Työyhteisön vapaaehtoisohjelman rakentaminen

Samankaltaiset tiedostot
Vapaaehtoisohjelman rakentaminen työyhteisölle

Työyhteisön vapaaehtoisohjelman rakentaminen

Työyhteisön vapaaehtoisohjelman rakentaminen yhdistykselle

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

- Muun muassa Ilka Haarni: Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Gaudeamus,

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI

- Monipuolinen kokemus vapaaehtoistoiminnan tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja käytännön kentästä.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Pääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Monimuotoisuutta tukeva johtaminen

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Vapaaehtoistoiminta on muuttunut mitä nyt tehdään? Näin meillä: case-esimerkkejä pop-up-luontoisen vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja


Vapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja - palveluiden kehittäminen digitaalisten sovellusten kautta. Vapaaehtoisverkostopäivät 7.11.

Fokusprosessia ohjeet

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

Terveellinen ruokavalio raskausdiabetesta sairastaville

Lahden 4H- yhdistys ry Neljänkaivonkatu LAHTI

Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka

Yrityksen työeläkevakuutukset, kuntoutus- ja eläkeasiat sekä työkykyjohtamisen työkalut kaikki yhdessä paikassa

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET

Muutosta ja tuloksellisuutta yhteistoiminnassa

IPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt

Osaston askeleet aluetyöntekijä vapaaehtoisen rinnalla, vapaaehtoisen rooli

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Lainsäädäntö - vapaaehtoistoiminnan este vai kannustin? Vapaaehtoistoiminta vanhustyössä -seminaari Elina Willberg

1 The Project Description Describe your project or volunteering activity and your participants

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Diabetestukiryhmä PALVELUPROJEKTIN SUUNNITTELUOPAS

Toimiva työyhteisö DEMO

Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: laatu akkreditointi. Jyväskylä, Dipl. Social Scientist Peter Hilger

Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi

Tiimin muodostaminen seurassa

Viesti kulkee! Aikku Eskelinen, Anne Sorko, Jyväskylän Yliopisto. Kuva:

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa Finlandiatalo

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku

Laadukkaan vapaaeht oist oiminnan t arkist uslist a

Kun nuori tulee töihin

Monitoimijaisen asiakastyön johtaminen perhekeskus- ja erityispalveluiden tasolla

YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI. Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä

Lappeenrannan tiedekirjasto yhteinen kirjasto INFORMAATIOALAN AKATEEMISET RY:N SYYSSEMINAARI ULLA OHVO

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Aloitetoiminnalla voi olla monia tavoitteita

Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet

Pedagogisen johtamisen katselmus

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Suunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Esitys vuosikokoukselle

VIESTI RY:N MENTOROINTI Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)

JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelmasta yleisesti Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta Edunvalvonta Koulutus

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

HENKILÖSTÖSTRATEGIA KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä

Kysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista

Järjestöjohtaminen. TYYn järjestöt. Rauli Elenius, pääsihteeri

RYHMÄMENTOROINTI. Jyväversitas-projektin esittely

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

IKÄIHMISTEN VAPAAEHTOISTOIMINTA

Diabeteskävelyt PALVELUPROJEKTIN SUUNNITTELUOPAS

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Valtakunnallinen AlueAvain Omaishoitajaliitto ry. Heidi Ristolainen Opintokeskus Sivis

RAKSAKYMPPI käytännöksi

Keski-Suomi pyöräilee -seminaarikiertueen työpaja. Koonti Elina Hasanen

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Transkriptio:

Tarvitaanko ammattitaitoista välittäjää? Välittäjä auttaa rakentamaan onnistuneita työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmia ja helpottaa sopivien työyhteisöjen ja vapaaehtoisorganisaatioiden kohtaamista! Kumpulantie 1 A, 6. kerros, 00520 Helsinki Lisätietoja: Suunnittelija Jatta Vikström jatta.vikstrom(at)kansalaisareena.fi p. 050-5903322 Työyhteisön vapaaehtoisohjelman rakentaminen Prosessiopas vapaaehtoistoimintaan osallistuville työyhteisöille Miksi työyhteisö tarvitsee kirjallisen ohjelman vapaaehtoistoimintaansa? Ohjelma määrittelee vapaaehtoistoiminnan merkityksen organisaatiolle selkeyttää ja ohjeistaa käytännön yhteistyötä ja toimintaa toimii työyhteisössä markkinoinnin ja tiedottamisen välineenä Miksi vapaaehtoisyhteisö tarvitsee kirjallisen ohjelman työyhteisöjen vapaaehtoistoimintaansa? Ohjelma määrittelee työyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan merkityksen vapaaehtoisyhteisölle selkeyttää ja ohjeistaa käytännön yhteistyötä ja toimintaa toimii yhteisössä markkinoinnin ja tiedottamisen välineenä Välittäjällä on hyvä paikallistuntemus ja verkosto-osaaminen sektorirajat ylittävät yhteistyösuhteet ja -taidot halu ja ammattitaito vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen kumppanuusosaaminen luovia ja joustavia työskentelytapoja ja käyttökelpoisia työkaluja: o kokemusta ja kuvauksia muista ohjelmista o Hyviä Käytäntöjä o projektinhallinnan työkaluja o tiedotus- ja motivointimateriaalia ajantasainen verkoston toimijoiden ja toiminnan tuntemus kyky ennakoida tulevia suuntauksia neuvottelutaito ideoiden yhteensovittamisessa Välittäjä tunnistaa ja auttaa yhdistämään eri osapuolten tarpeet, odotukset ja mahdollisuudet tekee ehdotuksia ja kerää ideoita sopii konsultointitason ja tukee projektinhallinnassa aktivoi ja huolehtii aikatauluista auttaa ongelmatilanteissa Sekä sovitulla tavalla ja sovitussa määrin huolehtii vapaaehtoisohjelman hallinnasta ja läpiviemisestä järjestää tarvittavat yhteistyötapaamiset tekee työpaikkakäyntejä suorittaa riskiarviointeja ja valmistelee riskienhallintasuunnitelmat tekee terveys- ja turvallisuustarkastuksia ja valmistelee tarvittavat turvallisuussuunnitelmat kouluttaa, valmentaa ja ohjaa huolehtii tiedottamisesta ja julkisuudesta sekä tiedotusmateriaaleista huolehtii seurannasta ja arvioinnista huolehtii tunnustus- ja kiitosprosesseista

Työyhteisön vapaaehtoisohjelman rakentaminen Prosessiopas työnantajille, työyhteisöille ja työntekijöille 1. Perustiedot 1.1 Yhteisö: 1.2 Vastuuhenkilö: 1.3 Puhelin/s-posti: 1.4 Työryhmän jäsenet: 1.5 Työryhmän työskentelyaikataulu ja muuta sovittua: 2. Nykytilanteeseen tutustuminen 2.1 Selviättekö ohjelman rakentamisesta itse vai tarvitsetteko ulkopuolista apua? Mistä voisi kysyä? Kuka ottaa yhteyttä? 2.2 Kenellä olisi jo kokemusta? Keiden avainhenkilöiden, mm. tiimijohtajien kanssa tulisi keskustella asiasta heti suunnittelun käynnistyessä? 2.3 Millaisiin toimintoihin työntekijänne haluaisivat osallistua? Voisiko asiaa selvittäviä kysymyksiä lisätä esim. osaksi (henkilöstö)kyselyä? 3. Tukea asialle koko organisaatiolta 3.1 Millä tavalla vapaaehtoisohjemaa markkinoidaan organisaationne sisällä? Vastuuhenkilö? Esittäkää menestyksekkäitä ohjelmia yrityksistä, jotka toimivat samalla alalla. Järjestäkää tutustumismahdollisuuksia toimintoihin ja kertokaa syntyvistä hyödyistä. Etsikää liittolaisia, keskustelkaa henkilökohtaisesti asialle jo myönteisten johtajien kanssa ja pyytäkää heiltä apua ja tukea asialle. Aloittakaa selkeällä organisaation toimintaan liittyvällä projektilla, jonka on mahdollista tuottaa helposti havaittavaa lisäarvoa. Keskijohdon tuen saaminen on tärkeää mutta haasteellista, sillä ohjelma vaikuttaa eniten juuri heidän työhönsä. Selittäkää heille, mikä ohjelma on, ja miten se toimii. Kertokaa hyödyt ja kuinka tärkeässä asemassa he ovat ohjelman onnistumisen kannalta ja kuinka he voivat tukea hanketta.

4. Yhdessä työntekijöiden kanssa 4.1 Työntekijöiden tulee tuntea vapaaehtoisohjelma omakseen. Miten työtekijät osallistuvat ohjelman rakentamiseen? 5.2 Mitkä ovat vapaaehtoisohjelmanne päämäärät? Mitä sen avulla halutaan saavuttaa? 5.3 Mitä organisaation sisäisiä rakenteita on olemassa, joita voitaisiin käyttää/hyödyntää ohjelman rakentamisessa ja toteuttamisessa? (sisäiset lehdet, ryhmät, clubit, ) 5. Tarpeiden ja päämäärien määritteleminen 5.1 Miksi työyhteisöllenne rakennetaan vapaaehtoisohjelma? Järjestäkää tilaisuuksia, joissa ohjelmaa työstetään yhteistyössä henkilöstön kanssa ja perustakaa työryhmä asiaa varten. Tiedottakaa avoimesti ja kuunnelkaa työntekijöitä. Huolehtikaa, että työtekijät ovat tietoisia tarjolla olevasta tuesta ja osaavat käyttää sitä. Miten ohjelma toteuttaa businesstavoitteita ja strategioita? Onko vapaaehtoisohjelma osa työyhteisön laajempaa sosiaalisen vastuun ohjelmaa? Onko tavoitteena julkisen imagon parantaminen? Onko tavoitteena työntekijöiden yhteiskunnallisen tietoisuuden lisääminen? Onko tavoitteena tiimien koulutus ja kehittyminen? Onko tavoitteena avustaa/auttaa niitä lähiyhteisöjä, joissa ohjelma toteutetaan? Onko tavoitteena lisätä työntekijöiden sitoutumista työnantajaan? Onko tavoitteena vahvistaa työyhteisön sisäisiä arvoja? 5.4 Mitä ulkopuolista apua/tukea ohjelman luomiseksi on tarjolla (asiantuntijoita, organisaatioita, )? 5.5 Mitä/millaista/miten vapaaehtoistyötä haluatte tehdä? 5.6 Miksi odotuksia työntekijöillä on vapaaehtoisuudesta? 6. Ohjelmamalli 6.1 Mitä kirjalliseen ohjelmaanne sisällytetään? Perustelut, hyödyt ja vapaaehtoistoiminnan arvon tunnistaminen Päämäärät ja tavoitteet Käytännön periaatteet: mm. työajan käytölle, In Kind- ja taloudelliselle hyväntekeväisyydelle, vapaaehtoisprojektien valintaperusteet Tiedottaminen Yhteistyö Seuranta ja arviointi Resurssit

6.2 Millaiset ovat vapaaehtoisohjelmanne periaatteet ja käytännöt? 7.3 Mistä saisitte lisää tietoa muista vapaaehtoisorganisaatioista? 7. Kumppanuuden muodostaminen Mahdollista kaikille työntekijöille? Palkallisella työajalla? Palkattomalla työajalla? Työaikajoustoin? Osana senioriohjelmaa? Kertaluonteisina tapahtumina? Osana tiimikoulutusta? Pitkäaikaisen sitoutumisen mahdollistavana säännöllisenä työaikapanostuksena? Asiantuntujavaihtona? Mentorointina? Lyhytaikaisena sijoituksena? Pitkäaikaisena sijoituksena? Johtokuntatyönä Kehityksellinen toimeksiantona (esim. koulutuksellinen, tiimiytys) Komennuksena (esim. 6-12 kk, mm. eläkkeelle siirtymisen tai rakenteellisten muutosten yhteydessä) 7.4 Mitkä ovat ohjelman hyödyt ja intressit eri osapuolille (työnantajalle, työntekijöille, vapaaehtoisorganisaatiolle)? Mitä lisäarvoa ohjelma tuottaa kullekin osapuolelle? 7.5 Miten etenette sopivien partnerien löytämisessä? Vastuuhenkilö? 8. Resurssien kohdentaminen 8.1 Mitä taloudellisista vaikutuksia (kustannuksia, tuloja) vapaaehtoisohjelmalla on budjettiinne? 7.1 Missä vapaaehtoisorganisaatioissa työtekijänne haluaisivat työskennellä, ja mitä/millaista/miten työtä he haluaisivat tehdä? 7.2 Mitä vapaaehtoisorganisaatioita tunnette entuudestaan? 8.2 Onko budjetti määritelty ja kuka vastaa taloudesta? 8.3 Kuinka paljon aikaa ja mitä muita resursseja on käytettävissä etukäteissuunnitteluun?

8.4 Mitä henkilö- ja materiaaliresursseja ohjelman toteuttaminen edellyttää? 8.5 Kuka yhteisössänne on vastuussa työyhteisöille suunnatuista vapaaehtoisohjelmista kokonaisuutena? 8.6 Oletteko neuvotelleet vapaaehtoisorganisaation kanssa kustannusten jakamisesta/kattamisesta? Mitä on sovittu? 9. Oikeat työt oikeille vapaaehtoisille 9.1 Vastaavatko tarjolla olevat vapaaehtoistehtävät työntekijöidenne odotuksia? 9.2 Edellyttääkö vapaaehtoisohjelma työntekijöiden ja sopivien tehtävien täsmäämistä? 10. Työpiste ja matkustaminen 10.1 Onko vapaaehtoistoiminnan työpiste helposti saavutettavissa? Miten olette huomioineet vapaaehtoisohjelmaanne liittyviä matkustustarpeet? 10.2 Syntyykö vapaaehtoisohjelmaan osallistuville matkakustannuksia? Mitä olette sopineet kulukorvauskäytännöistä? 11. Koulutus 11.1 Miten tarvittava perehdytys ja koulutus on organisoitu? Kuka vastaa koulutuksista? 11.2 Millä tavalla ja kuinka paljon työntekijöillänne on mahdollisuus osallistua vapaaehtoisyhteisön järjestämään koulutukseen? 12. Vakuutukset 12.1 Kattaako vakuutusturvanne vapaaehtoistoiminnan? Oletteko tarkistaneet vapaaehtoisorganisaation vakuutusten kattavuuden? Vastuuhenkilö? 13. Luottamuksellisuus 13.1 Oletteko selvillä salassapitovaatimuksista? Oletteko allekirjoittaneet tarvittavat salassapitosopimukset? Vastuuhenkilö?

14. Oikeudet ja velvollisuudet Vapaaehtoiset työntekijät Hyväksyttekö tarvittavat etukäteistarkastukset? Sitoudutteko teille tarjottavaan koulutukseen/perehdyttämiseen? Sitoudutteko suorittamaan sovitut tehtävät sovitussa aikataulussa? Sitoudutteko noudattamaan tehtävänkuvauksia ja sovittuja käytäntöjä? Sitoudutteko käyttäytymään hienotunteisesti sekä vaitiolovelvollisuuteen ja yksityisyyden suojaan? Sitoudutteko ilmoittamaan vapaaehtoistoimintaan liittyvät epäkohdat ja ongelmat vastuuhenkilöille? Sitoudutteko toimimaan ammattimaisesti ja edustamaan työnantajaanne kunnioittavalla tavalla? Sitoudutteko raportoimaan työnantajallenne vapaaehtoisohjelman kokemuksista? Työnantaja Sitoudutteko vapaaehtoisohjelman toimintaan? Sitoudutteko kirjaamaan selkeät vapaaehtoisohjelman periaatteet ja politiikan? Sitoudutteko määrittelemään vastuuhenkilöt ja varmistamaan heidän mahdollisuutensa neuvotella vapaaehtoisohjelmasta vapaaehtoisorganisaation kanssa? Mikäli vapaaehtoistoiminta tehdään työajalla, sitoudutteko irrottamaan sovitun henkilökunnan sovittuna aikana? Sitoudutteko avoimesti keskustelemaan kaikista tiedotus- ja markkinointitoiminnoista, joita haluatte liittää vapaaehtoistoimintaan? Sitoudutteko keräämään ja seuraamaan palautetta vapaaehtoisohjelmaan osallistuneelta henkilökunnaltanne? 15. Tiedottaminen, markkinointi, rekrytointi ja promootio Suusta suuhun rekrytointimenetelmä toimii. Pyytäkää vapaaehtoisia puhumaan asiasta työtovereilleen. Saakaa se kuulostamaan hauskalta!! Tehkää henkilöstölehteen juttuja vapaaehtoisista. Kutsukaa vapaaehtoisyhteisön edustajia kertomaan työntekijöille vapaaehtoistoiminnan merkityksestä ja mahdollisuuksista. Personoikaa ohjelma antakaa sille porukassa nimi! Huolehtikaa siitä, että ohjelman mahdollisuudet ovat kiinnostavia ja niitä on riittävästi. Kertokaa selkeästi, mitä merkitystä vapaaehtoisuudella on. Kertokaa, miten organisaationne on ohjelmaan sitoutunut, ja mikä on sen osuus osallistumisesta. 15.1 Miten työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmanne lanseerataan? Vastuuhenkilö? 15.2 Miten vapaaehtoisohjelmasta on tiedotettu sisäisesti ja raportoitu ulkoisesti? 15.3 Miten tiedonkulusta huolehditaan jatkossa? Vastuuhenkilö? 15.4 Oletteko neuvotelleet ja sopineet julkisuudesta yhteistyössä vapaaehtoisorganisaation kanssa? Mitä on sovittu? 15.5 Miten olette kiittäneet kaikkia ohjelman suunnitteluun osallistuneita? Tiimikoulutukset/tiedotukset Internetsivut Ilmoitustaulut Henkilöstölehdet Ilmoitukset Tiedotustilaisuudet

16. Vapaaehtoisten kiittäminen ja muistaminen 16.1 Kuinka kiitätte vapaaehtoisia? 17. Verkostotyön johtaminen ja hyvä yhteistyö Kiittäkää sekä yksittäisiä vapaaehtoisia että organisaatiota esim. tilaisuudella vapaaehtoistoiminnan viikolla: Sertifikaatit ja kiitoskirjeet Palkinto-ohjelmat Ehdollepano julkisiin vapaaehtoispalkintokilpailuihin Vuosittainen kiitostapahtuma Päivällinen Vastaanotto Kiitoskirje johdolta Vapaaehtoisorganisaation antamat todistukset 17.4 Miten keräätte vapaaehtoisten osallistumisen lukumäärätiedot ja tuntimäärät, ongelmat ja saavutukset? 17.5 Miten kerrotte säännöllisesti sekä vapaaehtoisille että vapaaehtoisyhteisölle, mitä hyötyä/lisäarvoa vapaaehtoisuus on tuottanut? 17.6 Kuinka usein lähetätte vapaaehtoisohjelmista kertovat vuosikertomukset yms. muun materiaalin vapaaehtoisyhteisölle? 17.1 Millä tavalla ohjelma suunnitellaan ja rakennetaan työyhteisönne ja vapaaehtoisyhteisön yhteistyönä? 17.2 Onko vapaaehtoisillanne käsitys vapaaehtoisyhteisön tarkoituksesta, tavoitteista ja missiosta? 17.3 Millaista palautetta tarvitsette? Miten saatte sitä? Vastuuhenkilö? 17.7 Mihin omiin tilaisuuksiinne kutsutte vapaaehtoisyhteisön mukaan, ja mihin heidän tilaisuuksiinsa tarjoudutte itse puhumaan? 17.8 Miten huolehditte siitä, että viestit kulkevat yhdenmukaisina kaikkiin suuntiin?

18. Arviointi 18.1 Miten vapaaehtoisohjelmanne onnistumista seurataan, mitataan ja arvioidaan? Arvioitavia osa-alueita voivat olla mm: Johtamisen tehokkuus Valmistelun sujuvuus Viestintä eri tahojen välillä Osallistuneiden lukumäärä Toiminnasta hyötyneiden lukumäärä Vapaaehtoistoiminnan tulokset Kustannusten suhde syntyneisiin tuloksiin/hyötyihin Tehokas ajankäyttö Tiedottaminen ja julkisuus Yhteistyön lisäarvo Kumppanuuden hyödyt ja lisäarvo Mahdollisuudet yhteistyöhön tulevaisuudessa Yhteisöllisen ja yksilöllisen hyvätahoisuuden lisääntyminen Näkökulman laajentuminen Osallistujien ja eri osapuolien tyytyväisyys