Aika: 26.9.2014 klo 8.05-10.30 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kankaala Kari 119-120 johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Tilalla: Lilja Marjatta talousjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Sivunen Pentti kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Kurunmäki Kimmo 120-121 seutusuunnittelupäällikkö TKS 1/17
KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 119 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 120 RAKENNESUUNNITELMAN 2040 LUONNOS, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4 121 RAKENNESUUNNITELMA 2040, TOTEUTUSOHJELMAN LAATIMINEN 8 *** 10 122 RAKENNUSVALVONNAN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN, JATKOVALMISTELU 10 * 13 123 PAIKKATIETOPOHJAISEN SEUTUSUUNNITTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN, TILANNEKATSAUS 13 124 KESKUSTELUASIAT 15 125 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 16 126 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17 2/17
****** 119 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 12.9., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Kaupunkiseudun joukkoliikenne Asia myöhemmin syksyllä seutuhallitukseen PN uudistus 30.6. Ilmastostrategian seuranta 2013 SH:n käsitellyt 24.9. PN Infrapalvelujen tuotteistus, hankintapäätös SH:n käsittely 24.9. PN Toisen asteen koulutuksen ja vapaan SH ja KJK yhteiskäsittely 24.9. PN sivistystyön rakennemuutos Sopimus perusopetuksen kustannusten Seutusivistystyöryhmän jatkovalmiste- PN korvaamisesta lussa Vesihuolto Odottaa Tampereen päätöksentekoa JYR Töllisyystyöryhmä-alueet Yhteinen lausunto on toimitettu TEtoimistolle JP Ylikunnallisten organisaatioiden SH:n käsittely 24.9. PN toimitilaratkaisu Kehitysvammaisten laitoshuollon purkaminen Ylisiltä Tilaajapäällikkö Kuosmaselta saatu lisäinformaatiota. Pshp:n toimialuejohtaja Tuulikki Parikka on kutsunut kunnat koolle 3.10. Asiaan palataan kjk:ssa tämän jälkeen. Ote muistiosta toimitet- JP Esitysluonnos sote järjestämislaiksi tu Heinävälle ja Mattilalle. Yhteinen keskustelu lausunnosta 16.9.2014, Reija toimittaa Tampereen lausuntoluonnoksen tiedoksi kunnille. Kaupunkiseutujen tukiverkoston kokouksessa 17.9 kuultu Varhilan esitys. Maakunnan kuntajohtajakokouksessa asiaa käsitelty 19.9. RL 3/17
120 RAKENNESUUNNITELMAN 2040 LUONNOS, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 17.9.2014 Rakennesuunnitelman 2040 vaikutukset on arvioitu kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen arviointi tehtiin rakennesuunnitelman vaihtoehtovaiheessa ja toisen kerran vaikutuksia arvioitiin luonnoksen ja siinä esitetyn mitoituksen pohjalta. Molemmat vaikutusten arvioinnit tekivät Ramboll (ent. Pöyry) ja Trafix. Vaikutusten arviointia täydennettiin myöhemmin seutuhallituksen 27.8.2014 tekemien luonnosta koskevien muutosten osalta. Keskeisin muutos tämän jälkeen oli Lentolan määrittäminen aluekeskukseksi. Luonnoksen ratkaisujen vaikutuksia arvioitiin laajoista näkökulmista. Yleispiirteiset vaikutukset voidaan tiivistää seuraavasti: Kaupunkiseudun imago ja omaleimaisuus, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Rasu edistää laadullisia kilpailutekijöitä, joiden merkitys kasvaa kansalaisten ja yritysten valinnoissa. Seutu kehittyy sisäiseen rakenteeseen ja vahvuuksiin tukeutuen tasapainoisena kokonaisuutena, samalla HHT-käytävää tukien ja sitä hyödyntäen. Lähellä toisiaan sijaitsevilla keskuksilla tulee olla toisiaan täydentävät roolit. Raitiotie ja lähijuna vahvistavat imagoa, lisäävät maankäytön kehityksen volyymia ja keräävät asemanseuduille ja ratikan varrelle työvoimavaltaista yritystoimintaa palveluineen ja asuntoineen. Keskusten kehittämiselle tulee positiivinen sykäys, mutta niiden väestölisäys tuo suuren haasteen maankäytölle ja kuntataloudelle. Monipuolinen asuntotarjonta ja sekoittunut yhdyskuntarakenne tuovat myönteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Aluekeskusten palvelutarjonta tukee asukkaiden yhtäläisiä palvelujen saannin mahdollisuuksia ydinrakenteessa. Palvelujen keskittäminen aluekeskuksiin voi vähentää reuna-alueiden palveluita. Vaikutukset kaupunkiseudun kilpailukykyyn ja elinkeinoihin Rakenteen tiivistäminen ja hyvät kulkuyhteydet seudulla luovat edellytyksiä seudulliselle työnjaolle ja keskusten erikoistumiselle. Rasu mahdollistaa innostavan ja kehittyvän toimintaympäristön eri alojen toimijoille ja tukee osaamiskeskittymiä. Aluekeskuksista tulee houkuttelevia paikkoja yrityksille, jotka hakevat ydinkeskustaa halvempia tiloja ja monipuolista asuin- ja palveluympäristöä. Paranevat yhteydet seudulle, seudulta ja seudun ohi palvelevat elinkeinoelämän täsmällisyystarpeita, parantavat seudun asemaa kv. ja kansallisessa kilpailussa sekä vahvistavat HHT-vyöhykkeestä 4/17
saatavia hyötyjä. Rasulla on vaikutusta valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuuteen. Energiatehokkuus sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Myönteiset ilmastovaikutukset saadaan aloittamalla rasun toteutus rakennetta eheyttävillä toimilla ja sovittamalla maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistoimet ajallisesti yhteen. Myös seudulla käytettävillä energialähteillä on suuri merkitys. Rasun mukainen yhdyskuntarakenne parantaa energiatehokkuutta ja minimoi kasvihuonekaasupäästöjä. Laadukkaan joukkoliikenteen piiriin sijoittuvan väestön osuus kasvaa ja autoriippuvuus vähenee. Uusia alueita avataan rajoitetusti, mutta ne tulee kytkeä heti avattaessa joukkoliikenteeseen. Osa uusista alueista levittää yhdyskuntarakennetta, mikä pitää ottaa huomioon toteutuksen vaiheistuksessa ja resurssien jaossa. Luontoon ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset Luonnoksen ratkaisuilla sekä maisema-alueilla ei ole merkittäviltä osin keskenään ristiriitaisia tavoitteita, lukuun ottamatta suunnittelualueen reuna-alueita, joihin sijoittuu arvokkaita maisemaalueita, ja alueita, joille sijoittuu arvokkaita kallioalueita. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on esitetty niin, että seudun sisäinen viherverkko voi säilyä ja edelleen voimistua. Viheryhteydet lisäävät keskusten vetovoimaa. Nykyistä rakennetta hyödyntävä ja tiivistävä rakenne säästää laajoja yhtenäisiä luontoalueita. Rasu selkeyttää urbaanin kaupunkialueen ja maaseudun eroja, mikä korostaa maisemakokonaisuuksien merkitystä myönteisellä tavalla. Seudulle ominaisia maisemia ja kulttuuripiirteitä voidaan korostaa vetovoimatekijöinä ja identiteetin luojina. Liikenteelliset vaikutukset Rasun liikenteellisiä vaikutuksia on tutkittu uuden TALLI 2015 - liikennemallin avulla. Rasua on verrattu vertailuvaihtoehtoon VE 0+, joka perustuu raitiotien yleissuunnitelman mukaiseen bussijärjestelmään. Siinä nykyisentyyppistä bussitarjontaa on kasvatettu maankäytön kehittymisen suhteen. Seudulla arkipäivisin tehtävien matkojen määrä lisääntyy nykyisestä 1,1 milj. matkasta lähes 1,4 milj. matkaan vuoteen 2040. Vertailuvaihtoehdossa kulkutapajakauma säilyy nykyisen kaltaisena ja kaikkien kulkutapojen matkamäärät kasvavat tasaisesti 24-27 % nykyisestä. Rakennesuunnitelmassa tehdään 58 000 joukkoliikennematkaa päivässä nykyistä enemmän eli matkamäärä lisääntyy 41 %, 5/17
joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa nykyisestä 1,7 %- yksikköä, henkilöautoilun kulkutapaosuus pienenee nykyisestä 1,1 %-yksikköä, henkilöautomatkojen määrä lisääntyy nykyisestä 21,9 % eli selvästi vähemmän kuin vertailuvaihtoehdossa (+26,6 %) ja päivittäin tehdään 30 000 automatkaa vähemmän kuin vertailuvaihtoehdossa, vertailuvaihtoehtoa vähäisemmät henkilöautomatkat näkyvät positiivisesti CO2-päästöissä ja onnettomuusmäärissä, liikenteen aiheuttamat yhteiskuntataloudelliset vuosikustannukset (aika, km, CO2, henkilövahinko-onnettomuudet) ovat 31 milj. pienemmät kuin vertailuvaihtoehdossa. Taloudelliset vaikutukset Taloudellisia hyötyjä aiheutuu: kilpailukyvyn tuomasta työllisyyskehityksestä ja verotuloista, yhdyskuntarakenteen täydentymisestä (mm. maan arvon nousu kaavoituksella, rakennetun infrastruktuurin parempi käyttöaste ja uusinvestointien minimointi, rakentamisen työllisyysvaikutukset), autoriippuvaisuuden vähenemisestä, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuden paranemisesta sekä matkaketjujen sujuvuudesta (liikkumisen aikakustannusten väheneminen), palveluverkon vahvistumisesta ja selkeytymisestä: julkisten ja kaupallisten palvelujen keskittyminen monipuolisiin keskuksiin vähentää uusien palveluinvestointien tarvetta, palvelujen taloudellinen järjestämismahdollisuus paranee yksikkökoon kasvaessa. Kustannuksia aiheutuu: uusien rakentamisalueiden käyttöönotosta, ml. palvelujen rakentaminen ja järjestäminen, viherrakentaminen, liikenneinvestoinneista: lähijunien lisäraiteet ja asemat, ratikkainfra, joukkoliikennekadut, valtateiden rakennushankkeet (lisäkaistat, eritasoliittymät jne.), uudet tie- ja katuyhteydet, palvelujen sekä vesi- ja liikenneinfran käyttö- ja ylläpitokustannuksista. merkittävä osa kustannuksista muodostuu suurista liikenteen hankkeista, joita on aiemminkin esitelty erillisellä liitteellä MASTO-työryhmä käsitteli arviointiraportin kokouksessaan 28.8.2014. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki on kutsuttu kokoukseen. Liitteet: - Rakennesuunnitelman 2040 luonnos, vaikutusten arviointi 6/17
- Rakennesuunnitelman 2040 luonnos, kartta - Kaupunkiseudun liikennehankkeet Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 26.9.2014 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää hyväksyä rakennesuunnitelmaluonnoksen vaikutusten arviointiraportin. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Seutujohtaja ja seutusuunnittelupäällikkö voivat viimeistellä vaikutusten arviointiraportin seutuhallituksen käsittelyyn. Kari Kankaala poistui kokouksesta. 7/17
121 RAKENNESUUNNITELMA 2040, TOTEUTUSOHJELMAN LAATIMINEN Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 17.9.2014 Rakennesuunnitelman 2040 ehdotusvaiheen keskeisenä osana on toteutusohjelman laatiminen. Ohjelma laaditaan seudullisesti tarkoituksenmukaisella tarkkuudella sisältäen asuinalueisiin ja asuntotuotantoon, työpaikka-alueisiin, liikenneinvestointeihin sekä palveluverkkoon liittyvät ja keskenään yhteen sovitetut tiedot. Toteuttaminen ohjelmoidaan jaksoille 2015-2020, 2021-2030 ja 2031-2040. Toteutusohjelmaa kootaan seudun työryhmistä kootuissa pienryhmissä (asuminen, työpaikka-alueet, liikenne, palveluverkko). Jokaiseen ryhmään kutsutaan tarpeen mukaan muita asiantuntijoita, kuten kunnallistekniikasta, varmistamaan rakennesuunnitelman toteutuksen näkökulmasta vahva asiantuntemus. Seutuyksikön asiantuntijat vastaavat ryhmien koolle kutsumisesta ja aineiston kokoamisesta kunnilta ja muilta tahoilta. Pienryhmät valmistelevat alustavan toteutusohjelman syyskuun aikana, ja se käsitellään Maston kokouksessa 6.10.2014. Toteutusohjelmaa laaditaan seuraavalla aikataululla: Asuinalueet ja asuntotuotanto 28.8., 5.9. ja 30.9. Työpaikka-alueet 23.9. (Tredean ulkoinen johtoryhmä) Liikenne 3.9., 17.9. ja 1.10. Palveluverkko 20.8., 5.9., 12.9. ja 26.9. Infrapalvelut 1.10. (Infran edustajia osallistuu em. pienryhmiin) Työskentelyn runkona on taulukko, jossa asuinalueet on ryhmitelty yhdyskuntarakenteellisten ominaisuuksien mukaan tiiviistä ratikkaalueesta väljään pientaloalueeseen. Jaottelun pohjalta määritellään asuntotuotantotarpeet. Yhdyskuntarakenteelliset ominaisuudet vaikuttavat osaltaan myös siihen, mihin aikajaksoihin alueiden toteuttaminen ajoittuu. Rakennesuunnitelman linjaratkaisun mukaisesti pääpaino on olemassa olevaa rakennetta täydentävissä ja raideliikennettä tukevissa kohteissa. Toteutusohjelman työversio osoittaa, että raitiotierakenteella ja siihen kytkeytyvällä asuntotuotannolla on vahva rooli. Asuntojen hallintamuotoja tarkasteltaessa huomioidaan niin ikään yhdyskuntarakenteelliset ominaisuudet: mitä vahvempi keskusrakenne ja raideliikenne, sitä sekoittuneempi asuntotuotanto ja suurempi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotanto-osuus. Lähtökohtana on riittävä vuokra-asuntojen tarjonta hyviltä paikoilta. Työpaikka-alueiden ohjelmointia käsitellään Tredean ulkoisen johtoryhmän kokouksessa. Tavoitteena on käydä läpi kuntien arviot työpaik- 8/17
ka-alueiden toteutuksen ajoittumisesta ja keskustella miten arviot vastaavat kuntien yhteisiä tarpeita. Lisäksi varmistetaan, että alueiden yleispiirteinen profilointi vastaa tarkoitustaan. Liikenteen toteutusohjelma rakentuu joukkoliikennevälineen mukaisiin hankkeisiin ja kehitysvaiheisiin sekä tie- ja pyöräilyhankkeisiin. Toteutusohjelman työversiossa on hankkeiden aikataulun lisäksi esitetty arviot kustannuksista sekä vaikutusalueen asukas- ja työpaikkamääristä. Liikenteen ohjelmoinnissa huomioidaan rakennesuunnitelman linjaratkaisun mukainen painotus. Palveluverkkosuunnittelun osalta seudun sivistys- ja sote-työryhmät ovat laatineet palveluverkon yleiset suunnitteluperiaatteet vuoden 2014 aikana. Rakennesuunnitelman toteutusohjelman laadintaa varten on lisäksi tarkoituksenmukaista pyrkiä kuvaamaan karkealla tasolla väestön lisäyksen tuomat paineet palveluverkon kehittämiselle. Toteutusohjelmassa paneudutaan erityisesti jatkuvasti muutoksessa olevaan päiväkoti- ja kouluverkkoon, kuitenkin huomioiden myös toimipaikoiltaan stabiilimmat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelujen osalta laskennalliset toteutustarpeet määrittää alueittainen väestönkasvu eri aikajaksoilla. Palvelutarpeen kasvu arvioidaan nojaten asuntotuotantoon eri alueilla. Masto-työryhmä hyväksyi kokouksessaan 28.8. toteuttamisohjelman laatimisen periaatteet. Tavoitteena on, että Masto-työryhmä hyväksyy rakennesuunnitelmaehdotuksen omalta osaltaan kokouksessaan 23.10.2014. Kuntajohtajakokous ja seutuhallitus käsittelevät lopullista ehdotusta marraskuun kokouksissaan. Lopullisesta päätöksenteosta vastaavat kunnallisvaltuustot vuoden vaihteessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 26.9.2014 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan, että toteutusohjelman laadintaperiaatteet hyväksytään. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/17
*** 122 RAKENNUSVALVONNAN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN, JATKOVALMISTELU Seutujohtaja Nurminen 18.9.2014 Maan hallituksen rakenneuudistuspaketti marraskuulta 2013 sekä vuoden 2015 kehysraami sisältävät kirjaukset kuntien rakennusvalvontapalvelujen kokoamisesta. Tavoitteena on luoda riittävät voimavarat omaavia kokonaisuuksia, joiden toiminta olisi itsekannattavaa. Asia on huomioitu myös MRL:n arvioinnissa. Ympäristöministeriö on arvioinut, että rakennusvalvonnan minimikoon tulee olla 10 asiantuntijaa ja sen itsekannattavuus edellyttää 5 000 6 000 asukasta yhtä tarkastajaa kohden. Maksujen tason tulee kattaa jatkossa tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä aiheutuvat kulut täysimääräisesti. Valtakunnallisina hyötyinä suuremmista yksiköistä on arvioitu olevan - riittävän perusosaamisen ja erikoisosaamisen turvaaminen - päällekkäisten toimintojen karsiminen - palveluprosessin parantaminen käytäntöjä ja sähköisiä järjestelmiä yhtenäistämällä - kansalaisten, rakentajien ja elinkeinoelämän toimijoiden yhdenvertaisuuden parantaminen Uudistus on hallituksen aikataulun mukaan tarkoitus toimeenpanna vuoden 2016 aikana siten, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti vuoden 2017 alusta. Uudistus edellyttää muutoksia nykyiseen kuntalakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin. Ympäristöministeriö on asettanut maaliskuussa työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- ja organisointivaihtoehdoista sekä selvittämään niiden vaikutuksia kuntien muuhun toimintaan, muuhun viranomaisyhteistyöhön, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin ja asiantuntemukseen. Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista on valmistumassa ministeriössä. Rakennusvalvontayhteistyö on lisääntynyt Tampereen kaupunkiseudulla yksittäisin toimenpitein ja seudullisen työryhmän toiminnan kautta. Sen syventämistä on pohdittu mm. osana seutukaupungin mallia. Tällöin on todettu mm., että kaupunkiseudun kunnille rakennusvalvontapalvelu on tärkeä viranomainen elinvoiman ylläpitämisessä. Kuntalaiset ja elinkeinoelämä arvostavat nopeaa ja joustavaa palvelua lupaasioiden hoitamisessa. Kuntajohtajakokouksessa 15.8. linjattiin, että keskustelu rakennusvalvonnan kokoamisesta suurempiin yksiköihin käynnistetään, kun asiaa koskeva lainsäädäntö etenee. Muutoksia ennakoiden rakennusvalvon- 10/17
nan työryhmälle annettiin tehtäväksi valmistella esitys yhteistyön tiivistämisestä, toteutustavasta ja resurssoinnista seuraavilta osin: - sähköisen lupapalvelun käyttöönotto - rakennusjärjestysten yhtenäistäminen - palveluprosessien parantaminen - palvelutaksat Työryhmä ehdottaa seuraavaa etenemistä: a. Sähköiset palvelut toteutetaan aluksi Lupapiste.fi palvelun kautta. Palvelun käyttöönottavat Tampereen kaupunki ja mahdolliset kehyskunnat toimivat ensivaiheen uudistajina 2014. Työryhmä valmistelee kuntakokemusten perusteella 2015 esityksen sähköisten palvelujen kehittämisestä. Sähköisten palvelujen kehittäminen edellyttää resursointia. b. Rakennusjärjestysten osalta työryhmä kartoittaa omana työnä kuntien rakennusjärjestyksistä yhtenäistettävät asiat 2015 ja valmistelee sen pohjalta esityksen seudullisen rakennusjärjestyksen laadinnasta. Laadinnan käynnistäminen edellyttää resursointia. c. Palvelutaksojen osalta esitetään, että työryhmä käynnistää omana työnä 2015 kuntien välisen lupataksojen vertailun ja valmistelee esityksen taksojen yhtenäistämiseksi. d. Palveluprosessien parantamiseksi työryhmä esittää nykyprosessien laadun arviointia ja esitystä parhaista käytännöistä 2015 aikana. Työssä huomioidaan lähiaikoina valmistuva ympäristöministeriön selvitys. Rakennusvalvonnan rakenteellisten toimenpiteiden osalta asian jatkokäsittely kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa tehdään, kun ympäristöministeriön selvitys ja poliittiset linjaukset valmistuvat. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Etenemisen vaiheet Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 26.9.2014 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä työryhmän esityksen rakennusvalvontayhteistyön syventämisestä. 11/17
Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi todettiin, että kunnat pyrkivät ottamaan käyttöönsä Lupapiste.fi-palvelun vuoden 2015 aikana ja että mahdollisiin rakenteellisiin uudistuksiin palataan, kun lainsäädäntö etenee. 12/17
* 123 PAIKKATIETOPOHJAISEN SEUTUSUUNNITTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN, TILAN- NEKATSAUS Seutusihteeri Pohjonen ja hankesuunnittelija Turunen 19.9.2014 Seudullinen paikkatietohanke käynnistyi seutuyksikön koordinoimana kesäkuussa 2014. Hankkeen ensimmäisen vaiheen tavoitteeksi asetettiin: 1) Seudun asiantuntijatyöryhmien tietotarpeen selvittäminen, 2) Tällä hetkellä käynnissä olevien ja käynnistyvien hankkeiden selvittäminen, jotka sisällöllisesti vastaavat ja koskettavat Tampereen kaupunkiseudun paikkatiedon ja seututiedon kehittämistä, 3) Sovittujen aineistojen harmonisointi ja 4) Avaaminen rajapintapalveluiden avulla käyttöön. Rajapintapalveluiden hyödyntäminen tarkoittaa paikkatietoaineiston jakamista internetissä, jolloin tiedon saaminen on helpompaa ja aineisto on ajan tasalla. 5) Hankkeen jatkosuunnitelman täsmentäminen vuodelle 2015. Seudun asiantuntijatyöryhmien tietotarpeen selvittäminen Hankkeessa on selvitetty kesän aikana seudun asiantuntijatyöryhmien (MASTO, infra, liikenne ja hyvinvointipalvelut) tietotarpeet. Kyselyllä selvitettiin paikkaan sidotut aineistot ja niiden ominaisuustietoja, joita asiantuntijat pitävät tarpeellisina. Tietotarvekyselyllä saatiin vastaus, mitä tietoja suunnittelunäkökulmasta halutaan saada paikkatietoaineistosta (esim. koulun oppilasmäärä, kapasiteetti, esteettömyys). Tällä hetkellä käynnissä olevien hankkeiden selvittäminen Kesän 2014 aikana on selvitetty teemaltaan tai sijainniltaan Tampereen kaupunkiseutua koskettavat hankkeet, joilla on vaikutusta käynnissä olevan paikkatietohankkeen sisältöön. Nykytilan kartoitus osoitti, että Tampereen kaupunkiseutua koskettavia hankkeita on käynnissä, mutta hankkeiden toiminta ei ole toisiaan poissulkevaa tai päällekkäistä. Merkittävimmät seudulliset tietohankkeet ovat: 1) Tampereen kaupungin paikkatiedon kehittämishanke, 2) Tampereen kehyskuntien Pirnet- paikkatietoyhteistyö. 3) Pirkanmaan liiton vuonna 2015 käynnistymässä oleva aluetietopalveluhanke, Lisäksi kansallisia toimenpiteitä tiedon avaamisen, tiedon hyödyntämisen lisäämisen ja paikkatiedon avoimuuden lisäämiseen ovat mm. 4) Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkuna.fi-sivusto, joka kokoaa avoinna olevat paikkatietoaineistot kunnilta yhden sivuston taakse sekä 5) 6Aika-ohjelma, joka toimii rahoitusväylänä (painopisteinä avoin data, osallistamisen kehittäminen, tiedolla johtaminen, toimintamallien yhteistyö). Esitettyjen hankkeiden yhteistyön kasvattaminen on mielekästä seudun hankkeen jatkuessa vuodelle 2015. 13/17
Aineiston harmonisointi Paikkatietotyöryhmä on päättänyt, että alkuvaiheessa keskitytään MALja HYPA-aineistoihin. Paikkatietotyöryhmä keskittyy RASUn 2040 ja MAL-aiesopimuksen toteuttamisen ja seurannan kannalta tarpeellisten aineistojen koontiin, harmonisointiin ja julkistamiseen. Samanaikaisesti Tampereen kaupungin käynnistämä palvelupistemallinnus-työryhmä tuottaa seudulliset periaatteet koulujen ja päiväkotien ominaisuustiedoille sekä tiedon avaamiselle rajapinnoille. Nyt testattavia malleja voidaan myöhemmin laajentaa muille tietotarvealueille. Tiedon avaaminen - rajapintapalvelut Rajapintapalvelu on tekninen käyttöyhteys, jonka avulla asiakassovellus ottaa yhteyttä kuntien palvelimelle ja noutaa sieltä halutun aineiston omaan paikkatietosovellukseen. Käyttäjän kannalta tämä useimmiten tarkoittaa aineistojen avointa jakamista internetin välityksellä. Palvelun etuna on, että käyttäjä saa aineiston heti käyttöönsä eikä aineiston säilyttämisestä tai päivittämisestä tarvitse huolehtia. Seudun kunnat hyödyntävät rajapintapalveluita tällä hetkellä vaihtelevasti. Tavoitteena on saattaa kaikki kunnat rajapintapalveluiden hyödyntäjäksi vuoden 2014 aikana. Hankkeessa kehitetään tiedon saatavuutta. Saatavuuden parantuessa tiedon hyödyntäminen kasvaa, ja kuntien työskentelyä rasittavat tietokyselyt vähenevät. Tieto on tällöin myös ajan tasalla koko seudulla ja vertailukelpoista keskenään. Hankkeen työryhmä käsittelee syyskuun kokouksessaan toimenpidesuosituksia, joilla tähdätään sovittujen aineistojen avaamiseen rajapinnoille. Hankkeen jatkuminen vuodelle 2015 Vuoden 2015 aikana kehitetään seudullista paikkatietoa niin, että sitä hyödynnetään yhä laajemmin suunnittelussa, päätöksenteossa, viestinnässä ja osallistamisessa. Tämä vaatii sekä teknisten ratkaisujen kehittämistä että toimintatapojen suunnittelua. Vuoden 2015 teemat paikkatietohankkeessa painottuvat 1) osallistamisen kehittämiseen, 2) paikkatiedon käytön lisäämiseen päätöksenteossa ja suunnittelussa, 3) seudullisen aineiston kasvattamiseen ja avaamiseen, 4) elinkeinosektorin ja kuntalaisten huomioimiseen käyttäjinä. Vuodelle 2015 on tarkoitus hakea 6Aika-rahoitusta. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 26.9.2014 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tilannekatsauksen tiedoksi Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 14/17
124 KESKUSTELUASIAT (10 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: - Vaikutusten ennakkoarviointi sote-järjestämislaista 16.9.2014 - Kaupunkiseutujen tukiverkoston kokous 17.9 2014. - Kuntien lausuntoluonnokset sote-laista. - Kangasalan valmistelema työllisyyskannanotto lähetetään TEM:lle. - Keskusteltiin PSHP:n omistajaohjauksesta. - Keskusteltiin vesihuoltoyhteistyöstä Tampereen ratkaisu olisi kaupunginhallituksen kokouksessa 6.10. Seutujohtajan infoasiat: - Palaute SH:n ja KJK:n yhteisestä kokouksesta 24.9. Jatkotoimenpiteet 2-asteen rakenneuudistuksen vastanottamisessa. - Seutufoorumin valmistelun eteneminen - Kokoustiedotteet Seutusivistys 12.9. Seutusote 5.9. 15/17
125 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 19.6.2014 Lukiokoulutusyhteistyön kehittäminen RASU2040, luonnos hyv. AiRRport-konseptin jatkoselvitys Palveluverkko 15.8.2014 Rakennusvalvonnan linjaukset Rakennesuunnitelmaluonnos Raaka-maahankinnan seuranta Esitys työllisyysalueiksi TE-keskukselle 29.8.2014 peruttu Infrapalvelujen tuotteistus Ilmastotyön raportointi vuodelta 2013 Kaupunkiseudun joukkoliikenneuudistuksen toteuttaminen 12.9.2014 Kaupunkiseudun joukkoliikenneuudistuksen toteuttaminen Infrapalvelujen tuotteistus Ilmastotyön raportointi vuodelta 2013 Vesihuoltoyhteistyön eteneminen Esitys työllisyysalueiksi TE-keskukselle RAVA jatkopolku 24.9.2014 YHTEISKOKOUS SEUTUHALLITUKSEN KANSSA, ehdotuksia yhteisiksi asioiksi: RAKENNESUUNNITELMA, VESIHUOLTO, TOISEN ASTEEN KEHITTÄMINEN, MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi (MALverkoston selvitys) 26.9.2014 RASU 2040 vaikutusten arviointi, luonnos RASU 2040 toteuttamisohjelma, luonnos Rakennusvalvonnan jatkotoimenpiteet Seututietohankkeen työvaihe ja vuoden 2015 hankesuunnitelma 10.10.2014 RASU2040, ehdotus, keskustelu Seutuviestinnän kehittämistarpeet TOT 1-8/2014 24.10.2014 AiRRport 2. Vaihe, työn eteneminen Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen Talousarvio 2015, hyväksyminen Ylisen tilannekatsaus 7.11.2014 RASU2040, ehdotus, HYVÄKSYMINEN 21.11.2014 2.12.2014 (tiistai) 5.12.2014 19.12.2014 SH + KJK illanvietto 16/17
126 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.30. 17/17