ELEC-E8419 syksyllä 2017 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

Samankaltaiset tiedostot
ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento 1, tausta-aineistoa: Johdatus kurssiin, kurssin sisältö, kertausta

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.

DEE Sähkötekniikan perusteet

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Tasasähköyhteyden suuntaaj-asema. Ue j0ƒ. p,q

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento: Jännitteen säätö. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

DEE Sähkötekniikan perusteet

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

KVS2008. Pertti Kuronen

Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

4 Suomen sähköjärjestelmä

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016

Fingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus

S Suuntaajatekniikka Tentti

Fingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus

Päätös muutoksista nimetyn kantaverkon laajuuteen

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X

ELEC-C8001 Sähköenergiatekniikka, 5 op Kurssin tavoitteet, sisältö ja käytännön asiat

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa Liisa Haarla

Päätös muutoksista nimetyn kantaverkon laajuuteen

ELEC-C8001 Sähköenergiatekniikka, 5 op Kurssin tavoitteet, sisältö ja käytännön asiat

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

ELEC-C8001 Sähköenergiatekniikka, 5 op Kurssin tavoitteet, sisältö ja käytännön asiat

Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY

Kantaverkon nimeäminen

SATAVAKKA OY Kairakatu 4, Rauma Y-tunnus:

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Ohje kantaverkon nimeämisestä

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

Max teho [MW] Sisäänmeno -ulostulo käyrä [MBtu/h] 1 Hiili

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

Kantaverkon määritelmä ja kantaverkkoon kuuluvien sähköjohtojen ja laitteistojen nimeäminen --- SML (588/2013) 31 ja sen tulkinta

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Kohti eurooppalaista verkkoa

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet

Sähkömarkkinatiedon läpinäkyvyys eurooppalainen lainsäädäntö valmis. Markkinatoimikunta Katja Lipponen

Siirtojen hallinta 2014

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

Siirtojen hallinta 2015

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Webinaari Jari Siltala. Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi

Sähkötekniikka ja elektroniikka

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

Luku 13. Vaihtovirrat Sinimuotoinen vaihtojännite

Siirtojen hallintapolitiikkaluonnos keskeiset asiat markkinanäkökulmasta. Markkinatoimikunta Jyrki Uusitalo

S Suuntaajatekniikka Tentti

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Ajankohtaiskatsaus. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Kantaverkon nimeäminen Nimeämispäätösehdotus

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

SATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015

Fingrid Oyj. Järjestelmän varautumissuunnitelma

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Sähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Markkinaintegraation merkitys Fingridille

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

DEE Sähkötekniikan perusteet

Sähköjärjestelmän toiminta talven huippukulutustilanteessa

Transkriptio:

ELEC-E8419 syksyllä 2017 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Johdatus, sisältö, kertausta Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 11.9.2017 1

Tietoja kurssista Luennot: dosentti Liisa Haarla Laskuharjoitukset: Jussi Ekström, Mikko Laakkonen ja Janne Lappi Suorittaminen: Välikokeet tai tentti ja harjoitustyöt Kirjallisuus: Elovaara & Haarla: Sähköverkot 1 & Sähköverkot 2 [1] Esitiedot: ELEC-E841 Power Systems tai vastaavat tiedot 11.9.2017 2

Tietoja kurssista Ilmoittautukaa WeOodissa Pakolliset harjoitustyöt: Tietokoneharjoitus ja laskentaohjelmistodemo Harjoitus tehdään 2 hengen ryhmätöinä, arvostellaan hyväksytty tai hylätty - periaatteella. Demosta kirjoitetaan luentopäiväkirja Välikokeet ja tentit: 1. välikoe tiistaina 24.10.2017 2. välikoe ja tentti tiistaina 12.12.2016 Rästitentti maanantaina 29.1.2018 klo 16.0 19.0 Katsokaa salit WeOodista tai MyCourses sivuilta Ekskursio? Onko kiinnostusta? Vuonna 2016 vain 5 osallistui.

Ajankäyttösuunnitelma tunteina Luennot 10 2 20 Ekskursio 4? Laskuharjoitukset 9 2 18 Kontaktiopetus yhteensä Laskujen laskeminen 10 5 50 Tietokoneharjoitus ja demo 2 7 14 Kokeisiin valmistautuminen 20 Itsenäinen työskentely yht. 84 8 (tai 42 jos ekskursio) Välikokeet + 6 Yhteensä 12 tuntia / 5 op 4

Sisältö Kurssi antaa perustiedot sähkönsiirtoverkoista ja niiden tärkeimmistä komponenteista Kurssilla käsitellään: jännitteen valintaa ja jännitteensäätöä, siirtojohdon yhtälöitä, tehonjakolaskentaa, verkon vikoja ja häiriöitä, vikavirtoja ja symmetrisiä komponentteja, siirtoverkon suojausjärjestelmiä, staiiliutta, suurjännitteistä tasasähkövoimansiirtoa ja siirtorajojen määrittämistä 5

laskea Osaamistavoitteet eli kurssin käytyään opiskelija osaa: johdon pätö- ja loistehon, johdon päiden jännitteiden itseisarvot ja kulmat, silmukoidun verkon tehonjaon, johdon siirtokapasiteetin, rinnakkaisvikoja symmetrisillä komponenteilla 2 solmun verkoissa, kulmastaiiliutta pinta-alakriteerilla, releasetteluja yhdelle johdolle johtaa kulma- ja jännitestaiiliuden yhtälöt kertoa, mihin relesuojausta tarvitaan, miten verkon siirtokapasiteetti määritetään luetella tärkeimmät releet, suurjännitteisen tasasähköyhteyden ominaisuuksia verkon kannalta 6

Missä tarvitaan siirtotekniikkaosaamista? Siirtoverkkoyhtiöissä, alue- ja jakeluverkkoyhtiöissä (Fingrid Oyj, Helen Sähköverkot, Vantaan Energia, E-On, Elenia, Fortum ) Valmistavassa teollisuudessa (ABB, Siemens, GE Grid Solutions ) Sähköntuotantoyhtiöissä (Fortum, Kemijoki Oy, TVO ) Viranomaistoiminnassa (Energiavirasto, Työ- ja elinkeinoministeriö...) Järjestöissä (ENTSO-E, Energiateollisuus ry... ) Suunnittelu-, urakointi- ja konsulttiyhtiöissä (Voimatel, Empower, ÅF-Consult ) Yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa 7

Taustatietoja 8

Voimajärjestelmälinkkejä http://www.svk.se/drift-av-stamnatet/stamnatskarta/ http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelmantila/sivut/default.aspx http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelmantila/sivut/pohjoismainen-voimajarjestelman-tila.aspx http://www.energinet.dk/flash/forside/index.html http://www.landsnet.is/raforkukerfid/kerfisstjornun/aflflutningurnuna/ http://www.statnett.no/en/market-and-operations/the-powermarket/the-power-situation/ Markkinatietoa: http://www.nordpoolspot.com/marketdata1/#/nordic/map Fingrid Online -appi kännyköihin 9

Sähkönsiirtoja Suomesta ja Suomeen http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/rajakapasiteetit/sivut/ruotsi1.aspx http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/rajakapasiteetit/sivut/ruotsi.aspx http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/rajakapasiteetit/sivut/ven%c%a4j% C%A4-400-kV.aspx http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/rajakapasiteetit/sivut/viro.aspx Mitattu siirto: Mitattu sähköenergian siirto Fingridin 400 kv:n ja muiden hallitsemien 110 kv:n yhteyksien kautta Venäjältä Suomeen. Kaupallinen siirto: Suunniteltu kaupallinen tuontiohjelma Venäjältä Suomeen. Sisältää Fingridin 400 kv:n ja muiden hallitsemien 110 kv:n yhteyksien kautta siirrettävän sähkön. Siirtokapasiteetti: Suunniteltu siirtokapasiteetti sisältää Fingridin 400 kv:n yhteydet ja muiden hallitsemien 110 kv:n yhteyksien kapasiteettia 160 MW. Elspot kapasiteetti: Fingridin vahvistama kapasiteetti Elspot-markkinalle 10

Sähkömarkkinatietoa ja tilastoja Nord Pool http://www.nordpoolspot.com/marketdata1/#/nordic/map Tilastoja https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipank ki/tilastot/sahkotilastot http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/maptoolcl osed.do?tamap&init1&plugin0&languageen &pcodeten00087&tooloxtypes 11

ENTSO-E ENTSO-E on kantaverkkoyhtiöiden eurooppalainen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin vuonna 2009. European Network of Transmission System Operators - Electricity http://www.entsoe.eu/ 12

Split of the unit transmission tariffs etween components related to TSO activities and other regulatory charges. Chart 6.1 in [2] Costs related to TSO activities: infrastructure (Deprecation, return on capital and OPEX), losses, system services, congestion. Other regulatory charges not directly related to TSO activities: stranded costs, pulic interest contriution, renewale energy and other. Detailed in Appendix 6 of the report [1]. [2] https://www.entsoe.eu/pulications/market-reports/documents/entso-e%20overview%20of%20transmission%20tariffs%202015_final.pdf 1

Sähkömarkkinalaki 588/201 2 luku 4 : Sähköverkkotoimintaa saa harjoittaa Suomessa sijaitsevassa sähköverkossa vain Energiamarkkinaviraston myöntämällä luvalla (sähköverkkolupa) 2 luku 8 : Energiamarkkinavirasto määrää sähköverkkoluvassa yhden kantaverkonhaltijan järjestelmävastaavaksi kantaverkonhaltijaksi. 5 luku 1 : Kantaverkkoa ovat: 1) nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdoista, sähköasemista ja muista laitteistoista koostuva valtakunnallinen yhtenäinen sähkön «siirtoverkko»; 2) kantaverkonhaltijan hallinnassa oleva, nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin rajayhdysjohto. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/201/2010588 14

Siirtoverkon määritelmiä Siirtoverkossa on suuri jännite ja siinä siirretään suuria tehoja Yleensä silmukoitu verkko, joissakin maissa pitkät etäisyydet. Nyrkkisääntö: silmukoitu verkko on siirtoverkkoa. Siirtoverkko on voimalaitosten ja alueverkkojen välissä. Kuormat liittyvät yleensä alueelliseen verkkoon, mutta suuret kuormat voivat liittyä suoraan siirtoverkkoon Siirtokykyä rajoittavat staiilius (pitkät johdot, suuri reaktanssi) tai komponenttien lämpeneminen (lyhyet johdot, sarjakompensoidut johdot, pieni reaktanssi) ja käyttövarmuusvaatimukset 15

Miksi verkossa on suuri jännite? Suuri teho vaatii suuren jännitteen tai/ja suuren virran. Jos 850 MVA:n generaattorin pääjännite on 20 kv, on virta nimellisteholla noin 25 ka. Virran siirtämiseen tarvitaan paksut kiskot, jotta virtalämpöhäviöt eivät sulata kiskoja. Ei ole mielekästä rakentaa pitkiä siirtojohtoja paksuilla kiskoilla, vaan käyttää johdoissa isoa jännitettä ja pienempää virtaa 400 kv:n siirtojohdoilla sama teho siirretään siten, että virta on noin 1220 A Siirtoverkon jännitteitä Suomessa: 110kV, 220 kv, 400 kv Siirtoverkon jännitteitä muualla: 12 kv, 45 kv, 500 kv, 765 kv... 16

Kertausta 17

Vaihe- ja osoitinsuureet u( t) 2 cos( wt) uˆ cos( wt) 0 e j0 i( t) 2I cos( wt -f) iˆcos( wt -f) I I -f Ie - jf Sinimuotoisia suureita voidaan käsitellä osoittimilla. Osoitinlaskenta on laskentaa kompleksiluvuilla: imaginaariakseli 0 -f I I -f positiiviset kulmat, kiertosuunta reaaliakseli x + jy z e jf x - jy z e -jf [] Mohan s. 2-2 18

Impedanssi I I -f Impedanssikolmio E E 0 E + - R jwl jx L 1 - j - jx Ł w C ł C jx C Z f R jx L Z R Z f + jx L - jx C Z R + wl - Ł wc ł 2 1 2 f Ø 1 Œ wl - - tan 1 wc Œ Œ R º ø œ œ œ ß Tehokerroin on cos f 19

Laske piirin impedanssi ja piirrä impedanssikolmio, f 50 Hz Z X j0,1 Ohm Z C j5,0 Ohm R 2,0 Ohm 20

Ratkaisu Z X j0,1 Ohm Z C j5,0 Ohm R 2,0 Ohm Z j0,1 + 2 (-5j) 2-5j 0,1j + -10j 5,8-68,2 o 0,1j -1.86 21,8 o 0,1j -1,7-0,69j -1,7-0,59j 1,82-18,9 o 21

1-vaihejärjestelmän teho 1-vaihejärjestelmä, kun virtapiirissä on vain resistanssia ja virta ja jännite ovat samassa vaiheessa (kulma f on nolla): p( t) 2I cos u( t) i( t) 2 ( wt) I 2 cos( wt) 2I cos( wt) [ cos0 + cos2wt] I[ 1+ cos2wt] u(t) p(t) i(t) Jännitteen ja virran välinen kulma f on nolla. Teho värähtelee kaksinkertaisella taajuudella virtaan ja jännitteeseen nähden. Teho on aina positiivinen ja se on pelkkää pätötehoa. 22

1-vaihejärjestelmän teho 1-vaihejärjestelmä, kun virtapiirissä on vain induktanssia ja virta on 90 astetta jännitettä jäljessä p( t) u( t) i( t) 2 cos( wt) 2I cos( wt - 90 ) 2I 1 2 [ sin(2wt) + sin0 ] I (2wt) 4 2 1 0-1 -2 - -4 0 200 400 600 Teho värähtelee kaksinkertaisella taajuudella virtaan ja jännitteeseen nähden nollan molemmin puolin. Piirissä on vain loistehoa. virta jännite teho 2 2

1-vaihejärjestelmän teho 1-vaihejärjestelmä, kun virta ja jännite eivät ole samassa vaiheessa. Virtapiirissä on resistanssi ja induktanssi, koska virta on jännitteestä jäljessä. p( t) u( t) 2I 1 2 i( t) 2 cos( wt) 2I cos( wt -f) [ cos( wt -wt + f) + cos( wt + wt -f)] I cosf + I cos(2wt -f) p(t) t Teho värähtelee kaksinkertaisella taajuudella virtaan ja jännitteeseen nähden nollan molemmin puolin. Piirissä on pätö- ja loistehoa.. u(t) i(t) 24

Pätö- ja loisteho Pätöteho tekee hyödyllistä työtä Yleensä loistehon halutaan olevan mahdollisimman pieni 25

Symmetrinen -vaihejärjestelmä Vaihejännitteet A, B ja C A B C C 120 120 A 120 120 120 B aikataso Osoittimet Kiertosuunta vastapäivään 26

Pää- ja vaihejännite Pääjännitteet AB, BC ja CA A A C AB A B CA BC AB B B C A CA B 120 120 A B BC B C C C Vaihejännitteet A, B ja C 27

Symmetrinen -vaihejärjestelmä Symmetrisessä tilassa olevassa - vaihejärjestelmässä virtojen ja jännitteiden hetkellisarvojen summa on nolla ja vektoreiden summa on nolla Symmetrisiä verkkoja voidaan laskea 1-vaihesijaiskytkennän avulla (esim. tehonjako (power flow, load flow) Nollavirtaa esiintyy, kun vaihevirtojen summa ei ole nolla. Näin on esimerkiksi maasulkujen aikana, epäsymmetrisillä kuormilla, vuorottelemattomilla johdoilla c c a i o u I o a I c 0 i 0 a u I n a a + i a + u + I + i + c + u + I I a I 0 0 c c + 0 0 c 0 A C B I Z kuorma N 28

-vaihejärjestelmän 1- vaihesijaiskytkentä a I a A a I a A c c a I c I 0 Z kuorma C B c a Z kuorma n N n N c I c I I C B Symmetrinen -v. järjestelmä: N- ja n-piste ovat samassa potentiaalissa. Siispä tähtipisteet voidaan yhdistää, eivätkä piirin virrat, jännitteet tai tehot muutu. Tästä seuraa, että symmetrisiä ilmiöitä voidaan laskea 1-vaihesijaiskytkennällä. Symmetrisiä asioita: tehonjako, -vaiheinen oikosulku. 29

a I a A a I a A a n I 0 Z kuorma N a n Z kuorma N c c I c C I B c c I c C I B Tehdään 1-vaihesijaiskytkentä cn I an a + n - I a A N I c f an I a n Osoitindiagrammit 0

Symmetrinen -vaihejärjestelmä 1 * v * v * * v v v v v * * * v * sin sin cos cos S S Z Z I Q I I Q P I I P S I I I S f f f f Kulma φ on jännitteen ja virran välinen vaihesiirtokulma, siis φ u φ i Tavallisesti induktanssin kuluttama loisteho on positiivinen ja kondensaattorin ottama loisteho negatiivinen. Siirtotekniikassa jännitteellä tarkoitetaan normaalisti pääjännitettä, ellei toisin ilmoiteta. Koko järjestelmän teho on kolme kertaa vaiheteho. Kun lasket pääjännitteillä, muista yhtälöissä oleva! Tehojen ja virran itseisarvot: Muista: cosf pätöteholle Muista sinf loisteholle

Symmetrinen -vaihejärjestelmä Tehon ja virran osoitinsuureet: S I * I P + jq I cosj + j I sinj Z Z v S S v v Kulma φ on jännitteen ja virran välinen vaihesiirtokulma, siis φ u φ i Näennäistehon yhtälö induktiiviselle johdolle on esitetty Elovaaran ja Haarlan Sähköverkot 1 -kirjan sivulta 219 2

Suhteellisarvot Valitse perusteho S (100 MVA, 1000 MVA, laitteen nimellisteho ) Valitse perusjännitteeksi pääjännite jokaisesta jännitetasosta, jota tarvitset (esim. 400 kv, 110 kv, 220 kv, 20 kv ) Laske perusvirta ja perusimpedanssi erikseen jokaiselle jännitetasolle Suhteellisarvot saadaan kun fysikaalinen arvo jaetaan perusarvolla On muitakin tapoja määritellä suhteellisarvot. Jos perusjännitteeksi valitaan vaihejännite, yhtälöt muodostuvat erilaisiksi S I Z, valittu S I S S Z S 2

-vaihejärjestelmä suhteellisarvoilla Muistisääntö: suhteellisarvoilla (per unit, pu, p.u.) laskettaessa ei tarvita kolmosen neliöjuurta, kun perusjännitteeksi on valittu pääjännite! * u s s ui i z u p ui cosf q ui sinf u p ui cosf i I I 4

-vaiheteho suhteellisarvoilla Harjoitus: osoita, että laskettaessa teho suhteellisarvoilla, ei tehon yhtälössä tarvitse kertoa :lla suhteellis arvoilla : p I S cosf I I cosf I Sijoitetaan S S I S cosf P S p 5

Lähteitä [1] Elovaara, Haarla: Sähköverkot 1 ja 2. Otatieto [2] ENTSO-E Overview of Transmission Tariffs in Europe: Synthesis 2015. ENTSO-E 2015. Saatavilla: https://www.entsoe.eu/pulications/market- reports/documents/entso- E%20Overview%20of%20Transmission%20tariffs%202015_FINAL.pdf [] Ned Mohan: First course on power systems, MNPere 2006, ISBN 0-9715292-7-2 6