1(34) HALLINTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Kuntayhtymävaltuuston 13.9.2010 hyväksymä / Voimaantulo 1.1.2011. Kuntayhtymävaltuuston X.X.2013 hyväksymä / Voimaantulo 1.1.2014 1. Luku Yleiset määräykset 1 Perustehtävä Sairaanhoitopiiri edistää alueellaan väestön terveyttä ja järjestää tarpeellisen terveyden- ja sairaanhoidon sekä hoivan. 2 Hallintosäännön määräysten sisältö ja soveltaminen Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksenteko- ja kokousmenettelystä tarvittavilta osin sen lisäksi, mitä on määrätty jäsenkuntien hyväksymässä perussopimuksessa. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: - yhtymävaltuuston työjärjestys - tarkastussääntö - luottamushenkilöiden palkkiosääntö - ympäristöterveydenhuollon johtosääntö Tarkemmat ohjeet tämän hallintosäännön soveltamisesta sekä sairaanhoitopiirin muusta organisaatiosta antaa yhtymähallitus. Mitä tässä hallintosäännössä on sanottu viranhaltijoista, koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevia työntekijöitä.
2(34) 2. Luku Päätöksenteko ja kokousmenettely 3 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin kuntayhtymän toimielimissä yhtymävaltuustoa lukuun ottamatta. 4 Kokousaika ja paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 5 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään kokouskutsun yhteydessä. Kutsu yhtymähallituksen ja sen alaisen jaoston kokoukseen on annettava vähintään kuusi (6) päivää ennen kokousta. Näistä määräyksistä voidaan kuitenkin poiketa, jos asian erityinen kiireellisyys sitä vaatii. Kokouskutsu on toimielimen jäsenten lisäksi annettava kokouksessa läsnäoloon oikeutetuille. 6 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta.
3(34) 7 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hänen on kutsuttava varajäsenensä kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Kutsun varajäsenelle voi toimittaa myös toimielimen esittelijä tai hänen määräämänsä. 8 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää yksimielisesti ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 9 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. 10 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja, joka valitaan iältään vanhimman toimielimen jäsenen johdolla. 11 Läsnäolo- ja puheoikeus Kuntayhtymän eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: - yhtymähallituksen kokouksessa yhtymävaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla, toimialajohtajilla, hallintoylihoitajalla ja talouspäälliköllä - muun toimielimen kokouksessa yhtymähallituksen puheenjohtajalla ja sairaanhoitopiirin johtajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Yhtymähallituksen edustuksesta yhtymävaltuuston kokouksessa määrätään yhtymävaltuuston työjärjestyksessä. Toimielin nimeää pöytäkirjanpitäjän. 12 Yhtymähallituksen edustus muissa toimielimissä Yhtymähallitus voi määrätä yhtymähallituksen puheenjohtajan ja sairaanhoitopiirin johtajan lisäksi muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa.
4(34) 13 Esittely Asiat päätetään yhtymähallituksen ja sen alaisen jaoston kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Yhtymähallituksessa käsiteltävät asiat esittelee sairaanhoitopiirin johtaja. Yhtymähallitus voi yksittäistapauksessa määrätä myös muun viranhaltijan toimimaan esittelijänä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen, hänen sijaisekseen määrätty toimii esittelijänä, ellei toimielin muuta päätä. Ennen asian käsittelyä yhtymähallituksessa on esittelijän huolehdittava siitä, että ne johtavat viranhaltijat ja henkilöstö, joita asia koskee, ovat voineet perehtyä asiaan. Mikäli asian valmistelija on muu kuin asian esittelijä, tulee myös hänen valmistelussa asiasta esittämänsä kanta ilmetä valmisteluasiakirjasta. Henkilöstöryhmää koskevalla perehtymisellä tarkoitetaan, että asia on yhteistyömenettelyssä käsitelty. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 13 Esittely Asiat päätetään yhtymähallituksen ja sen alaisen jaoston kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Yhtymähallituksessa käsiteltävät asiat esittelee sairaanhoitopiirin johtaja. Yhtymähallitus voi yksittäistapauksessa määrätä myös muun viranhaltijan toimimaan esittelijänä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen, hänen sijaisekseen määrätty toimii esittelijänä, ellei toimielin muuta päätä. Ennen asian käsittelyä yhtymähallituksessa on esittelijän huolehdittava siitä, että ne johtavat viranhaltijat ja henkilöstö, joita asia koskee, ovat voineet perehtyä asiaan. Mikäli asian valmistelija on muu kuin asian esittelijä, tulee myös hänen valmistelussa asiasta esittämänsä kanta ilmetä valmisteluasiakirjasta. Henkilöstöryhmää koskevalla perehtymisellä tarkoitetaan, että asia on yhteistyömenettelyssä käsitelty. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Punaisella oleva teksti poistetaan, koska poikkeamat ovat johtuneet poikkeuksetta vain teknisistä tekstimuutoksista.
5(34) 14 Esteellisyyden toteaminen Esteellisen on ilmoitettava esteellisyydestä, jonka perusteella toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Esteellisyyden peruste on merkittävä pöytäkirjaan. 15 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä yhtymävaltuuston työjärjestyksessä määrätään. 16 Pöytäkirja Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Puheenjohtaja allekirjoittaa pöytäkirjan ja pöytäkirjanpitäjä varmentaa sen. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten, kuin siitä on vähintään yhtä päivää aikaisemmin ilmoitettu. Yhtymähallituksen pöytäkirja julkaistaan kuntayhtymän kotisivuilla. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään 1. järjestäytymistietoina: - toimielimen nimi; - kokouksen alkamis- ja päättymisaika, yksittäisen jäsenen saapumis- ja poistumisaika ja asiakohta, mikäli se poikkeaa kokouksen alkamis- ja päättymisajasta sekä kokouspaikka; - läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; - kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2. asian käsittelytietoina: - asiaotsikko; - selostus asiasta; - päätösehdotus; - esteellisyys; - tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; - äänestykset: äänestystapa, -järjestys, -esitys sekä äänestyksen tulos; - vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; - päätöksen toteaminen sekä - eriävä mielipide 3. laillisuustietoina: - oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; - puheenjohtajan allekirjoitus; - pöytäkirjanpitäjän varmennus;
6(34) - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä - merkintä nähtävilläpidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä. Pöytäkirjaan liitetään ohjeet, joissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 17 Päätöspöytäkirja ja päätösluettelo Viranhaltijan on pidettävä pöytäkirjaa päätöksistään. Viranhaltijoiden päätöksistä pidetään päätösluetteloa. 17 Päätöspöytäkirja ja päätösluettelo Viranhaltijan on pidettävä pöytäkirjaa päätöksistään. Viranhaltijoiden päätöksistä pidetään päätösluetteloa. Punaisella oleva teksti poistetaan päällekkäisyyden vuoksi, koska asiahallintajärjestelmästä muodostuu päätösluettelo = päätöspöytäkirja. 18 Yhtymähallituksen otto-oikeus Yhtymähallituksen alaisen toimielimen käsiteltävänä olleen päätöksen tai viranhaltijan tekemän päätöksen ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi voi päättää yhtymähallitus, yhtymähallituksen puheenjohtaja tai sairaanhoitopiirin johtaja. Yhtymähallituksen alaisen jaoston toimialaan liittyvistä viranhaltijan tekemästä päätöksestä otto-oikeus on jaostolla tai jaoston puheenjohtajalla, ellei yhtymähallitus ole jo ottanut asiaa käsiteltäväkseen. Otto-oikeutta on käytettävä seitsemän (7) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
7(34) 19 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Yhtymähallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava sille tekemistään päätöksistä. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä niistä asioista tai asiaryhmistä, joista yhtymähallitus on päättänyt, että se ei käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä seitsemän (7) päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei jossakin yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi.
8(34) 3. Luku Yhtymähallitus ja jaostot 20 Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallitus toimii kuntayhtymän perussopimuksen 2 :ssä määritellyissä tehtävissä kuntalain mukaisena monijäsenisenä toimielimenä, ellei jaostojen tehtävien ja päätösvallan suhteen muuta johdu. Yhtymähallituksen tehtävänä on huolehtia sairaanhoitopiirin toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita, seurata ja arvioida toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta. Yhtymähallituksen on arvioitava sairaanhoitopiirin palveluiden tehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Seurannan ja arvioinnin perusteella yhtymähallitus järjestää palvelut kokonaisvaikuttavuudeltaan tehokkaimmalla tavalla joko omana toimintana tai ulkopuolisilta hankittavina palveluina. Yhtymähallitus toimii palveluiden määrittäjänä ja tilaajana. Yhtymähallituksen on käsiteltävä sairaanhoitopiirin toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit ja osavuosikatsaukset sekä päätettävä toimenpiteistä, joihin ne antavat aihetta. Yhtymähallituksen on valmisteltava sairaanhoitopiiriä ja sen tehtäviä koskevat yhtymävaltuuston käsiteltäväksi tulevat asiat ja huolehdittava päätösten täytäntöönpanosta. Lisäksi yhtymähallituksen on huolehdittava yhteistyöstä palvelujen käyttäjien, alueen kuntien, alan tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. 20 Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallitus toimii kuntayhtymän perussopimuksen 2 :ssä määritellyissä tehtävissä kuntalain mukaisena monijäsenisenä toimielimenä, ellei jaostojen tehtävien ja päätösvallan suhteen muuta johdu. Yhtymähallituksen tehtävänä on huolehtia sairaanhoitopiirin toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita, seurata ja arvioida toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta. Yhtymähallituksen on arvioitava sairaanhoitopiirin palveluiden tehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Seurannan ja arvioinnin perusteella yhtymähallitus järjestää palvelut kokonaisvaikuttavuudeltaan tehokkaimmalla tavalla joko omana toimintana tai ulkopuolisilta hankittavina palveluina. Yhtymähallitus toimii palveluiden määrittäjänä ja tilaajana. Yhtymähallituksen on käsiteltävä sairaanhoitopiirin toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit ja osavuosikatsaukset sekä päätettävä toimenpiteistä, joihin ne antavat aihetta. Yhtymähallituksen on valmisteltava sairaanhoitopiiriä ja sen tehtäviä koskevat yhtymävaltuuston käsiteltäväksi tulevat asiat ja huolehdittava päätösten täytäntöönpanosta. Lisäksi yhtymähallituksen on huolehdittava yhteistyöstä palvelujen käyttäjien, alueen kuntien, alan tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Perustelut: Punaisella mainittu raportointimenettely poistetaan, koska sairaanhoitopiirillä on käytettävissä reaaliaikainen toiminnan ja talouden seurantajärjestelmä.
9(34) 21 Yhtymähallituksen ratkaisuvalta Toisaalla tässä säännössä määrättävien tehtävien lisäksi yhtymähallitus: 1. päättää palveluiden järjestämisessä noudatettavista periaatteista ja yleisistä ohjeista, 2. päättää toiminnan turvaamiseksi sekä tulosten saavuttamiseksi ja seuraamiseksi tarpeellisista asioista yhtymävaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti, 3. päättää palvelujen myymisen perusteista muille laitoksille tai kuntayhtymään kuulumattomille kunnille ja kuntayhtymille, 4. päättää lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältymättömien terveydenhuoltopalvelujen antamisesta työnantajille, 5. tekee ja irtisanoo sairaanhoitopiirin sopimukset ja sitoumukset 6. päättää tilojen vuokraamisesta sekä tilojen vuokralle antamisesta, 7. hyväksyy sairaanhoitopiirin käytön harjoittelupaikkana, 8. hyväksyy hankkeet ja hankinnat, 9. myöntää sairaanhoitopiirin toimivaltaan kuuluvista avustukset, 10. antaa harkinnanvaraisten palkantarkistusten ohjeet, 11. myöntää kuntalain 66 :ssä säädetyn vapautuksen ja lykkäyksen kunnallisesta maksusta, 12. antaa selityksen yhtymävaltuuston päätöstä koskevaan valitukseen, 13. päättää vahingonkorvauksen suorittamisesta silloin, kun sairaanhoitopiiri on korvausvelvollinen asiassa, 14. päättää helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä viranhaltijalle tai työntekijälle velvollisuudesta korvata sairaanhoitopiirille aiheuttamansa vahinko, 15. hakee muutoksen tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksiin sekä käyttää puhevaltaa toimialallaan, 16. asettaa jaostot ja toimikunnat sekä niiden määräajat, tavoitteet ja tehtävät, 17. nimeää muut kuin tässä säännössä mainitut tilivelvolliset, 18. hyväksyy sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen ohjeet, 19. hyväksyy hankintaohjeet, 20. päättää sosiaali- ja terveydenhuollon monijäsenisen toimielimen toimivaltaan kuuluviksi katsottavat asiat mikäli ne eivät kuulu perusterveydenhuollon jaoston, sosiaalijaoston tai ympäristöterveydenhuoltojaoston toimivaltaan, 21. ratkaisee muut mahdolliset toimialaansa kuuluvat asiat. Yhtymähallitus voi siirtää tässä säännössä annettua päätösvaltaansa alaisilleen jaostoille, toimikunnille tai viranhaltijoille. 21 Yhtymähallituksen ratkaisuvalta Toisaalla tässä säännössä määrättävien tehtävien lisäksi yhtymähallitus: 1. päättää palveluiden järjestämisessä noudatettavista periaatteista ja yleisistä ohjeista, 2. päättää toiminnan turvaamiseksi sekä tulosten saavuttamiseksi ja seuraamiseksi tarpeellisista asioista yhtymävaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti, 3. päättää palvelujen myymisen perusteista muille laitoksille tai kuntayhtymään kuulumattomille kunnille ja kuntayhtymille, 4. päättää lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältymättömien terveydenhuoltopalvelujen antamisesta työnantajille, 5. tekee ja irtisanoo toimivaltaansa kuuluvat sairaanhoitopiirin sopimukset ja sitoumukset 6. päättää tilojen vuokraamisesta sekä tilojen vuokralle antamisesta, 7. hyväksyy sairaanhoitopiirin käytön harjoittelupaikkana, 8. hyväksyy hankkeet ja hankinnat, 9. myöntää sairaanhoitopiirin toimivaltaan kuuluvista avustukset, 10. antaa harkinnanvaraisten palkantarkistusten ohjeet, 11. myöntää kuntalain 66 :ssä säädetyn vapautuksen ja lykkäyksen kunnallisesta maksusta, 12. antaa selityksen yhtymävaltuuston päätöstä koskevaan valitukseen, 13. päättää vahingonkorvauksen suorittamisesta silloin, kun sairaanhoitopiiri on korvausvelvollinen asiassa, 14. päättää helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä viranhaltijalle tai työntekijälle velvollisuudesta korvata sairaanhoitopiirille aiheuttamansa vahinko, 15. hakee muutoksen tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksiin sekä käyttää puhevaltaa toimialallaan, 16. asettaa jaostot ja toimikunnat sekä niiden määräajat, tavoitteet ja tehtävät, 17. nimeää muut kuin tässä säännössä mainitut tilivelvolliset, 18. hyväksyy sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen ohjeet, 19. hyväksyy hankintaohjeet, 20. päättää sosiaali- ja terveydenhuollon monijäsenisen toimielimen toimivaltaan kuuluviksi katsottavat asiat mikäli ne eivät kuulu perusterveydenhuollon jaoston, sosiaalijaoston tai ympäristöterveydenhuoltojaoston toimivaltaan, 21. ratkaisee muut mahdolliset toimialaansa kuuluvat asiat.
10(34) Yhtymähallitus voi siirtää tässä säännössä annettua päätösvaltaansa alaisilleen jaostoille, toimikunnille tai viranhaltijoille. Hallituksen ratkaisuvaltaan kuuluu tehdä ja irtisanoa vain toimivaltaansa kuuluvat sopimukset ja sitoumukset, koska jaostoilla on omat säännöksestä vastata omista sitoumuksista ja sopimuksista.
11(34) 22 Yhtymähallituksen alaisten jaostojen tehtävät Jaostojen tehtävänä on: 1. asettaa toimialansa toiminnalliset päämäärät ja tavoitteet, päättää voimavarojen suuntaamisesta, ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta, huolehtia alaisensa organisaation kehittämisestä sekä seurata toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, 2. käsitellä ja tehdä esitys toimialallaan yhtymähallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi kuuluvista asioista ja huolehtia päätösten täytäntöönpanosta, 3. toimia toimialansa lainsäädännön tarkoittamana monijäsenisenä toimielimenä sekä käyttää tälle toimielimelle lainsäädännössä säädettyä ratkaisuvaltaa. 23 Perusterveydenhuollon jaoston kokoonpano Yhtymähallituksen alaisuudessa toimii perusterveydenhuollon jaosto, jossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi (5) jäsentä, ja jokaisella heistä on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston valitsee yhtymähallitus. Perusterveydenhuollon jaoston esittelijänä toimii perusterveydenhuollon toimialajohtaja. 24 Perusterveydenhuollon jaoston ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty perusterveydenhuollon jaoston päätettäväksi, ratkaisee perusterveydenhuollon jaosto seuraavat toimialaansa kuuluvat asiat: 1. päättää tehtävänään olevien palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä, 2. päättää tehtävänään olevien palvelujen toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista, 3. päättää palveluista perittävien asiakasmaksujen perusteista yhtymävaltuuston määrittelemien yleisten perusteiden ja asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, 4. päättää palvelujen hankkimisesta ja myymisestä sekä tekee ja irtisanoo toimialaansa koskevat sopimukset, 5. päättää harkitsemassaan laajuudessa viranhaltijaorganisaationsa tehtävistä ja ratkaisuvallasta, 6. päättää viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi, 7. päättää muista yksilöhuoltoasioista, joita ei ole laissa, johtosäännössä tai yhtymähallituksen tai jaoston päätöksellä siirretty viranhaltijalle. Yhtymähallitus voi antaa tarkempia määräyksiä tämän pykälän mukaisen ratkaisuvallan käytöstä. Perusterveydenhuollon jaosto voi siirtää ratkaisuvaltaansa kuuluvia asioita alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi. 24 Perusterveydenhuollon jaoston ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty perusterveydenhuollon jaoston päätettäväksi, ratkaisee perusterveydenhuollon jaosto seuraavat toimialaansa kuuluvat asiat: 1. päättää tehtävänään olevien palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä, 2. päättää tehtävänään olevien palvelujen toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista, 3. päättää palveluista perittävien asiakasmaksujen perusteista yhtymävaltuuston määrittelemien yleisten perusteiden ja asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, 4. päättää palvelujen hankkimisesta ja myymisestä sekä tekee ja irtisanoo toimialaansa koskevat sopimukset ja sitoumukset, 5. päättää harkitsemassaan laajuudessa viranhaltijaorganisaationsa tehtävistä ja ratkaisuvallasta, 6. päättää viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi, 7. päättää muista yksilöhuoltoasioista, joita ei ole laissa, johtosäännössä tai yhtymähallituksen tai jaoston päätöksellä siirretty viranhaltijalle. Yhtymähallitus voi antaa tarkempia määräyksiä tämän pykälän mukaisen ratkaisuvallan käytöstä.
12(34) Perusterveydenhuollon jaosto voi siirtää ratkaisuvaltaansa kuuluvia asioita alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi. Punaisella esitetty lisäys on yhtenevä yhtymähallituksen ratkaisuvallan kanssa.
13(34) 25 Sosiaalijaoston kokoonpano Yhtymähallituksen alaisuudessa toimii sosiaalijaosto, jossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme (3) jäsentä, ja jokaisella heistä on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston valitsee yhtymähallitus. Sosiaalijaoston esittelijänä toimii sosiaalipalvelujen tulosalueen toimialajohtaja. 26 Sosiaalijaoston ratkaisuvalta 1. päättää tehtävänään olevien palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä, 2. päättää tehtävänään olevien palvelujen toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista, 3. päättää palveluista perittävien asiakasmaksujen perusteista yhtymävaltuuston määrittelemien yleisten perusteiden ja asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, 4. päättää palvelujen hankkimisesta ja myymisestä sekä tekee ja irtisanoo toimialaansa koskevat sopimukset, 5. päättää harkitsemassaan laajuudessa viranhaltijaorganisaationsa tehtävistä ja ratkaisuvallasta, 6. päättää viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi, 7. päättää asiakkaan tahdonvastaisista toimenpiteistä, mikäli niitä ei ole lainsäädännössä määrätty viranhaltijan päätettäväksi, 8. tekee esityksen hallinto-oikeudelle päihdehuoltolaissa tarkoitetun henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella, 9. päättää muista yksilöhuoltoasioista, joita ei ole laissa, johtosäännössä tai yhtymähallituksen/jaoston päätöksellä siirretty viranhaltijalle.. 26 Sosiaalijaoston ratkaisuvalta 1. päättää tehtävänään olevien palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä, 2. päättää tehtävänään olevien palvelujen toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista, 3. päättää palveluista perittävien asiakasmaksujen perusteista yhtymävaltuuston määrittelemien yleisten perusteiden ja asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, 4. päättää palvelujen hankkimisesta ja myymisestä sekä tekee ja irtisanoo toimialaansa koskevat sopimukset, 5. päättää harkitsemassaan laajuudessa viranhaltijaorganisaationsa tehtävistä ja ratkaisuvallasta, 6. päättää viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi, 7. päättää asiakkaan tahdonvastaisista toimenpiteistä, mikäli niitä ei ole lainsäädännössä määrätty viranhaltijan päätettäväksi, 8. tekee esityksen hallinto-oikeudelle päihdehuoltolaissa tarkoitetun henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella, 9. päättää muista yksilöhuoltoasioista, joita ei ole laissa, johtosäännössä tai yhtymähallituksen/jaoston päätöksellä siirretty viranhaltijalle. Yhtymähallitus voi antaa tarkempia määräyksiä tämän pykälän mukaisen ratkaisuvallan käytöstä. Sosiaalijaosto voi siirtää ratkaisuvaltaansa kuuluvia asioita alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi. Punaisella olevat tekstit ovat puuttuneet voimassa olevasta hallintosäännöstä.
14(34) 27 Ympäristöterveydenhuoltojaoston kokoonpano Yhtymähallituksen alaisuudessa toimii ympäristöterveydenhuoltojaosto, jossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi (6) jäsentä ja jokaisella heistä on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäseneksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan valita muitakin kuin yhtymähallituksen jäseniä ja varajäseniä. Jaoston valitsee yhtymähallitus. Ympäristöterveydenhuoltojaoston esittelijänä toimii terveysvalvonnan johtaja. 28 Ympäristöterveydenhuoltojaoston ratkaisuvalta 1. päättää tehtävänään olevien palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä, 2. päättää tehtävänään olevien palvelujen toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista, 3. päättää palveluista perittävien asiakasmaksujen perusteista yhtymävaltuuston määrittelemien yleisten perusteiden ja asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, 4. päättää palvelujen hankkimisesta ja myymisestä sekä päättää tehdä ja irtisanoa toimialaansa koskevat sopimukset, 5. päättää harkitsemassaan laajuudessa viranhaltijaorganisaationsa tehtävistä ja ratkaisuvallasta, 6. päättää viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi 7. hyväksyy valvontasuunnitelmat ja ohjelmat 8. arvioi valvontasuunnitelmien ja -ohjelmien toteutumista 9. laatii toimialansa vuotuisen talousarvio ja suunnitelmaesityksen 10. antaa kaavalausunnot, joiden vaikutus kohdistuu suureen ihmismäärään 11. päättää ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvista pakkokeinoista 12. päättää asuntoasioihin liittyvistä asumiskielloista ja teettämisistä 13. käsittelee toimialaansa kuuluvat valitukset ja kantelut 14. päättää toimialaansa kuuluvista uuden/muuttuvan lainsäädännön toimivallan siirroista 15. antaa selvitykset elintarviketurvallisuusvirastolle ja muille valvontaviranomaisille 16. valvoo valvontakohteista tehtävien viranhaltijapäätösten lainmukaisuuden noudattamista 28 Ympäristöterveydenhuoltojaoston ratkaisuvalta 1. päättää tehtävänään olevien palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä, 2. päättää tehtävänään olevien palvelujen toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista, 3. päättää palveluista perittävien asiakasmaksujen perusteista yhtymävaltuuston määrittelemien yleisten perusteiden ja asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, 4. päättää palvelujen hankkimisesta ja myymisestä sekä päättää tehdä ja irtisanoa toimialaansa koskevat sopimukset, 5. päättää harkitsemassaan laajuudessa viranhaltijaorganisaationsa tehtävistä ja ratkaisuvallasta, 6. päättää viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi 7. hyväksyy valvontasuunnitelmat ja ohjelmat 8. arvioi valvontasuunnitelmien ja -ohjelmien toteutumista 9. laatii toimialansa vuotuisen talousarvio ja suunnitelmaesityksen 10. antaa kaavalausunnot, joiden vaikutus kohdistuu suureen ihmismäärään 11. päättää ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvista pakkokeinoista 12. päättää asuntoasioihin liittyvistä asumiskielloista ja teettämisistä 13. käsittelee toimialaansa kuuluvat valitukset ja kantelut 14. päättää toimialaansa kuuluvista uuden/muuttuvan lainsäädännön toimivallan siirroista 15. antaa selvitykset elintarviketurvallisuusvirastolle ja muille valvontaviranomaisille 16. valvoo valvontakohteista tehtävien viranhaltijapäätösten lainmukaisuuden noudattamista Yhtymähallitus voi antaa tarkempia määräyksiä tämän pykälän mukaisen ratkaisuvallan käytöstä.
15(34) Ympäristöterveydenhuoltojaosto voi siirtää ratkaisuvaltaansa kuuluvia asioita alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi. Punaisella olevat tekstit ovat puuttuneet voimassa olevasta hallintosäännöstä.
16(34) 29 Kuntakohtaisen perusturvatyöryhmän kokoonpano Kuntakohtaisen perusturvatyöryhmän nimeää yhtymähallitus jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin johtajan esityksestä. Sairaanhoitopiirin edustaja toimii perusturvatyöryhmän yhdyshenkilönä ja huolehtii ryhmän avustamisesta. 30 Kuntakohtaisen perusturvatyöryhmän tehtävät Kuntakohtaisen perusturvatyöryhmän tehtävänä on ainakin: - hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmisteluun liittyvät tehtävät - kaikkia kuntia koskevan sekä kuntakohtaisen palvelusopimuksen vuotuinen arviointi ja seurantatehtävä - kuntakohtaisten palvelujen arviointi - kuntakohtaisen suorite- ja taloustoteuman seuranta poikkihallinnollisen yhteistyön edistäminen. 30 Kuntakohtaisen perusturvatyöryhmän tehtävät Kuntakohtaisen perusturvatyöryhmän tehtävänä on ainakin: - hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmisteluun liittyvät tehtävät - kaikkia kuntia koskevan sekä kuntakohtaisen palvelusopimuksen vuotuinen arviointi ja seurantatehtävä - kuntakohtaisten palvelujen arviointi - kuntakohtaisen suorite- ja taloustoteuman seuranta - poikkihallinnollisen yhteistyön edistäminen - terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman laadinta Punaisella todettu tehtäväalue on tarpeen, koska järjestämissuunnitelma laaditaan tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa. 31 Kuntajohtajaneuvottelukunta Jäsenkuntien omistajaohjauksen yhteistyöelimenä toimii jäsenkuntien johtajista muodostettu kuntajohtajaneuvottelukunta. Kuntajohtajaneuvottelukunnan tehtävänä on arvioida ja seurata palvelusopimusten toteutumista, valmistella omistajaohjauksen vuosiaikataulun mukaiset kuntien luottamushenkilöja virkamiesjohdon kokoukset. 31 Omistajaohjauskokous Jäsenkuntien omistajaohjauksen yhteistyöelimenä toimii jäsenkuntien johtajista muodostettu omistajaohjauskokous. Omistajaohjauskokouksen tehtävänä on valmistella omistajaohjauksen näkökulmasta yhtymähallitukselle menevät asiat pääpainon ollessa periaatteellisissa kysymyksissä, jotka kohdentuvat: palvelurakenteeseen mukaan lukien tuottavuuden parantaminen talouteen investointeihin yhteistoimintaan eli kaikkien neljän osa-alueen osalta strategisina pidettäviin linjakysymyksiin Kokoontumisajankohdat sovitetaan yhtymähallituksen kokousrytmitykseen tavoitteena saada käyttöön hallituksen kokouksen käsittelyyn tuleva luettelo kokousasioista. Omistajaohjauskokouksen rungon muodostavat jäsenkuntien kuntajohtajat ja jäsenkuntien nimeämä luottamushenkilöedustaja 1/kunta varaedustajineen sekä yhtymähallituksen puheenjohtajisto, puheenjohtajistoon kuulu-
mattoman poliittisen ryhmittymän edustaja ja sairaanhoitopiirin johtaja. 17(34) Omistajaohjauskokous kutsuu asiantuntijoina kuultavaksi asialistalla käsiteltävien asioiden luonteesta johtuen tarpeelliseksi katsottavat sairaanhoitopiirin viranhaltijat ja muut asiantuntijat. Punaisella kirjattu tekstimuutos perustuu kuntajohtajaneuvottelukunnan 18.6.2013 sopimiin linjauksiin sekä yhtymähallituksen 2.7.2013 päättämiin linjauksiin. 32 Yhtymähallituksen puheenjohtajiston kokous Yhtymähallituksen sisäisenä yhteistyöelimenä toimii yhtymähallituksen puheenjohtajistosta ja sairaanhoitopiirin johtajasta muodostuva työryhmä. Työryhmä kokoontuu yhtymähallituksen kokousaikataulun mukaisesti ja muutoinkin tarvittaessa. Työryhmä kutsuu kuultavaksi tarpeelliseksi katsomansa henkilöt. Työryhmän tehtävänä on työstää yhtymähallituksen kokouksiin tulevia asioita. Työryhmä suorittaa vuosittain myös sairaanhoitopiirin johtajaa koskevan tavoitekeskustelun. Voimassa olevassa hallintosäännössä ei ole ollut määräyksiä puheenjohtajiston kokouksesta, joka on osoittautunut hyvin toimivaksi yhteistyömuodoksi.
18(34) 4. Luku Organisaatio ja johtaminen 32 Tulosalueet Sairaanhoitopiiri jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin: erikoissairaanhoidon tulosalue, perusterveydenhuollon tulosalue, sosiaalipalvelujen tulosalue ja tukipalvelujen tulosalue. Lisäksi sairaanhoitopiirin johtajan alaisuudessa toimii keskushallinnon hallintopalveluyksikkö. 33 Tulosyksiköt Yhtymähallitus päättää tulosalueiden jakautumisesta tulosyksiköihin. 34 Lähipalveluyksikkö Jäsenkunnassa toimiva lähipalveluyksikkö muodostaa tulosyksikön. Lähipalveluyksikön vastuuhenkilö toimii raportointivastuullisena tulosaluejohtajan alaisuudessa. Lähipalveluyksikön vastuuhenkilö osallistuu kuntakohtaisen perusturvatyöryhmän toimintaan sen pysyväisluontoisena jäsenenä. 35 Työyksiköt (= kustannuspaikat) Tulosyksiköt jakautuvat tarvittaessa työyksiköihin (kustannuspaikkoihin). Tulosalueen toimialajohtaja nimeää tarvittavat työyksiköt kuultuaan ennen nimeämistä talouspäällikköä.
19(34) 36 Esimiesasemassa olevan viranhaltijan yleiset tehtävät Esimiehen tehtävänä on: 1. johtaa toimintaa sekä tehdä esityksiä ja aloitteita alueensa kehittämiseksi, 2. valvoa, että toiminta tapahtuu tehokkaasti ja taloudellisesti, 3. huolehtia suunnitelmien, talousarvion, toimintakertomuksen ja muiden asioiden valmistelusta, 4. huolehtia taloussuunnitelman, talousarvion sekä päätösten ja määräysten noudattamisesta ja sisäisestä valvonnasta, 5. huolehtia henkilöstösuunnittelusta, henkilöstön työajan tehokkaasta käytöstä ja tehtävien tarkoituksenmukaisesta järjestelystä, 6. huolehtia henkilöstön perehdyttämisestä tehtäviinsä sekä henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä, 7. huolehtia henkilöstön yhteistoiminnan kehittämisestä ja toimialansa sisäisestä tiedotustoiminnasta, 8. huolehtia yhteistyön ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä kuntayhtymän muiden sekä ulkopuolisten toimintojen kanssa. 37 Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin johtaja johtaa sairaanhoitopiirin toimintaa yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen tekemien päätösten, hyväksytyn strategian, taloussuunnitelman, talousarvion ja mahdollisten muiden suunnitelmien mukaan sekä vastaa toiminnan tuloksellisuudesta. Hän vastaa myös siitä, että yhtymähallitus voi toteuttaa 20-21 :ssä mainitut tehtävät ja vastaa yhtymähallituksen päätösten täytäntöönpanosta. Sairaanhoitopiirin johtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa kuntayhtymähallituksen puolesta sekä saada viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Sairaanhoitopiirin johtaja toimii keskushallinnon hallintopalveluyksikön johtajana. Sairaanhoitopiirin johtajan sijaisena toimii yksi toimialajohtajista. Sairaanhoitopiirin johtaja toimii kuntalain tarkoittamana tilivelvollisena. 38 Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin johtaja johtaa sairaanhoitopiirin toimintaa yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen tekemien päätösten, hyväksytyn strategian, taloussuunnitelman, talousarvion ja mahdollisten muiden suunnitelmien mukaan sekä vastaa toiminnan tuloksellisuudesta. Hän vastaa myös siitä, että yhtymähallitus voi toteuttaa 20-21 :ssä mainitut tehtävät ja vastaa yhtymähallituksen päätösten täytäntöönpanosta. Sairaanhoitopiirin johtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa kuntayhtymähallituksen puolesta sekä saada viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Sairaanhoitopiirin johtaja toimii keskushallinnon hallintopalveluyksikön johtajana. Sairaanhoitopiirin johtajan sijaisena toimii talouspäällikkö. Sairaanhoitopiirin johtaja toimii kuntalain tarkoittamana tilivelvollisena Talouspäällikön tehtäväkuva ja vastuut vastaavat kaikkein kattavimmin sairaanhoitopiirin johtajan hallinto- ja talouspainotteista tehtäväkuvaa.
20(34) 38 Toimialajohtaja Tulosaluetta johtaa toimialajohtaja. Toimialajohtaja toimii kuntalain tarkoittamana tilivelvollisena. Ei muutoksia. Toimialajohtajan tehtävänä on: 1. johtaa, suunnitella ja kehittää tulosalueensa toimintaa ja hallintoa, 2. vastata tulosalueen talouden suunnittelusta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä laadusta 3. vastata tulosalueen toiminnan yhteensovittamisesta sairaanhoitopiirin tavoitteiden ja muiden tulosalueiden toiminnan kanssa. Toimialajohtaja voi toimia myös tulosyksikön johtajana yhtymähallituksen päättämässä laajuudessa. Toimialajohtaja raportoi tulosalueensa toiminnasta ja taloudesta sairaanhoitopiirin johtajalle. 39 Johtajaylilääkäri/erikoissairaanhoidon tulosalueen toimialajohtaja Johtajaylilääkäri toimii erikoissairaanhoitolain tarkoittamana vastuulääkärinä sekä vastaa lääketieteellisestä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta. Johtajaylilääkäri raportoi tehtäväalueestaan sairaanhoitopiirin johtajalle. Johtajaylilääkärin tehtäviin sisältyvät myös erikoissairaanhoidon tulosalueen toimialajohtajan tehtävät tämän säännön 38 :n mukaisesti. Tehtävään voidaan sisällyttää myös toimiminen terveyden edistämisen vastuuhenkilönä. 40 Johtajaylilääkäri/erikoissairaanhoidon tulosalueen toimialajohtaja Johtajaylilääkäri toimii erikoissairaanhoitolain tarkoittamana vastuulääkärinä sekä vastaa lääketieteellisestä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta. Johtajaylilääkäri raportoi tehtäväalueestaan sairaanhoitopiirin johtajalle. Johtajaylilääkärin tehtäviin sisältyvät myös erikoissairaanhoidon tulosalueen toimialajohtajan tehtävät tämän säännön 39 :n mukaisesti. Tehtävään voidaan sisällyttää myös toimiminen terveyden edistämisen vastuuhenkilönä. Punaisella oleva teksti poistetaan, koska tehtäväluettelossa vastuualueena määritetään myös erikoissairaanhoidon tulosalueen toimialajohtajan tehtävät / muuttunut pykälänumerointi. 40 Kansanterveystyön vastuulääkäri/perusterveydenhuollon tulosalueen toimialajohtaja Kansanterveystyön vastuulääkäri toimii kansanterveyslain tarkoittamana vastuulääkärinä sekä vastaa oman vastuualueensa lääketieteellisestä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta. Kansanterveystyön vastuulääkäri raportoi tehtäväalueestaan sairaanhoitopiirin johtajalle. Vastuulääkärin tehtäviin sisältyvät myös perusterveydenhuollon tulosalueen toimialajohta- 41 Kansanterveystyön vastuulääkäri/perusterveydenhuollon tulosalueen toimialajohtaja Kansanterveystyön vastuulääkäri toimii kansanterveyslain tarkoittamana vastuulääkärinä sekä vastaa oman vastuualueensa lääketieteellisestä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta. Kansanterveystyön vastuulääkäri raportoi tehtäväalueestaan sairaanhoitopiirin johtajalle.
21(34) jan tehtävät tämän säännön 38 :n mukaisesti. Tehtävään voidaan sisällyttää myös toimiminen terveyden edistämisen vastuuhenkilönä. Vastuulääkärin tehtäviin sisältyvät myös perusterveydenhuollon tulosalueen toimialajohtajan tehtävät tämän säännön 39 :n mukaisesti. Tehtävään voidaan sisällyttää myös toimiminen terveyden edistämisen vastuuhenkilönä. Punaisella oleva teksti poistetaan, koska tehtäväluettelossa vastuualueena määritetään myös perusterveydenhuollon tulosalueen toimialajohtajan tehtävät / muuttunut pykälänumerointi.. 41 Hallintoylihoitaja Hallintoylihoitaja vastaa hoito- ja hoivatyön kokonaissuunnittelusta ja kehittämisestä yhteistyössä toimialajohtajien, ylihoitajien sekä hoito- ja hoivatyön lähiesimiesten kanssa sekä vastaa tehtäväalueensa tieteellisestä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta. Hallintoylihoitaja raportoi tehtäväalueestaan sairaanhoitopiirin johtajalle. 42 Talouspäällikkö Talouspäällikkö vastaa talousarvion ja taloussuunnitelman sekä tilinpäätöksen laadinnasta, talousraportoinnista ja tilastoinnista, rahoituksesta sekä toimialaansa kuuluvista sopimusasioista, säännöistä sekä kuntayhtymän hankinnoista. Talouspäällikkö toimii kuntalain tarkoittamana tilivelvollisena. Talouspäällikkö raportoi tehtäväalueestaan sairaanhoitopiirin johtajalle. 43 Tulosyksikön päällikkö Tulosyksikköä johtaa tulosyksikön päällikkö. Tulosyksikön päällikön tehtävänä on: 1. johtaa, suunnitella ja kehittää tulosyksikkönsä toimintaa ja hallintoa, 2. vastata tulosyksikön talouden suunnittelusta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä laadusta, 3. vastata tulosyksikön toiminnan yhteensovittamisesta muiden tulosyksikköjen toiminnan kanssa.
22(34) Tulosyksikön päällikkö raportoi yksikkönsä taloudesta ja toiminnasta tulosalueen toimialajohtajalle. 44 Työyksikön esimies Työyksikön esimies johtaa työyksikön toimintaa sekä vastaa sen yhteensovittamisesta muiden työyksikköjen toiminnan kanssa. Työyksikön esimies raportoi yksikkönsä taloudesta ja toiminnasta tulosyksikön päällikölle. 45 Johtoryhmät Sairaanhoitopiirissä on keskushallinnon johtoryhmä, jonka tehtävänä on tukea sairaanhoitopiirin johtajaa ja toimialajohtajia toimintojen suunnittelussa, kehittämisessä ja yhteensovittamisessa. Sairaanhoitopiirin johtaja nimeää keskushallinnon johtoryhmän, joka kokoontuu sairaanhoitopiirin johtajan kutsusta ja hänen puheenjohdollaan. Sairaanhoitopiirin johtaja voi kutsua kokoukseen asiantuntijoita. Toimialajohtaja nimeää kullekin tulosalueelle oman johtoryhmänsä, joka kokoontuu toimialajohtajan kutsusta ja hänen puheenjohdollaan. Johtoryhmien jäsenet vastaavat sisäisestä tiedottamisesta tulosalueellaan ja yksiköissään. Henkilöstö nimeää yhden edustajan ja varaedustajan johtoryhmiin. Keskushallinnon johtoryhmän kokouksista tehtävät pöytäkirjat toimitetaan yhtymähallituksen jäsenille tiedoksi. 46 Päätöksenteko ja toimivallan siirtäminen Sairaanhoitopiirin johtaja sekä toimialajohtajat tekevät kukin johtamaansa toimintaa koskevat, yhtymähallituksen ohjeissaan tarkemmin yksilöimät päätökset. Edellä mainitut johtajat voivat kirjallisella päätöksellä siirtää tässä säännössä annettua päätösvaltaansa alaisilleen viranhaltijoille. Tulosalueen ylihoitaja/ylihoitajat ovat toimialajohtajan alaisia. Edelleen delegointi ei ole sallittua. 47 Päätöksenteko ja toimivallan siirtäminen Sairaanhoitopiirin johtaja sekä toimialajohtajat tekevät kukin johtamaansa toimintaa koskevat, yhtymähallituksen ohjeissaan tarkemmin yksilöimät päätökset. Edellä mainitut johtajat voivat kirjallisella päätöksellä siirtää tässä säännössä annettua päätösvaltaansa alaisilleen viranhaltijoille. Tulosalueen ylihoitaja/ylihoitajat ovat toimialajohtajan alaisia. Edelleen delegointi ei ole sallittua.
23(34) Päätökset, joita viranhaltija tekee hänelle annetun päätösvallan nojalla, allekirjoittaa päätöksen tekijä. Mikäli viranhaltija on estynyt (poissa virantoimituksesta tai esteellinen) tekemään päätöksiä; noudatetaan seuraavaa menettelyä: - varahenkilö tai viransijainen tekee päätökset ilman eri valtuutusta, jos sellainen on nimetty, - jos sijaista ei ole, tai viranhaltija on jäävi, tekee päätökset ilman eri valtuutusta viranhaltijan esimies. Päätösvalta siirretään kirjallisella yksilöidyllä päätöksellä toistaiseksi tai erityisestä syystä määräajaksi. Päätösvalta voidaan siirtää vain alaisena toimivalle viranhaltijalle. Päätösvallan siirtämistä koskevista päätöksistä lähetetään tiedot arkistovastaavalle sairaanhoitopiirin arkistossa pidettävää päätösrekisteriä varten. Kuntalain mukaisesti päätösvallan edelleen siirtämisen suorittanut viranhaltija ei voi ottaa alaisensa päättämää yksittäistä asiaa päätettäväkseen, vaan päätöksen ottaminen hallituksen käsiteltäväksi voi tapahtua vain hallintosäännön 18 19:ssä kuvatulla tavalla. Silloin kun hallintosäännössä mainittu viranhaltija on siirtänyt päätösvaltaansa toiselle viranhaltijalle, ei tämä voi enää siirtää päätösvaltaansa kolmannelle viranhaltijalle. Päätökset, joita viranhaltija tekee hänelle annetun päätösvallan nojalla, allekirjoittaa päätöksen tekijä. Mikäli viranhaltija on estynyt (poissa virantoimituksesta tai esteellinen) tekemään päätöksiä; noudatetaan seuraavaa menettelyä: - varahenkilö tai viransijainen tekee päätökset ilman eri valtuutusta, jos sellainen on nimetty, - jos sijaista ei ole, tai viranhaltija on jäävi, tekee päätökset ilman eri valtuutusta viranhaltijan esimies. Päätösvalta siirretään kirjallisella yksilöidyllä päätöksellä toistaiseksi tai erityisestä syystä määräajaksi. Päätösvalta voidaan siirtää vain alaisena toimivalle viranhaltijalle. Päätösvallan siirtämistä koskevista päätöksistä lähetetään tiedot arkistovastaavalle sairaanhoitopiirin arkistossa pidettävää päätösrekisteriä varten. Kuntalain mukaisesti päätösvallan edelleen siirtämisen suorittanut viranhaltija ei voi ottaa alaisensa päättämää yksittäistä asiaa päätettäväkseen, vaan päätöksen ottaminen hallituksen käsiteltäväksi voi tapahtua vain hallintosäännön 18 19:ssä kuvatulla tavalla. Silloin kun hallintosäännössä mainittu viranhaltija on siirtänyt päätösvaltaansa toiselle viranhaltijalle, ei tämä voi enää siirtää päätösvaltaansa kolmannelle viranhaltijalle. Punaisella oleva teksti poistetaan, koska muun muassa käyttösuunnitelmassa määritellään vuosittain muuttuvia ratkaisuvaltaan liittyviä määräyksiä.
24(34) 5. Luku Toimivalta henkilöstöasioissa 47 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan sekä työsopimussuhteeseen ja työntekijään liittyvistä asioista, joista on säädetty laissa, päättää yhtymähallitus, ellei tässä hallintosäännössä ole muuta määrätty. 48 Viran perustaminen, lakkauttaminen ja muuttaminen työsuhteeksi sekä palkkauksesta päättäminen Viran perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää yhtymävaltuusto. Yhtymähallitus päättää sairaanhoitopiirin virkojen muuttamisesta työsuhteiksi. Perustetun viran tehtäväkohtaisen palkkauksen vahvistaa asianomaisen viranhaltijan valinnasta päättävä viranomainen. Se viranomainen, joka täyttää viran tai ottaa työsopimussuhteeseen, päättää samalla tehtäväkohtaisesta palkasta sairaanhoitopiirissä hyväksytyn työn vaativuuden arvioinnin mukaisesti. Se viranomainen, joka täyttää viran tai ottaa työsopimussuhteeseen päättää palkan henkilökohtaisesta harkinnanvaraisesta osasta yhtymähallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Palvelusaikaan perustuvat lisät päättää kuitenkin henkilöstöpalveluyksikön päällikkö. 49 Viran haku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita tämän säännön mukaan viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Yhtymävaltuuston valitsemien viranhaltijoiden viran julistaa haettavaksi kuitenkin yhtymähallitus. Avoimista viroista ja työsopimussuhteista pidetään luetteloa henkilöstötoimistossa. Luvat avointen tehtävien täyttöön myöntää sairaanhoitopiirin johtaja kuultuaan asianomaista tulosalueen johtoryhmää ja keskushallinnon johtoryhmää.
25(34) 50 Kelpoisuusehdot Sairaanhoitopiirin johtaja Ylempi korkeakoulututkinto, riittävä sosiaali- tai terveydenhuollon kokemus, kunnallishallinnon tuntemusta sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Johtajaylilääkäri / Erikoissairaanhoidon tulosalueen toimialajohtaja Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa 559/94 säädetty laillistus tai lupa toimia lääkärin tehtävissä sekä erikoislääkärin pätevyys ja riittävä kokemus alansa hallintoja johtamistehtävissä. Kansanterveystyön vastuulääkäri / Perusterveydenhuollon tulosalueen toimialajohtaja Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa 559/94 säädetty laillistus tai lupa toimia lääkärin tehtävissä sekä yleislääketieteen tai muun erikoisalan erikoislääkärin pätevyys ja riittävä kokemus alansa hallinto- ja johtamistehtävissä. Hallintoylihoitaja Terveystieteiden ylempi korkeakoulututkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto sekä lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen laillistus ja kokemusta alansa hallinto- ja johtamistehtävistä. Sosiaalipalvelujen tulosalueen toimialajohtaja Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa 272/2005 pääasiassa hallinnollisiin sosiaalihuollon johtotehtäviin vaadittava kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Tukipalvelujen tulosalueen toimialajohtaja Virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, riittävä kokemus kunnallistalouden ja - hallinnon tehtävissä sekä johtamistehtävissä. Terveysvalvonnan johtaja Laillistettu eläinlääkäri tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä edellä mainittujen lisäksi riittävä käytännön kokemus terveysvalvonnan alalta. Talouspäällikkö: Virkaan soveltuva korkeakoulututkinto, riittävä kokemus kunnallistalouden ja -hallinnon tehtävissä sekä riittävä kokemus hallinto- ja johtamistehtävissä. Henkilöstöpäällikkö: Virkaan soveltuva korkeakoulututkinto, riittävä kokemus kunnallistalouden 51 Kelpoisuusehdot Sairaanhoitopiirin johtaja Ylempi korkeakoulututkinto, riittävä sosiaali- tai terveydenhuollon kokemus, kunnallishallinnon tuntemusta sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Johtajaylilääkäri / Erikoissairaanhoidon tulosalueen toimialajohtaja Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa 559/94 säädetty laillistus tai lupa toimia lääkärin tehtävissä sekä erikoislääkärin pätevyys ja riittävä kokemus alansa hallinto- ja johtamistehtävissä. Kansanterveystyön vastuulääkäri / Perusterveydenhuollon tulosalueen toimialajohtaja Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa 559/94 säädetty laillistus tai lupa toimia lääkärin tehtävissä sekä yleislääketieteen tai muun erikoisalan erikoislääkärin pätevyys ja riittävä kokemus alansa hallinto- ja johtamistehtävissä. Hallintoylihoitaja Terveystieteiden ylempi korkeakoulututkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto sekä lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen laillistus ja kokemusta alansa hallinto- ja johtamistehtävistä. Sosiaalipalvelujen tulosalueen toimialajohtaja Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa 272/2005 pääasiassa hallinnollisiin sosiaalihuollon johtotehtäviin vaadittava kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Tukipalvelujen tulosalueen toimialajohtaja Virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, riittävä kokemus kunnallistalouden ja -hallinnon tehtävissä sekä johtamistehtävissä. Terveysvalvonnan johtaja Laillistettu eläinlääkäri tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä edellä mainittujen lisäksi riittävä käytännön kokemus terveysvalvonnan alalta. Talouspäällikkö: