1 (13) Instituutiovalvonta Reija Anttila Palaute lausuntopyyntöön vakuutusyhtiöiden, työeläkevakuutusyhtiöiden, vakuutusyhdistysten, vakuutusomistusyhteisöjen, kolmannen maan vakuutusyhtiöiden sivuliikkeiden ja lailla perustettujen eläkelaitosten kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin ml Tyelvakavaraisuusmuutokset Kooste annetuista lausunnoista Fivan vastaus Yleistä FK esittää, että määräys- ja ohjekokoelmassa määräykset ja ohjeet erotetaan selkeästi toisistaan ja että voimassa olevan MOKin ohjeet säilytetään rakennemuutoksen yhteydessä edelleen ohjeina. TELA esittää, että kukin ohje, joka uudessa määräys- ja ohjeluonnoksessa on muutettu määräykseksi, voitaisiin listata yhteenvedossa selvyyden vuoksi. FK esittää, että STM:n tilinpäätösasetuksessa esitettyä tietoa ei enää toistettaisi FIVAn määräyksessä, esimerkiksi tuloslaskelma ja tasekaavat sekä asetusteksti. Asioiden toistaminen toiseen kertaan alemmanasteisessa säännöksessä lisää FI- VAn hallinnollista taakkaa ja sitoo henkilöresursseja. FK esittää, että tuloslaskelma- ja tasekaavassa on tekninen virhe, joka johtaa siihen, että tuloslaskelma ja tasekaava eivät Finanssivalvonnan kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevissa voimassa olevissa määräyksissä ja ohjeissa on ohjeina esitetty johdannaissopimuksia sekä takaisinostosopimuksia ja arvopaperinlainausta koskevat luvut (muut luvut ovat määräyksiä). Lausunnolla olleessa määräysluonnoksessa kyseiset luvut on merkitty määräyksiksi perustuen VYL 8 luvun 29 :ään Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuuksista. Finanssivalvonta muuttaa lopullisissa kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevissa määräyksissä ja ohjeissa johdannaissopimuksia sekä takaisinostosopimuksia ja arvopaperinlainausta koskevat luvut ohjeiksi, jottei ohjeiden muuttuminen määräyksiksi aiheuta järjestelmämuutoksia ja kohtuutonta hallinnollista taakkaa yhtiöille. Finanssivalvonnan päätöksen mukaisesti kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin niin rahoituskuin vakuutussektorilla sisällytetään yhdenmukaisesti ao. asetuksen mukaiset tuloslaskelma- ja tasekaavat. Finanssivalvonnan saamien tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on päivittämässä STMtpA:n tuloslaskelma- ja tasekaavaa,
Esitys 2 (13) vastaa STMtpA:ta, ja lisäksi kaavaan alaviittaukset eivät vastaa STMtpA:ta. joten tekninen virhe poistuu. FK ja TELA esittävät, että tilinpäätöksen liitetietojen erittelyissä säilytettäisiin malliviivaus. Tämä helpottaa liitetietojen laatimista ja varmistaa vakuutustoimialalla liitetietojen esitystavan yhdenmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden. FK esittää, että määräykset ja ohjeet tulevat voimaan 1.1.2013, mutta niitä voidaan soveltaa 31.12.2012 tilinpäätöksessä. Luku 4 Yleiset kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevat määräykset FK ja TELA kiinnittävät huomiota siihen, että määräyksen kohdasta (9) ei ilmene, koskeeko määräys sekä hankintamenopohjaista että käyvän arvon kirjanpitoa. Luku 5 Sijoitusten arvostaminen hankintamenoon ja Luku 11 Sijoitusten käypien arvojen määrittäminen FK ja TELA esittävät, että indeksiin sidotut lainat ja muut yhdistelmäinstrumentit tulee voida arvostaa yhtenä kokonaisuutena alimman arvon periaatteella. IAS 39 ja tuleva IFRS 9 eivät edellytä yhdistelmäinstrumentin pakottavaa jakamista. Myös järjestelmäteknisesti jakaminen on hankalaa. Finanssivalvonnan päätöksen mukaisesti kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevien määräysten ja ohjeiden liitetiedot esitetään niin rahoitus- kuin vakuutussektorilla yhdenmukaisesti ilman malliviivausta. Finanssivalvonnan toteaa, että määräykset ja ohjeet voidaan saattaa voimaan 1.1.2013 lukien ja niitä voidaan soveltaa jo 31.12.2012 laadittavassa tilinpäätöksessä pois lukien TyEL vakavaraisuusmuutokset. Luku 4 Yleiset kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevat määräykset Finanssivalvonta toteaa, että määräys viittaa hankintamenopohjaiseen kirjanpitoon. Määräyksiin ja ohjeisiin lisätään vastaava määräys liittyen käyvän arvon mukaiseen kirjanpitoon. Luku 5 Sijoitusten arvostaminen hankintamenoon ja Luku 11 sijoitusten käypien arvojen määrittäminen Määräys- ja ohjeluonnoksessa edellytetään, että yhdistelmäinstrumentti tulisi jakaa pääsopimukseksi ja johdannaiseksi. Mikäli jakoa ei ole mahdollista tehdä, instrumentti voidaan käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Määräyksen taustalla on IAS 39 säännökset kytketyistä johdannaisista, jolloin tietyissä tilanteissa pääsopimus ja siihen kytketty johdannainen on erotettava toisistaan. Koska monimutkaisten IFRS-säännösten tuomista kansallisiin määräyksiin halutaan välttää, muutetaan määräystä siten, että kumpikin arvostustapa on mahdollinen. Vastaava muutos tehdään lukuun 11 Sijoitusten käypien arvojen määrittäminen.
Esitys 3 (13) FK esittää että määräyksen muut vastaavat yhdistelmäinstrumentit tulee määritellä tarkemmin. FK esittää, että määräyksessä säilytettäisiin nykyinen viittaus käyttöomaisuusluonteisen sijoituksen erityissäännökseen. Luku 7 Suojaaminen hankintamenopohjaisessa kirjanpidossa FK ja TELA esittävät, että kohdassa (11), jossa on lueteltu riskit, joilta voidaan suojautua, tulisi lukea esim.. Perusteluna se, että edellä mainittu johtaa siihen, ettei miltään muulta riskiltä suojautumista voida katsoa kirjanpidolliseksi suojaukseksi. FK esittää, että kohta (19) Suojauksen kohteena voi olla myös taseen vastuuvelkaan liittyvä valuuttariski ja markkinaehtoisen vastuuvelan korkoriski, tulisi muuttaa seuraavasti: Suojauksen kohteena voi olla myös vastuuvelkaan liittyvä riski, esim. valuutta- tai korkoriski. Vakuutusyhtiön vastuuvelan riskin suojaamista kirjanpidossa ei tule rajata vain valuuttariskiin tai markkinaehtoisen vastuuvelan korkoriskiin. Yhtiöille voi tulevaisuudessa, muuttuvissa taloudellisissa tilanteissa syntyä tarve suojata vastuuvelkaan sisältyvää muutakin riskiä. Ylemmänasteiset säännökset eivät rajoita vastuuvelan eri riskien kirjanpidollista suojaamista. TELA esittää, että kohtaa (22) tulisi täsmentää, koska sananmuodon voi tulkita tarkoittavan jo hankitun johdannaisen myöhemmän määrittämisen suojaavaksi olevan mahdotonta. FK esittää, että kohdan (26) lausetta Arvonmuutosten välillä on riittävä yhteys ja suojaus on tehokas, jos suojauksen arvonmuutokset kumoavat suojattavan kohteen arvonmuutokset Yhdistelmäinstrumentti muutetaan määräyksissä ja ohjeissa yhdistetyksi instrumentiksi, joka kuvaa paremmin sitä, että sijoitustuotteessa on piirteitä useammasta instrumentista. Finanssivalvonta toteaa, että määräyksiin ja ohjeisiin sisällytetään viittaus käyttöomaisuusluonteisiin sijoituksiin liittyvään erityismääräykseen. Luku 7 Suojaaminen hankintamenopohjaisessa kirjanpidossa Finanssivalvonta toteaa, että määräyksissä ja ohjeissa todetaan seuraavasti: Riski, jota vastaan suojaudutaan voi olla. Määräyksessä ei todeta, että riski voi olla vain tai että sen tulee olla jokin mainituista. Finanssivalvonta toteaa, että vastuuvelkaa voidaan hankintamenopohjaisessa kirjanpidossa suojata kirjanpidollisesti tällä hetkellä vain valuuttariskiltä ja markkinaehtoisen vastuuvelan korkoriskiltä. Finanssivalvonta seuraa mitä uusia tarpeita yhtiöille tältä osin syntyy ja miten kansainvälisen säätely suojauslaskennan osalta (yleinen ja makrosuojauslaskenta) kehittyy. Määräyksiä ja ohjeita tullaan tarvittaessa päivittämään. Finanssivalvonta toteaa, että kirjanpidollisesti suojaavina voidaan käsitellä vain sellaisia johdannaisia, jotka alun perin on hankittu suojaamistarkoituksessa. Finanssivalvonta toteaa, että suojauksen arvonmuutoksella viitataan tässä kohdin nimenomaan suojaavaan (johdannaiseen) eli suojausinstrumenttiin. Koska kyseinen kohta näyttää olevan tulkin-
Esitys 4 (13) 80 125 %:sesti, tulisi korjata seuraavasti: jos suojaavan arvonmuutokset kumoavat suojattavan kohteen arvonmuutokset 80-125 %:sesti. Suojauksen arvonmuutokseen vaikuttavat sekä suojaava että suojattava. FK ja TELA esittävät, että kohdassa (27) edellytetään kirjanpidollisesti suojaavan OTC-johdannaisen olevan ISDA:n ja CSAmenettelyn alaisia. Kun vuoden vaihteessa tulee voimaan EU:n CCP-menettely (tietyt OTC- johdannaiset tehtävä keskusvastapuolen kanssa), tällaiset johdannaiset eivät enää ole ISDA/SCA- menettelyn alla ja siten eivät kelpaa suojaukseen. Tämä ei liene Fivan tarkoitus. Miksi edellytys koskee vain markkinaehtoista vastuuvelkaa? FK esittää, että määräyksessä ei edellytettäisi ehdotonta, jatkuvaa 80-125 %:n määrää riittävälle yhteydelle (suojauksen tehokkuudelle), vaan esim. tilapäiset, hetkelliset ylityknanvarainen, Finanssivalvontaa korvaa suojauksen arvonmuutoksen suojaavan johdannaisen arvonmuutoksella. Finanssivalvonta toteaa, että EU:n CCP-menettely ei suoraan säätele raamisopimuksen tyyppiä. Miten EU:n CCP-menettely tulee muokkaamaan ISDA-sopimuskehikkoa ja miten vakuudet määritellään (ketä vastapuolimäärityspakko CCP:ssä koskee, mitä johdannaissopimustyyppejä) on toistaiseksi täsmentymättä. Finanssivalvonta päivittää määräyksiä ja ohjeita tältä osin tarvittaessa. Johdannaisten raamisopimukset ja siihen liittyvä vakuus on mainittu vastuuvelan suojausten yhteydessä erityisesti siksi, että vastuuvelkaa suojaavat johdannaiset ovat erityisen pitkiä voimassaoloajaltaan ja näiden osalta menettelyn tulee olla kunnossa. FK esittää, että kohta (33) Johdannaissopimuksen korvaaminen uudella sopimuksella tilanteissa, jossa suojattavat erät eivät enää ole identtiset tekohetkellä suojatun suhteen, rinnastetaan sopimuksen sulkemiseen että määräystä muutetaan muotoon: jossa suojattavat erät eivät ole identtiset tekohetkellä suojaavan suhteen tai jossa suojaavat erät eivät ole identtiset tekohetkellä suojatun suhteen. FK esittää, että kohta (34) jossa todetaan, että jos suojaussuhde ei täytä kirjanpidollisen suojauksen edellytyksiä (80-125 %), suojaussuhde puretaan on ristiriidassa luvun 7.2 kanssa. Finanssivalvonta toteaa, että määräyksessä tarkoitetaan suojattavia eriä eri tarkasteluajanjaksoina, kuten määräykseen on kirjoitettu. Koska kyseinen kohta on aiheuttanut epäselvyyttä ja määräyksessä tarkoitettu asia ilmenee myös määräysten ja ohjeiden muista kohdista Finanssivalvonta poistaa kyseisen kohdan. Finanssivalvonta toteaa, että kohta, jossa edellytetään suojauksen purkamista, mikäli kirjanpidollisen suojauksen edellytykset eivät täyty, ei ole ristiriidassa luvun 7.2 kanssa. Tehokkuus (80-125%) on keskeinen edellytys sille, että suojaussuhde on edelleen voimassa eikä sitä tarvitse purkaa. Finanssivalvonta toteaa, että vastuuvelan suojauksen tehokkuuteen sovelletaan samoja määräyksiä kuin sijoitusten suojauksen tehokkuuteen. IFRS 9, mikä sisältää kolmantena vaiheena yleisen suo-
Esitys 5 (13) set/alitukset voitaisiin korjata tietyllä lyhyellä aikajänteellä (esim. Jos tehokkuus ei tietyllä hetkellä toteudu, yhtiön on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla tehokkuus palautetaan vaaditulle välille. ). Vrt. esim. tuleva IFRS 9:n yleinen suojauslaskenta (tai vakavaraisuusrajojen hetkelliset alitukset). Vastuuvelan korkosuojaus on useinkin monimutkainen järjestely, jossa tehokkuuden alitukset/ylitykset voivat olla mahdollisia. Luku 8 Johdannaiset FK ja TELA esittävät täsmennystä siihen, miten huomioidaan OTC-johdannaiset, jotka tehdään kahdenvälisenä, mutta selvitetään keskusvastapuolen kanssa. Luku 10 Sijoitusten arvostaminen käypään arvoon ja suojauslaskenta FK esittää, että määräyksissä on tehty asiamuutoksia (mm. lisätty täydentävää tekstiä, muutettu tekstiä tai termejä), vaikka näin ei liene ollut alun perin tarkoitus tehdä. Muuttunut määräys on muuttanut useimmiten myös määräyksen asiasisällön toiseksi. FK toteaa, että aikanaan säännöksiä (esim. fair value -direktiivi) vakuutusyhtiöille implementoitaessa asioissa on tehty toimialalle tietyt linjaukset, joita ei tule myöskään tämän rakennemuutoksen yhteydessä muuttaa, etenkään koska taustasäännöksissä ei ole tapahtunut vastaavaa muutosta. Asiamuutokset aiheuttavat yhtiöissä järjestelmämuutoksia, joiden toteuttaminen lyhyellä aikajänteellä vaatii aikaa ja resursseja. FK esittää, että määräyksen kohdissa 25,27 ja 28 painotetaan, että johdannaisiin liittyvät erät voivat olla vain kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä. FK toteaa, että jos johdannaista käsitellään kirjanpidossa suojaavana, se luokitellaan suojattavan sijoituksen mukaiseen luokkaan. Säännöstä on muutettu aikaisemmasta määräyksestä. Johdannainen voi käypää arvoon jauslaskennan, on tämän hetkisten tietojen mukaan tulossa voimaan 1.1.2015. Tämä edellyttää myös, että kaikki IFRS 9:n kolme vaihetta ovat valmiina ja EU on hyväksynyt ne. Kun uudet kansainväliset säännökset portfoliosuojauksesta (macro hedging; keskusteluasiakirja odotettavissa vuoden 2012 puolella) ovat valmiit ja voimassa EU-alueella, asia voidaan ottaa uudelleen tarkasteluun. Luku 8 Johdannaiset Finanssivalvonta täydentää OTC-johdannaisten määritelmää vastaamaan EU-asetusta (N:o 648/2012). Ks. myös kohdan (27) kommentit suojaavista OTC-johdannaisista. Luku 10 Sijoitusten arvostaminen käypään arvoon ja suojauslaskenta Finanssivalvonta toteaa, että määräyksiä ja ohjeita on muutettu lineaarisen jaksotusmahdollisuuden osalta poistamalla kyseinen jaksotustapa, koska se ei ole kansainvälisen viitekehikon mukainen. Muilta osin lukuun on tehty lähinnä täsmennyksiä. Finanssivalvonta lähtee siitä, että sijoitusten arvostus käypään arvoon kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä on mahdollisimman lähellä kansainvälistä käytäntöä ja yhdenmukainen rahoitussektorin kanssa. Finanssivalvonta palauttaa mahdollisuuden lineaariseen jaksotukseen toistaiseksi. Finanssivalvonta toteaa, että luvussa 10.2. käsitellään rahoitusvarojen luokittelua, joka ei liity suojauslaskennan piirissä oleviin johdannaisiin. Suojauslaskennan käsittelyä käydään kokonaisuudessaan läpi luvussa 10.7. Suojauslaskenta vs. ei-suojauslaskenta ei ole rahoitusvarojen eikä velkojenkaan luokittelukriteeri, eikä myöskään luokittelun muutoskriteeri.
Esitys 6 (13) arvostamista sovellettaessa olla myös suojaava. FK esittää, että määräyksen kohtia (29 ja 30) Eräpäivään pidettävät rahoitusvarat on muutettu aikaisemmasta ja määräyksen alakohtaan (30) on lisätty uusi määräys, jossa todetaan, että Jos luokittelun muutoksiin on alkuperäisen kirjaamisen jälkeen tarvetta, tulee niistä ottaa yhteyttä Finanssivalvontaan. FK toteaa, että määräystä ei tule muuttaa nykyisestä ja että laissa tai asetuksissa ei Finanssivalvonnalle ole annettu määräyksen alakohdan 30 mukaisia valtuuksia. Alkuperäinen säännös on linjattu IAS 39 säännöksiä implementoitaessa vakuutusyhtiöiden kirjanpitoon ja säännös on ollut IAS 39 mukainen. (kielto olla luokittelematta eräpäivään pidettäviin ei voi kestää määräämättömän ajan ja uudelleen luokittelu tulee jäädä soveltajan päätettäväksi). Vakuutuslaitoksille rajattiin uudelleen luokittelumahdollisuus koskemaan vain eräpäivään pidettäviä rahoitusvaroja ja mikäli säännöstä rikkoi (saastuminen), kielto luokitella ko. ryhmään kesti määräajan (Kielto on voimassa kaksi vuotta tilikauden päättymisestä). Lisäksi aikaisemmassa määräyksessä oli määritelty olennaisuuden laskentapohja. IAS/IFRS standardit ovat periaatepohjaisia ja säännökset uudelleen luokittelun osalta eivät ole muuttuneet määräyksessä esitetyllä tavalla. Aikaisemman määräyksen linjauksia ei tässä vaiheessa tule muuttaa. FK esittää, että määräyksen kohta (35) pidetään ennallaan (sallii myös lineaarisen jaksotuksen) tai asian muutos edellyttäisi pitkää siirtymäaikaa. STM kehottaa Finanssivalvontaa arvioimaan uudelleen määräysten 10.4.5 kohtien (53) ja (54) säännökset, jotka vaikuttavat olevan IFRS-standardien mukaisia, mutta mahdollisesti ristiriidassa vakuutusyhtiölain mainitun säännöksen kanssa. Aikaisemmissa määräyksissä ja ohjeissa on ollut kielto, että sijoituksia ei saa myöhemmin siirtää toiseen ryhmään lukuun ottamatta eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia (ns. saastumissääntö). Nyt ohjeistusta on täydennetty kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti eräpäivään asti luokiteltujen rahoitusvarojen osalta sekä otettu huomioon vuoden 2008 rahoituskriisin seurauksena annetut uudet luokittelumahdollisuudet.(esimerkiksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaessa sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin arvostettaessa sallitaan luokittelunmuutokset poikkeustilanteissa.) Määräys- ja ohjeluonnoksissa viittaus yhteydenottoon Finanssivalvontaan liittyi nimenomaan näihin uusiin luokittelusääntöihin (helpotuksiin), jotka ovat laajat ja hyvin yksityiskohtaiset. Finanssivalvonta on selkeyttänyt edellä mainittua kohtaa ja muuttanut sen ohjeeksi. Kansainvälisessä tilinpäätöskäytännössä lineaarista jaksotusta ei hyväksytä. Poikkeuksena tähän Finanssivalvonta tulee sallimaan lineaarien jaksotustavan myös jatkossa, koska efektiivisen koron laskenta tulisi edellyttämään järjestelmämuutoksia yhtiöiltä. Finanssivalvonta on poistanut määräyksen kohdan (54) ja muuttanut kohtaa (53) siten, ettei se ole vakuutusyhtiölain vastainen.
Esitys 7 (13) Luku 12 Tuloslaskelma STM kiinnittää huomiota siihen, että direktiivin 91/674/ETY 35 artiklan nojalla vakuutusmaksutuloon sisällytetään kaikki vakuutussopimusten mukaiset maksut, joiden suoritusvelvollisuus on syntynyt tilikauden aikana, riippumatta siitä liittyvätkö nämä maksut kokonaan tai osittain myöhempään tilikauteen. Määräyksen 12.2.1 (16) kohdan mukaan seuraavalla tilikaudella alkavan vakuutusmaksukauden vakuutusmaksuja ei lueta tilikauden vakuutusmaksutuloksi, vaan ne merkitään velkoihin ensi- ja jälleenvakuutustoiminnasta.. Finanssivalvonta toteaa, ettei direktiivin 91/674/ETY edellyttämää suoritusvelvollisuutta ole syntynyt. FK esittää, liittyen kohtaan (57), jossa todetaan, että Sijoituksen realisoitumattomat arvonkorotukset ja niiden peruutukset esitetään tuloslaskelmassa kohdissa Sijoitusten realisoitumattomat arvonnousut ja Sijoitusten realisoitumattomat arvonlaskut, että säännösten mukaan arvonkorotukset voidaan esittää myös erillisenä eränä. FK esittää, että MOKin luvun 7 kohdassa (30) puhutaan ylityksen kirjaamisesta, mutta 12 luvun kohdassa (72) koko vastuuvelkaa suojaavan johdannaisinstrumentin arvostustuloksen kirjaamisesta. FK toteaa, että jos kaikki 2/2012 määräyksen ja ohjeen Vastuuvelan suojaaminen, kirjanpito- ja tilinpäätöskäsittely asiat on sisällytetty lausunnolla olevaan luonnokseen, em. määräys 2/2012 tulee kumota. TELA esittää joukkovelkakirjojen hintaeron käsittelyn ohjeistamista sijoituksia käypään arvoon arvostettaessa. Finanssivalvonta toteaa, että STM:n asetuksen 614/2008 mukaan sijoitusten arvonkorotukset voidaan esittää erillisenä eränä ja kyseistä kohtaa täydennetään tältä osin. Finanssivalvonta toteaa, että MOK kohta (72) täsmennetään lisäämällä siihen viittaus luvun 7.3.2 kohtaan (30). Finanssivalvonta kumoaa määräykset ja ohjeet 2/2012 Vastuuvelan suojaaminen, kirjanpito- ja tilinpäätöskäsittely. Finanssivalvonta toteaa, että joukkovelkakirjojen käsittely sijoituksia käypään arvoon arvostettaessa, on ohjeistettu määräysten ja ohjei-
Esitys 8 (13) Luku 15 liitetiedot ja luku 16 Tunnusluvut FK esittää, että yhteistakuuerää koskevat tiedot tulee poistaa liitetiedosta 15.2 Vahinkovakuutuksen vakuutusluokkaryhmäkohtaiset tiedot taulukosta. FK esittää liitetiedosta 15.21 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot kohdasta (81) ( sanallinen selostus asian luonteesta, liiketoiminnallisesta perusteesta ja arvostusperiaatteista). että voimassa olevan määräyksen tekstiin on lisätty sanat liiketoiminnallisesta perusteesta. Vastuusitoumusten ja muiden taloudellisten vastuiden osalta ei pitäisi vaatia kertomaan julkisesti vastuusitoumusten tai muiden taloudellisten vastuiden liiketoiminnallista perustetta. Liiketoiminnalliset perusteet sisältävät yhtiön liikesalaisuuksiin kuuluvia asioita. FK toteaa, että vastaava vaatimus ei määräyksessä koske esim. vakuuksia. FK esittää, että liitetietoon 15.23 Johdannaissopimuksia koskevat liitetiedot kohtaan Muut johdannaissopimukset lisättäisiin alarivi Muut, jolloin vakuutusyritys voi esittää liitetiedossa myös esim. luottoriskin vaihtosopimukset ja muita johdannaissopimuksia. FK toteaa, liittyen liitetietoon 15.26 Lähipiirilainat, lähipiirille annetut vakuudet ja vastuusitoumukset ja lähipiiriliiketoimet, että VYL 8 luvun mukaan kaikki vakuutusyrityksen lähipiiriä koskevat tiedot on aina mahdollista antaa myös tilinpäätöksen liitetiedoissa toimintakertomuksen sijaan. den luvussa 10 Sijoitusten arvostaminen käypään arvoon ja suojauslaskenta. Luku 15 liitetiedot ja luku 16 Tunnusluvut Yhteistakuuerä poistui käytöstä lakimuutoksella 1171/2010. Laki tuli voimaan 31.12.2010. Kyseisessä liitetiedossa luvut esitetään kolmelta vuodelta. Koska Finanssivalvonta muuttaa määräysten ja ohjeiden voimaantuloaikaa siten, että ne tulevat sovellettaviksi 1.1.2013 alkaen (aikaisemmin 31.12.2012), poistetaan yhteistakuuerää koskeva kohta kyseisestä liitetiedosta. Finanssivalvonta toteaa, että kirjanpitoasetuksen 2 luvun 7 :n 3 momentti koskee myös vakuutusyrityksiä, joten liiketoiminnallinen peruste tulee kertoa. Finanssivalvonnan toteaa, että johdannaissopimuksia koskevaan liitetietoon voidaan lisätä uusi alarivi Muut. Finanssivalvonta toteaa, että lukuun 15.26 Lähipiirilainat, lähipiirille annetut vakuudet ja vastuusitoumukset ja lähipiiriliiketoimet on lisätty tieto siitä, että lähipiiriä koskevat tiedot voidaan antaa myös toimintakertomuksessa.
Esitys 9 (13) FK esittää, että koska termi sijoitustoiminnan nettotuotto säilyy eri liitetiedoissa, määräyksessä säilytettäisiin sijoitustoiminnan nettotuoton määritelmä ja vaatimus siitä, että sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin tulee eri taulukoissa olla sama. FK ja TELA esittävät, että FIVA antaisi lisäohjeistusta riskikorjatun jakauman laatimisesta, jotta varmistettaisiin tunnusluvun yhdenmukainen laatiminen. TELA esittää, että johdannaissopimusten käypien arvojen määrittäminen ja käsittely tulisi ohjeistaa liittyen sijoitusjakaumaan. TELA, esittää, että sijoitusjakauman riville Muut rahoitusvälineet ja talletukset sisällytettäisiin johdannaisten vakuuksien vaikutus. TELA esittää, että sijoitusjakauman perusjakauman ja riskikorjatun jakauman loppusummat ovat samat. FK ja TELA esittävät, että vanhoilta vertailuvuosilta annetaan luvut perusjakauman mukaisesti. Uudet vertailujakaumat kertyvät sitten vuosittain ensimmäisestä soveltamisvuodesta alkaen (ei taannehtivaa muutoksen tekemistä). FK ja TELA esittävät, että sijoitustoiminnan sijoitusjakaumatunnusluvun riskikorjattu jakauma vertailuvuosilta esitettäisiin vain prosentteina. Finanssivalvonta sisällyttää sijoitustoiminnan nettotuoton määritelmän määräyksiin ja ohjeisiin. Finanssivalvonta toteaa, että määräyksiä ja ohjeita täydennetään riskikorjatun jakauman laatimista koskevalla ohjeella. Periaatteet laatimisessa ovat samat kuin Finanssivalvonnalle toimitettavassa VG -raportissa. Finanssivalvonta toteaa, että johdannaissopimusten käyvät arvot lasketaan määräysten ja ohjeiden luvun 11 Sijoitusten käypien arvojen määrittäminen mukaan ja johdannaiset luokitellaan määräysten ja ohjeiden luvun 16 Tunnusluvut mukaan. Finanssivalvonta toteaa, että kyseinen määräys voidaan sisällyttää määräyksiin ja ohjeisiin. Vastaava säännös on myös Finanssivalvonnan VG -raportointia koskevassa ohjeessa. Finanssivalvonta toteaa, ettei perusjakauman ja riskikorjatun jakauman loppusummat ole samat. Jakaumat esitetään yhtenevästi Finanssivalvonnalle toimitettavan VG -raportoinnin kanssa. Finanssivalvonta toteaa, että riskikorjatun jakauman luvut voidaan esittää vanhoilta vertailuvuosilta perusjakauman mukaisesti ja uudet riskikorjatut vertailujakaumat kertyvät sitten vuosittain ensimmäisestä soveltamisvuodesta alkaen. Laskentaperiaatteen muutoksesta tulee kertoa tunnusluvun esittämisen yhteydessä. Sijoitustoiminnan sijoitusjakauma tunnusluku voidaan esittää vuosiraportissa vertailuvuosilta vain prosentteina.
Esitys 10 (13) FK esittää, että kohdan Muut sijoitukset jaottelu hedge -rahastoihin, hyödykesijoituksiin ja muihin sijoituksiin, mikäli erät ovat olennaisia, tulisi siirtää ao. liitetiedon alaviitteeksi. Mikä on olennainen määrä? FK ja TELA esittävät, että termi rahoitusvälineet tulee muuttaa termiksi rahoitusmarkkinavälineet. TELA esittää, että Sijoitusjakauman muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset -ryhmään mukaan otetut pankkitilien tuotot pitäisi näyttää pääoman mukaisesti samassa ryhmässä, ei kohdistamattomissa tuotoissa ja kuluissa. FK ja Tela esittävät, että sitoutunut pääoma sarake pitäisi esittää ainakin viimeisimmästä tuloskaudesta; se kertoo aidon keskimääräisen rahamääräisen panostuksen kauden aikana sekä liiteotsikon mukaisesti. Sisällöllisten muutosten takia saattaa olla hankalaa alkuun laskea useita vuosia taaksepäin vertailukelpoista tietoa. FK ja Tela esittävät, että tunnuslukuja koskevassa tiivistelmässä siirto asiakashyvityksiin tunnusluku pitäisi ilmoittaa kahdella prosentin desimaalilla, sillä 1 desimaalilla olennainen informaatio jää pyöristyessä jo pois. Finanssivalvonta toteaa, että määräystä ja vastaavaa liitettä muutetaan siten, että Muut sijoitukset tulee aina jakaa hedge-rahastoihin, hyödykesijoituksiin ja muihin sijoituksiin. Finanssivalvonta muuttaa termin rahoitusväline rahoitusmarkkinavälineeksi. Finanssivalvonta toteaa, että pankkitilien tuotot esitetään erässä Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset. Finanssivalvonta toteaa, että määräysten ja ohjeiden ao. liitteisiin lisätään sarake sitoutuneelle pääomalle. Mikäli edeltäviä kausia on työläs esittää vertailukelpoisella tavalla, on liitetiedossa selkeästi kerrottava, etteivät kaudet ole vertailukelpoisia keskenään ja syy siihen. Finanssivalvonta toteaa, että siirto asiakashyvityksiin voidaan esittää kahden desimaalin tarkkuudella. Tyel- muutokset STM kiinnittää huomiota seuraaviin kohtiin: Kohdassa 16.1.1 (12) ei ilmoitettavien asioiden joukossa ole vakavaraisuuspääoman enimmäismäärää. Nykyisessä säätelyssä toimintapääoman enimmäismäärä on Finanssivalvonta toteaa, että vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä vaaditaan esitettäväksi suhteessa vastuuvelkaan kuten nykyisissäkin määräyksissä. Määräystä on vain täsmennetty tältä
Esitys 11 (13) annettava. Vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä on kuitenkin mainittu liitteessä 2.4. osin. Kohdassa 16.1.2 (39) on työkyvyn ylläpitotoiminnan raportointivelvollisuutta laajennettu, mitä ministeriö pitää tervetulleena. Määräyksiä siitä, miten käsitellään tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettu erä vuosilta 2008-2012 tulisi täsmentää (esimerkiksi kohdassa 16.1.2 (40) Lisäksi kohdassa 15.4 on hallituksen esityksen 9/2012 liittymättömiä muutoksia, jotka lienevät tarpeettomia. Finanssivalvonta täydentää lukua 16.1.2 määräyksellä siitä, miten tasausvastuuta käsitellään vuosilta 2008-2012. Lain 853/2008 mukainen tasoitusvastuusta toimintapääomaan rinnastettava osuus esitetään osana toimintapääomaa noilta vuosilta. Finanssivalvonta toteaa, etteivät kyseiset muutokset liity hallituksen esitykseen 9/2012, mutta ovat kuitenkin muutoksia, jotka Finanssivalvonta toteuttaa lopullisiin määräyksiin ja ohjeisiin. TELA ja FK esittävät: Määräys- ja ohjekokoelmaan sisältyvien uusien tunnuslukujen osalta olisi tärkeää, että näitä ei edellytettäisi esitettäväksi takautuvasti tai taannehtivasti. Vertailulukujen olisi hyvä kertyä ensimmäisestä soveltamisvuodesta alkaen, jotta siirtymävaiheessa vaadittava työmäärä ei olisi niin raskas. Kohdassa16.1.2 (39) edellytetään eläkelaitoksen ilmoittavan, mikä määrä tilikaudella on kirjattu korvauskuluja työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitoon, sekä paljonko vakuutusmaksutulo tilikaudelta sisältää työkyvyttömyysriskin hallintaosaa, sekä em. erien suhde. Kohdassa ei kuitenkaan ole täsmennetty, minkä taulukon yhteydessä ym. tiedot tulee ilmoittaa, mikä seikka tulisi ohjeistaa. Työkyvyn ylläpitotoiminnon tunnusluku ei sisälly STM:n asetukseen 614/2008 (vakuutusyrityksen tilinpäätös ja konsernitilinpäätös) eikä Fivan tilinpäätöksen liitetietojen raportointimal- Finanssivalvonta edellyttää, että tyhy -toimintaa koskeva tunnusluku (liite 1.9) esitetään taannehtivasta ja vakavaraisuutta koskevat tunnusluvut esitetään kunakin vuonna voimassa olleiden määräysten mukaisesti. Tilinpäätöksessä on tuotava selkeästi esiin tunnuslukujen laskentakaavat ja laadintaperiaatteet kultakin vuodelta. Finanssivalvonta on lisännyt liitetietoon 1.9 (hoitokustannustulos) tyhy -toiminnan esittämistä varten vaaditut tiedot. Finanssivalvonta viittaa tältä osin STM lausuntoon, jossa ministeriö pitää työkyvyn ylläpitotoiminnan raportointivelvollisuuden laajentamista tervetulleena. Finanssivalvonta toteaa lisäksi, että kaikkia
Esitys 12 (13) leihin. Lisäksi tunnusluku tulisi määritellä tarkemmin. Luonnosmääräys ei myöskään sisällä julkistamis- ja raportointivelvoitteita. tunnuslukuja koskevat julkistamis- ja raportointivelvoitteet löytyvät määräys- ja ohjekokoelman luvusta 16.1. Katso lisäksi yllä. Kohdassa 16.1.2 (40) tulee vakavaraisuuspääoma sekä sen rajoja koskevat tunnusluvut esittää viiden vuoden ajalta graafisesti, sekä myös osavuosiraportissa. Graafissa tulee ohjeen (40) mukaan esittää vakavaraisuusraja, vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä sekä vakavaraisuuspääoma prosentteina vakavaraisuusrajan laskennassa käytettävästä vastuuvelasta. Kuitenkin liitetaulukossa 1.6 pyydetään samaa aihekokonaisuutta koskien ilmoittamaan 1-3 kohtien lisäksi myös vakavaraisuuspääoma ennen tasoitusmäärää. Ohjeeseen (40) tulisi lisätä taulukon 1.6 rivin aihe Vakavaraisuuspääoma ennen tasoitusmäärää yhdeksi raportoitavaksi määreeksi, jotta liitetaulukko ja ohje vastaisivat toisiaan. Finanssivalvonta lisää määräyksiin ja ohjeisiin, että tasoitusmäärä tulee esittää erikseen osana vakavaraisuuspääomaa graafissa. FK esittää: Työeläkevakuutusyhtiöin vakavaraisuusasema lasketaan FIVA:ssa kahdella eri tavalla: vakavaraisuuspääoman ja vakavaraisuusrajan suhteesta sekä vakavaraisuuspääoman (ent.toimintapääoma) ja vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärän (tuleva vähimmäispääomavaatimus) suhteesta. FIVAn internet sivuilla julkaistuissa työeläkevakuutusyhtiön vakavaraisuusraporteissa tunnusluku vakavaraisuusasema on laskettu toimintapääoman (jatkossa vakavaraisuuspääoma) ja sen vähimmäismäärän (jatkossa vähimmäispääomavaatimus) suhteesta. FK esittää, että vakavaraisuusaseman laskentatapoja olisi Fivassa vain yksi. Työeläkelaitokset laskevat vakavaraisuusaseman vakavaraisuuspääoman (ent. toimintapääoma) ja vakavaraisuusrajan suhteesta. Toimialan tunnusluvulle tulisi olla vain yksi laskentatapa. Työeläkelaitokset laskevat tunnusluvun Vakavaraisuusasema toimintapääoman suhteena vakavaraisuusrajaan. Tätä termiä ja sen määritelmää on käytetty työeläkelaitosten osalta myös Finanssivalvonnan määräyksissä. Finanssivalvonta pyrkii yhdenmukaisuuteen esittäessään eri vakuutussektoreiden vakavaraisuutta kuvaavia suureita ja on tämän perusteella päätynyt omissa julkaisuissaan käyttämään toimintapääoman ja sen vähimmäismäärän suhteesta nimitystä vakavaraisuusasema kaikilla vakuutussektoreilla. Riskiperusteinen vakavaraisuusasema -termiä käytetään työeläkelaitosten osalta toimintapääoman ja vakavaraisuusrajan suhteesta ja henki- ja vahinkovakuutusyhtiöillä ennakoivan valvonnan riskiasemaa eli oikaistun toimintapääoman suhdetta riskeihin liittyvään pääomavaatimukseen. Käy-
Esitys 13 (13) tettyjen termien määritelmät esitetään julkaisujen yhteydessä MELA esittää, Luvun 15.18.5 kohta (68) ei sisältönsä vuoksi tule sovellettavaksi Melaan sen vastuuvelan erityisluonteesta johtuen. Käytännössä kyseinen määräys koskee lailla perustetuista laitoksista ainoastaan Merimieseläkekassaa, joten luvun otsikko Lailla perustettu eläkelaitos tulisi muuttaa viittaamaan yksinomaan Merimieseläkekassaan tai siinä tulisi selkeästi ilmaista ei koske Melaa, kuten määräyksen/ohjeen muissakin kohdissa on tehty. Luku 16.1.2 Tunnuslukujen laskentakaavat ja analyysit: kohtaan (39) tulisi lisätä, että Melan ei tarvitse esittää maksutuloon sisältyvää työkyvyn ylläpitotoimintaan liittyvää maksua, koska maatalousyrittäjän eläkelain mukainen vakuutusmaksu ei sisällä työkyvyn ylläpitotoimintaan liittyvää osuutta. Finanssivalvonta lisää lukuun 15.18.5 kohtaan (39) tekstin ei koske Melaa. Finanssivalvonta toteaa, ettei Melan tarvitse esittää maksutuloon sisältyvää työkyvyn ylläpitotoimintaan liittyvää maksua, koska vakuutusmaksuun ei sisälly työkyvyn ylläpitotoimintaan liittyvään osuutta. Finanssivalvonta lisää kyseiseen kohtaan tekstin ei koske Melaa.