Ennakoinnin ja tulevaisuudentutkimuksen menetelmät ja prosessi Kaakkois-Suomen ennakointiverkosto Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lappeenranta 11.4.2012 Tässä kuvasarjassa esillä olevat tekstit ja kuvat ovat tulevaisuutta, tulevaisuuden tukimusta tai ennakointia kartoittavaa taustamateriaalia, eivätkä ne välttämättä edusta Suomen hallituksen tai työ- ja elinkeinoministeriön virallista kantaa. 11.4.2012
16.11.2010
Tulevaisuusbarometreja Työvoima- ja koulutustarvetutkimus TKTT Yritysharava (KOTTI) Ammattibarometri PK-barometri Suhdannekyselyt (EK, ) Kuluttajabarometri (Tilastokeskus) Aluebarometri jne 31.3.2012
Työvoima- ja koulutus- tarvetutkimus 3.4.2012
TKTT Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) on vuosittain ELY-keskuksen toimialueella toteutettava yrityshaastattelukierros, jota on toteutettu vuodesta 2001 lähtien. Kysely kohdistetaan eri vuosina eri toimialoille. Tiedot kerätään työvoimatoimiston edustajan suorittamana henkilökohtaisena haastatteluna. Kysymykset käsittelevät mm. yritysten ennakoimaa työvoiman tarvetta, koulutustarpeita, osaamistarpeiden muutoksia, rekrytointiongelmia ja suhdannenäkymiä. Tuloksena saadaan alueellista ja työvoimatoimistokohtaista toimialatietoa, mikä auttaa julkista hallintoa suuntaamaan koulutusja palvelutarjontaansa paremmin yrityskentän tarpeita vastaavaksi. 16.11.2010
31.3.2012
Yritysharava - KOTTI Historia Yritysharavointi pohjautui Pohjois-Savossa 2001-2007 kahdessa eri ESR projektissa kehitettyyn malliin. Ensimmäinen hanke testasi mallia Työ 2000 -työllisyyshankkeessa. Hankeisäntänä oli Suomen suurimpiin yksityisiin työvoimakouluttajiin kuuluva Avartum Oy. Hanketta rahoitti Pohjois-Savon TE-keskus ESR-tukivaroin. Työ 2000 -hanke synnytti työmallin, jossa kyseltiin puhelinhaastatteluilla yrityksistä yhteiseksi ajateltuja merkittäviä tarpeita ja tietoja. Niistä koottiin atk-pohjainen tietokanta, joka raportoi ja säilyttää tarpeet kaikkien käyttäjien näkyvissä. Tietokanta mahdollisti myös yritysten tarpeiden käsittelyn ja niiden muutosten kirjaamisen ajantasaisesti. Toiminta laajeni Pohjois-Savosta viiteen maakuntaan Pohjois-Savon TE-keskuksen Toimivat työmarkkinat -hanke kehitti menetelmää edelleen tekemällä laajan alueen yritysten haastattelun vuosina 2004-2007. Toimivat työmarkkinat -hankkeessa ei tarvinnut paljon korjailla jo TYÖ 2000- mallin mukaisia tarvekysymyksiä yrityksiä varten. Tarkennettiin mm. koulutuksen kysymysasettelua siten, että koulutustarve tulee esiin laajemmin. Mutta se mitä tehtiin erityisesti, oli tulosnäkymät ja tulosraportoinnit, sekä niiden hierarkia. Lähtökohtana eivät olleet alun alkaenkaan pelkät työvoimahallinnon tarvitsemat tarvetiedot. Tarvekysymyksien piti olla helppoja vastata, ei liian tieteellisiä, toisaalta piti välttää, ettei turhaa kysytä, eikä puhelusta synny neuvontatilannetta. Sillä tarvekysymysten asettamisen jälkeen työmenetelmäksi valittiin puhelinhaastattelu. Haastattelun kestoksi kaavailtiin ns. nollakortissa, jossa yrityksellä ei ole ihmeempiä tarpeita noin 12 minuuttia. Pohjois-Savon myönteisten kokemusten jälkeen malli laajeni Pohjois-Karjalaan, Varsinais-Suomeen, Keski-Suomeen ja Kuusamon seutukunnan alueelle. Kehitys jatkui valtakunnallisena KOTTI-hankkeena vuoteen 2012 Vuoden 2009 alusta on mallia laajennettu koko maan alueelle Työ- ja elinkeinomisteriön rahoittamana valtakunnallisen hankkeena. Vaatimuksena on tuottaa lyhyen tähtäyksen ennakointitietoa, osallistua rakennemuutosalueiden "lamantorjuntatalkoisiin" ja lyhyenä hankeaikana tavoittaa noin 200 000 yritystä. 3.4.2012
Yritysharava - KOTTI Lähde: Kämäräinen Ilpo, Sentatel Oy (2007): Yritysharava, tietokannan toiminnallinen kuvaus 3.4.2012
Yritysharava - KOTTI Lähde: Kämäräinen Ilpo, Sentatel Oy (2007): Yritysharava, tietokannan toiminnallinen kuvaus 3.4.2012
Yritysharava - KOTTI Yritysharavahaastattelut 20.3.2009-17.6.2011 N= 216 754 Ei tavoitettu; 33 215; 15 % Kieltäytyi; 10 909; 5 % Lopettanut yritys; 6 999; 3 % Pöytälaatikkoyritys; 6 259; 3 % Rinnakkaisyritys; 2 206; 1 % Valmis; 157 166; 73 % 3.4.2012
Yritysharava - KOTTI 3.4.2012
Ammattibarometri 31.3.2012
Mikä on ammattibarometri? Ammattibarometri Prosessi ja työkalu, joka kokoaa paikallisen työnvälityksen, ammattien ja työmarkkinoiden asiantuntijoiden henkilökohtaiset näkemykset työvoiman kysynnän ja tarjonnan lähitulevaisuuden (½ - 1 vuotta) muutoksista - Millä alueilla ja/tai ammateissa on ylitarjontaa työvoimasta - Millä alueilla ja/tai ammateissa on pulaa työvoimasta - Taulukko tai karttaesitys Työpajatyöskentely TE-toimistossa työnvälityksen asiantuntijoiden kesken, 2-3 h Toteutetaan 3 kertaa vuodessa (tammi-, touko- ja syyskuu) Hiljaisen henkilökohtaisen tietämyksen lähteet: - Käynnit työnantajien (yritysten ja organisaatioiden) luona - Asiakasrajapintatieto - Työvoima- ja koulutustarvehaastattelujen (TKTT -yritys- ja työnantajahaastattelut) tarjoama tieto - Yritys-Harava haastattelujen tarjoama tieto (yrityshaastattelut) - PK-barometrin tarjoama tieto (3000-4000 yrityshaastattelua) - Muut yritys ja työnantajahaastattelut (mm. Tilastokeskus) http://ammattibarometri.te-keskus.fi (ELY-hallinnon intranet) http://www.luotain.fi/julkaisut/default.htm www.luotain.fi LÄHDE Jouni Marttinen 2012: Ammattibarometri ELY-keskusten lyhyen aikajänteen ennakointikäytäntö. Alustus seminaarissa: Alueiden ennakointiseminaari, 30.3.2012, Pori 30.3.2012
Ammattibarometri LÄHDE: http://www.luotain.fi/ 30.3.2012
Ammattibarometri LÄHDE: http://www.luotain.fi/ 30.3.2012
Ammattibarometri LÄHDE: http://www.luotain.fi/ 30.3.2012
Delfoi Delphi Delfi 13.12.2010
Delfi-menetelmän historia LÄHDE: Kerstin Cuhls, Delphi Method. Fraunhofer Institute for Systems and Innovation Research, Germany. 95 13.12.2010
Delfi-prosessi LÄHDE: Kerstin Cuhls, Delphi Method. Fraunhofer Institute for Systems and Innovation Research, Germany. 99 13.12.2010
Delfoi Ei ole olemassa mitään tiettyä oikeaoppista Delfoi-tekniikkaa Linstonen ja Turoffin määritelmä (1975): Delfoi-tekniikkaa voidaan luonnehtia kommunikaatioprosessin strukturointi-menetelmäksi, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöiden muodostamaa ryhmää kokonaisuutena käsittelemään mutkikasta ongelmaa. Voidaan käyttää arvojen, uusien näkemysten ja ideoiden tuomisessa suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi Kolme keskeistä piirrettä: anonymiteetti argumenttien iteraatio palaute Anne Laakso, HAMK ja Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 14.4.2011
Delfoi Asiantuntija-arvioiden jalostamiseen perustuva menetelmä Käytetty mm. tekniikan alan innovaatioiden ajoittamisessa Usein käytetään skenaariotyön pohjatietona, kun aikasarjatietoa ei ole saatavilla Erityisen hyödyllinen, jos asiantuntijoita ei voida saada saman pöydän ääreen tai halutaan eliminoida vahvojen persoonallisuuksien dominoiva vaikutus Kritisoitu mm. tavoitteestaan saavuttaa yksi konsensus sekä asiantuntijavalinnan vaikutuksesta lopputulokseen (tulosten edustavuus?) Anne Laakso, HAMK ja Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 14.4.2011
Delfoi Paneelin koko 20-200 henkilöä Osallistujat Tutkimusalan asiantuntijoita Käytäntöön panevien organisaatioiden asiantuntijoita Alan lainsäädännön ja hallinnon asiantuntijoita Muita relevantteja toimijoita (poliittiset puolueet, kuluttajaorganisaatiot, ympäristöorganisaatiot, talouselämän edustajat, työmarkkinajärjestöt...) Raadissa/paneelissa olevan ominaisuuksia asiantuntija kiinnostunut ja halukas olemaan mukana erilaisia näkökulmia omaava tulevaisuusorientoitunut argumentoiva Anne Laakso, HAMK ja Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 14.4.2011
Delfoi Asiantuntijajoukko, jonka jäsenet vastaavat kyselylomakkeeseen nimettömänä. LÄHDE: JOHN LUDLOW: Delphi inquiries and Knowledge Utilization, 99. TEOKSESSA: Murray Turoff and Harold A. Linstone (Toim.) (2002): The Delphi Method - Techniques and Applications. 16.11.2010
Delfoi-prosessi LÄHDE: Wikipedia, The Dephi Method. Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/delphi_method. 16.11.2010
Delfoi-prosessi LÄHDE: Skulmoski Hartman Krahn: The Delphi Method for Graduate Research. Journal of Information Technology Education, Volume 6, 2007. 3. 16.11.2010
Delfoi- Prosessi: Useita iteraatiokierroksia LÄHDE: M. SCHEIBE, M. SKUTSCH, and J. SCHOFER: Experiments in Delphi Methodology, 259. TEOKSESSA: Murray Turoff and Harold A. Linstone (Toim.) (2002): The Delphi Method - Techniques and Applications. 16.11.2010
Delfi-prosessi How to formulate topics 1 - Information & Communication 2 - Service & Consumption 3 - Management & Production 4 - Chemistry & Materials 5 - Health & Life Processes 6 - Agriculture & Nutrition 7 - Environment & Nature 8 - Energy & Resources 9 - Construction & Dwelling 10 - Mobility & Transport 11 - Space 12 - Big Science Experiments LÄHDE: Kerstin Cuhls, Delphi Method. Fraunhofer Institute for Systems and Innovation Research, Germany. 99-101 13.12.2010
Delfi-surveylomake LÄHDE: Kerstin Cuhls, Delphi Method. Fraunhofer Institute for Systems and Innovation Research, Germany. 99-102 Tuntemukseni aiheesta Merkittävä seuraavien teemojen kannalta Toteutumisajankohta Sektorit, joilla tarvitaan toimenpiteitä Jatkotoimenpiteet 13.12.2010
Delfoi Asiantuntijat vastaavat väitteisiin tai kysymyksiin LÄHDE: LAWRENCE H. DAY : Delphi Research in the Corporate Environment, 179. TEOKSESSA: Murray Turoff and Harold A. Linstone (Toim.) (2002): The Delphi Method. Techniques and Applications. 16.11.2010
Delfoi Asiantuntijat kommentoivat toistensa näkemyksiä LÄHDE: LAWRENCE H. DAY : Delphi Research in the Corporate Environment, 180. TEOKSESSA: Murray Turoff and Harold A. Linstone (Toim.) (2002): The Delphi Method. Techniques and Applications. 16.11.2010
Delfi-yhteenveto LÄHDE: Kerstin Cuhls, Delphi Method. Fraunhofer Institute for Systems and Innovation Research, Germany. 105 13.12.2010
Delfoi Suositeltava kierrosten määrä 2-4 Vastaajien motivointi tärkeää Kyselylomake testattava, kuten kyselylomakkeet aina Kysymyksiin liittyvät samat ongelmat kuin muissa kyselyissä (kysymysten pituus, sanojen merkitys, jne.) Onko tieto historiasta tai nykyisyydestä kaikilla sama vai varmistetaanko tämä tarjoamalla tietoa? Onko tieto johdattelevaa? Aikajänne: asiantuntijat yleensä lyhyellä välillä optimistisia, pitkällä pessimistisiä pitkä aikajänne lisää vastausten hajontaa tapahtumien haluttavuus ja todennäköisyys ovat eri asioita, jotka helposti sekoitetaan kysytäänkö yksilön vai organisaation näkemystä Anne Laakso, HAMK ja Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 14.4.2011
MURRAY TUROFF Delphi for Foresight and Large Groups Communications Dephi ei syntynyt alun perin (1975) tulevaisuuden tutkimuksen välineeksi vaan ryhmäkommunikaation prosessiksi, joka oli strukturoitu. Toimi alun perin kynällä ja paperilla Kierrokset kannattaa lopettaa, kun osallistujat eivät enää muuta kantojaan TREND DELPHI 1. Pyydä osanottajia piirtämään käyrä tulevaisuuteen 2. Jokaisen pitää kirjoittaa 3 perustetta ja oletusta sille, miksi piirsi käyrän niin kuin piirsi 3. Käyrät pyydetään takaisin ja poistetaan samanlaiset (jää jäljelle esim. 30 %) 4. Käyrät ja perustelut lähetetään takaisin, niin että jokainen joutuu arvioimaan toisten käyriä PROBLEM SOLVING DELPHI POLICY DELPHI CROSS IMPACT DELPH Kuinka motivoida osallistujat paneeliin? KOMANNEN ROUND IN ONGELMA a) pitää olla intohimo b) pitää luoda hyvä ilmapiiri LÄHDE: Turoff Murray (2009): Dephi for Foresight and Large Group Communicatios. LUENTO: Tuelvaisuuden Tutkimuksen seuran jarjestämä tileisuus. Helsingin Yliopisto 6.11.2009 6.11.2009
Toimintaympäristön muutosten tarkastelu: Heikot signaalit, Signaalit, Trendit ja Megatrendit 29.12.2010
Environmental Scanning: Toimintaympäristön ja sen muutosten tarkastelu Muutosvoimien jäljittäminen (monitorointi) muodostaa yhden tärkeimmistä tulevaisuudentutkimuksen tutkimusprosessin työvaiheista ES = Ilmiöiden ja niiden muutosten tarkastelua ja ymmärtämistä tapahtumien, päätöksenteon ja valintojen aikaansaamien erilaisten tulevaisuusseuraamusten näkökulmasta Megatrendien, trendien, signaalien, heikkojen signaalien, villien korttien, mustien joutsenten ja driving force ilmiöiden jäljittämisen, tunnistamisen ja analyysin Anne Laakso, HAMK & Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 29.12.2010
Heikoista signaaleista megatrendeihin Suuri Invarianssit Trendit Megatrendit Todennäköisyys Tunnettuus Selkeys Näkyvissä olo Havaittavuus Signaalit Heikot signaalit Pieni Lyhyt Villit kortit Mustat joutsenet Aikajänne Ajallinen vaikuttavuus Pitkä 20.3.2012
Tulevaisuuden muutosten ryhmittely, sektorointi, teemoittaminen 7.1.2011
PESTE-analyysi LÄHDE: Janne Hyvärinen 21.10.2009, Alueellinen ennakointi-toiminta Salon seudulla alustus, Aulanko, Hämeenlinna Foresight Network 2010: Political, Economic, Social, Technological, Legal and Environmental (PESTLE) R = Regionaalinen, alueellinen A = Administratiivinen, hallinnollinen C = Cultural, kultuurinen Jne.. PESTLERAC 29.12.2010
Tulevaisuuden muutosvoimia: MEGATRENDEJÄ Globalisaatio Ikääntyminen Kaakkois- Suomi Keskittyminen Ympäristön ja ekologian merkityksen kasvu 16.11.2010
Relevanssipuu TEEMA Osio 1 Osio 2 Osio 3 Osio 4 A B Z X Erityislohko 1. kolmannes 2. kolmannes 3. kolmannes 1990