KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.



Samankaltaiset tiedostot
Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe

Rakennesuunnitelma 2040

Citylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Turun raitiotien yleissuunnitelma. Tiedotustilaisuus

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Kestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä Tilannekatsaus 2017

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Maankäytön kuvaus Turun raitiotien yleissuunnitelman vaihtoehtovertailussa

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Liikennesuunnittelu osana kaupunkisuunnittelua. Pihla Kuokkanen

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

Rakennemalli / motiiviseminaari Markku Kivari

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Uudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi Päivi Nurminen

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Väitöskirja netissä:

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

YLEISKAAVOITUKSEN LIIKENNESUUNNIT- TELUN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTE

Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet

Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

MAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ratikka tulee Tampereelle

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset selvitykset ja päätökset

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän. MAL-hankeohjelma

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Kaupunkiympäristön palvelualueen näkymät vuoteen 2019

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Saavutettavuustarkastelut

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

LIITE 1a. Suunnittelu

Rakennesuunnitelma 2040

Suoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Seudun kestävän rakenteen kehittymisen kannalta keskeinen infra

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

D/2509/ /2016 ETJ Liite 2. Yleiskaava ja Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma Tavoitteet ja indikaattorit 2017

Turun yleiskaava 2029 Kehityskuvien vaikutusarvioinnit KH

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.

Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys Ari Vandell

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet / Mari Siivola

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

MAL-sopimuksen seurannasta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Yleiskaavoituksen työohjelma

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 7063/ /2015

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Transkriptio:

Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja seudulle elintärkeä ja sen vetovoima tulee turvata. Kaupungin kasvu mahdollistetaan parantamalla keskustan saavutettavuutta joukkoliikenteellä. KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. TAVOITE 2: KESTÄVÄ KAUPUNKIRAKENNE ARVOVALINTA: Maankäytön kehittäminen ja rakentaminen keskitetään keskustaan sekä intensiivisen joukkoliikenteen varteen, jossa rakentaminen on kaupunkimaista, tiivistä ja tehokasta. KRITEERI 2: Yli 85 % Turun uudesta ja kehittyvästä maankäytöstä (asuminen ja keskustahakuiset työpaikat) vuoteen 2035 mennessä sijoitetaan jalankulun, jalankulun reunavyöhykkeen ja intensiivisen joukkoliikenteen vyöhykkeille. TAVOITE 3: SUJUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA HOUKUTTELEVA JOUKKOLIIKENNE ARVOVALINTA: Suositaan kestäviä liikkumistapoja Turun keskustassa ja keskustaan. KRITEERI 3: Turun kaupungin joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvavat 55 % nykytilanteesta vuoteen 2035 mennessä eli keskimäärin Turun joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvavat 2 % vuodessa. TAVOITE 4: KAUPUNGIN ASUKKAIDEN VIIHTYVYYS JA HYVINVOINTI LISÄÄNTYVÄT ARVOVALINTA: Kehittämispanokset sijoitetaan ensisijaisesti Turun keskustaan ja keskuksiin. KRITEERI 4: Kaupunkitilan laadun paraneminen keskustassa ja intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeen varrella. TAVOITE 5: TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ INVESTOINTI ARVOVALINTA: Kaupunkilaiset haluavat kehittää kaupunkia joukkoliikenneratkaisuun perustuen ja ovat valmiita maksamaan siitä lisämaksuina tai muiden hankkeiden karsimisena. KRITEERI 5: Turun kaupungin kassavirta ja taloudellinen kilpailukyky kestävät käyttö- ja pääomakustannukset. KRITEERI 6: Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava.

2 Sisällys Yleistä... 3 Tavoite 1: Kaupungin kilpailukyky, kasvu ja keskustan vetovoima nousevat... 4 Tavoite 2: Kestävä kaupunkirakenne... 5 Tavoite 3: Sujuva liikennejärjestelmä ja houkutteleva joukkoliikenne... 6 Tavoite 4: Kaupungin asukkaiden viihtyvyys ja hyvinvointi lisääntyvät... 7 Tavoite 5: Taloudellisesti kestävä investointi... 8 Liite. Ensisijaisten kriteerien ohella tarkasteltavia asioita... 9

Yleistä 3 Raitiotien yleissuunnitelman tavoitteilla pyritään vastaamaan keskeisimpiin kysymyksiin, jotta yleissuunnitelman aikana voidaan päättää raitiotien linjauksista ja yleissuunnitelman lopuksi voidaan päättää raitiotien rakentamisesta. Lisäksi tavoitteita hyödynnetään yleissuunnitelman suunnitteluratkaisuja tehtäessä pyrkien kokonaisuuden kannalta parhaaseen ratkaisuun. Raitiotien yleissuunnitelmalle on asetettu viisi tavoitetta, joista jokaiselle on määritelty kokonaisvaltaisen kaupunkikehittämisen kannalta arvovalinta, kriteeri sekä toiminta-ajatus. Ensisijaisiksi kriteereiksi on pyritty valitsemaan selkeitä ja tavoitetta kuvaavia, mitattavissa olevia asioita. Ensisijaisten kriteerien lisäksi yleissuunnitelmassa arvioidaan monia muita asioita, joita on kuvattu liitteessä. Tavoitteiden asettamisen lähtökohtana ovat olleet aiemmin laaditut valtakunnalliset ja alueelliset tavoitteet, Turun kaupungin päätökset sekä yleissuunnitelman tavoitteita koskeneet internet-kysely ja sidosryhmille järjestetty työpaja. Turun kaupungin aiempia päätöksiä raitiotiehen liittyen ovat mm: Raskaimmin kuormitetuille linjoille toteutetaan pikaraitiotie, kun sille on rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtionrahoitus ja muiden seudun kuntien osuus toteutuksesta on sovittu. Pikaraitiotien toteuttaminen ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen ratkaistaan kaupunkiseudun rakennemallissa. (KV 14.12.2009 278) Yleissuunnittelun lähtökohtana on integroituna kaupunkikehityshankkeena toteutettava raitiotieratkaisu. Raitiotien suunnittelu yhdistetään voimakkaasti muuhun kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen. Suunniteltavan raitiotieratkaisun tulee laajasti edistää kestävää kaupunkikehitystä, kasvua ja kilpailukykyä. (KH 5.11.2012 510) Kuva. Raitiotien yleissuunnitelman tavoitteet koostuvat kilpailukyvystä sekä kestävästä kehityksestä.

Tavoite 1: Kaupungin kilpailukyky, kasvu ja keskustan vetovoima nousevat 4 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOI- MA NOUSEVAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja seudulle elintärkeä ja sen vetovoima tulee turvata. Kaupungin kasvu mahdollistetaan parantamalla keskustan saavutettavuutta joukkoliikenteellä. KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Kriteeriä 1 mitataan sillä, kuinka paljon ihmisiä keskustaan pystytään saamaan pullonkaulaliittymien läpi huipputunnin aikana. Rakennemallissa 2035 on esitetty Turun keskustan kehittämistä koko alueen vetovoimaisena keskuksena. Rakennemallin linjaratkaisussa liikenneratkaisuilla tuetaan alueen elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia, työpaikkojen määrän kasvua sekä alueen vetovoimaisuutta. Turun kaupunki ja seutu haluavat kasvaa tulevaisuudessa. Keskustan kehittäminen vain henkilöautoliikenteeseen perustuen ei ole mahdollista, koska tulevaisuudessa liikenne ruuhkautuu voimakkaasti autoliikenteen kasvaessa. Turussa ei ole suunnitelmia eikä kustannustehokkaita mahdollisuuksia Ratapihankadun, Aninkaistenkadun, Hämeenkadun sekä Koulukadun-Puistokadun pullonkaulaliittymien välityskyvyn lisäämiseksi. Koska autoliikenteen sujuvuutta ei työmatkaliikenteessä tulevaisuudessa voida varmistaa, varmistetaan sujuva saapuminen keskustaan joukkoliikenteellä. Joukkoliikenne keskitetään näille runkoreiteille. Mikäli keskusta ei ole saavutettavissa millään kulkutavalla sujuvasti, keskustan ja siten myös kaupungin sekä seudun vetovoima kärsii. Autoliikenne on sujuvaa ns. välikehällä ja sen ulkopuolella sekä keskustaan saavuttaessa työmatkaliikenteen ulkopuolella. Turun keskusta toimii veturina ja imagona koko seudun vetovoimaisuuden edistämiselle, mikä lisää kiinnostusta asukkaiden ja yrityksien sijoittumiseen alueelle parantaen alueen kilpailukykyä.

Tavoite 2: Kestävä kaupunkirakenne 5 TAVOITE 2: KESTÄVÄ KAUPUNKIRAKENNE ARVOVALINTA: Maankäytön kehittäminen ja rakentaminen keskitetään keskustaan sekä intensiivisen joukkoliikenteen varteen, jossa rakentaminen on kaupunkimaista, tiivistä ja tehokasta. KRITEERI 2: Yli 85 % Turun uudesta ja kehittyvästä maankäytöstä (asuminen ja keskustahakuiset työpaikat) vuoteen 2035 mennessä sijoitetaan jalankulun, jalankulun reunavyöhykkeen ja intensiivisen joukkoliikenteen vyöhykkeille. Kriteeriä 2 mitataan maankäytön kehittämismahdollisuuksilla jalankulun, jalankulun reunavyöhykkeen ja intensiivisen joukkoliikenteen vyöhykkeillä. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa tavoitteena on liikennejärjestelmän ja alueidenkäytön yhteensovittaminen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Rakennemallissa 2035 on tavoitteena liikkumistapojen uudistaminen: Liikennejärjestelmäratkaisuilla tuetaan tavoiteltavan yhdyskunta- ja palvelurakenteen toteutumista, hillitään matkanpituuksien kasvua, pysäytetään henkilöautoliikenteen osuuden kasvu ja luodaan edellytykset tehokkaalle seudulliselle joukkoliikennejärjestelmälle. Rakennemallin linjaratkaisussa esitetään kustannustehokkaasti ja laadukkaasti toteutettuja bussiliikenteen runkolinjoja ja pikaraitiotietä. Turun kaupungin arvona on turvata taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti myös tulevien sukupolvien elämän mahdollisuudet tasapainoisella ja jatkuvalla muutoksella. Turun yleiskaava 2035 tavoite-esityksessä on esitetty, että vähintään 85 % uudesta ja kehittyvästä maankäytöstä (asuminen, kaupan palvelut ja muut keskustahakuiset työpaikat) sijoitetaan jalankulun, jalankulun reunavyöhykkeen ja intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeiden alueille. Kustannustehokas joukkoliikenne edellyttää tehokasta maankäyttöä. Tehokas joukkoliikenne luo uusia maankäytön kehittämismahdollisuuksia joukkoliikenteen varteen. Turun kasvu perustuu korkeatasoiseen joukkoliikenteeseen: tehokkaan maankäytön kehittäminen tulisi keskittää keskusta-alueelle sekä joukkoliikenteen runkoreittien varteen. Sekoittuneella ja tehokkaalla yhdyskuntarakenteella vähennetään autoriippuvuutta sekä hyödynnetään tehokkaasti infrastruktuuria. Kestävä kehitys koostuu ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä.

Tavoite 3: Sujuva liikennejärjestelmä ja houkutteleva joukkoliikenne 6 TAVOITE 3: SUJUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA HOUKUTTELEVA JOUKKO- LIIKENNE ARVOVALINTA: Suositaan kestäviä liikkumistapoja Turun keskustassa ja keskustaan. KRITEERI 3: Turun kaupungin joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvavat 55 % nykytilanteesta vuoteen 2035 mennessä eli keskimäärin Turun joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvavat 2 % vuodessa. Kriteeriä 3 mitataan liikennemallilla laadittavalla matkustajamääräennusteella. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikennettä vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tulee myös edistää matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvata edellytykset julkiselle liikenteelle. Turun kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelmassa 2009-2013 tavoitteena on, että kevyen ja joukkoliikenteen osuus Turussa on yli 55 % v.2013 ja yli 66 % v.2030. Rakennemalli 2035 mukaan tavoitetta ei saavuteta. Turun kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelmassa 2009-2013 tavoitteena on myös joukkoliikenteen matkamäärien kasvaminen 2 % vuodessa sekä joukkoliikenteen nopeutuminen suhteessa henkilöautoliikenteeseen. Rakennemallissa 2035 on tavoitteena liikkumistapojen uudistaminen. Rakennemallin linjaratkaisu on rakentaa jalankulku- ja joukkoliikennekaupunkia. Rakennemallissa kaupunkiseudun kehittämisen tärkeimmistä 11 teemasta yksi teema on ratikkakaupunki ja yksi teema jalankulku- ja joukkoliikennekaupunki. Turun yleiskaava 2035 tavoite-esityksessä on esitetty henkilöautoilun kulkutapajakauman laskemista 2,5 prosenttiyksikköä nykyisestä vuoteen 2035 mennessä. Erityisesti ahtaassa keskustassa kaikkiin liikkumistarpeisiin ei pystytä vastaamaan. Edistetään kullekin kulkutavalle parhailla alueilla niiden toimintaedellytyksiä: Keskustassa kävely ja pyöräily ovat etusijalla, keskustaan saapuminen tapahtuu ensisijaisesti joukkoliikenteellä ja muilla alueilla liikkuminen voi olla autoriippuvaisempaa. Liikennejärjestelmä toimii kokonaisuutena, jossa eri kulkutavat täydentävät toisiaan. Henkilöauton kulkutapaosuus ei Turussa kasva nykyisestä, mutta henkilöautomatkojen määrä kasvaa silti seudun kasvun myötä. Suosimalla kestäviä liikkumistapoja edistetään kestäville kulkutavoille parhaiden alueiden houkuttelevuutta. Sujuva liikennejärjestelmä parantaa kaupungin kilpailukykyä.

Tavoite 4: Kaupungin asukkaiden viihtyvyys ja hyvinvointi lisääntyvät 7 TAVOITE 4: KAUPUNGIN ASUKKAIDEN VIIHTYVYYS JA HYVINVOINTI LI- SÄÄNTYVÄT ARVOVALINTA: Kehittämispanokset sijoitetaan ensisijaisesti Turun keskustaan ja keskuksiin. KRITEERI 4: Kaupunkitilan laadun paraneminen keskustassa ja intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeen varrella. Kriteeriä 4 mitataan asiantuntija-arviolla. Rakennemallissa 2035 on tavoitteena keskustojen kehittäminen omaleimaisina, monipuolisina, sekoittuneiden toimintojen alueina. Rakennemallissa on myös tavoitteena vastata monimuotoisiin asumismieltymyksiin ja asumisrakenteen muutoksiin. Rakennemallin linjaratkaisussa esitettiin rakennetun ympäristön laadun parantamista. Turun kaupungin arvona on olla asukas- ja asiakaslähtöinen. Joukkoliikenteen runkoreitit yhdistävät keskeisimmät matkakohteet. Määränpäissä, kuten Turun keskustassa ja keskuksissa, tuetaan viihtyisyyttä jalankulkuystävällisen ympäristön avulla. Myös joukkoliikenteen runkoreiteillä ja erityisesti solmupisteissä kehitetään ympäristön viihtyisyyttä. Katutilan laatutasoon ja esteettömyyteen panostetaan ensisijaisesti näillä alueilla. Suunnittelu on asukas- ja matkustajalähtöistä. Kaupungin asukkaiden viihtyvyys ja hyvinvointi parantaa kaupungin kilpailukykyä.

Tavoite 5: Taloudellisesti kestävä investointi 8 TAVOITE 5: TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ INVESTOINTI ARVOVALINTA: Kaupunkilaiset haluavat kehittää kaupunkia joukkoliikenneratkaisuun perustuen ja ovat valmiita maksamaan siitä lisämaksuina tai muiden hankkeiden karsimisena. KRITEERI 5: Turun kaupungin kassavirta ja taloudellinen kilpailukyky kestävät käyttö- ja pääomakustannukset. Kriteeriä 5 mitataan kuntataloudellisella laskelmalla. KRITEERI 6: Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Kriteeriä 6 mitataan yhteiskuntataloudellisella kannattavuuslaskelmalla. Rakennemalli 2035 linjaratkaisussa liikenteen investointien ja joukkoliikenneratkaisun tulee palvella olemassa olevaa maankäyttöä. Turun kaupungin arvona on turvata taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti myös tulevien sukupolvien elämän mahdollisuudet tasapainoisella ja jatkuvalla muutoksella. Infrastruktuurin laajamittainen kehittäminen on kallista eikä siihen sijoitettavien kustannusten palautumista suoraan Turun kaupungille nähdä todennäköisenä. Infrastruktuuria kuitenkin kehitetään toimivan, vetovoimaisen ja viihtyisän kaupungin aikaansaamiseksi. Erittäin laajamittaisiin infrastruktuurin kehittämishankkeisiin (kuten raitiotiehen) panostaminen todennäköisesti siirtää muita hankkeita tai lisää veroja tai muita maksuja. Turun kaupungin kassavirta ja taloudellinen kilpailukyky kestävät käyttö- ja pääomakustannukset. Taloudellinen kestävyys on osa kestävää kehitystä.

Liite. Ensisijaisten kriteerien ohella tarkasteltavia asioita 9