Ovet Valmennusmalli omaishoitajille Ovet-projekti 2010 2012 Projektiraportti Malla Heino Maria Malmi, toim. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 2012 Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf
Sisällysluettelo Saatteeksi 4 1. Projektin taustaa 5 2. Käsitteet ja tavoitteet 6 2.1 Toimijuus-käsite viitekehyksenä 6 2.2 Projektin tavoitteet 7 3. Toimintamuodot ja resurssit 8 3.1 Viestintä 8 3.2 Arviointimenetelmät 8 3.3 Resurssit 9 4. Tuotokset 10 4.1 Ovet-omaishoitajavalmennusmalli 10 4.2 Koulutus 11 4.3 Materiaalit 11 4.4 Oppilaitosten tuotokset 12 OVET VALMENNUSMALLI OMAISHOITAJILLE Projektiraportti Ovet-projekti 2010 2012 Rahoitus: Raha-automaattiyhdistys JULKAISIJA: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Hämeentie 105 A 18 00550 HELSINKI www.omaishoitajat.fi Tekijät: Malla Heino Maria Malmi, toim. Editoija: Maarit Huovinen Valokuvat: Antero Aaltonen, Sandra Gehring ja Risto Tamminen. Ulkoasu ja graafinen suunnittelu: Tuulikki Poutanen Painopaikka: AllOne Print Oy / Plusprint, Ulvila 2013 5. Tulokset 13 5.1 Yhdistysten määrä ylittyi 13 5.2 Uusia omaishoitajia löytyi 13 5.3 Omaishoitajien toimijuus vahvistui 14 5.4 Yhdistysten toimijuus vahvistui 16 5.5 Paikallinen yhteistyö lisääntyi 16 6. Vaikutukset 17 6.1 Vaikutukset noviisiomaishoitajiin 17 6.2 Vaikutukset aktiiviomaishoitajiin 21 6.3 Omaishoitajasta ohjaajaksi 22 6.4 Vaikutukset paikallisyhdistyksiin 24 6.5 Vaikutukset paikallisiin verkostoihin 25 6.6 Aluetyön näkökulma 26 7. Projektin suurimmat ongelmat ja haasteet 27 7.1 Riskianalyysi ja riskien toteutuminen 27 7.2 Yhdistykset ja ohjaajat 28 7.3 Yhteistyökumppanit 28 7.4 Aluetyö 29 8. Lupaavat käytännöt 30 8.1 Vertailu Englannin malliin 31 8.2 Kustannukset ja vapaaehtoistyön arvo 31 9. Juurruttaminen 32 10. Johtopäätöksiä ja tulevaisuudennäkymiä 33 ISBN 978-952-5659-12-2
Saatteeksi 1. Projektin taustaa Kirjailija Tommy Hellsten aloittaa runo- ja proosateoksensa Muutos toteamalla, että meidät on kutsuttu tänne maailmaan muuttumaan. Tämä ajatus sopii hyvin kuvaamaan omaishoitajan arkea. Läheisen sairaus tai vammaisuus haastaa häntä luopumaan tutuista toimintatavoista ja etsimään uusia kulkuväyliä. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry on kehittänyt 16 tunnin pituisen Ovet-nimisen valmennusohjelman omaishoitajille. Sen tarkoituksena on auttaa omaishoitajaa orientoitumaan ja löytämään oma paikkansa perheen muutosprosessissa. Valmennusmalli kehitettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella osana Ovet-projektia (Ovetomaishoitajavalmennusprojekti 2010-2012). Projektin vertauskuvallinen nimi kertoo siitä, että omaishoitaja joutuu sulkemaan eilispäivän ovia ja avaamaan uusia ovia nykypäivään ja tulevaisuuteen. Valmennus rohkaisee häntä avaamaan ovia tietoihin, taitoihin ja tukiverkostoihin. Omaishoitajalle tarjotaan mahdollisuus tarkastella tilannettaan, pohtia tarpeitaan ja suunnitella omaa hyvinvointiaan lisääviä muutoksia. Valmennusohjelmaa on koekäytetty 24 omaishoitajayhdistyksessä. Suurimman työn projektin toteuttamisessa ovatkin tehneet nämä liiton paikallisyhdistykset. Pilottivalmennuksiin on osallistunut 229 omaishoitajaa. Pilottien jälkeen yhdeksän yhdistystä on ehtinyt järjestää uusia valmennuksia omana toimintanaan ja monilla muilla on suunnitelmia vuosille 2012 2013. Tämä projektiraportti on laadittu Raha-automaattiyhdistyksen raportointisuositusten mukaan. Luvuissa 1 3 kuvaillaan projektin taustaa, käsitteitä, tavoitteita, toimintamuotoja ja resursseja. Luvuissa 4 6 tarkastellaan projektin tuotoksia sekä tuloksia ja vaikutuksia eri sidosryhmien kannalta. Luvuissa 7 10 pohditaan toiminnassa kohdattuja vaikeuksia, valmennusmallin juurruttamista ja tulevaisuudennäkymiä. Seuranta- ja arviointikyselyjen sekä haastattelujen avulla on saatu omaishoitajien, yhdistystoimijoiden ja yhteistyökumppaneiden ääni kuuluviin. Raportissa esitetyt tilastot ja kuviot on tuotettu Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikön TUPA-palvelussa. Ovet-projektin tehtävänä oli tuottaa selkeä valmennusmalli, joka sellaisenaan voitaisiin ottaa laajasti käyttöön eri puolilla Suomea. Valmennuksen järjestäjinä voivat toimia järjestöt, kunnat, seurakunnat ja oppilaitokset. Tämän raportin tarkoituksena on innostaa lukijoita jatkamaan omaishoitajien tukemista valmennuksen keinoin. Erään kunnan työntekijän sanoin: Toivottavasti näin hyvä käytäntö säilyy jatkossakin! Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelussa kotihoito korostuu ensisijaisena hoidon vaihtoehtona. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle omaishoitotilanteiden odotetaan lisääntyvän. Ovet-projektin taustalla oli tieto siitä, että joka kuudes suomalainen hoitaa jollain tasolla omaistaan tai läheistään. Valtaosa heistä toimii omaisensa tukena ilman virallista tai edes epävirallista apua. Noin 300 000:lla heistä omaishoitotilanne on sitova ja hoitotyö voi olla vaativaa. (Stakes 2008) Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton ja sen paikallisyhdistysten yli kahdenkymmenen toimintavuoden aikana kertyneiden kokemusten pohjalta syntyi tarve systemaattisen valmennusohjelman kehittämiseksi omaishoitajien tueksi. Liittoon tulevat kyselyt, mm. neuvontapuhelut ovat osoittaneet, että omaistaan hoitavat henkilöt tarvitsevat monenlaista tietoa omaishoitoon liittyvistä asioista. Lisäksi tarvitaan ohjausta hoito- ja hoivatyöhön sekä mahdollisuutta vertaistukeen. Varhainen omaishoitotilanteen tunnistaminen on avain omaishoitajan ja omaishoitoperheen hyvinvointiin. Tilanteen ymmärtäminen vapauttaa käsittelemään keskeisiä kysymyksiä ja tunteita ja on väylä kohti tarvittavaa tietoa, tukea, palveluja ja vertaisuuden kokemusta. Tilanteen tiedostaminen ja tuen hakeminen ehkäisee uupumista ja syrjäytymistä. Omaishoitajuuden varhaisvaiheessa mahdollisuus saada tietoa ja tukea on sattumanvaraista. Omaishoitajat lähtevät usein etsimään tukea itselleen vasta uupumuksen uhatessa tai kun hoitotyö on jatkunut pitkään. Terveydenhuollon antama tieto ja erityisesti ensitieto keskittyy pääasiassa sairauden tai vammaisuuden ilmenemismuotoihin, hoitoon, kuntoutukseen ja palvelujärjestelmään. Tietoa tarjotaan tällöin sairastuneen näkökulmasta. Ovet-projekti pyrki tuomaan tähän prosessiin hoitavan omaisen näkökulman ja tarpeet. Tampereella 15.11.2012 Maria Malmi
2. Käsitteet ja tavoitteet Hankkeen teoreettinen viitekehys rakentui sosiaaligerontologian professori Jyrki Jyrkämän (Jyväskylän yliopisto) kehittämän toimijuus-käsitteen pohjalta. Toimijuudella Jyrkämä tarkoittaa henkilön tai yhteisön nykyhetkessä kokemaa ja käytössä olevaa toimintakykyä, ei niinkään perinteisillä määrällisillä mittareilla mitattavaa toimintakykyä. Toimijuuden modaliteetit Jyrkämän mukaan: Projektin tärkeimpiä sidosryhmiä olivat omaishoitajat, paikalliset omaishoitajayhdistykset ja yhdistysten yhteistyökumppanit. Omaishoitajat jaoteltiin vielä kahteen ryhmään, noviisi- ja aktiiviomaishoitajiin. Noviisit ovat valmennukseen hakeutuvia omaishoitajia ja aktiivit kokeneita, valmennuksissa vapaaehtoistyöntekijöinä toimivia omaishoitajia. 2.2 Projektin tavoitteet Projektilla oli kolme päätavoitetta: Ovet-valmennuksesta on tullut työväline, kun yhdistyksen valmennustoiminnasta vastaa vähintään yksi, mieluiten kaksi koulutettua Ovet-ohjaajaa (haluta, osata, voida), jokaisella projektiyhdistyksellä on vähintään yksi paikallinen yhteistyökumppani (haluta, osata, voida), vähintään kolmannes (33 %) valmennetuista omaishoitajista on saanut tiedon yhteistyökumppaneilta (muualta kuin paikallisyhdistyksen tai tiedotusvälineiden kautta). Taidot, tiedot Tavoitteet, päämäärät, motivaatiot Ruumiilliset kykenemiset KYETÄ OSATA TÄYTYÄ TOIMIJUUDEN OSA-ALUEET HALUTA VOIDA TUNTEA Tunteet, arviot, arvostukset Pelot, välttämättömyydet, esteet, rajoitteet Mahdollisuudet, vaihtoehdot 2.1 Toimijuus-käsite viitekehyksenä Toimijuuteen sisältyy Jyrkämän mukaan tietoja ja taitoja (osata), tavoitteita, päämääriä ja motivaatiota (haluta), tunteita, arvoja ja arvostuksia (tuntea), ruumiillisia kykenemisiä (kyetä), mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen näkemistä (voida) sekä pakkoja, esteitä ja rajoituksia (täytyä). Toimijuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat myös henkilöiden ikä, sukupuoli, sukupolvi, yhteiskuntaluokka, ympäristö, kulttuurinen tausta ja tarkasteltava ajankohta. (Jyrkämä 2008) Omaishoitajien toimijuuden vahvistuminen. Noviisiomaishoitajan toimijuus on vahvistunut, kun omaishoitaja kykenee asettamaan omaishoidon osaksi elämänsä kokonaisuutta (tuntea, haluta, voida), omaishoitajalla on omaishoitotehtävässään tarvitsemansa perustiedot ja -taidot (osata, haluta, kyetä), omaishoitajalla on toimiva verkosto (osata, haluta, tuntea, voida). Aktiiviomaishoitajan toimijuus on vahvistunut, kun omaishoitaja on löytänyt uusia keinoja omaishoitajana saamansa tiedon hyödyntämiseen (osata, haluta, voida, tuntea). Paikallisyhdistysten toimijuuden vahvistuminen Paikallisyhdistysten toimijuuden katsotaan vahvistuneen, kun Ovet -omaishoitajavalmennuksesta on tullut yhdistyksen työväline, jolla yhdistys kykenee tukemaan omaishoitajia. Paikallisen yhteistyön lisääntyminen Paikallisen yhteistyön katsotaan lisääntyneen, kun vähintään puolet hankkeeseen mukaan lähteneistä projektiyhdistyksistä (12 / 24 kpl) on löytänyt aivan uusia yhteistyökumppaneita. Projektin päätyttyä Ovet-omaishoitajavalmennus on liitossa pysyvää toimintaa. Pitkällä tähtäyksellä valmennusta on tarjolla kattavasti eri puolilla Suomea, jolloin kaikilla omaishoitajilla on halutessaan mahdollisuus osallistua Ovet-valmennukseen. Valmennuksen järjestäjinä voivat yhdistysten lisäksi toimia kunnat, seurakunnat, muut järjestöt sekä kansalais- ja työväenopistot.
3. Toimintamuodot ja resurssit Projektin toimintamuotoja olivat viestintä, koulutus ja materiaalituotanto (tämän raportin luku 4.), valmennusmallin kokeilu yhdistysyhteistyönä (luvut 4. ja 5.) sekä jatkuva arviointi. 3.1 Viestintä Vuoden 2010 alussa laadittuun viestintäsuunnitelmaan kirjattiin viestinnän tavoitteet, kumppanit, menetelmät ja aikataulut. Yhdistyksille jaettiin tietoa projektista sekä liiton vakiintuneiden tiedotuskanavien (yhdistyskirje, kunta- ja seurakuntakirje, Viisari, Lähellä-lehti, internet-sivut) että erillisten projektitiedotteiden ja informaatiokokousten avulla. Ovet-projektin etenemisestä sekä valmennusten ajoista ja paikoista tiedotettiin myös aluetyön AlueAvain-koulutusten yhteydessä. Valmennuspaikkakunnilla tehtiin yhteistyötä paikallisten tiedotusvälineiden kanssa, jotka julkaisivat tietoa omaishoidosta ja tulevista valmennuksista. Paikallista viranomaisyhteistyötä pyrittiin lisäämään neuvotteluiden, monisteiden, sähköpostin ja Ovet -tiedotustilaisuuksien avulla. Pohjois- Suomessa tilaisuuksiin osallistui yhteistyökumppaneita videoneuvotteluyhteyksien välityksellä. Ovet-projektin suunnittelua ja arviointia käsiteltiin kahdella aluetyön järjestämällä hankepoliklinikalla vuonna 2012. Pohjois-Suomeen suuntautuva koulutus järjestettiin videon välityksellä. 3.2 Arviointimenetelmät Ovet -projektin arviointi suoritettiin pääasiallisesti itsearviointina yhdessä sidosryhmien kanssa. Arvioinnin suunnittelun konsulttina sekä arviointimenetelmien ja -tulosten luotettavuuden tarkistajana toimi Syfo Oy (ostopavelusopimus). Projektia koskevat tiedot tallennettiin Syfo Oy:n tuottamaan internet-pohjaiseen Sofie-palveluun. Syfolta saatiin välilausunto vuoden 2011 lopulla sekä loppulausunto kesäkuussa 2012. Välilausunnon suositusten mukaan Ovet-ohjaajat ja yhdistykset otettiin aktiivisemmin mukaan tavoiteltavien vaikutusten suunnitteluun. Loppulausunnossa todettiin, että vaikutustiedot on kerätty luotettavalla tavalla ja että arvointiosaaminen on vahvistunut projektitoimijoiden keskuudessa. Ovet-valmennukset Valmennukseen osallistuneet omaishoitajat täyttivät 4 lomaketta: hakemus-, esitieto- palaute- ja seurantalomake. Seurantalomake postitettiin kolme kuukautta valmennuksen päättymisen jälkeen. Palaute- ja seurantalomakkeissa oli tilaa myös avoimille vastauksille. Valmennuksen osallistujilta pyydettiin myös suullinen palaute. Joka viidennelle vuonna 2011 valmennetulle henkilölle soitettiin seurantapuhelu kuuden kuukauden kuluttua valmennuksen päättymisestä. tieteiden tieteenalayksikön TUPA-tutkimuspalvelussa. Ostopalveluun sisältyi tallennustyön lisäksi valmiit tilastotaulukot, graafiset esitykset ja niiden merkitsevyyden analyysi. Koulutustoiminta ja yhteistyö Projektiin ilmoittautuneille 24 yhdistykselle lähetettiin yhdistyskysely, kun yhdistys oli järjestänyt ensimmäisen valmennuksensa. Kyselyllä kerättiin tilastotietoa ja mielipiteitä yhteistyöstä. Ovet-ohjaajakursseilta kerättiin suullinen ja kirjallinen palaute. Ohjaajakurssien osalta myös OK-Opintokeskuksen seurantatiedot olivat projektin käytettävissä. Työnohjauksellisiin työpajoihin kutsutuilta Ovet-ohjaajilta pyydettiin palautetta ohjaajan materiaalista sekä tietoa onnistumisista ja pulmatilanteista. AlueAvaimiin sisältyneistä Ovet-järjestäjäkoulutuksen osuuksista kerättiin palaute aluetyön käytäntöjen mukaisesti. Arviointi- ja kehittämisseminaari järjestettiin yhteistyössä Syfo Oy:n kanssa keväällä 2012. Seminaariin osallistui liiton työntekijöiden ja ohjausryhmän lisäksi 10 paikallisyhdistysten edustajaa. Yhdistysten paikallisille yhteistyökumppaneille lähetettiin kysely syksyllä 2012. Projektin päätösvaiheessa liiton aluetyöntekijöiltä pyydettiin tiedonsaantia, yhteistyötä ja vaikutuksia koskeva sähköinen palaute. jektityöntekijän palkan, henkilöstö- ja matkakulut, vuokrat sekä koulutus-, toiminta- ja materiaalikulut. Vuosina 2011 2012 tukea koulutukseen ja valmennukseen saatiin lisäksi OK-Opintokeskukselta. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitossa projektin toimintaa koordinoi projektikoordinaattori, jonka toimipiste oli Tampereella ja toiminta-alueena Länsi-Suomi. Etelä-, Itä-, ja Pohjois-Suomen toiminnasta vastasi kaksi projektisuunnittelijaa, joiden toimipiste oli Helsingissä. Pohjois-Suomen alueesta vastaava projektisuunnittelija aloitti työnsä 1.5.2011. Etelä- ja Itä-Suomen projektisuunnittelija jäi äitiyslomalle kuusi kuukautta ennen hankkeen päättymistä. Liiton koulutus- ja kehittämispäällikön asiantuntijuus sekä liiton taloushallinto oli projektin käytettävissä. Projektitiimin lisäksi suunnittelutyöhön osallistuivat koulutus- ja kehittämistiimin jäsenet, projektin ohjausryhmä, aluetyön edustajia, liiton toiminnanjohtaja ja Syfo Oy. Lomakkeiden tallennus ja analyysi ostettiin Tampereen yliopiston informaatiotieteen yksiköstä. Projektilla oli ohjausryhmä, johon liiton työntekijöiden ja hallituksen jäsenten lisäksi kuului edustajia seuraavista yhteisöistä: Kirkkohallituksen vammaistyö, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Kuntoutuksen edistämisyhdistys KEY ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, OK-Opintokeskus, Salon terveyskeskus ja Omaisena edelleen ry. Ohjausryhmän sihteerinä toimi projektikoordinaattori. Ohjausryhmä kokoontui kolmen projektivuoden aikana yhteensä yhdeksän kertaa. Projektin tuloksia julkaistiin mm. liiton ja paikallisyhdistysten hallitusten neuvottelupäivillä, aluetyön järjestämissä Hyvät käytännöt -seminaareissa sekä paikallisyhdistysten ja muiden järjestöjen tilaisuuksissa. Päätösseminaari pidettiin Helsingissä 24.1.2013. Tallennettavaksi ja analysoitavaksi valittiin 188 omaishoitajan täyttämää lomaketta vuodelta 2011 ja kevätkaudelta 2012. Ensimmäiset ja viimeiset valmennukset jätettiin pois seuranta-aikataulujen takia. Lomakkeet tallennettiin Tampereen yliopiston informaatio- 3.3 Resurssit Raha-automaattiyhdistys oli myöntänyt Ovet -projektille avustusta kolmeksi vuodeksi, yhteensä 500 000. Avustussumma kattoi kolmen pro-
4. Tuotokset Ovet-projektissa tehtävänä oli suunnitella, koekäyttää ja kehittää omaishoitajayhdistysten käyttöön Ovet-niminen valmennusmalli omaishoitajille. Ensimmäisen toimintavuoden aikana kehitettiin alustava malli sekä yhteistyökäytännöt paikallisyhdistysten kanssa. Projektityöntekijät tukivat yhdistyksiä osallistumalla tiedotukseen, tuottamalla lomakkeita, tiedotteita ja muita asiakirjoja. He myös toimivat luennoitsijoina ja ohjaajina käytännön valmennustilanteissa. Ovet-ohjaajien ja valmennukseen osallistuneiden palautteiden perusteella mallia kehitettiin ja tarkennettiin toisen projektivuoden aikana. VALMENNUKSEN SISÄLTÖ 1. OVET OMAISHOITAJUUTEEN Avataan ovi valmennukseen Omaishoito osana elämää 2. OveT palveluihin ja avustamiseen Yhteiskunnan palvelut Avustamisen perusteita 3. OMAT OVENI Muutas osana elämää Hoivatyön perusteita 4. OVET HUOMISEEN Huomista kohti Voimaa vertaistuesta, iloa osallistumisesta 4.2 Koulutus Järjestäjäkoulutus osana AlueAvaimia Koska aluetyössä kehitetty AlueAvain-koulutus tavoittaa valtaosan liiton paikallisyhdistyksistä, osaksi sitä liitettiin Ovet -projektin tiedotus sekä yhdistysten motivointi ja ohjaus (2 3 tunnin osuus). Yhdistykset saivat ohjausta ja tukea markkinointiin, yhteistyöhön, rahoituskanavien löytämiseen ja käytännön järjestelyihin. Projekti osallistui 15 AlueAvaimeen, joissa oli yhteensä 181 osallistujaa. AlueAvaimien aikana kertynyt opetusmateriaali siirrettiin luentodioina aluevastaavien käyttöön ja kirjallisena vuonna 2012 julkaistuun Ohjaajan käsikirjaan. Ovet -ohjaajakurssit lutus- ja kehittämistiimin työtä. Koulutus yhdistetään osaksi laajempaa ohjaajakoulutusta, jossa Ovet-ohjaajien rinnalla koulutetaan loma- ja vertaisohjaajia. Työpajat Suurin vastuu valmennuksen toteuttamisessa oli koulutetuilla Ovet-ohjaajilla. He ovat yhdistysten keskeisiä resurssihenkilöitä, joiden motivaatiosta ja osaamisesta on jatkossakin pidettävä huolta. Valmennuksen kehittämiseksi ja ohjaajien tukemiseksi järjestettiin kaksi Työpaja-nimistä työnohjauksellista seminaaria. Ensimmäinen järjestettiin kaksipäiväisenä Jyväskylässä helmikuussa 2012 ja toinen Oulussa yksipäiväisenä marraskuussa 2012. Osallistujia oli yhteensä 36. 4.3 Materiaalit 4.1 Ovet-omaishoitajavalmennusmalli Ovet-omaishoitajavalmennus on tarkoitettu henkilöille, joiden lähipiirissä on apua tarvitseva, sairastunut tai vammautunut henkilö. Valmennuksen kokonaiskesto on 16 tuntia jaettuna kahdeksaan 1 ½ tunnin teemaan. Valmennus on suunniteltu toteutettavaksi neljänä kokoontumiskertana, joista jokaiseen sisältyy 30 minuutin tauko. Tarvittaessa ohjelman voi tiivistää viikonloppukurssiksi tai väljentää se 8 x 1 ½ tunnin sarjaksi. Kokoontumisten väliseksi ajaksi osallistujille annetaan seuraavan tapaamisen aiheisiin virittäviä tehtäviä. Valmennuksen avulla pyritään lisäämään omaishoitajien toimijuutta eli heidän osaamistaan, kykenemistään, haluamistaan ja voimistaan. Tunteille annetaan tilaa. Valmennuksen tarkoituksena on tukea omaishoitajia hahmottamaan oma tilanteensa entistä paremmin, jotta omaishoitajuudesta tulisi tietoinen valinta tai liian kuormittavasta syynä oli projektin päätösvaiheeseen osunut äitiys- Projektin päätyttyä Omaishoitajat ja Läheiset -Liit- ns. oppilaan kansion, johon oli koottu osa lu- 10 11 hoivatyöstä luopuminen olisi mahdollista. Valmennus toteutetaan ryhmämuotoisena. Ovet-ohjaajien kokemusten mukaan paras ryhmäkoko on 8 12 osallistujaa, jolloin valmennus on mahdollisimman vuorovaikutteinen ja osallistujat huomioiva. Työskentelymenetelminä käytetään luentoja, pienryhmäkeskusteluja ja toiminnallisia ryhmätyön menetelmiä. Valmennuksen edetessä omaishoitajaa tuetaan etsimään hyvinvointia lisääviä muutostoiveita ja kannustetaan tarttumaan ruoriin eli aloittamaan muutosprosessi. Muutos voi koskea mitä tahansa elämänaluetta, esimerkiksi ihmissuhteita, harrastuksia, palvelujen hakemista tai oman vapaa-ajan lisäämistä. Tarkemmat tilastot löytyvät luvusta: 5. Tulokset. Projektisuunnitelman mukaan Ovet-valmennusmallista oli tarkoitus tehdä sähköinen sovellus verkossa käytettäväksi. Tämä eritysosaamista edellyttävä tehtävä jäi toteutumatta projektiaikatauluun liittyvistä päällekkäisyyksistä johtuen. Osa- loma. Vuoden 2011 aikana kehitettiin 12 tunnin pituinen Ovet-ohjaajakurssi yhdistysten valitsemia Ovet -vastuuhenkilöitä varten. Ohjaajakurssilla tutustuttiin valmennuksen sisältöön ja työskentelymenetelmiin. Vuoden 2012 ohjaajakursseilla käsiteltiin myös tiedotusta ja käytännön järjestelyjä, koska osallistujat ilmaisivat tarvitsevansa tätäkin tietoa. Ennen ensimmäisen ohjaajakurssin järjestämistä liiton aluetyöntekijät osallistuivat omana ryhmänään yksipäiväiselle ohjaajakurssille, eli koekoulutukseen, johon oli koottu kurssirungon keskeiset osat. Aluetyön palautteiden perusteella ohjaajakurssin sisältöä tarkennettiin. Projektin aikana järjestettiin 7 ohjaajakurssia, joilla oli yhteensä 105 osallistujaa. Yhdistyksiltä saadun tiedon mukaan heistä 72 on koulutuksen jälkeen osallistunut paikallisen valmennuksen järjestämiseen tai on sitoutunut osallistumaan siihen. Osa ohjaajista on soveltanut tietoa omassa kunnassa tai kuntayhtymässä. to jatkaa ohjaajakurssien järjestämistä osana kou- Vuonna 2010 projektille suunniteltiin oma logo ja värimaailma. Lisäksi tuotettiin ja/tai käytettiin seuraavia materiaaleja: Projektiesite, josta otettiin 3 painosta, yhteensä 1500 kpl. Viimeistä painosta (vuodenvaihde 2011 2012) muokattiin yhdistysten ehdotusten mukaan paikalliseen käyttöön soveltuvaksi. Minäkö omaishoitaja -ensiopas (2500 kpl) ilmestyi elokuussa 2010. Projektin työntekijä osallistui ryhmätyönä kootun oppaan tuottamiseen. Opasta jaettiin valmennuksiin osallistuneille omaishoitajille. Projektin varoilla ostettiin 400 kpl liiton ja Kirjapajan julkaisemaa Omainen hoitajana -kirjaa, joka aluksi jaettiin kaikille osallistujille. Projektin päätösvaiheessa kirja jaettiin vain ohjaajille ja suositeltiin, että kirjaa hankittaisiin valmennuksiin yhteistilauksina. Vuosina 2010 2011 osallistujat saivat ennoista ja tehtävistä.
OVIA OVIA OMAISHOITAJUUTEEN omaishoitajuuteen Käsikirja Ovet-omaishoitajavalmennuksen järjestäjille Yli miljoona suomalaista auttaa jollakin tavalla sairasta tai vammautunutta läheistään. Osalla heistä (noin 300.000 henkilöä) hoivatyö on niin vaativaa, että heitä kutsutaan omaishoitajiksi. Omaishoitajat tarvitsevat monenlaista tietoa omaishoitoon liittyvistä asioista, ohjausta hoivatyöhön ja mahdollisuutta keskustella tilanteestaan. OV IA OM A IS Ovia omaishoitajuuteen on käsikirja Ovet-omaishoitajavalmennusten järjestäjille. Valmennusta järjestämällä järjestöt, kunnat, seurakunnat ja oppilaitokset voivat tarjota omaishoitajille tietoa ja valmiuksia arjessa selviytymisen tueksi. Kirja on tuotettu osana Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n Ovet-projektia, jonka rahoituksesta on vastannut Raha-automaatiyhdistys. Tämä käsikirja on tarkoitettu oppaaksi Sinulle, joka haluat järjestää valmennusta omaishoitajien tueksi. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf Käsikirja Ovet-omaishoitajavalmennuksen järjestäjille UTE EN 5. Tulokset nnu Yli m ksen il vam joona su mau omal tu on n iin va nutta lä aista au heist ttaa at tarv ään. jolla itseva ivaa, et kin ta Osa tä h t hoiv lla h eitä valla atyö monen ei kuts la hön utaan stä (noin sairasta ja m ista tiet tai 30 omai o ahd Ovia ollisu a omai shoit 0.000 h sh o en utta aj järjes maisho kesk oitoon lii iksi. Om kilöä) h itaju täjille ustel oivat tt aish u opp la tila yvistä yö asio oitajat ilaito. Valmen teen on n te ista, esta ks nust käsi selv ohja an. ki a järj iytym et voiv usta at ta estä rja Ovetisen rjota mällä omai tuek o järj sho maish si. Valm oitaj estöt, ku itajaval enn KÄSIKIRJA ille ti men uksen nnat omaa n etoa, eläm JÄRJESTÄJILLE tark ja va seuraku usten OVET-OMAISHOITAJAVALMENNUKSEN huo oitu änti lmiu nnat leh la ks ksia omai timaan nnettaan ena on arjess ja hyvi pysäy sh a nvoin ja voim avust oitajuu ttää avar Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry nista den omai am o is tu ja an sh Närståendevårdare och Vänner en -Förbundet rf nn vert an se. Valm ja usm aistu kä tu oitaja ar enn erke esta hoivatyö vi sekä ke us si istä,. Käs np ti sältää a häntä oimaan ohja etoa valm ikirjass erustei yhteisku tieto sta, amis a on enn a mm muu nnan p esta o alve. to ja ty uksen kä hjeistu luista s näi ksen ko ösken yt Kirja, h den telym ännön on tu teem taamises järjes enet Ove oje ta telyis elm t-pro otettu istä. tä, ry n käsitt ja osan jektia Rah elyy hmän a Om, jon a-au n aish ka ra tom oit aatiyh hoit ukses ajat ja disty Lähei ta o s. set -L n va stan iitto nut ry:n Ohjaajakursseilla käytettyä ohjaajan kansiota täydennettiin ja muokattiin Ovia omaishoitajuuteen -ohjaajan käsikirjaksi, joka ilmestyi 1000 kappaleen painoksena elokuusovia OMAISHOITAJUUTEEN sa 2012. Käsikirjan ilmestyttyä oppilaan kansiota ei enää valmistettu, vaan ohjaajat opastettiin ensioppaan käyttöön ja tehtävien kopiointiin. H O IT AJU Käsi k Ove irja tjärje omaish oita stäji java lle lme Valmennuksen tarkoituksena on pysäyttää omaishoitaja arvioimaan omaa elämäntilannettaan ja voimavarojaan sekä tukea häntä huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Valmennus sisältää tietoa mm. omaishoitajuuden tunnusmerkeistä, yhteiskunnan palveluista, avustamisen ja hoivatyön perusteista, muutoksen kohtaamisesta ja vertaistuesta. Käsikirjassa on ohjeistus näiden teemojen käsittelyyn sekä tietoa valmennuksen käytännön järjestelyistä, ryhmän ohjaamisesta ja työskentelymenetelmistä. omo aishov itajiua uteen OVIA omaishoitajuuteen Yli miljoona suomalaista auttaa jollakin tavalla sairasta tai vammautunutta läheistään. Osalla heistä (noin 300.000 henkilöä) hoivatyö on niin vaativaa, että heitä kutsutaan omaishoitajiksi. Omaishoitajat tarvitsevat monenlaista tietoa omaishoitoon liittyvistä asioista, ohjausta hoivatyöhön ja mahdollisuutta keskustella tilanteestaan. Tuloksina tarkastellaan toimintatilastoja ja tavoitteiden toteutumista: omaishoitajien ja yhdistysten toimijuuden vahvistumista sekä paikallisen yhteistyön lisääntymistä. Valmennustulosten tarkastelu on rajattu tavoitteiden ja palautteiden vertailuun. Täm ä opp käsikir a järje aksi Sin ja on ta rk oma stää valmulle, jo oitettu k isho itaji ennust a halua t en tu a eksi. Ovia omaishoitajuuteen on käsikirja Ovet-omaishoitajavalmennusten järjestäjille. Valmennusta järjestämällä järjestöt, kunnat, seurakunnat ja oppilaitokset voivat tarjota omaishoitajille tietoa ja valmiuksia arjessa selviytymisen tueksi. Ohjaajan materiaaliksi tuotettiin käsikir- Om ai När shoitaja ståe ndev t ja Lähe årda re oc iset -Liit to h Vä nner ry -För bu jan lisäksi muistitikku, joka sisältää valmennuksessa käytettävät luentodiat, tiedotemalleja, esitepohjia, todistuspohja ym. ndet Valmennuksen tarkoituksena on pysäyttää omaishoitaja arvioimaan omaa elämäntilannettaan ja voimavarojaan sekä tukea häntä huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Valmennus sisältää tietoa mm. omaishoitajuuden tunnusmerkeistä, yhteiskunnan palveluista, avustamisen ja hoivatyön perusteista, muutoksen kohtaamisesta ja vertaistuesta. Käsikirjassa on ohjeistus näiden teemojen käsittelyyn sekä tietoa valmennuksen käytännön järjestelyistä, ryhmän ohjaamisesta ja työskentelymenetelmistä. rf OV E T-O Kirja on tuotettu osana Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n Ovet-projektia, jonka rahoituksesta on vastannut Raha-automaatiyhdistys. KÄSIKIRJA OVET-OMAISHOITAJAVALMENNUKSEN JÄRJESTÄJILLE Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf Projekti tilasi kaksi opinnäytetyötä. Opiskelijoiden asiantuntija-ohjaajana toimi projektikoordinaattori, joka etsi haastateltavat omaishoitajat ja hankki heiltä tutkimusluvat. 1. Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, sosiologia/ sosiaaligerontologian linja, pro gradu -tutkielma: Halonen, Ulla: Hoivaa miten taidat Omaishoitajan arki ja toimijuus, Jyväskylä 2011. Opinnäytteessä avataan Jyrki Jyrkämän toimijuus -käsitettä kuutta omaishoitajaa haastattelemalla. 12 2. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Vanhustyön koulutusohjelma. Willman, Susanne: Eletään yhdessä Omaishoitajavalmennuksen vaikutus omaishoitajan arkeen, opinnäytetyö, Pori 2011. Susanne Willman haastatteli kolmea omaishoitajaa sekä ennen valmennusta että kolme kuukautta valmennuksen päättymisen jälkeen. Pyrkimyksenä oli selvittää valmennuksen aikaansaamia muutoksia omaishoitajien elämässä. Lainauksia opinnäytetyöstä käytetään luvussa: 6. Vaikutukset. IKIR ENN JA UKS Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf 5.1 Yhdistysten määrä ylittyi Ensimmäistä hankesuunnitelmaa tehtäessä valmennusyhteistyöstä kiinnostuneita paikallisyhdistyksiä oli 12. Ovet-projektin alkaessa yhteistyökumppaneiksi ilmoittautui 24 paikallisyhdistystä, joiden kanssa tehtiin yhteistyösopimukset. Myöhemmin ilmoittautui vielä 3 yhdistystä, joiden kanssa sovittiin kevyemmästä yhteistyöstä (hankkeen antama tuki vähäisempää). Viimeisenä projektivuonna kiinnostuksensa Ovet-valmennukseen ilmaisi lisäksi kuusi uutta yhdistystä, joille annettiin mahdollisuus lähettää edustajansa ohjaajakoulutuksiin. Hankeyhteistyötä oli vuosien 2010 2012 aikana 33 yhdistyksen kanssa, mikä on lähes puolet liiton paikallisyhdistyksistä. 2013, painos 300 kpl. 4.4 Oppilaitosten tuotokset K ÄS HOIT A JA VAL M EN JÄ Om ai RJE När shoitaja ståe STÄ ndev t ja Lähe JILL årda E re oc iset -Liit to h Vä nner ry -För bund et rf Projektiraportti ilmestyi tammikuussa Tämä käsikirja on tarkoitettu oppaaksi Sinulle, joka haluat järjestää valmennusta omaishoitajien tueksi. MAIS Ovet Valmennusmalli omaishoitajille Kaikki 24 projektiyhdistystä ehtivät järjestää ensimmäisen Ovet-valmennuksensa marraskuuhun 2012 mennessä, osallistujia oli yhteensä 229. Kaksi yhdistystä järjesti valmennuksen yhteistyönä, mikä vuoksi järjestettyjen valmennusten määrä oli 23. Myöhemmin yhteistyöhön tulleista yhdistyksistä kaksi ehti järjestää valmennuksia omana toimintanaan (osallistujia 11) ja neljällä on suunnitelmia vuodelle 2013. Valtaosa valmennukseen osallistuneista oli naisia (83 %) ja eläkeläisiä (74 %). Osallistujien keski-ikä oli 65,5 vuotta. Alle 55-vuotiaita oli 15 prosenttia. Työssäkäyviä henkilöitä oli 16 prosenttia. Yleisimmin hoidettiin puolisoa (64 %) tai omaa vanhempaa (22 %). Vammaisen lapsen hoitajia oli 7 prosenttia. Hoidon tarpeen pääasiallinen syy oli fyysinen sairaus (77 %), yleisimmin jokin neurologinen sairaus. Ovet-valmennus oli suunnattu erityisesti uusille omaishoitajille ja omaishoidon tuen ulkopuolella toimiville. Tulosta voidaan pitää melko hyvänä, sillä 62 prosenttia osallistujista oli hoitanut läheistään alle kolme vuotta ja 19 prosenttia alle vuoden. Mukana oli myös omaishoidon veteraaneja, joiden hoitosuhde oli kestänyt yli kymmenen vuotta (16 %). Erilaiset kokemukset rikastuttivat valmennusryhmää, jolloin vertaistuen merkitys korostui. Omaishoidon tuen ulkopuolella toimivia osallistujia oli vain 54 prosenttia, mikä ei täysin vastannut tavoitetta. Valmennus on kuitenkin saavuttanut enemmän uusia omaishoitajia kuin liiton muut palvelut. Esimerkiksi tuen ulkopuolella toimivia omaishoitajia on omaishoitajalomilla vain 20 prosenttia. Kuvio 1. Osallistujien tiedonsaantikanavat. 9% 16 % 6% 3% Omaishoitajayhdistys 39 % Julkinen tiedotusväline Muu kanava Terveydenhuolto Sosiaalitoimi 30 % Seurakunta OVet -projekti 2010 2012 projektiraportti 5.2 Uusia omaishoitajia löytyi Malla Heino Maria Malmi, toim. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf Taustatietoja kerättiin niiltä 188 valmennetulta, joista projektiaikataulun puitteissa ehdittiin saada myös seurantatietoja. 13
Tuensaajien suuri osuus selittyy osittain sillä, että yleisin valmennusta koskeva tiedonsaantikanava on ollut paikallinen omaishoitajayhdistys (39 %). Liiton vuonna 2006 tekemästä jäsenkyselystä kävi ilmi, että 79 prosenttia paikallisyhdistysten jäsenistöstä on tuen saajia. Kuntien sosiaalija terveystoimen kautta valmennukseen tuli vain 15 prosenttia osallistujista. Muista tietolähteistä suurimman ryhmän muodostavat kansanterveysja vammaisjärjestöt. Toiminnan jatkuessa paikallisen yhteistyön muotoja tulee kehittää. 5.3 Omaishoitajien toimijuus vahvistui Noviisiomaishoitajiksi sanottiin kaikkia valmennukseen osallistuneita omaisia riippumatta siitä, kauanko he olivat hoitaneet läheistään. Yhden kuukauden aikana toteutetun valmennuksen päättyessä oli tarkoituksenmukaista selvittää tuloksia vain tietojen ja taitojen (osata), motivaatioiden (haluta), tunteiden ja ryhmän merkityksen osalta. Tulosten pysyvyyttä ja vaikutuksia muilla toimijuuden osa-alueilla arvioitiin kolme kuukautta myöhemmin lähetetyn seurantakyselyn ja seurantapuhelujen (6 kk) avulla. Näitä muutoksia käsitellään tämän raportin luvussa: 6. Vaikutukset. Valmennuksen tulokset on saatu vertaamalla esitieto- ja palautelomakkeiden vastauksia. Lomakkeiden väittämiin vastattiin seuraavalla asteikolla: täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä, melko eri mieltä ja täysin eri mieltä. Tallennukseen ja seurantaan valituista valmennusryhmistä (188 osallistujaa) saatiin kerättyä 179 esitietolomaketta ja 181 palautelomaketta. Omaishoitajien käsitykset valmennuksen merkityksestä olivat yksiselitteisen positiivisia. Positiivisiin palautteisiin on syytä suhtautua hieman kriittisesti, koska omaishoitajat kokevat omaishoitajajärjestön tarjoamat muutkin tukipalvelut varsin myönteisinä. Lakisääteisten minimipal- Kuvio Kuvio 2. 2. Osallistujien antamien palautteiden keskiarvot, keskiarvot, N = N=181/188. Palautteen keskiarvot Valmennuksessa käytettävä materiaali oli selkeää Valmennukseen liittyvät käytännön järjestelyt olivat sujuvia Tietää, minne olla yhteydessä, jos haluaa lisätietoja palveluista Valmennus antoi rohkeutta hakea palveluja Tietää enemmän omaishoitoperheille suunnatuista palveluista Hoivatyöstä saatu tieto oli tarpeellista Valmennus vastasi odotuksia On kiinnostunut paikallisen omaisyhdistyksen toiminnasta Avustamisen tekniikoihin liittyvä tieto oli tarpeellista Hoivatyöhön liittyneet osuudet lisäsivät tietoja hoivatyöstä Hoivatyöstä saatu tieto paransi valmiuksia toimia omaishoitajana Avustamiseen liittyvät osuudet lisäsivät tietoja avustamisesta On valmennuksen aikana saanut apua/ tukea toisilta ryhmäläisiltä On saanut rohkeutta keskustella elämäntilanteestaan Avustamisen tekniikoihin liittyvä tieto paransi valmiuksia toimia omaishoitajana On oppinut arvioimaan voimavarojaan Avustamistekniikan harjoittelu on lisännyt avustamistaitoja On oppinut ottamaan aikaa itselleen 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 1=täysin eri mieltä 4=täysin samaa mieltä Taulukko 1. Esitiedon ja palautteen vertailu Taulukko 1. Esitiedon ja palautteen vertailu. Ennen valmennusta Täysin tai melko samaa mieltä Valmennuksen päättyessä Täysin tai melko samaa mieltä Riittävästi tietoa hoivatyöstä 42% Tieto hoivatyöstä on lisääntynyt 94% Tyytyväinen omiin hoitotaitoihin 46% Hoivatyön tieto paransi valmiuksia toimia 92% omaishoitajana Riittävästi tietoa avustamistekniikasta 30% Tieto avustamisesta on lisääntynyt 93% Tyytyväinen avustamistaitoihin 37% Avustamistieto paransi valmiuksia toimia 87% omaishoitajana Käyttää yhteiskunnan palveluja 38% Valmennus antoi rohkeutta hakea palveluja 95% Kertoo säännöllisesti ajatuksistaan ja tunteistaan 43% On saanut rohkeutta keskustella 92% muille ihmisille elämäntilanteestaan On aikaa itselleen 36% On oppinut ottamaan aikaa itselleen 82% Tekee usein jotain itselleen mieluista, josta saa 65% Ei kysytty palautteessa, vain seurannassa voimia Voimat riittävät hyvin auttaessa läheistä 42% On oppinut arvioimaan voimavarojaan 93% Osallistuu säännöllisesti paikallisen 19% On kiinnostunut paikallisen omaishoitaja- 92% omaishoitajayhdistyksen toimintaan yhdistyksen toiminnasta Selviytyy omaishoitotehtävästään yksin 61% Ei kysytty palautteessa, vain seurannassa Saa apua sukulaisilta ja ystäviltä 46% Sai valmennuksessa tukea ryhmäläisiltä 93% velujen lisäksi heille on yhteiskunnassa tarjolla niin niukasti tukea, että pelkkä huomioon ottaminen on arvokasta. Tämä ei kuitenkaan merkittävästi vähennä mielipiteiden arvoa. Palautteista laskettiin myös keskiarvot, joista useimmat ylittivät arvon 3 asteikolla 1-4. Ovet-projektin eräänä lähtökohtana oli ajatus siitä, että omaishoitotehtävässä toimineilla henkilöillä on arvokasta kokemustietoa, joka on tärkeä saada uusien omaishoitajien käyttöön. Siksi yhdistyksiä pyydettiin aktivoimaan Ovetohjaajaksi vähintään yksi nykyinen tai entinen omaishoitaja. Näistä kokeneista omaishoitajista käytetään nimitystä aktiiviomaishoitajat. tämiseen. Toisin sanoen, jos hän toimi vapaaehtoisena ohjaajana valmennuksen aikana. Mittarina käytettiin valmennukseen osallistuneiden aktiiviomaishoitajien määrää/yhdistys. Tavoitteena oli saada vähintään 24 omaishoitajaohjaajaa eli yksi jokaiseen projektissa mukana olleeseen paikallisyhdistykseen. Vain kahdesta paikallisyhdistyksestä puuttui valmentamiseen osallistuva aktiiviomaishoitaja. Valtaosassa yhdistysten järjestämiä valmennuksia aktiiviomaishoitajat olivat löytäneet itselleen uuden roolin Ovet-valmennusten ohjaajina (yhteensä 27). Muutamalle Ovet-ohjaajakurssin käyneelle aktiiviomaishoitajalle ohjaajana toimiminen osoittautui liian suureksi haasteeksi. He jättäytyivät pois valmennustoiminnasta. Aktiiviomaishoitajan toimijuuden katsottiin lisääntyneen, jos hän on löytänyt uuden kei- Saa apua ammattilaisilta 43% Ei kysytty palautteessa, vain seurannassa 14 non omaishoitajana saamansa tiedon hyödyn- 15
Taulukko 2. Osa-tavoitteiden toteutuminen yhdistysten kohdalla Taulukko 2. Osa-tavoitteiden toteutuminen yhdistysten kohdalla Tavoite Tulos 1. Vähintään yksi toimiva (=osallistuu valmennustyöhön) Ovet-ohjaaja/projektiyhdistys, tavoitteena kaksi. 2. Vähintään yksi paikallinen yhteistyökumppani (henkilö) per projektiyhdistys. 3. Vähintään kolmannes (33 %) omaishoitajista on saanut tiedon yhteistyökumppaneilta (muualta kuin paikallisyhdistyksen tai tiedotusvälineiden kautta). 5.4 Yhdistysten toimijuus vahvistui Paikallisyhdistyksen toimijuuden katsottiin vahvistuneen, jos Ovet-omaishoitajavalmennuksesta on tullut yhdistyksen työväline. Toimijuuden vahvistumisesta kertoi toimivien Ovet-ohjaajien ja yhteistyökumppanien löytyminen. Valmennuksen vähintään kerran järjestäneille yhdistyksille (24 yhdistystä/24 vastausta) lähetetyn kyselyn perusteella molemmat osatavoitteet ovat toteutuneet. 5.5 Paikallinen yhteistyö lisääntyi Voidakseen järjestää Ovet-valmennuksia on yhdistysten lisättävä yhteistyötään paikallisten viran- Taulukko 3. Paikallisen yhteistyön lisääntyminen, tulos suhteessa tavoitteeseen. Toimivia ohjaajia oli yhteensä 62. Yhden ohjaajan yhdistyksiä vain 1, muilla on 2 4 Ovet-ohjaajaa. Jokaisella yhdistyksellä oli vähintään 2 yhteistyökumppania. Kumppaneiden lukumäärä vaihteli välillä 2 90, yhteensä 271 yhteistyökumppania. Yhteistyökumppaneilta tiedon saaneita on yhteensä 34 %. Tarkemmin kuvio 1. omaisten, seurakuntien, järjestöjen ja kansalaisopistojen kanssa. Jos valmennus jää pelkästään yhdistyksen vastuulle, se on haavoittuvaista luottamushenkilöiden tai projektityöntekijöiden vaihtuessa. Yhteistyön lisääntymisestä kertoo myös se, että yhdistykset ovat aktivoineet yhteistyökumppaneita osallistumaan Ovet-ohjaajakoulutukseen. Yhdistykset sopivat yhteistyökumppaneiden kanssa, että kurssin käytyään kumppanit osallistuvat jatkossakin uusista valmennuksista tiedottamiseen, asiakkaiden ohjaukseen ja kouluttamiseen. Tällaisia yhteistyösuhteita on solmittu mm. yhdeksän kunnan / kuntayhtymän ja yhden palvelutalosäätiön kanssa. Taulukko 3. Paikallisen yhteistyön lisääntyminen, tulos suhteessa tavoitteeseen. Tavoite Vähintään puolet projektiyhdistyksistä (12 kpl) on löytänyt uusia yhteistyökumppaneita. Tulos tavoite alittui yhdellä. Täysin uusia yhteistyökumppaneita löytyi 11 yhdistykselle ( = Hämeenlinna, Järviseutu, Kokkola, Kuopio, Loimaa, Oulun seutu, Perhonjokilaakso, Pioni, Salo, Satakunta, Tampereen seutu. Uusia kumppaneita saatiin yht. 29). Projektin suunnitteluvaiheessa pohdittiin, miten Ovet-valmennustoiminnan ja siihen liittyvän yhteistyön odotetaan vaikuttavan omaishoitajiin, yhdistyksiin ja yhteistyökumppaneihin. Näitä pohdintoja täydennettiin Ovet-ohjaajien työpajassa ja kevään 2012 arviointiseminaarissa, joissa yhdistyksiltä kerättiin ajatuksia siitä, minkälaisia vaikutuksia vakiintuneella, hyvin juurtuneella valmennustoiminnalla voisi olla. Tässä raportissa vaikutuksia tarkastellaan suhteessa 2010 ja 2012 kirjattuihin odotuksiin. Omaishoitajien kohdalla valmennusten vaikutusten seuranta ulottuu 4 18 kuukauden päähän 6. Vaikutukset valmennuksen päättymisestä. Lyhyen projektin aikana laajempia vaikutuksia omaishoitajien toimijuuteen tai esimerkiksi kuntien toimintaan ei ollut mahdollista seurata. Yhdistysten ja yhteistyökumppaneiden osalta Ovet-projektin ja valmennustoiminnan vaikutusten seurantaa tehtiin projektin loppuun saakka. 6.1 Vaikutukset noviisiomaishoitajiin Taulukko 4. Vaikutukset valmennettuihin omaishoitajiin (noviisiomaishoitajat) Valmennuksen vaikutuksia noviisiomaishoitajiin seurattiin vertailemalla osallistujien täyttämiä esitieto- ja seurantalomakkeita, joissa samat väittämät toistuivat. Valmennuksen alkamisen ja seurantalomakkeiden täyttämisen välillä oli kulunut noin neljä kuukautta. Seurantalomakkeita palautettiin 156, joten vastausprosentti oli 82,9. Tietoja muilta sidosryhmiltä kerättiin kyselyjen avulla. Taulukko 4. Vaikutukset valmennettuihin omaishoitajiin (noviisiomaishoitajat) Odotettu vaikutus Toteutunut vaikutus Omaishoitajat löydetään varhaisemmassa vaiheessa. Omaishoitaja ymmärtää ilmiön (=omaishoitajuus). Esitiedon ja seurannan vertailussa näkyy positiivisia muutoksia vähintään 20 % Tieto lisääntyy lisääntyi, muutos + 21 %. 16 17 Omaishoitajan oma, huoleton aika on lisääntynyt Omaishoitajan hyvinvointi lisääntyy Omaishoitaja ei ole yksin Alle puolet valmennetuista sai omaishoidon tukea. 43 % oli hoitanut läheistään 1 3 v ja 19 % alle vuoden. Seurantalomakeiden avointen vastausten ja haastattelujen valossa monen omaishoitajan identiteetti on vahvistunut. Esitiedon ja seurannan vertailuissa näkyi positiivisia muutoksia 19 31 % (taulukko alla) Tietää aiempaa enemmän hoivatyöstä 93 % ja avustamistekniikoista 91 %. Omaishoitajalla on aikaa itselleen, lisäys + 30 %. Hyvinvoinnin mittareita olivat: a) Omaishoitajan voimien riittävyys, muutos + 31 %. b) Mieluisten, voimaa tuovien asioiden tekeminen, muutos + 19 %. Verkoston olemassaolosta kertoivat: a) Tunteiden ja ajatusten jakaminen muiden ihmisten kanssa lisääntyi, muutos + 23 %. b) Osallistuminen paikallisyhdistyksen toimintaan c) Avun saaminen ammattilaisilta lisääntyi, muutos + 10 %.
Taulukko 5. Esitiedon ja seurannan vertailu, N= 179/188 ja 156/188 Taulukko 5. Esitiedon ja seurannan vertailu, N= 179/188 ja 156/188 Ennen valmennusta Täysin tai melko samaa mieltä Kolme kuukautta valmennuksen päättymisen jälkeen. Täysin tai melko samaa mieltä Riittävästi tietoa hoivatyöstä 42% Tietää aiempaa enemmän hoivatyöstä 93 % Tyytyväinen omiin hoitotaitoihin 46% Aiempaa tyytyväisempi käytännön 87 % hoitotaitoihin Riittävästi tietoa avustamistekniikasta 30% Tietää aiempaa enemmän 91 % avustamistekniikasta Tyytyväinen avustamistaitoihin 37% Aiempaa tyytyväisempi avustamistaitoihin 81 % Käyttää yhteiskunnan palveluja 38% Käyttää yhteiskunnan palveluja 89 % Kertoo säännöllisesti ajatuksistaan ja 43% Kertoo säännöllisesti ajatuksistaan ja 66 % tunteistaan muille ihmisille tunteistaan muille ihmisille On aikaa itselleen 36% On aikaa itselleen 66 % Tekee usein jotain itselleen mieluista, 65% Tekee usein jotain itselleen mieluista, 84 % josta saa voimia josta saa voimia Voimat riittävät hyvin auttaessa läheistä 42% Voimat riittävät hyvin auttaessa läheistä 73% Osallistuu säännöllisesti paikallisen 19% Osallistuu säännöllisesti paikallisen 40 % omaishoitajayhdistyksen toimintaan omaishoitajayhdistyksen toimintaan Selviytyy omaishoitotehtävästään yksin 61% Selviytyy omaishoitotehtävästään yksin 74 % Saa apua sukulaisilta ja ystäviltä 46% Saa aiempaa enemmän apua sukulaisilta ja 43 % ystäviltä Saa apua ammattilaisilta 43% Saa aiempaa enemmän apua ammattilaisilta 53 % Kuvio 3. Keskiarvot tiedoista ja taidoista ennen ja jälkeen Ovet-valmennuksen. Keskiarvot tiedoista ja taidoista ennen ja jälkeen Ovet-valmennuksen Omaishoitaja käyttää yhteiskunnan palveluja Omaishoitajalla on riittävästi tietoa avustamistekniikasta Omaishoitajalla on riittävästi tietoa käytännön hoivatyöstä Omaishoitaja on tyytyväinen avustamistaitoihinsa Omaishoitaja on tyytyväinen käytännön hoitotaitoihinsa Omaishoitaja osallistuu säännöllisesti paikallisen omaisyhdistyksen toimintaan Omaishoitajalla on aikaa itselleen Omaishoitaja kertoo säännöllisesti ajatuksistaan ja tunteistaan muille ihmisille Omaishoitajan voimat riittävät hyvin auttaessaan läheistään Omaishoitaja tekee usein jotain itselleen mieluista, josta hän saa voimia Omaishoitaja saa apua ammattilaisilta Omaishoitajan auttaessa/ tukiessa läheistään hän selviytyy yksin Omaishoitaja saa apua sukulaisilta tai ystäviltä 3 kuukautta valmennuksen jälkeen Ennen valmennusta Muutos eri mieltä / samaa mieltä -vastauksissa on tilastollisesti merkitsevä kaikissa 13 väitteessä, paitsi kahdessa viimeisessä (apu sukulaisilta ja ammattilaisilta). Positiiviset muutokset olivat merkitseviä myös kaikilla taustoilla ja muutos on samassa suhteessa eri ryhmillä (Ollikainen 2012). Vertailtaessa taustatietojen vaikutuksia (ikä, hoidon syy, hoidon kesto ym.) muutoksen suuruuteen, mainittavia eroja ei löytynyt. Lisäksi omaishoitajilta on saatu runsaasti kuvailevaa tietoa haastattelujen, puhelinkeskustelujen ja lomakkeiden avointen vastausten kautta. Omaishoitajan identiteetti vahvistuu (tuntea, haluta) -Toi henkistä varmuutta. Tämä on ollut minulle arvovalinta. Huomasin, että tämä valinta on ihan OK, että olen normaali ihminen. (6 kk seurantapuhelu 045) - Arvostan nyt valintaani ja työtäni jollain tavoin aiempaa enemmän. (Seurantalomake 054) - Tunnen olevani tärkeällä paikalla. Havaitsin miten vähin tiedoin moni, äskettäin omaishoitajaksi joutunut oli. Valmennuskoulutus on erittäin tärkeä tiedollisesti ja auttaa hoitajia tulemaan kaapista ulos. (Seurantalomake 064) Omaishoitajalla on omaishoitajuuden lisäksi muita rooleja (haluta, kyetä, voida) - Otan enemmän omaa aikaa enkä syyllistä itseäni. (Seurantalomake 026) Omaishoitajalla on toimiva verkosto (osata, haluta, tuntea, voida) - Omaishoitajavalmennus rohkaisi puhumaan vaikeistakin asioista perheenjäsenten ja asianosaisten kanssa. (Seurantalomake 061) - Käytän enempi intervallijaksoja. (Seurantalomake 164) - Olen pitänyt yhteyttä kahteen valmennuksessa olleeseen henkilöön. (Seurantalomake 105) Omaishoitajalla on omaishoitotehtävässä tarvitsemansa perustiedot ja -taidot (osata, haluta, kyetä) - Tuli lisää tietoa ja ratkaisuja käytännön asioihin. Kun äidin kunto huononee, hyvä, että käytiin niitä fyysisiä asioita. (Seurantalomake nro 045) - Kyllä hyötyä oli siitä liikuttelusta (avustamistekniikka), jos auttaa vaikka tuolista ylös. (Seurantapuhelu nro 025) - Osaan paremmin käsitellä hoidettavaani ja ymmärtää omat voimavarani paremmin. (Seurantalomake 171) - Oli rohkaisevaa. Nyt tiedän oikeuteni ja haen apua eri pisteistä. En tyydy ensimmäiseen ei-vastaukseen, vaan vaadin perusteluja. (Seurantalomake 100) - Käyn enempi jumpalla, ihan vesijumpalla ja vesijuoksulla ja täm- 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 möisillä kaikilla ja pyörällä 18 1=täysin eri mieltä 4=täysin samaa mieltä (Willman 2011) 19
6.2 Vaikutukset aktiiviomaishoitajiin Projektityöntekijöiden oletuksena oli, että kokemusasiantuntijana toimiminen lisäisi kokeneiden omaishoitajien itsearvostusta. Ovet-ohjaajina toimineiden omaishoitajien kokemusta mitattiin kysymällä työnohjauksellisiin työpajoihin tulijoilta, miten merkittäväksi he arvioivat oman roolinsa valmennuksessa asteikolla 1-5, jossa numero 5 merkitsee erittäin merkittäväksi koettua roolia ja Kuvio 4. Kokeneiden omaishoitajien arvio nro 1 ei lainkaan oman merkittävää. roolinsa merkityksest Muutostarinoita (nimet muutettu) Rauha Ennen valmennusta haastateltava oli epävarma siitä, onko hän sellainen omaishoitaja, joka voisi hakea omaishoidon tukea tai edes osallistua valmennukseen, koska asuu eri taloudessa kuin hoidettava: Täältä omaishoitajien kokoontumisista kuulin Mut mä vähän olin niinku että en, koska mä nyt vähän olen tällainen sivustaseilaaja, kun en asu samassa osoitteessa. Kuvio 4. Kokeneiden omaishoitajien arvio oman roolinsa merkityksestä. N=21 ohjaajaa. Valmennuksen päättymisen jälkeen, 3 kk: Senkin mä sain sieltä, että mä voin hakea omaishoidontukea. Ittelleni sain juur tämän omaishoidontuen. Isohan se ei oo mutku mä aika paljon ajan viisi kilometriä kaupunkiin ja takaisin, niin mä tykkään että se kuuluu mulle (Willman 2011) Onni Ennen valmennusta haastateltava kertoi liikunnan puutteesta: Tässä ei ole koskaan ollut kova liikkuun ja oma liikkuminen ja kunnosta huolehtiminen on jäänyt tietysti tyystin. Valmennuksen jälkeen hän on kiinnittänyt huomiota kuntoonsa: Ei olla haettu vielä, mutta tarkoitus on kyllä hakea tämmöistä omaishoitajalle tarkoitettua kuntoutusta Enemmän mä olen alkanut teettää vaimolla ittellään, enkä aina heti pomppaa tuolista, kun hän jotain haluaa. Kyselyn ajankohtana yhdistyksissä oli 26 omaishoitaja-ohjaajaa. Heistä 21 vastasi kyselyyn. Asteikolla 1 5 kaikki 21 ohjaajaa arvioivat oman roolinsa valmennuksessa merkittäväksi. Kukaan ei pitänyt osuuttaan merkityksettömänä. Valtaosa ohjaajista, eli 17 ohjaajaa, piti omaa osuuttaan merkittävänä tai erittäin merkittävänä. (Willman 2011) 20 21
6.3. Omaishoitajasta ohjaajaksi - aktiiviomaishoitajien kokemuksia Kokkolan Ovet avattiin Anna Hakala, Kokkola Marraskuisen pimeän keskellä vuonna 2011 järjestimme yhdistyksemme tiloissa Kokkolassa ensimmäisen Ovet-omaishoitajavalmennuksen. Mukana oli yhteensä kymmenen osallistujaa eli juuri sopivan kokoinen ryhmä. Syyskuussa olimme olleet itse perehtymässä valmennukseen kaksipäiväisessä koulutuksessa Tampereella. Meillä on yhdistyksessä kaikkiaan neljä Ovet-ohjaajaa, joten voimme hieman vuorotella keskenämme ja vaihtaa vetovastuuta. Kuudentoista tunnin valmennus toteutettiin kahtena peräkkäisenä maanantaina ja tiistaina. Neljä neljän tunnin mittaista kokoontumista oli sopivan mittainen kesto sekä omaishoitajille että ohjaajille. Kutsuimme valmennukseen ulkopuolisia asiantuntijaluennoitsijoita. Saimme mukaan sosiaali- ja potilasasiamiehen, fysioterapeutin, pastori/työvalmentajan ja sairaanhoitajan. Hyviä yhteistyösuhteita kannattaa siis vaalia. Ensimmäinen koulutuspäivä jännitti jonkin verran. Jännitys haihtui nopeasti ja osallistujat tuntuivat omaksuvan hyvin valmennuksen idean ja sisällön. Ryhmän jäsenten kesken syntyi välitön yhteys, jossa itkettiin ja naurettiin. Valmennus antoi paljon myös meille kouluttajille. Monia ajatuksia jäi mieleen, niin erilaisia ovat omaishoitajien avuntarpeet ja avunsaannit. Ovet-valmennusta tarvitaan jatkossakin huojentamaan edes hetkeksi omaishoitajan arkea. Tässä hetkessä on koko elämä Maria Leponiemi, Tampere Hoidan 30-vuotiasta, vaikeasti vammaista, JNCL-sairautta sairastavaa tytärtäni. Koska sairaus on etenevä, muutoksia tapahtuu koko ajan. Myös palvelujen tarve muuttuu. Ilmoittautuessani ohjaajakurssille toivoin, että voisin edes vähän auttaa uusia omaishoitajia jakamalla tietoa omasta kokemuksestani. Ensimmäisessä valmennuksessa ohjaajat ja osallistujat varmaan jännittivät yhtä paljon. Minä yhtenä ohjaajana jännitin, kuinka onnistuisin saamaan ryhmän mukaan erilaisiin tehtäviin. Mietin myös kokevatko osallistujat, että sisältö vastaa heidän tarpeitaan. Lisäksi pohdin, mikä tulee olemaan oma roolini ainoana omaishoitajana muiden työkseen siihen osallistuvien kanssa. Aluksi rooleissa taisikin olla molemminpuolisia väärinkäsityksiä, mutta ajan myötä yhteistyö on löytänyt oman uomansa. Minulle oli tosi haastavaa ja antavaa olla mukana yhdistysten työntekijöiden kanssa toteuttamassa uutta valmennushanketta. Mielestäni on tärkeää, että omaishoitaja on mukana yhtenä ohjaajana tuomassa arjen kokemusta omaishoitajan työstä. Ovet-valmennuksissa minulle oli tärkeää olla tukemassa omaishoitajia väsyttävien ajanjaksojen Kaksikymmentäkolme vuotta sitten mieheni ja minä saimme 7-vuotiaan tyttäremme diagnoosin. Sen mukaan tulisimme menettämään kaiken; meitä kohtaisi sokeus, liikkumisen ja motoriikan vaikeudet sekä ongelmia syömisessä, kontakteissa ja puhumisessa ja lyhyt elinikä. Vaikka kaikki kaatui ja mureni ympärillä, selviydyin itse ajattelemalla, että meillä on vain tämä hetki elettävänä. Tässä hetkessä on koko elämä. Tiesin, että on tulossa vaikeita aikoja, mutta on luotettava siihen, että vaikeiden vaiheiden jälkeen valo siintää tunnelin päässä. Toivon, että Ovet-valmennus auttaa omaishoitajia arvostamaan työtään ja antaa valmiuksia selviytymään vaikeista ajoista. Ovet-valmennus herkistää myös valmentajan Marianne Lind, Lohja Ovet-valmennus on 16-tuntiseen jaksoon osallistuville rankka rupeama, mutta se ei jätä valmentajaansakaan tunteitta. Uskomatonta, kuinka paljon jokaisella sessioihin osallistuvalla on annettavaa yhteiseen kokemuskoriimme. Osallistuin oppilaana Ovet-valmennukseen syksyllä 2010. Vaikka omaishoitotilanne oli minulle tuttu jo parinkymmenen vuoden takaa - ensin seurasin sisareni kamppailua miehensä kanssa ja sen jälkeen saattohoidin omaa 91-vuotiasta äitiäni. En osannut kuvitellakaan, kuinka syvälle valmennuksen yksinkertaisetkin kysymykset ja tehtävät voivat johdattaa. Valmennuksen jälkeen minulle oli itsestäänselvyys, että hakeutuisin Ovet-ohjaajakoulutukseen. Opin katsomaan kokonaisuuksia uusin silmin sekä ajattelemaan asioita ja käsittelemään tunteita paljon aiempaa analyyttisemmin. Vedimme kollegani Pirjo Mäkisen kanssa valmennuksen läpi ilman Liiton edustajia syksyllä 2011. Kun ensimmäisessä sessiossamme pyysimme osallistujia kirjoittamaan odotuksiaan viestilapuille, sydämeni oli pysähtyä ja henkeni salpautua jännityksestä. Yksi odotuksista oli saada vastaus siihen, miten omainen valmistautuu pitkiin jäähyväisiin. Edetessämme aineiston tahdissa keksimme koko joukon uusia palasia, joita saatoimme ottaa mukaan maksutta yhteistyökumppaneidemme avulla. Saimme paljon myös itsellemme. Opimme uutta ja koimme osallistujien kokonaisvaltaisen läsnäolon. Oli aivan uskomatonta, miten omaishoitajat oppivat luottamaan meihin ja meidän kokemustietoomme. Osa liittyi myös yhdistykseemme. Valmennuksen aikana opimme antamaan ohjausta siihen, miten voi valmistautua pitkiin jäähyväisiin. Itse otin mukaan suhtautumisen lapsen suruun, johon olin vihkiytynyt taannoin omassa elämässäni. Oppaanani oli tuolloin sisareni 6-vuotias pojanpoika. Usein unohtuu, että lapsikin tekee surutyötä omalla tavallaan. Lopuksi halusimme järjestää uskomattomille valmennettavillemme ikimuistoisen valmennusjakson päätöksen. Se toteutui, kun lohjalainen bassobaritoni Jouni Kokora päätti viimeisen sessiomme upeaan akustiseen Jouluhymniin. Laulun sanomaa mietiskellen lähdimme kotiin sydän täynnä onnea ja kiitolli- puristuksessa ja auttaa heitä säilyttämään elämässään myönteinen asenne. Vaikka itse olen kokenut 22 vaikeita, vuosienkin uupumisia, mielestäni on tärkeää nähdä elämä ainutkertaisina päivinä. suutta. 23