Biotaloudella vähähiiliseen tulevaisuuteen Eurooppalainen metsäteollisuus vuonna 1
EUROOPAN KOMISSIO on julkaissut tiekartan siirtymisestä kilpailukykyiseen, vähähiiliseen talouteen vuoteen 2050 mennessä. Tiekartta toimii pohjana ilmastonmuutosta ehkäisevälle politiikalle. EU:n tavoitteena on vähentää vuoteen 2050 mennessä hiilidioksidipäästöjä 80 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna. EUROOPAN UNIONILLA on myös muita pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia tiekarttoja esimerkiksi resurssitehokkuudesta, liikennepolitiikasta ja energiasta. Tiekarttojen lopputulokset ovat ratkaisevia metsäteollisuudelle, jonka toimintakenttää määrittelevät muun muassa uusiutuvaa energiaa koskevat linjaukset, päästökauppa sekä teollisuus- ja raakaainepolitiikka. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttaa yhä enemmän poliittisiin päätöksiin ja metsä teollisuuden toimintaympäristöön. Ilmastopolitiikka on merkittävä osa teollisuus politiikkaa. TÄMÄ ESITE on tiivistelmä eurooppalaisen metsäteollisuuden tiekartasta The Forest Fibre Industry - 2050 Roadmap to a low-carbon bioeconomy, jonka Euroopan paperiteollisuusjärjestö CEPI julkisti marraskuussa 2011. Tiekartalla haluamme tarttua EU:n komission haasteeseen ja kertoa, millä edellytyksillä metsäteollisuus pystyy osaltaan vastaamaan tavoit teisiin päästö vähennyksistä. Timo Jaatinen toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry 2
VISIO: Vuoden 2050 vähähiilinen yhteiskunta perustuu biotalouteen uusiutuvista ja kierrätettävistä luonnonvaroista valmistettuihin tuotteisiin. METSÄTEOLLISUUS BIOTALOUDEN SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ Vuoden 2050 biotaloudessa päästöt ovat 80 % pienemmät vuoteen 1990 verrattuna. VISIO tulevaisuuden vähähiilisestä yhteiskunnasta pohjautuu biotalouteen uusiutuvista ja kierrätettävistä luonnonvaroista valmistettuihin tuotteisiin, joiden tuotanto perustuu energian ja resurssien käytön tehokkuuteen sekä ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. METSÄTEOLLISUUDELLA on mahdollisuus olla yhä keskeisempi biotalouden toimija vuonna 2050 kehittämällä nykyistä biopohjaisten tuotteiden valmistusta, kierrätystä sekä jäte- ja energia osaamista. Mahdollisuuksia tarjoutuu myös uusien markkinoiden, tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. EUROOPAN metsäteollisuuden arvioidaan kasvavan seuraavan 40 vuoden aikana keskimäärin samaa vauhtia EU:n talouskehityksen kanssa. Uudet liiketoimintamallit, tuotteet ja palvelut täydentävät paino- ja kirjoituspapereiden tulevaisuuden kysyntää sekä pakkaus- ja hygieniatuotteiden kasvavaa tarvetta. Kokonaan uusia aluevaltauksia syntyy esimerkiksi mikrofibrilli- ja nano sellusta sekä biopolttoaineista. TYÖTÄ on kuitenkin tehtävänä paljon. Metsäteollisuuden uusiutuminen ja kyky vastata vähähiilisen talouden haasteisiin vaativat suotuisan toimintaympäristön. Puu on tulevaisuudessa yhä monipuolisempi lisäarvon lähde Energia ja biopolttoaineet puuraaka-aine Puun kuituja ja ainesosia Uudet teknologiat Pakkaaminen Puun ja muiden materiaalien yhdistelmät Puurakentaminen ja sisustus Uudet puu- ja paperituotteet sekä jatkojalosteet Lääkkeet ja hyvinvointituotteet Biokemikaalit Biopolymeerit ja biomuovit 3
Vuoden 2050 kuluttaja päättää Vuonna 2050 ihmiset elävät vähähiilisessä yhteiskunnassa, biotaloudessa. Maa pallon väkimäärä on arviolta 9 miljardia. Kuluttajien käyttäytymistä ohjaavat muun muassa talouden ja teknologian kehitys, yhteiskunnan arvot sekä niiden perusteella tehtä vät poliittiset päätökset. Myös luonnon kantokyky ja ympäristö rajoittavat kulutusta. Lisääntynyt vauraus tekee ihmisistä tiedostavampia ja vaativampia kuluttajia: tavaroilta odote taan esimerkiksi parempaa toiminnallisuutta tai pienempää ekologista jalanjälkeä. Nano- ja bioteknologiasta sekä tekoälystä odotetaan tietotekniikan kaltaisia maailman muuttajia. Vuonna 2050 Suomen ja Euroopan unionin väestö on suhteellisen iäkästä ja edelleen hyvin koulutettua muuhun maailmaan verrattuna. Euroopan väestömäärän ennustetaan olevan hui pussaan vuonna 2035, jonka jälkeen se pienenee hiljalleen. Väestö myös vanhenee, ja yli 65-vuotiaiden osuus lisääntyy. EU-alue on varakas, mutta bruttokansantuotteen osuus koko maailman BKT:sta pienenee. Mikrofibrilli- ja nanosellua voidaan käyttää esimerkiksi pinnoitteena korvaamaan muovia tai alumiinia. Mikro fibrilli- ja nanosellu tuovat pakkaukseen vahvuutta, kestävyyttä ja tiiviyttä. Kuluttajat päättävät. Kuluttajien valinnat ratkaisevat tulevaisuuden biotalouden menestyksen sekä sen, mitkä alat pärjäävät. Kulutustottumuksia tulee ohjata vähähiili sempiin tuotteisiin kuluttajille suunnatun valistuksen ja kannustimien avulla. 4
Euroopan väestö ikääntyyy ikä, sukupuoli ja koulutustaso 2000 ja 2050 vuonna 2000 > 100 vuonna 2050 > 100 95 99 95 99 Naiset 90 94 Miehet Naiset 90 94 Miehet 85 89 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 85 89 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 20 10 0 0 10 20 20 10 0 0 10 20 Lähteet: European Environment Agency, 2010. The European environment State and outlook 2010 (Megatrends publication/samir et al., 2010). Korkea koulutus Toisen asteen koulutus Keskiasteen koulutus Ei ammatillista koulutusta Väestö (tuhatta) 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 Euroopan ja maailman väestönkasvu 1980 2050 1980 19902000 Maailma 2010 20202030 EU27 2040 2050 Lähde: Population Division of the Department of Economic and Social Affairs of the United Nations Secretariat, World Population Prospects: The 2010 Revision Afrikka Latinalainen Amerikka Oseania Etelä- ja Itä-Aasia Japani Kiina Lähi-Itä Venäjä + lähialueet Eurooppa USA Paperin ja kartongin kysynnän ennustetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosi kymmeninä Paperin ja kartongin kysyntä alueittain 1990 2050, 1000 tonnia 1000 t. 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Lähde: FAO 2011 Paperin ja kartongin kysyntä alueittain 1990 2050, % kysynnän kasvusta 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 0 % 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Lähde: FAO 2011 5
Puupintoihin voidaan tulevaisuudessa liittää älykkäitä ominaisuuksia. Niillä voidaan säädellä esimerkiksi ilman kos teutta. Puulattia voi tunnistaa askelluksesta liikkeen ja lähettää siitä tiedon eteenpäin. Vuonna 2050 metsäteollisuus on biotaloutta Vuoden 2050 biotaloudessa tuotanto ja kulutus perustuvat uusiutuviin ja kierrätettäviin biopohjaisiin raaka-aineisiin. Metsäteollisuuden liiketoiminta pohjautuu kykyyn tuottaa mahdollisimman suurta lisäarvoa puusta, joka on kasvanut kestävästi hoidetuissa metsissä. Puusta tehdään tuotteita, joita voidaan kierrättää, käyttää uudelleen ja vielä elinkaarensa lopulla hyödyntää bioenergiana. Vuonna 2050 metsäteollisuus on vahvasti mukana EU:n markkinoilla. Menestyäkseen metsäteollisuus tuottaa suurinta mahdollista lisäarvoa niukoista resursseista puusta, energiasta sekä tuotannon sivuvirroista. Tulevaisuudessa puupohjaisilla tuotteilla korvataan uusiutumattomista ja fossiilisista raakaaineista valmistettuja tuotteita. Metsäteollisuuden tuotteet pohjautuvat kuitujen lisäksi myös muihin puun ainesosiin. Kysyntää on sekä nykyisille ja niistä kehitetyille metsäteollisuuden tuotteille että kokonaan uusille tuotteille ja ominaisuuksille. Puupohjaisten rakennusmateriaalien käytöllä sekä uudis- että korjausrakentamisessa voidaan rakennetun ympäristön hiilidioksidipäästöjä vähentää 80 prosentilla. Vaikutus perustuu puuhun hiilivarastona ja siihen, että puulla voidaan korvata energiaintensiivisiä rakennusmateriaaleja. Pakkauksien rooli kasvaa, kun kotitalouksien koon pienentyessä tarvitaan myös pienempiä pakkauksia. Kuitupohjaiset pakkaukset kehittyvät älykkäämmiksi ei pelkästään suojaamaan pakkauksen sisältöä, vaan myös antamaan tietoa kuluttajalle esimerkiksi tuotteen tuoreudesta. Tulevaisuuden pakkaus perustuu täysin biopohjaiseen ja kierrätettävään materiaaliin. 6
Hygieniatuotteita tarvitaan ihmisten päivittäisiä tarpeita varten jatkossakin. Hygieniatuotteiden kysyntä kasvaa väestön vaurastuessa ja vanhetessa. Paino- ja kirjoituspapereiden kysyntä henkeä kohden vähenee, mutta niitä käytetään edelleen. Papereiden kuidut ovat tärkeä osa kierrätystä. Puupohjaista bioenergiaa tarvitaan korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Uudet, uusiutuvat tuotteet pohjautuvat puusta saataviin ainesosiin (biopolttoaineet, bio jalostamojen prosessien sivutuotteet materiaaleina, tekstiilit, kemikaalit, komposiitit, lääkkeet). Jo nykyisin älykkäät lääkepakkaukset tunnistavat ja kertovat eteenpäin, onko potilas ottanut lääkkeensä. Elintarvikepakkauksen indikaattori voi kertoa, onko pakkauksen sisältö tuore. Luksustuotteen tunnisteen avulla voidaan jälijittää tuotteen alkuperä ja aitous. EDELLYTYKSET EDELLÄKÄVIJÄKSI Tulevaisuudessa puu-, paperi- ja kartonkipakkauksiin kuuluu oleellisesti yhä enemmän älykkäitä ominaisuuksia ja niihin liittyviä palveluita. Paperipohjaisten hygieniatuotteiden valmistajista ja niiden arvoketjusta tulee osa terveydenhuoltosektoria tarjoamalla ratkaisuja ikääntyvän väestön ongelmiin. Graafisten papereiden arvoketjusta tulee tietoteollisuutta, jossa paperi ja IT-ratkaisut yhdistyvät. Puurakentamisen ratkaisuilla korvataan energiaintensiivisiä materiaaleja, kuten betonia ja terästä. Myös rakentamisen ja asumisen materiaaleihin lisätään älyominaisuuksia. Biopohjaiset kemikaalit, pakkaukset ja materiaalit korvaavat öljypohjaisia tuotteita. Toisen sukupolven puupohjaisilla polttoaineilla korvataan fossiilisia polttoaineita. Metsäteollisuudella on edellytykset kehittyä yhä vahvemmaksi biotalouden edelläkävijäksi, sillä sen toiminnassa yhdistyvät kasvavan biotalouden tulevaisuuden menestystekijät. Metsäteollisuuden vahvuutena on koko arvoketjun kattava osaaminen muun muassa kestävässä raaka-aineen hankinnassa, suurten biomassavolyymien hallinnassa ja logistiikassa. Paperin ja muiden materiaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö ovat osa kustannustehokasta liiketoimintaa. Osaamista puurakentamisessa voidaan kehittää entistä pidemmälle. Kannattava liiketoiminta on pohjana panostuksille tutkimus- ja kehitystyöhön. Tulevaisuudessa kilpailu raaka-aineista ja energiasta kasvaa. Uusiutumattomat luonnonvarat vähenevät ja niiden hinta nousee. Niukoilla resursseilla on pystyttävä tuottamaan yhä enemmän arvoa. Metsäteollisuus optimoi raaka-aineiden puun, tuotannon sivuvirtojen, sellun ja kierrätysmateriaalien käytön siten, että niistä saadaan tuotettua suurinta mahdollista lisäarvoa. Puurakentaminen vähentää tehokkaasti hiili - di oksidi päästöjä Puukuutiometri varastoi yhden tonnin hiilidioksidia. Kun puisella rakennustuotteella korvataan muita materiaaleja, jää syntymättä 1,1 tonnin hiilidioksidipäästö. Yhteis vaikutus on siten kaksi tonnia. Jos Euroopassa käytettäisiin puuta rakentamisessa 10 prosenttia nykyistä enemmän, vastaisi se 25 prosenttia Kioton pöytäkirjan edellyttämistä päästövähennyksistä. Puu eristää lämpöä ja kylmyyttä merkittävästi paremmin kuin muut rakennusmateriaalit. Puusta voidaan rakentaa energiaa tuottavia taloja (plusenergia taloja) jopa Suomen olosuhteissa. Ulkoseinämateriaalien tuottamat CO2-päästöt seinäneliötä kohti Sandwich Leca-harkko Siporex Tiiliseinä Teräsrankaseinä Puuseinä -20 0 20 40 60 80 100 Hiilidioksidipäästöt (kg/m 2 ) Lähde: Rakennustiedon RT-ympäristöselosteet ja Metsäteollisuus ry Puu rakennusmateriaalina vähentää ilmakehän hiilidioksidia, kun muut materiaalit lisäävät sitä. 7
Visio biotaloudesta osaksi ilmasto politiikkaa. Vuoden 2050 biotalous edellyttää ajatusmaailman muutosta. Vision biotaloudesta tulee olla osana politiikan kehitystä, jolla siirrytään öljypohjaisista tuotteista biopohjaisiin ja korvataan ilmastolle haitallisia materiaaleja vähähiilisillä. Suomi ja EU voivat näin saada maailmanmarkkinoilla edelläkävijän kilpailuedun. TULEVAISUUDEN METSÄTEOLLISUUS ON INTEGROITUNUT MUIDEN ALOJEN KANSSA Yhteistyö muiden toimialojen kanssa synnyttää metsäteollisuuteen uutta liiketoimintaa. Integroituminen ja kiinteä yhteistyö eri teollisuudenalojen kanssa mahdollistavat raaka-aine-, energia- ja tuotevirtojen optimoinnin, uusiokäytön ja energiantuotannon. Puumateriaaliin ja -kuituihin perustuvat biojalostamokokonaisuudet valmistavat puutuotteita, sellua, paperia ja kartonkia, biokomposiitteja, biopolttoaineita ja biokemikaaleja. Biojalostamot toimivat yhteistyössä muiden alojen, kuten maatalouden sekä jäte- ja kemikaalialojen, kanssa teollisuuden keskittymissä. Biojalostamot voivat muistuttaa nykyisiä öljynjalostamoja, joiden sivuvirtoja käytetään kemianteollisuuden raaka-aineina. Muiden toimialojen sivutuotteet ja jätteet otetaan tehokkaasti käyttöön korkealaatuisten tuotteiden raakaaineina. Bio jalostamot sijaitsevat enimmäkseen maakunnissa, joissa ne ovat merkittäviä työllistäjiä. 8
Puun monet mahdollisuudet Tiedonvälitys Paperituotteet Valokuitupinnoitteet Lcd-näytöt Kynät Painovärit Kuljetus Kuljetusvälineet Polttoaineet Hapettimet Pakkas- ja tuulilasinesteet Muoviosat Hihnat Letkut Ruosteenestoaineet Terveys ja hygienia Pehmopaperit Hygieniapaperit Kosmetiikka Pesuaineet Lääkkeet Desinfiointiaineet Ympäristö Vesikemikaalit Flokkulantit Kelaatit Pesu- ja puhdistusaineet Tekstiilit Matot Kuidut Kankaat Pinnoitteet Vaahtomuovit Lycra Elastaani Teollisuus Ruosteenestoaineet Pölynsidonta Puhdistusaineet Voiteluaineet Letkut, ruiskut Tiivisteet Suodattimet Rakentaminen, asuminen Rakenteet, elementit Sisä- ja ulkopinnat Älykkäät puupinnat Eristeet Betoni Maalit Hartsit Liimat, liisterit Pinnoitteet, laminaatit Lakat Palonsuoja-aineet Pakkaaminen ja elintarvikeketju Kuljetus- ja ruokapakkaukset Säilöntäaineet Lannoitteet Torjunta-aineet Pullot, tölkit Vitamiinit Materiaalit Puu Mikrofibrilli- ja nanosellu Hiilikuitu Biomuovit Komposiittimateriaalit Biokemikaalit Tärkkelys Öljy Ligniini Selluloosa Hemiselluloosa Akrylaatit Aldehydit Alkoholit Amiinit Bensiini Butenolit Diesel Diolit Eetterit Epoksit Esterit Fenolit Furaani Glykolit Hapot Isobuteeni Karbonaatit Ketonit Laktonit Olefiinit Pyrrolidonit Vahat 9
Puu biotalouden perustana Puu on biotalouden edellytys. Se on uusiutuvaa ja kierrätettävää materiaalia. Suomen metsävarat kasvavat huomattavasti enemmän kuin niitä käytetään, mikä tarjoaa etulyöntiaseman siirryttäessä biotalouteen. Vuoden 2050 vähähiilisessä taloudessa uusiutuva ja kierrätettävä puu on perustana lukuisille erilaisille tuotteille sekä ener gialle. Puuta pitää saada käyttää ja käyttöön. Metsäteollisuuden tuotteilla voidaan korvata monia ilmastolle haitallisia ja uusiutumattomia ja fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvia tuotteita. Puun jalostamiseen tarvitaan vähemmän energiaa ja se aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin muut materiaalit. Lisäksi puutuotteet toimivat hiilivarastona, jota elinkaarensa lopussa voidaan kierrättää tai hyödyntää energiana. Suomen metsiä hoidetaan kestävällä tavalla. Suomalainen metsäosaaminen voi olla esikuvana puun käytön kehittämiselle ja edistämiselle koko Euroopassa. PUUN KYSYNTÄ KASVAA Puun kysynnän odotetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä, kun puupohjaisilla tuotteilla korvataan fossiilisia polttoaineita ja niistä jalostettuja tuotteita. Puun energiakäytön odotetaan Euroopassa jopa kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Myös päästöoikeuksien hinnan nousu ja uusiutuvan energian tuet lisäävät puun energiakäyttöä. Kokonaisuuden kannalta on parasta, että puuta käytetään sellaiseen tarkoitukseen, jossa siitä saadaan mahdollisimman suuri lisäarvo ja tuotteelle mahdollisimman pitkä elinkaari. Poliittisessa päätöksenteossa tulee varmistaa, että jalostukseen saadaan riittävästi kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti tuotettua biomassaa. Uusiutuvia luonnonvaroja koskevien suunnitelmien tulee tukea puun liikkuvuutta ja saamista jalostukseen. 10
KIERRÄTYS JA UUDELLEENKÄYTTÖ Puun ja paperin kierrättäminen ja uudelleenkäyttö ovat resurssitehokasta raaka-aineen käyttöä. Kierrättäminen pohjautuu uusiin kuituihin. Neitseellinen puukuitu ja kierrätys eivät korvaa, vaan täydentävät toisiaan: uutta kuitua tarvitaan kierrätyksestä huolimatta, sillä yksittäinen kuitu kestää noin 5 6 kierrätyskertaa. Esimerkiksi ilman Suomen tuottamaa neitseelliseen kuituun perustuvaa paperia Euroopan paperinkierrätys pysähtyisi muutamassa kuukaudessa. Nykyisin Euroopan paperiteollisuuden käyttämästä raaka-aineesta noin puolet on kierrätyskuitua ja puolet neitseellistä kuitua. Kierrätyskuidun saatavuuden kannalta on oleellista, että paperinkeräys toimii tehokkaasti ja että kierrätysmateriaali pysyy Euroopassa. KUITUIHIN POHJAUTUMATTOMAT MATERIAALIT JA MUUT KUIDUT Tulevaisuudessa metsäteollisuus käyttää ja kierrättää yhä enemmän myös kuiduttomia materiaaleja, kuten mineraaleja ja täyteaineita. Yhdistelemällä muita kuin puupohjaisia kuituja tai muita ainesosia tuotteille voidaan löytää uusia ominaisuuksia. Esimerkiksi puulevyjen säänkestoa voidaan parantaa biopohjaisilla pinnoitteilla. Jätteiden hyödyntämisen tulee olla lainsäädännöllisesti mahdollisimman helppoa ja tukea tarkoituksenmukaista kierrätystä. Materiaalien uusiutuvuuden tulee olla osa vihreiden julkisten hankintojen kriteerejä. VESI Vesi on oleellinen osa metsäteollisuuden prosesseja. Esimerkiksi paperia ei voida valmistaa ilman vettä. Suomen runsaat vesivarat ja niiden ekotehokas hyödyntäminen tuotannossa ovat suomalaisen metsäteollisuuden vahvuuksia. Huolehtiminen vesistöistä ja vesivaroista on tärkeää metsäteollisuudelle myös tulevan menestyksen kannalta. EU:ssa tarvitaan metsäpolitiikkaa, joka turvaa puuraaka-aineen saatavuuden. Nykyinen EU:n perussopimus ei anna valtuuksia EU:n yhteisen metsäpolitiikan kehittämiselle. Yhtenäistä ja kansalliset erityispiirteet huomioonottavaa lähestymistapaa tarvitaan kuitenkin sovittamaan yhteen metsiä koskevat tavoitteet. Metsäpolitiikassa tulee löytää kestävät edellytykset lisääntyvälle puun käytölle. Kestävä metsänhoito on edellytys metsien mahdollisimman suurelle kyvylle tuottaa puuta. Uusiutuvaa puuta tarvitaan sekä raaka-aineeksi että hyvin kasvavia metsiä sitomaan ilmakehän hiilidioksidia. Kestävää puuntuotantoa ja käyttöä tulee ohjata materiaalitehokkaasti ja raaka-aineen jalostusarvo maksimoiden. 11
Komposiittimateriaalit ovat useamman eri materiaalin seoksia, joissa voidaan hyödyntää esimerkiksi metsäteollisuuden tuotannon sivuvirtoja. Komposiitti- materiaaleilla voidaan korvata uusiutumat tomia materiaaleja ja yhdistää useamman materiaalin ominaisuuksia. Esimerkiksi koivuvanerista, hiili kuidusta ja lasi kuidusta valmistetusta komposiittimateriaalista tehdään jo nykyisin tuulimyllyjen lapoja, joissa lujuus- ja keveysominaisuudet yhdistyvät. Teknologiaratkaisuilla ja materiaalivalinnoilla päästövähennyksiin Eurooppalaisen metsäteollisuuden energiankulutuksen odotetaan vähenevän 20 prosentilla ja hiili dioksidipäästöjen 80 prosentilla vuosien 2010 ja 2050 välillä. Päästövähennysten saavuttamiseksi tarvitaan sekä nyt käytössä olevien teknologioiden kehitystä että uuden sukupolven teknologioita, joilla voidaan parantaa resurssi- ja energiatehokkuutta, biomassan jalostuksen prosesseja ja tuote t ehokkuutta. Jotta päästövähennyksiin päästään, tarvitaan myös kokonaan uusia tuotteita. Vuoden 2050 tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 prosentilla. Päästövähennysten saavuttamiseksi on löydettävä uuden sukupolven teknologioita. Soveltamalla parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (Best Availabe Techniques, BAT) hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää noin 25 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, jolloin nykyiset uudet tehtaat ovat elinkaarensa lopussa. Tehtaiden prosesseja voidaan kehittää useilla yksittäisillä päästöjä vähentävillä investoinneilla. Nousevat teknologiat ovat apuna esimerkiksi tuotantoprosessien sekä energia- ja resurssitehokkuuden parantamisessa. Myös uusia tuotteita ja palveluita varten tarvitaan uusien tekno logioiden käyttöönottoa. Uuden sukupolven teknologioita tarvitaan, jotta 80 prosentin päästövähennykset on mahdollista totetuttaa. Nykyisin tunnetut teknologiat eivät riitä kattamaan kaikkia päästövähennyksiä, vaan myös kokonaan uudet innovaatiot vähähiilisiin tuotteisiin ja tuotantoprosesseihin ovat välttämättömiä. SUBSTITUUTIO Tulevaisuudessa substituutiolla, eli tuotteen korvaamisella toisella tuotteella, on merkittävä osuus kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Puun substituutiovaikutus perustuu siihen, että sillä voidaan korvata energiaintensiivisiä materiaaleja. Esimerkiksi kaikkien Euroopan talojen rakentaminen betonin sijaan puusta vähentäisi asuntorakentamisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä 60 prosentilla. Substituution osuutta kokonaispäästöjen vähentämisessä on hyvin vaikea arvioida. Kuitenkin mitä enemmän puupohjaisia tuotteita käytetään korvaamaan uusiutumattomista luonnonvaroista valmistettuja tuotteita, sitä suurempiin päästövähennyksiin päästään. 12
Ilmastolle haitallisten ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien tuotteiden korvaamista biotuotteilla tulee edistää. Biomateriaalien kulutuksen lisäämistä voidaan tukea esimerkiksi vihreillä julkisilla hankinnoilla ja puurakentamisen edellytysten parantamisella. Kuluttajien nykyiset arvot ja kulutustottumukset eivät yksin riitä muutoksen aikaansaamiseen. ONKO TEKNOLOGIA RATKAISU? EU-alueen sähköntuotanto pohjautuu tulevaisuudessa yhä enemmän vähähiilisiin ratkaisuihin, joten metsäteollisuuden epäsuorat päästöt vähenevät merkittävästi. Parhailla käytettävissä olevilla tekniikoilla päästöjä voidaan vähentää noin 25 prosenttia. Päästöjä voidaan vähentää polttoaineiden vaihtamisella fossiilisista polttoaineista biopohjaisiin. Suomessa metsäteollisuuden tehtailla käytetään jo nyt 75-prosenttisesti uusiutuvia polttoaineita. Liikenteen polttoaineet muuttuvat biopohjaisiksi metsäteollisuus on tulevaisuudessa keskeinen biopolttoaineiden tuottaja. Nousevat teknologiat esimerkiksi energian tuotannossa tuovat mahdollisuuksia öljytuotteiden korvaamiseen biopohjaisilla tuotteilla. PARHAASEEN LOPPUTULOKSEEN UUDEN SUKUPOLVEN TEKNOLOGIOILLA Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 50 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä on mahdollista investoimalla tehokkuuden parantamiseen nykyisin tunnetuilla teknologioilla. Niiden lisäksi tarvitaan kokonaan uutta osaamista, jotta 80 prosentin päästövähennyksiin päästään. Uuden sukupolven teknologioiden tulee olla käytössä vuoteen 2030 mennessä, jotta niiden kaikki ominaisuudet ovat hyödynnettävissä tehokkaasti vuonna 2050. Tavoitteissa päästöjen vähentämiselle tulee ottaa huomioon, että investoinnit uusiin teknologioihin ja niiden käyttöönotto vaativat aikaa. Teollisuuden päästövähennykset eivät tapahdu lineaarisesti, vaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tarvitaan laajempaa lähestymistapaa ja joustavuutta. Uuden sukupolven teknologiat ovat päästöjen vähentämisessä kaikkein tehokkaimpia, joten päästöjä tulee voida vähentää teknologiakehityksen ehdoilla. Uuden sukupolven teknologioiden avulla voidaan kattaa noin puolet massa- ja paperiteollisuuden päästövähennyksistä Liikenne 5 Mt Suorat päästöt 40 Mt Epäsuorat päästöt 15 Mt Milj. t 60 50 40 30 20 10 0 Korvaavat tuotteet -10-20 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Parhaat käytettävissä olevat teknologiat 10 Mt Polttoainemixin muutos 5 Mt Kuivaimet 1 Mt Uudet teknologiat 14 Mt Liikenne 5 Mt Vähäpäästöisempi sähkö 13 Mt 2050 Suorat päästöt 10 Mt 2050 Epäsuorat päästöt 2 Mt Päästöjen vähennys yhteensä 48 Mt 13
Puupohjainen hiilikuitu sopii lujuusominaisuuksiensa puolesta harrastusvälineisiin, kuten veneisiin ja mastoihin. 14
Innovaatiot ja investoinnit uudistumisen edellytyksinä Metsäteollisuuden uudistuminen on taloudellinen ja teknologinen haaste. Uusiutumiseen tarvitaan uusia tuotteita ja palveluja, ja nykyistä teknologiaa täytyy korvata uudella. On pystyttävä tekemään päätöksiä siitä, mikä on kulloinkin paras investointi uusi kone vai uuden tuotteen suunnittelu. Molempia tarvitaan. Vakaa ja ennustettava toimintaympäristö ovat edellytyksiä sille, että yritykset investoivat, kehittävät uutta ja uudistuvat. Metsäteollisuusyritykset sopeutuvat muutokseen tehostamalla energiankulutustaan, tuottamalla itse bioenergiaa ja kierrättämällä tuotannon sivuvirtoja vielä nykyistä tarkemmin. Tuotteisiin kehitetään uusia ominaisuuksia ja toimintoja, ja markkinoille tuodaan kokonaan uusia tuotteita ja palveluita. Tämän päivän metsäteollisuudesta syntyy runsaasti uusia liiketoimintoja. Investoiminen muutokseen on välttämätöntä. Investointipäätöksiin vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi energian ja päästöoikeuksien kustannuksilla on suuri merkitys metsäteollisuuden tekemiin investointeihin. Yksinomaan Euroopassa nousevat energiakustannukset voivat aiheuttaa hiilivuotoa, jolloin liiketoimintaa siirtyy muille alueille. INVESTOINNIT UUSIUTUMISEEN CEPI:n arvioiden mukaan eurooppalaisen metsäteollisuuden uusiutumiseen tarvitaan seuraavien 40 vuoden aikana noin 260 miljardia euroa, eli keskimäärin 6 miljardia euroa vuodessa. Investointien vähähiilisempiin teknologioihin arvioidaan olevan kustannuksiltaan noin 10 prosenttia suuremmat kuin perusteknologiainvestointien. Nykyteknologian lisäksi päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan myös uuden sukupolven teknologioita. Niiden tutkimus, tuotekehitys, käyttöönotto ja saattaminen laajasti markkinoille vaativat todennäköisesti suurempia investointeja kuin jo nyt käytössä olevien tai nousevien teknologioiden kehittäminen. Uuden sukupolven teknologioiden kehittämisessä ei pidä keskittyä vain parantamaan tällä hetkellä tunnettuja teknologioita, vaan myös täysin uusille ajatuksille tulee antaa tilaa. Esimerkiksi yhdistämällä onnistuneesti uutta ja vanhaa osaamista voidaan löytää täysin uusia ominaisuuksia. 15
INVESTOINTIEN AJOITUS ON OLEELLISTA Metsäteollisuus on pääomavaltainen, suuria koneita käyttävä toimiala, jossa investointien takaisin maksuajat ovat pitkiä. Jos teknologioita pystytään kehittämään siten, että ne ovat käytettävissä seuraavan investointikierron aikana, investoinnit vähähiilisiin ja resurssitehokkaisiin teknologioihin ovat kannattavia. Jos koneita on korvattava tavallisen investointikierron ulkopuolella, kustannukset kasvavat kohtuuttomiksi. Metsäteollisuus ja sen investointikierrot eivät ole samanlaisia kuin muilla toimialoilla. Seuraavien ilmastopolitiikka pakettien yhteydessä tulee kehittää toimialakohtaista politiikkaa yhteistyössä teollisuuden ja päättäjien kesken. Teollisuuden toimintaedellytyksillä tulee olla poliittisessa päätöksenteossa sama painoarvo kuin ilmastotavoitteilla. INVESTOINNIT TUTKIMUKSEEN Vuoden 2010 EU:n massa- ja paperiteollisuuden tutkimus- ja kehityspanokset olivat yhteensä 350 miljoonaa euroa, eli noin 1540 euroa työntekijää kohden. Lisäksi paperiin ja puuhun liittyvät tutkimusorganisaatiot käyttävät vuosittain arviolta 230 miljoonaa euroa yhteistyössä teollisuuden kanssa toteutettuihin projekteihin. Jos jäsenvaltiot kohdentaisivat päästökaupasta saatuja tuloja vähähiilisten teknologioiden ja tuotteiden tutkimiseen ja kehittämiseen, varoja saataisiin vuosittain noin 100 miljoonaa euroa lisää. Myös uusien tuotteiden ja teknologioiden kaupallistamista ja investointeja tulisi tukea. INVESTOINNIT METSÄBIOMASSAN HANKINTAAN Metsä- ja maataloussektorilta odotetaan merkittävää panosta vähähiilisessä taloudessa tarvittavan biomassan tuottamiseksi ja raaka-ainehuollon varmistamiseksi. Raaka-aineeksi soveltuvaa puupohjaista biomassaa ei kasva riittävästi ilman investointeja, joten esimerkiksi kestävään metsänhoitoon ja puun saatavuuteen on panostettava. INVESTOINNIT TIETOON JA MARKKINOIDEN YMMÄRTÄMISEEN Muutokseen ei riitä vain sijoittaminen uusiin teknologioihin ja tuotteisiin myös ihmisiin, tietoon ja edelläkävijyyteen täytyy investoida. Metsäteollisuuden tulee parantaa arvoketjun yhteistyötä, tietoa loppukäyttäjästä sekä -kulutuksesta ja rakentaa monialaisia kumppanuuksia. Tulevaisuuden markkinoiden ja kuluttajien ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää. Päästökaupasta väline innovaatioihin. Päästökaupasta saadut tulot tulee käyttää nousevien ja uuden sukupolven teknologioiden tutkimukseen, kehitykseen ja käyttöönottoon EU:n päästökauppadirektiivin mukaisesti. Innovaatiotukijärjestelmien tulee rohkaista myös tutkimus- ja koetehtaisiin, ja eri teollisuudenalojen välistä yhteistyötä tulee tukea. Investointi- ja tutkimuskohteiden löytämiseksi tarvitaan EU:n, jäsenvaltioiden, teollisuuden ja asiakkaiden yhteistyötä. 16
Elinvoimainen metsäteollisuus on vähähiilisen biotalouden perusta Vähähiilisen biotalouden saavuttamiseksi tarvitaan toimintaympäristö, jossa metsäteollisuuden uudistuminen ja kilpailukyvyn ylläpitäminen on mahdollista. Metsäteollisuus ei uusiudu ja kehitä tuotteita itseään varten, vaan vastaamaan kehittyvän yhteiskunnan tarpeita. Vuoropuhelu ja yhteistyö tutkijoiden, kuluttajien, päättäjien ja yritysten välillä auttavat luomaan uutta tasapainoisesti. Uutta syntyy niin tuotteissa, koneissa, tehtaissa, liiketoiminnoissa kuin koko toimialalla. Metsäteollisuuden tulee olla kilpailukykyinen, jotta visio biotaloudesta toteutuu. Vuosi 2050 on lähellä ja kaukana. Nyt tehtävien päätösten vaikutukset kantavat pitkälle. Pääomavaltaiselle teollisuudelle neljä vuosikymmentä tarkoittaa kahta investointikiertoa: vuosi 2050 on metsäteollisuuden näkökulmasta vain kahden suurinvestoinnin päässä. Tarvitaan päätöksiä, jotka tukevat biotalouden toteutumista. Ilmastonmuutoksen torjunnan tulee olla maailmanlaajuista. Visio vähähiilisestä biotaloudesta on riippuvainen muun muassa vähähiilisemmästä sähköntuotannosta, biomassan hiilineutraalisuuden säilyttämisestä ja kestävästä tuotannosta, hiilen talteenotosta ja varastoimisesta sekä energiatehokkuudesta. Yksin Eurooppa ja eurooppalainen teollisuus eivät voi kantaa vastuuta ja kustannuksia ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä. Ilmastopolitiikkaan uutta näkökulmaa. Jotta EU voi saavuttaa päästövähennys tavoitteet ja samalla välttää hiilivuotoa, poliittinen päätöksenteko tulee harmonisoida globaalin kehityksen ja teollisuuden investointikierron kanssa. Nykyistä päästökauppaan ja päästövähennystavoitteisiin perustuvaa ilmastopolitiikkaa tulee täydentää laaja-alaisemmalla ja toimialakohtaisella ilmastonmuutospolitiikalla, jossa otetaan huomioon teknologian kehittyminen, investointiajat sekä raaka-aineisiin ja tuotteisiin perustuvat näkökulmat. 17
Biotalous vaatii muutoksen. Siirtyminen biotalouteen vaatii sekä uutta teknologiaa että tuote innovaatioita. Ennen kaikkea ajatusmaailman ja kulutuskäyttäytymisen on muututtava. Muutos lähtee liikkeelle yksittäisistä kuluttajista, jotka valitsevat uusiutuviin luonnonvaroihin ja kestävään tuotantoon perustuvia tuotteita. Niukoilla resursseilla tulee tähdätä mahdollisimman suureen lisäarvoon. EU:n ja Suomen ilmasto- ja teollisuuspolitiikan lähtökohtana tulee olla ajatus, että resurssien rajallisesta määrästä haetaan mahdollisimman suurta lisäarvoa. Tämä koskee niin maankäyttöä, metsänhoitoa, puun käyttöä kuin koko teollisuutta. Ilmastonmuutospolitiikka on innovaatiopolitiikkaa. Ilmasto-ohjelmia täytyy tukea innovaatio- ja teknologiapolitiikalla, jotta uusien ilmastoystävällisten tuotteiden ja teknologioiden tulo markkinoille helpottuu. Ilmastonmuutospolitiikka on teollisuuspolitiikkaa. Poliittisissa päätöksissä tulee rohkaista teollisuutta pysymään Euroopassa ja luomaan tulevaisuuden työpaikkoja. Vain vakailla ja suotuisilla olosuhteilla voidaan taata, että yritykset panostavat uusien tuotteiden ja teknologioiden tutkimukseen, kehitykseen ja kaupallistamiseen. Metsäteollisuuden tulevaisuuden bio pohjainen liiketoiminta rakentuu nykyiseen kilpailukykyyn ja nykyisten tuotteiden vahvuuksille. Yksikköhinta nousee Volyymit kasvavat Esim. suoja- ja kyllästysaineet Esim. hake, pelletit, bioöljyt ja biokaasu Esim. biopolymeerit, komposiitit Bioenergia sähkö ja lämpö teollisuudelle ja kotitalouksille Lääkkeet ja kosmetiikka Biomateriaalit Biokemikaalit Liikenteen biopolttoaineet Massa, paperi ja kartonki viestintään ja pakkaamiseen; pehmopaperit; puutuotteet esim. rakentamiseen Seuraavan sukupolven biodiesel: Päästöt yli 85 % pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla Tulevaisuus 18
19
Metsäteollisuus on biotalouden suunnannäyttäjä METSÄTEOLLISUUDEN tuotteet ovat edellytys tulevaisuuden vähähiiliselle yhteiskunnalle. Metsäteollisuuden uusiutuvien ja kierrätettävien tuotteiden avulla voidaan vähentää ilmastolle haitallisten, uusiutumattomien raakaaineiden ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Puupohjaiset tuotteet varastoivat ilmakehän hiiltä. TULEVAISUUDESSA ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttaa yhä enemmän poliittisiin päätöksiin ja metsäteollisuuden toimintaympäristöön. Ilmastopolitiikka on merkittävä osa teollisuus politiikkaa. EU:N KOMISSIO julkaisi maaliskuussa 2011 tiekartan vuoden 2050 vähähiilisestä taloudesta. Komission visiossa vuoteen 2050 mennessä on saavutettu vähähiilinen yhteiskunta, jossa hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 80 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. JATKONA EU:n komission tiekartalle Euroopan paperi- ja selluteollisuusliitto (CEPI) julkaisi marraskuussa 2011 ensimmäisenä toimialana oman tiekarttansa vuoden 2050 vähähiiliseen talouteen. Tämä esite tiivistää CEPI:n ajatukset tulevaisuuden vähähiilisestä biotaloudesta suomalaisella näkökulmalla. Confederation of European Paper Industries METSÄTEOLLISUUS RY SNELLMANINKATU 13 00170 HELSINKI BIOTALOUDEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ PL 336, 00171 HELSINKI WWW.METSATEOLLISUUS.FI PUHELIN (09) 132 61 HTTP://TWITTER.COM/METSATEOLLISUUS TELEKOPIO (09) 132 4445 METSATEOLLISUUS@METSATEOLLISUUS.FI Tammikuu 2012 20