lisätty yksityismetsien hoitoa ja käyttöä metsien puuntuotannollisen tilan parantamiseksi ja puuston kasvun lisäämiseksi. Lisäksi määrärahalla on edistetty ilmasto- ja energiastrategiassa asetettujen metsähakkeen käytön lisäämistavoitteen ja metsien hiilinielun säilyttämistavoitteen saavuttamista. Asetetut vuositason työmäärätavoitteet saavutettiin pääosin hyvin. Määrärahalla toteutettujen töiden työllistävä vaikutus oli noin 3 300 henkilötyövuotta. Tulos Tulos tavoitteesta, % Metsänuudistaminen, kulotus, terveyslannoitus, ha 29 382 99 % Taimikon ja nuoren metsän hoito, pystykarsinta, ha 142 372 97 % Energiapuun korjuu, k-m³ 1 606 996 tavoitetta ei asetettu Energiapuun haketus, i-m³ 1 017 773 tavoitetta ei asetettu Kunnostusojitus, ha 52 524 92 % Metsätien perusparannus, km 1 456 86 % Metsätien rakentaminen, km 260 106 %

18 1.1.3 Toiminnallinen tehokkuus Hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuonna 2009: Tavoite B1: Toteuma: Valtionhallinnon rakennemuutoksiin, tuottavuuteen ja tehtävien alueellistamiseen liittyen ministeriön konserniohjausta kehitetään. ELY- ja AVI-virastojen valmistelutyöhön osallistuttiin. Työn vaatima yhteistyö ja ohjaus toimivat kohtuullisen hyvin. Arvosana: 3 Tavoite B2: Toteuma: Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Sovitaan niistä ministeriön tarkistetun tuottavuusohjelman toimenpiteistä, joita toteutetaan vuonna 2009. Suunnittelu- ja seuranta-asiakirjojen sisältöjä yhtenäistettiin ja asiakirjojen sähköistä käsittelyä kehitettiin. Taloushallintoprosesseja kehitettiin mm. siirtämällä tiliotteiden hyväksyntä palvelukeskukselle. Ministeriön määrärahapäätösten muotoa ja sisältöä yhtenäistettiin työn laadun tukemiseksi. Osastot päivittivät taloussäännön edellyttämät valvontakartoitukset. Arvosana: 3 Arvosana: 2 Osastot ja yksiköt laativat tammikuussa 2009 toiminnalliset suunnitelmat vuoteen 2013 saakka ja ehdotukset tuottavuuden parantamiseksi. Suunnittelun pohjalta kansliapäällikkö määritteli vuosina 2009/2010 toimeenpantavat kiireellisimmät tuottavuustoimenpiteet. Suunnitelmia ja ehdotuksia tarkistettiin edelleen vuoden 2010 alussa, minkä jälkeen tarkennetaan yksilöityjä ja yhteisiä toimenpiteitä ja sovitaan seurannasta. Hankintatoimen kehittäminen: Maa- ja metsätalousministeriön hankintatoimen keskitettyä kehittämistä on toteutettu toimintayksiköiden hankinnoista vastaavien perustason ja syventävällä hankintajuridisella koulutuksella. Tällä on parannettu yhtenäisiä hankintaprosesseja ja osaamista. Hankintastrategian ja ohjeistuksen laadinta on siirtynyt vuoden 2010 puolelle valtion konsernitason hankintastrategian valmistumisen ja hankintalainsäädännön uudistamisen voimaantulon jälkeen tehtäväksi. Tavoite B3: Toteuma: Päätetään ne korvaavat toimenpiteet, joita MMM:n tietopalvelukeskuksen ministeriölle tuottamien hallinnon tukipalveluiden loppuminen edellyttää. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) ministeriölle tuottamien hallinnon tukipalveluiden lakkaamisen vaikutuksista on laadittu alustava suunnitelma 9.12.2009. Suunnitelman käytännön totutusta selvitetään edelleen henkilöstö- ja hallintoyksikön toimesta yhteistyössä Tiken ja ministeriön toimintayksiköiden kanssa ottaen huomioon palveluiden tuottamisen ja hankinnan vaihtoehdot sekä käytettäviin resursseihin liittyvät ratkaisut. Palvelujen loppumisaika tarkentuu myöhemmin. Arvosana: 4 Tavoite B4: Toteuma: Vahvistetaan hallinnonalan tutkimusta osana valtion sektoritutkimusjärjestelmää. Valmisteltiin esitys valtioneuvoston asetukseksi luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymästä. Asetus hyväksyttiin valtioneuvostossa ja se tuli voimaan 1.11.2009 alkaen. Osallistuttiin aktiivisesti sektoritutkimuksen neuvottelukunnan kestävä kehitys -jaoston ja osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston hankkeiden suunnitteluun, rahoitukseen ja ohjaamiseen. Arvosana: 4

19 Muu toiminnallinen tehokkuus Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tunnusluvut v. 2009: Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteutuma 2009 Tietotekniikan käyttökulut, 1 000 696 346 444 Tietotekniikkainvestoinnit, 1 000 1 598 203 817 1.1.3.1 Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus (MMM) Toiminnan taloudellisuuden ja tuottavuuden tunnuslukuina on seuraavissa taulukoissa esitetty mm. työajanseurantaan perustuva ministeriön toiminnan kustannusten ja henkilötyövuosien jakauma politiikkasektoreittain ja tehtävittäin. Tehtäväjako perustuu valtiovarainministeriön suositukseen. Toiminnan kustannuksiin (43,3 milj. euroa, mistä toimintamenomomentilta 28,3 milj. euroa ja muilta momenteilta 12,4 milj. euroa) sisältyy 2,6 milj. euroa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tuottamien maksuttomien palveluiden arvona sekä 0,02 milj. euroa pääomakuluja. Hallinnosta ja tukipalveluista aiheutuneet yleiskustannukset (8,8 milj. euroa) on laskennassa vyörytetty tehtäville ja politiikkasektoreille. Maa- ja metsätalousministeriön toteutunut henkilötyövuosimäärä oli Tahti-järjestelmän antaman tiedon mukaan 309, mistä toimintamenomomentilta palkattujen osuus oli 283 ilman teknisen avun henkilöitä. Toimintamenoista maksettu teknisen avun henkilöstö oli 12 henkilötyövuotta. Muiden momenttien määrärahasta maksettiin 13 henkilötyövuotta. Yhden henkilötyövuoden ero aiheutuu Tahtijärjestelmän raportointiin liittyvästä puutteista. Maa- ja metsätalousministeriön tuottavuusohjelman ja vuoden 2009 talousarvion momentin 30.01.01 perusteella vuonna 2009 ministeriöstä tulee vähentää 6 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö. Se oli otettu huomioon vuoden 2009 henkilötyövuosikiintiössä, mikä on 296. Tähän lukumäärään sisältyy 5 henkilötyövuotta vastaava ostopalvelu, joten varsinainen ministeriön henkilöstön määrää kuvaava kiintiö on 291 henkilötyövuotta. Tilinpäätöksen mukaan tavoitetta vastaava toteutuva henkilötyövuosimäärä on 283. Koska toteuma alitti kiintiön, ministeriö toteutti siten tuottavuusohjelman ja talousarvion mukaisen henkilöstövähennyksen vuonna 2009.

Taloudellisuuden tunnusluvut Maa- ja metsätalousministeriön kustannukset politiikkasektoreittain ja tehtävittäin v.2009 (1000 ) Tehtävä Politiikkasektori Maaseudun kehittäminen Maatalous Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Kala-, riista- ja porotalous Yhteensä v.2009 Yhteensä v.2008 20 Yhteensä v.2007 Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta 1 604 1 358 437 1 209 331 956 136 6 031 5 367 5 776 Ministeriön hoitamat strategiset hallintoasiat 875 606 296 892 270 1 209 89 4 237 3 924 4 258 Kansallisen lainsäädännön valmistelu ja seuranta 854 1 838 2 154 1 797 391 507 357 7 898 7 751 9 309 EU:n lainsäädäntö ja muut EU:n hankkeet 1 160 2 570 1 723 1 045 112 381 46 7 037 6 580 7 753 Kansainväliset tehtävät 1 579 2 482 865 622 162 1 118 65 6 893 6 279 8 758 Hallinnonalan ohjaus sekä toiminnan ja talouden suunnittelu 1 235 2 015 724 917 500 1 190 227 6 808 8 389 8 640 Ministeriön toimeenpano- ja erityistehtävät 2 188 746 198 901 15 338 41 4 427 4 910 9 641 Kustannukset yhteensä 9 495 11 615 6 397 7 383 1 781 5 699 961 43 331 Kustannukset v.2008 7 090 11 559 7 389 8 402 1 611 6 299 850 43 200 Kustannukset v.2007 7 806 19 918 7 189 9 323 1 650 7 282 967 54 134 *) Taloudellisuuslaskelma sisältää ministeriön oman toiminnan kulut sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) ministeriölle tuottamien palveluiden kustannukset, mutta ei maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan kustannuksia. Maa- ja metsätalousministeriön kustannukset politiikkasektoreittain ja tehtävittäin v.2009 (%) Politiikkasektori Maaseudun Maatalous kehittäminen Tehtävä Vesitalous Metsätalous Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Kala-, riista- ja porotalous Vesitalous Metsätalous Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Yhteensä v.2009 Yhteensä v.2008 Yhteensä v.2007 Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta 3,7 3,1 1,0 2,8 0,8 2,2 0,3 13,9 12,4 10,6 Ministeriön hoitamat strategiset hallintoasiat 2,0 1,4 0,7 2,1 0,6 2,8 0,2 9,8 9,2 7,9 Kansallisen lainsäädännön valmistelu ja seuranta 2,0 4,2 5,0 4,1 0,9 1,2 0,8 18,2 18,0 17,1 EU:n lainsäädäntö ja muut EU:n hankkeet 2,7 5,9 4,0 2,4 0,3 0,9 0,1 16,3 15,2 14,3 Kansainväliset tehtävät 3,6 5,7 2,0 1,4 0,4 2,6 0,2 15,9 14,6 16,1 Hallinnonalan ohjaus sekä toiminnan ja talouden suunnittelu 2,8 4,7 1,7 2,1 1,2 2,7 0,5 15,7 19,3 15,9 Ministeriön toimeenpano- ja erityistehtävät 5,0 1,7 0,5 2,1 0,0 0,8 0,1 10,2 11,4 17,8 Kustannukset yhteensä % 21,8 26,7 14,9 17,0 4,2 13,2 2,2 100 Kustannukset v.2008 % 16,4 26,7 17,1 19,5 3,9 14,6 1,9 100 Kustannukset v.2007 % 14,3 36,8 13,3 17,1 2,9 13,6 1,7 100