KIRJALLINEN KYSYMYS 1013/2008 vp Työttömyysturvan omavastuuajan poistaminen Eduskunnan puhemiehelle Karenssipäivä tulee työvoimapoliittisen kurssin jälkeen, jos sitä ei ole aikaisemmin pidetty. Karenssi voi tulla myös kahdesti saman vuoden puolella, jos työntekijä tekee lyhennettyä työviikkoa. Tälle omavastuuajalle ei ole mitään perusteita. Miksi ihmistä rangaistaan sellaisesta asiasta, joka ei vähimmässäkään määrin ole henkilön itse aiheuttama? Siksi työttömyysturvan omavastuuajasta pitää mahdollisimman nopeasti luopua. Nykyinen järjestelmä työttömyysaikojen hyödyntämisessä uuden oppimiseen on hyvin vähäistä. Tärkeää olisi saada kehitettyä järjestelmä, jolla tuotannon keskeytysaikoja entistä enemmän lähdettäisiin hyödyntämään koulutusaikoina osaamisen lisäämiseksi ja työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy työttömyysturvan omavastuun poistamiseksi ja sellaisen järjestelmän luomiseksi, jolla yrityksissä tuotannon keskeytysaikoja hyödynnetään ammattitaidon lisäämiseksi työmarkkinavalmiuskoulutuksella? Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Esa Lahtela /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1013/2008 vp: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy työttömyysturvan omavastuun poistamiseksi ja sellaisen järjestelmän luomiseksi, jolla yrityksissä tuotannon keskeytysaikoja hyödynnetään ammattitaidon lisäämiseksi työmarkkinavalmiuskoulutuksella? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyyspäivärahassa eli ansiopäivärahassa ja peruspäivärahassa omavastuuaika on seitsemän päivää eli päivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa seitsemää täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Jos henkilö on muutosturvan mukaisessa koulutuksessa, joka on merkitty työllistymisohjelmaan, omavastuupäiviksi luetaan myös koulutuspäivät. Uusi omavastuuaika asetetaan sen jälkeen, kun henkilö uudelleen täyttää työssäoloehdon. Työmarkkinatuessa omavastuuaika on vastaavasti viisi päivää työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Työmarkkinatuessa uusi omavastuuaika on voimassa sen kalenterivuoden loppuun, jona se on kokonaan hankittu. Alkavan kalenterivuoden aikana uutta omavastuuaikaa ei pääsäännön mukaan edellytetä, jos henkilö saa yhdenjaksoisesti työmarkkinatukea tai jos oikeus työmarkkinatukeen alkaa uudelleen 14 päivän kuluessa edellisen työmarkkinatukioikeuden päättymisestä. Työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuminen ei johda omavastuuajan asettamiseen. Koulutuksen ajalta maksetaan työmarkkinatukeen oikeutetulle työmarkkinatukea, joten työmarkkinatuen maksamiseen ei tule katkoa ja siten ei ole myöskään perusteita uuden omavastuuajan asettamiselle. Lyhennetyllä työviikolla olevalle voi tulla kaksi omavastuuaikaa vuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että työttömyyspäivärahan ns. paluuehto on 34 viikkoa. Kun lomautettu on ollut työttömyyden alkamisen jälkeen työssä 34 sellaista kalenteriviikkoa, jossa työaika on vähintään 18 tuntia viikossa, työssäoloehto täyttyy ja asetetaan uusi omavastuuaika. Omavastuuaikasäännösten yleisenä tavoitteena on vähentää tarpeetonta hallinnollista työtä sekä myös kohdentaa etuuksia niitä eniten tarvitseville. Omavastuuajan poistaminen merkitsisi sitä, että hyvinkin lyhyiltä työttömyysjaksoilta maksettaisiin työttömyyspäivärahaa. Tällöin etuuden maksamisesta syntyvät kustannukset voisivat olla suuremmat kuin maksettava etuus. Toisaalta omavastuun poistaminen lisäisi työttömyysturvamenoja ja tämä lisäys kohdistuisi ensisijaisesti niille työttömille, joiden työttömyys kestää vain lyhyen aikaa. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa kysymyksessä tarkoitetun menettelyn, jossa yrityksissä tuotannon keskeytysaikoja hyödynnetään ammattitaidon lisäämiseksi työmarkkinavalmiuskoulutuksella. Lomautetut voivat hakeutua lomautusaikana työvoimaviranomaisen hankkimaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan koulutusta voidaan järjestää myös ns. yhteishankintana yrityksen palveluksessa oleville työntekijöille yrityksen omiin tarpeisiin. Jos koulutukseen osallistuvat ovat työttömiä tai työttö- 2
Ministerin vastaus KK 1013/2008 vp Esa Lahtela /sd myysuhanalaisia, maksetaan heille koulutustuki ansio-osineen. Lisäksi koulutustuessa ei ole omavastuuaikaa. Hallituksen tavoitteena on kannustaa aikuisväestöä oman osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen parantamalla kouluttautumismahdollisuuksia työelämässä, erityisesti muutostilanteissa. Tässä tarkoituksessa hallitus toteuttaa ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen. Hallitusohjelman mukaan myös työllisyysmäärärahoja kohdennetaan yritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen sekä yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen. Koulutus räätälöidään nykyistä paremmin yritysten tarpeisiin. Yhteishankintana yritysten kanssa toteutettavaa koulutusta lisätään. Erityisesti parannetaan pienille yrityksille tarjottavia palveluja. Työ- ja elinkeinoministeriö on lisännyt yrityksille suunnattua tiedotusta koskien muun muassa koulutuksen yhteishankintaa, jotta yritykset osaisivat paremmin käyttää olemassa olevia keinoja työvoimansa kehittämiseksi. Lisäksi se seuraa lomautusten määrän kehitystä ja valmistelee mahdollisesti tarvittavia toimia, joilla voidaan estää avoimen työttömyyden kasvua sekä turvata työvoiman osaamisen ylläpito ja kehittyminen. Hallitus asetti 14.6.2007 sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA-komitea), jonka tehtävänä on muun muassa työttömyysturvan ja aikuiskoulutusajan toimeentuloturvan kehittäminen. Lisäksi opetusministeriö asetti 17.8.2007 johtoryhmän valmistelemaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa (AKKU-työryhmä). Omavastuuaikaa sekä aikuiskoulutuksen järjestämistä ja sen aikaista toimeentuloa koskevat kysymykset tulevat ratkaistaviksi osana SATA-komitean ja AKKU-työryhmän työtä. Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1013/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd: Vilka åtgärder ämnar regeringen omedelbart vidta för att ta bort självrisken i utkomstskyddet för arbetslösa och skapa ett system där produktionsavbrott i företag utnyttjas till att utöka yrkesskickligheten genom utbildning som förbättrar arbetsmarknadsberedskapen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I arbetslöshetsdagpenningen, dvs. den inkomstrelaterade dagpenningen och grunddagpenningen är självrisktiden sju dagar, dvs. dagpenning betalas efter det att personen har varit arbetslös arbetssökande vid en arbetskraftsbyrå under en tid som motsvarar sju fulla arbetsdagar under högst åtta på varandra följande kalenderveckor. Om en person deltar i en utbildning enligt omställningsskyddet som har antecknats i sysselsättningsprogrammet, räknas även utbildningsdagarna som självriskdagar. En ny självrisktid åläggs efter det att personen på nytt uppfyller arbetsvillkoret. I arbetsmarknadsstödet är självrisktiden på motsvarande vis fem dagar som arbetslös arbetssökande vid en arbetskraftsbyrå. I arbetsmarknadsstödet är en ny självrisktid i kraft fram till utgången av det kalenderår under vilket det i sin helhet har sökts. Under ett begynnande kalenderår förutsätts ny självrisktid enligt huvudregeln inte, om personen i fråga utan avbrott får arbetsmarknadsstöd eller om rätten till arbetsmarknadsstöd börjar på nytt inom 14 dagar från det att föregående rätt till arbetsmarknadsstöd upphörde. Deltagande i arbetskraftspolitisk utbildning leder inte till en ny självrisktid. Under utbildningen betalas arbetsmarknadsstöd till den som har rätt till arbetsmarknadsstöd och därför uppstår inga avbrott i utbetalningen av arbetsmarknadsstöd och således finns det heller inte grunder för en ny självrisktid. Den som har förkortad arbetsvecka kan åläggas två självrisktider under ett år. Detta beror på att det s.k. återinträdesvillkoret i arbetslöshetsdagpenningen är 34 veckor. Då en permitterad efter det att arbetslösheten inleddes har arbetat 34 kalenderveckor med en arbetstid om minst 18 timmar i veckan, uppfylls arbetsvillkoret och en ny självrisktid åläggs. Ett allmänt mål för bestämmelserna om självrisktid är att minska onödigt administrativt arbete och även inrikta förmåner på dem som mest behöver dem. Att slopa självrisktiden skulle innebära att arbetslöshetsdagpenning skulle betalas även för mycket korta arbetslöshetsperioder. Då kan kostnaderna för utbetalningen av förmånen vara större än den förmån som utbetalas. Å andra sidan skulle slopandet av självrisken öka utgifterna för utkomstskyddet för arbetslösa och denna ökning skulle i första hand inriktas på sådana arbetslösa vars arbetslöshet varar endast en kort tid. Gällande lagstiftning möjliggör ett sådant förfarande som avses i spörsmålet där man i företagen utnyttjar produktionsavbrott till att utöka yrkesskickligheten genom utbildning som förbättrar arbetsmarknadsberedskap. Permitterade kan under permitteringen söka sig till arbetskraftspolitisk vuxenutbildning som arbetskraftsmyndig- 4
Ministerns svar KK 1013/2008 vp Esa Lahtela /sd heten skaffar. Enlig lagen om offentlig arbetskraftsservice kan utbildning även ordnas som s.k. gemensam anskaffning av utbildning för företagets behov för dess arbetstagare. Om deltagarna i utbildningen är arbetslösa eller hotas av arbetslöshet, betalas utbildningsstöd med förtjänstdelen till dem. I utbildningsstödet ingår dessutom ingen självrisktid. Regeringens mål är att uppmuntra den vuxna befolkningen att upprätthålla och utveckla sin egen kompetens genom att förbättra utbildningsmöjligheterna i arbetslivet, i synnerhet vid förändringar. I detta avseende förverkligar regeringen en totalreform av yrkesinriktad vuxenutbildning. Enligt regeringsprogrammet anvisas också sysselsättningsanslag till yrkesinriktad arbetskraftsutbildning som genomförs tillsammans med företagen samt till stödsysselsättning inom företagen. Utbildningen skräddarsys så att den bättre än hittills motsvarar företagens behov. Andelen utbildning som genomförs genom samordnad upphandling med företagen utökas. Framför allt förbättras de tjänster som erbjuds små företag. Arbets- och näringsministeriet har utökat informationen till företagen om bl.a. gemensam anskaffning av utbildning för att företagen bättre ska kunna utnyttja befintliga metoder att utveckla arbetskraften. Ministeriet följer dessutom utvecklingen av antalet permitteringar och bereder eventuellt behövliga åtgärder som kan hindra en ökning av den öppna arbetslösheten samt trygga en bevarad och utvecklad kompetens i arbetskraften. Regeringen tillsatte 14.6.2007 en kommitté för en reform av socialskyddet (SATA-kommittén), som bl.a. har till uppgift att utveckla utkomstskyddet för arbetslösa och utkomstskyddet under vuxenutbildningsperioder. Undervisningsministeriet tillsatte dessutom 17.8.2007 en ledningsgrupp som ska bereda verkställigheten av en totalreform av yrkesinriktad vuxenutbildning (arbetsgruppen AKKU). Frågor som gäller självrisktiden samt ordnande av vuxenutbildning och utkomsten under den ska lösas som en del av SATA-kommitténs och AKKU-arbetsgruppens arbete. Helsingfors den 13 januari 2009 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 5