Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Päivämäärä 18.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ
NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Versio 04 Päivämäärä 2017-09-18 Dokumentti Viite 1100019533 / PO16-5068 Versiohistoria: Versio Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Hyväksyjä 01 08.09.2017 SSAL ANTL SANSU MIBR 02 11.09.2017 SSAL, ANNAL ANTL SANSU MIBR 03 14.09.2017 SSAL, ANNAL ANTL SANSU MIBR 04 18.09.2017 SSAL, ANNAL ANTL SANSU MIBR Ramboll P.O: Box 25 Säterinkatu 6 FI-02601 ESPOO Finland T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
SISÄLLYSLUETTELO 1. LAUSUNNON LÄHTÖKOHDAT 1 1.1 Tavoite 1 1.2 Yhteenveto käytöstä poistamisen menettelyistä 1 2. POISTAMISEN YMPÄRISTÖTARKASTELU 3 2.1 Arviointimenetelmä 3 2.2 Arviointi yleisellä tasolla 4 3. JOHTOPÄÄTÖKSET 12 4. LÄHTEET 15
NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ LYHENTEET DP FINIBA IBA KP NSP2 ROV YVA dynaamisesti asemoitava Suomen kansallisesti tärkeä lintualue kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden ohjelma kilometrikohta Nord Stream 2 putkilinjajärjestelmä kauko-ohjattava laite, Remotely Operated Vehicle ympäristövaikutusten arviointi Ramboll P.O: Box 25 Säterinkatu 6 FI-02601 ESPOO Finland T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
1 1. LAUSUNNON LÄHTÖKOHDAT 1.1 Tavoite Nord Stream 2 AG:n pyynnöstä CONSUB on arvioinut putkilinjan poistamisen teknistä toteutettavuutta Suomen talousvyöhykkeellä. Putkilinja poistetaan ympäristöolosuhteiden palauttamiseksi ennalleen, mikäli lupa kumotaan tai sen ehtoja muutetaan. Jos putkilinja poistetaan, tullaan poistamisesta laatimaan suunnitelma asianosaisille viranomaisille ennen töiden aloittamista. Tämän lausunnon tavoitteena on esittää ympäristövaikutukset yleisellä tasolla, mikäli Nord Stream 2 putkilinjat poistettaisiin pian rakentamisen jälkeen Suomen talousvyöhykkeellä. Myös kiviaines poistettaisiin merenpohjasta niin pitkälti kuin se teknisesti olisi mahdollista. Tämä lausunto on laadittu Rambollin toimesta ja se perustuu edellä mainittuun CONSUB:n selvitykseen. 1.2 Yhteenveto käytöstä poistamisen menettelyistä Käytöstä poistamisen menettelyt on kuvattu erillisessä asiakirjassa (CONSUB 2017). Käytöstä poistamiseen sisältyy kolme päävaihetta: valmistelevat työt putkilinjan poistaminen joko - päivastaisessa järjestyksessä kuin se on laskettu merenpohjaan - kappaleina (leikkaamalla ja nostamalla) Kiviaineksen ja patjojen poistaminen (topografian korkeimpien kohtien poistaminen) Valmistelevat työt Valmisteleviin töihin sisältyy pääasiassa visuaalinen tutkimus jonka tarkoituksena on: varmistaa putkilinjojen asento tunnistaa kiviainespenkereiden sijainti ja mitat tunnistaa ja poistaa mahdolliset esteet Visuaalinen tutkimus tehtäisiin koko poistettavan putkilinjan matkalla joko erityisellä tutkimusaluksella tai tutkimusaluksen ROV-laitteella. Putkilinjan poistaminen päinvastaisessa järjestyksessä Putkilinjan poistaminen päinvastaisessa järjestyksessä yhden putkilinjan osalta on kuvattu alla (CONSUB 2017): Mobilisoidaan tutkimusalus kauko-ohjattavan vedenalaisen laitteen (ROV-laitteen) kanssa suorittamaan visuaalinen tutkimus molemmista putkilinjoista kilometrikohdasta KP0 kilometrikohtaan KP374. Mobilisoidaan imuruoppausalus sekä kauko-ohjattavalla vedenalaisella ruoppaajalla varustettu tutkimusalus ja aloitetaan kiviaineksen poisto kummankin NSP2-putkilinjan päältä. Tämän arvioidaan kestävän 3,5 kuukautta. Leikataan NSP2 putkilinja vedenalaisella timanttileikkurilla ja ROV-laitteella kummaltakin puolelta yläpuolelle rakennetun putkilinjan (esimerkiksi Balticconnectorin) risteyskohtaa, noin 50 metriä eristyskohdasta. Poistetaan putkilinja päinvastaisessa järjestyksessä kilometrikohdasta KP0 (Venäjän aluevesien ja Suomen talousvyöhykkeen rajalta) kilometrikohtaan KP374 (Suomen ja Ruotsin talousvyöhykkeiden rajalle). Tutkimusalus tukee putkea poistavaa alusta (sama alustyyppi, jota käytettiin putken laskussa) koko operation ajan. Putken poistaminen päinvastaisessa järjestyksessä kestää arviolta noin 6 kuukautta. Poistonopeus on noin 3 kilometriä päivässä. Jatketaan ja viimeistellään kiviaineksen poisto NSP2 putkilinjan alta käyttäen kolmea imuruoppausalusta ja kahta kauko-ohjattavaa vedenalaista ruoppaajaa, joita ohjataan tutkimusaluksesta käsin. Ruoppaamalla poistetaan merenpohjan topografiaan vaikuttavat korkeimmat kohdat. Työn arvioidaan kestävän noin 5 6 kuukautta.
Poistetaan muuta rakennettua infrastruktuuria tukevat betonipatjat, jotka on rakennettu ennen NSP2 putkilinjan asentamista. Työssä käytetään tutkimusalusta, joka aiemmassa vaiheessa tuki putkea poistavaa alusta. 2 Joitakin edellä mainituista toiminnoista voidaan tehdä yhtäaikaisesti. Merellä tapahtuvien toimien arvioidaan kestävän yhteensä noin 15 kuukautta ensimmäisen poistettavan putkilinjan osalta. Mikäli putken poistamisessa on käytössä vain yksi DP-alus, toisen putkilinjan poistamisen arvioidaan kestävän 12 kuukautta ensimmäisen putkilinjan poiston jälkeen. Putkilinjan poistaminen kappaleina Putkilinjan poistaminen kappale kappaleelta on menetelmänä hyvin samantapainen kuin putken poistaminen käänteisessä järjestyksessä. Menetelmät eroavat pääasiassa vain putkilinjan poiston osalta. Putkilinjan poistamisessa käytetetään tutkimusalusta tai useita tutkimusaluksia sen sijaan, että käytettäisiin samaa alusta, jolla putket laskettiin merenpohjaan. Tutkimusalus asemoi itsensä systemaattisesti jokaisen liitoksen kohdalle (eli noin 24 metrin välein). Putkilinja leikataan kappaleiksi vedenalaisella timanttileikkurilla ja kappaleet nostetaan pintaan tutkimusaluksen nosturilla. Poistonopeus tällä menetelmällä on noin 300 metriä päivässä. Työtä voidaan tehostaa lisäämällä tutkimusalusten määrää. Liitännäistoiminnot Suomessa Poistettaessa NSP2 putkilinjat kokonaan Suomen talousvyöhykkeeltä on tarve kuljettaa yhteensä yli 30 000 (24 metriä pitkää) betonipinnoitettua putkikappaletta maihin. Maissa putkilinjan kappaleet voidaan joko käsitellä hyödynnettäväksi materiaalina tai ne voidaan loppusijoittaa/hävittää. Joka tapauksessa tarvitaan väliaikaisia varastoja (varastoalueita poistetuille putkikappaleille) sekä jatkokäsittelyä. Myös pysyvät loppusijoitusalueet voivat olla tarpeen. Myös noin 0,3 miljoonaa kuutiometriä kiviainesta kuljetettaisiin maihin. Osa tästä materiaalista sisältää merenpohjan sedimentteja ja se voitaisiin esikäsitellä kevyesti pesemällä esimerkiksi pyörivässä rummussa. Talteen kerätty kiviaines voidaan käyttää uudelleen täyttömateriaalina maalla tai ranta-alueilla (esimerkiksi satamarakentamisessa).
3 2. POISTAMISEN YMPÄRISTÖTARKASTELU 2.1 Arviointimenetelmä Rakentamisen päätoimintojen ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-selostuksessa (Ramboll 2017a) ja päivitetyssä vaikutusten arvioinnissa merialueilla (Ramboll 2017b). Tämän lausunnon arviointi perustuu vertailuun YVA-selostuksen kanssa, koska toiminnot ovat hyvin samankaltaisia. Putkilinjan poistamisen päätoimintoja on verrattu rakentamisen toimintoihin alla esitetyn mukaisesti: Toiminnot putkilinjan rakentamisen aikana sekä mahdollisten vaikutusten pääasialliset lähteet Vastaavat toiminnot putkilinjan poistamisessa ja mahdollisten vaikutusten pääasialliset lähteet Tutkimukset, laajat esimerkiksi geofysikaaliset ja ympäristötutkimukset merkityksetön: fyysiset häiriöt yläpuoliseen veteen Tutkimukset, laajat esimerkiksi geofysikaaliset ja ympäristötutkimukset merkityksetön: fyysiset häiriöt yläpuoliseen veteen Useiden ammusten raivaus vedenalaisen melun syntyminen sedimenttien vapautuminen vesipatjaan haitta-aineiden vapautuminen vesipatjaan merenpohjan sedimentaatio Kiviaineksen kasaus (laskuputken avulla) noin 1,7 miljoonaa m 3 kiviaineksia (YVA laadittiin 1,9 miljoonan m 3 nettokiviainesmäärän pohjalta) sedimenttien vapautuminen vesipatjaan haitta-aineiden vapautuminen vesipatjaan merenpohjan sedimentaatio Huom! Viimeisimmän teknisen suunnitelman mukaan arvioitu nettokiviainesmäärä on huomattavasti pienentynyt ja on n. 1,1 milj m 3 eli 1,4 milj m 3 ottaen huomioon hävikin ja asennustoleranssit. Kahden putkilinjan lasku DP-aluksen avulla fyysiset häiriöt yläpuoliseen veteen turva-alueiden perustaminen alusten ympärille ilmapäästöjen ja kasvihuonekaasujen päästöt vieraslajien leviäminen sedimenttien vapautuminen (ei ammusten raivausta; raivausta vain mikäli tehdään odottamattomia löydöksiä) Ruopattavissa olevan kiviainesmäärän poistaminen. Mahdolliset vaikutukset ovat sedimenttien vapautuminen vesipatjaan haitta-aineiden vapautuminen vesipatjaan merenpohjan sedimentaatio Kahden putkilinjan poistaminen päinvastaisessa järjestyksessä DP-aluksen avulla tai poistaminen kappaleina fyysiset häiriöt yläpuoliseen veteen turva-alueiden perustaminen alusten ympärille ilmapäästöjen ja kasvihuonekaasujen päästöt vieraslajien leviäminen sedimenttien vapautuminen vesipatjaan (kappaleina poistettaessa) Tässä arvioinnissa keskitytään fyysis-kemialliseen ja bioottiseen ympäristöön sekä suurimpaan osaan sosioekonomista ympäristöä. Sosiaalisia vaikutuksia ja erityisesti vaikutuksia yleiseen luottamukseen ei ole arvioitu johtuen siitä, että tietoa vastaavista hankkeista ei ole saatavilla. On syytä huomata, että ympäristönäkökohdat eroavat YVA-selostuksessa (luku 15, Ramboll 2017a) kuvatuista käytöstä poistamisen näkökohdista silloin, kun putkilinja poistetaan pian rakentamisen jälkeen. Käytöstä poistaminen tehdään aikaisintaan noin 50 vuoden käytön jälkeen, jolloin putkilinjat ovat osittain peittyneet ja betonipinnoitus heikentynyt. Näiden olosuhteiden arvioitiin aiheuttavan eniten haitallisia vaikutuksia käytöstä poistamiseen liittyen. Pian laskemisen jälkeen tapahtuva putkilinjojen poistaminen tultaisiin tekemään erilaisissa olosuhteissa.
4 2.2 Arviointi yleisellä tasolla Ilman laatu On oletettu, että putken poistaminen päinvastaisessa järjestyksessä on yhtä nopeaa kuin putken lasku. Sekä putkenlaskun että putken poistamisen nopeus DP-aluksen avulla on noin 3 kilometriä päivässä ja molemmissa tapauksissa alukset työskentelevät reitillä yhtä pitkään. Siten myös päästöt ovat samansuuruisia sekä putkenlaskussa että poistamisessa (ks. YVA-selostuksen taulukko 11-3). Kuitenkin merellä tapahtuvan rakentamisen (ja putken poistamisen) päästöt ovat jonkin verran YVA-selostuksessa esitettyä pienemmät, koska tarvittava kiviainesmäärä on vähentynyt noin 11 %:lla. Putkilinjan poistaminen kappaleina johtaisi todennäköisesti suurempiin päästöihin kuin putken poistaminen päinvastaisessa järjestyksessä. Tämä perustuu poistamisen nopeuteen; yksi DP-alus (noin 3 kilometriä päivässä) vastaa kymmentä tutkimusalusta (10 0,3 kilometriä päivässä). Kun oletetaan että yksi tutkimusalus käyttää 20 m 3 polttoöljyä päivässä ja DP-alus noin 90 m 3, kappaleina poistamisen päästöt olisivat karkeasti noin kaksinkertaiset verrattuna päinvastaisessa järjestyksessä poistamiseen. Putkilinjan poistamisen vaikutuksen merkittävyys ilman laatuun ja ilmastoon on arvioitu olevan merkityksetön. Merenpohjan morfologia ja sedimentit Rakentamistoimet, joista aiheutuu sedimentin häiriintymistä, ovat ammusten raivaus ja kiviaineksen kasaus. Putkenlasku DP-aluksella ei aiheuta merkittäviä vaiktuksia. Muutoksen suuruus on arvioitu vähäiseksi (kiviaineksen kasaus ja ammusten raivaus) tai merkityksettömäksi (putkenlasku DP-aluksella). Vaikutus on kokonaisuudessaan arvioitu vähäiseksi. Sedimenttien häiriintymistä aiheuttavat työvaiheet ovat putkilinjojen poistaminen ja kiviaineksen poistaminen. Vaikutukset on kokonaisuudessaan arvioitu pääosin vähäisiksi. Hydrografia ja veden laatu Rakentamisen aikana tapahtuvan ammusten raivauksen ja kiviainesten kasauksen arvioidaan aiheuttavan väliaikaisia muutoksia veden laadussa pääasiassa lähinnä merenpohjaa olevassa vesikerroksessa suhteellisen ja lähellä rakennustoimintoja. Poistamisen aikana putkilinjan leikkaaminen/nostaminen aiheuttavat väliaikaisia muutoksia veden laadussa lähinnä pohjanläheisessä vedessä. Vaikutukset voivat olla suurempia kuin putken laskun aikana, mutta ne ovat silti suurimmillaankin vähäisiä.
5 Pieni nousu suspendoituneen sedimentin pitoisuudessa ammusten raivauksen aikana voidaan havaita hankealueen ulkopuolella. Rakennustoimista johtuvien meriveteen liuenneiden haittaaineiden pitoisuuksien arvioidaan olevan pieniä. Muutoksen suuruus on arvioitu vähäiseksi (kiviaineksen kasaus ja ammusten raivaus) tai merkityksettömäksi (putkenlasku DP-aluksella). Kiviaineksen poistaminen aiheuttaa jonkin verran sedimenttien häiriintymistä johtuen imuputken liikkeistä meren pohjassa sekä kiviaineksen imuruoppauksesta. On arvioitu, että sedimentin häiriintymistä tapahtuu enemmän kuin kiviaineksen kasauksessa. Merkittävämpi vaikutus veden laatuun aiheutuu ylimääräisen veden poistosta, joka tehdään yleensä purkutken avulla 5 10 metriä aluksen alapuolella. Selvin suspendoituneen kiintoaineksen pitoisuus esiintyy aluksen välittömässä läheisyydessä, mutta vähäisiä muutoksia on havaittu noin 1 3 kilometrin etäisyydellä. Putkilinjan poistamisen (väliaikainen) vaikutus veden laatuun on arvioitu vähäiseksi. Vedenalainen melu ja ilmassa kantautuva melu Rakentamisen aikana merkittävin vedenalainen melu aiheutuu ammusten räjäyttämisestä paikoillaan. Muut rakentamistoimet aiheuttavat huomattavasti vähemmän vedenalaista melua. Kiviaineksen kasaus ja putkenlasku aiheuttavat vedenalaista melua, joka on hiukan tavanomaista laivaliikenteen melua suurempaa. Putken laskun arvioidaan olevan meluisin ilmassa kantautuvaa melua tuottava toimenpide. Ilmassa kantautuvan melun tasojen arvioidaan jäävän alle sovellettavien ohjearvojen lähimmällä herkällä alueella. Putkilinjan poistamisen yhteydessä ammuksia ei raivata. Kuten putkenlaskusta, myös putkilinjan poistamisesta aiheutuvien vaikutusten on arvioitu olevan merkityksettömiä ilmassa kantautuvan melun osalta. Pohjaeliöstö Rakennustyöt (pääasiassa ammusten raivaus) aiheuttavat fyskikaalisia häiriöitä merenpohjaan, mikä voi haitata pohjaeläimistöä tai johtaa pohjaeläinten vähentymiseen. Nämä vaikutukset ovat negatiivisia mutta luonteeltaan paikallisia ja niiden aikajänne on melko lyhyt. Vaikutukset ovat palautuvia ja pohjaeläinyhteisöt pystyvät toipumaan. Rakennustoimet aiheuttavat myös sedimentin leviämistä, mikä voi haitata merenpohjan eläimistön ravinnonkäyttöä (kiintoaineen suspendoitumisen aikana) ja aiheuttaa lisääntyneestä sedimentaatiosta aiheutuvia häiriöitä. Vaikutusten suuruus arvioitiin merkityksettömäksi. Poistamiseen liittyvät toimet aiheuttavat todennäköisesti vähemmän sedimenttien vapautumista ja siten vaikutuksen merkittävyys on sama kuin rakentamisessa eli merkityksetön.
6 Kalat Rakentamistoimintoihin liittyvien kalojen karttamisreaktioiden arvioidaan olevan väliaikaisia ja lyhytkestoisia, eikä kalayhteisöihin tule kohdistumaan pitkäaikaisia vaikutuksia. Suspendoituvien sedimenttien ja vapautuvien haitta-aineiden vaikutukset kilohailin mätiin ja pienpoikasiin arvioidaan merkityksettömiksi ottaen huomioon yksittäisten kilohailin mätimunien ja pienpoikasten vähäisen tärkeyden koko kilohailikannassa. Putkilinjan poistamistoimien vaikutus on suurimmillaankin sama kuin rakentamistoimien ja siten vaikutus on kokonaisuudessaan sama kuin rakentamisen aikana eli merkityksetön. Merinisäkkäät Rakentamisen aikana vedenalaista melua aiheutuu ammusten räjäyttämisestä, jolla on vähäinen vaikutus merinisäkkäisiin populaatiotasolla. Kiviaineksen kasauksesta aiheutuvat vaikutukset merinisäkkäisiin, kuten visuaalinen häiriö, karkottuminen, luonnollisen käyttäytymisen häiriintyminen ja terveysvaikutukset, arvioidaan merkityksettömiksi. Kuitenkin kiviaineksen kasauksen ja alusten liikkumisen aiheuttaman vedenalaisen melun vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Putkilinjan poistamisen aikana ei tehdä ammusten raivausta. On arvioitu, että putkilinjan poistamistoimet aiheuttavat enimmillään yhtä suuren vaikutuksen kuin rakentamistoimet. Siten vaikutukset on arvioitu yhtä suuriksi eli pääosin merkityksettömiksi, mutta laivaliikenteen ja ruoppausten aiheuttaman vedenalaisen melun osalta vähäisiksi. Linnut Käytettävissä olevaan nykytilatietoon perustuen merkittäviä ruokailu- tai levähdysalueita ei ole todettu suunnitellun putkilinjareitin läheisyydessä. Matalikkoalueet sijaitsevat pääasiassa yli 5 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta putkilinjan reitistä, ja kaikki tärkeät lintualueet (IBA, FINIBA) sijaitsevat yli 8 kilometrin etäisyydellä putkilinjan reitistä. Putkilinjan poistamisen aikana ammusten raivausta ei tehdä. Siten putkilinjan poiston vaikutusten arvioidaan olevan vastaavia kuin rakentamisen vaikutusten eli merkityksettömiä. Rakentamisen aikana merkittävää vedenalaista melua aiheutuu ammusten räjäyttämisestä, minkä vaikutus lintuihin on arvioitu vähäiseksi. Rakentamisen aikana laivaliikenteen aiheuttaman melun ja visuaalisen häiriön ja sedimenttien leviämisen vaikutukset lintuihin arvioidaan merkityksettömiksi.
7 Suojelualueet Valtaosa suojelualueista sijaitsee vähintään 10 kilometrin etäisyydellä NSP2-hankealueesta. Poikkeuksen muodostaa Sandkallanin eteläpuoleisen merialueen Natura-alue (FI0100106), joka sijaitsee lähimmillään alle 2 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta putkilinjasta. Natura-alueen suojelun perusteena ovat luontotyypit. Naturatarveharkinnan perusteella Natura-alueen luontotyyppeihin ei kohdistu heikentäviä vaikutuksia rakentamisesta johtuen. Ammusten raivauksella voi olla vaikutuksia lähimpiin suojelualueisiin, joiden suojeluperusteina ovat hylkeet. lintuihin ovat rakentamista vähäisempiä eli merkityksettömiä. Rakentamisen aikana aiheutuvan visuaaliesn häiriön, ilmassa kantautuvan melun ja sedimenttien leviämisen vaikutukset suojelualueisiin on arvioitu merkityksettömiksi. Vieraslajit Tulokaslajien leviäminen suunnitellun putkilinjan rakentamisen ja käytön aikana Suomen talousvyöhykkeellä arvioidaan merkityksettömäksi. Purettavien painolastivesien määrä on pieni verrattuna Itämerellä ja Suomenlahdella purettavien painolastiveden kokonaismäärään. Riski on suurin, kun alukset saapuvat Itämerelle ensimmäisen kerran ja tuovat mukanaan muualta kuin Itämerestä peräisin olevaa painolastivettä. Merialueella käytettävät alukset rakentamisen ja putkilinjan poistamisen aikana ovat samantyyppisiä. Siten putkilinjan poistamisen vaikutus vieraslajeihin on samanlainen kuin rakentamisen aikana eli merkityksetön. Biologinen monimuotoisuus Rakentamisen aikana ammusten raivaus räjäyttämällä aiheuttaa vedenalaista melua, jolla on vaikutuksia merinisäkkäisiin. Rakentamisen aikana suora mekaaninen häiriö merenpohjassa on maantieteellisesti katsoen paikallinen. Sedimentin leviämisen aiheuttamien vaikutusten (muutokset veden laadussa ja sedimentaatiossa) on arvioitu olevan paikallisia ja lyhytaikaisia. Näiden vaikutusten perusteella biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvan vaikutuksen arvioidaan olevan merkityksetön. Putkien aiheuttama peittoalue (alle 60 metriä syvissä vesissä), jota voidaan pitää monimuotoisuuteen (pohjaeliöstö) kohdistuvien mahdollisten vaikutusten mittapuuna, on Suomen talousvyö- Putkilinjan poistamisen yhteydessä ammusten raivausta ei tehdä. Putkilinjojen poistaminen voi aiheuttaa jonkin verran huuhtoutumista (pohjasedimenttien häviäminen lähellä kiviainespenkereitä) ruoppausten aikana. Kuten rakentamisessa myös putkilinjojen poistamisen yhteydessä vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen on arvioitu pieniksi ja siten vaikutus on merkityksetön.
8 hykkeellä pieni. Siten merenpohjan peittymisestä aiheutuvat vaikutukset on arvioitu merkityksettömiksi. Laivaliikenne Rakentamisen vaikutus laivaliikenteelle on arvioitu merkityksettömäksi lähes koko putkilinjan matkalla, mutta Kalbådagrundin edustan reittijakoalueella ja Porkkalan majakan reittijakoalueella vaikutus on vähäinen. Putkilinjojen poistaminen käänteisessä järjestyksessä tehdään samantyyppisillä aluksilla kuin rakentaminen. Siten vaikutuksen merkittävyys kokonaisuudessaan on sama kuin rakentamisessa; merkityksetön suurimmalla osalla putkilinjareittiä ja vähäinen Kalbådagrundin ja Porkkalan majakan reittijakoalueilla työskenneltäessä. Putkilinjan poistaminen kappaleina tehdään todennäköisesti usean tutkimusaluksen avulla. Tutkimusaluksen ympärille perustettava turvaalue saattaa olla pienempi kuin turva-alue DPaluksen ja sen tukialusten ympärillä. Vastaavasti vaikutus laivaliikenteeseen voi siten olla pienempi. Kaupallinen kalastus Rakennusvaiheen vaikutusten arvioidaan olevan merkityksettömiä, koska rakennusalukset suojaalueineen sulkevat pois vain murto-osan kalastusalueesta kerrallaan. Putkenlaskualus liikkuu noin 3kilometriä vuorokaudessa eikä aseta esteitä kalastukselle missään sijaintipaikassa pidempään kuin vuorokauden ajan. Putkilinjan poistamistoimien vaikutukset ovat vastaavat kuin rakentamisen vaikutukset ja siten vaikutukset ovat merkityksettömiä, kuten rakentamisessakin. Putkilinjojen poistaminen merenpohjasta poistaa myös mahdollisen käyttövaiheen aikaisen haitan kalastukselle. Sotilasalueet Putkilinjan rakentamisella ei ole vaikutuksia Suomen puolustusvoimien sotilasalueisiin. Putkilinjan poistamistoimet aiheuttavat suurimmillaankin samansuuruisen vaikutuksen kuin rakentaminen ja siten vaikutukset sotilasalueisiin ovat merkityksettömiä, kuten rakentamisen aikanakin.
9 Olemassa oleva ja suunniteltu infrastruktuuri Nord Stream 2 -putkilinjan rakentaminen voi aiheuttaa vaikutuksia putkilinjoihin tai kaapeleihin. Kaikki haittojen lieventämiskeinot huomioiden rakentamistoimilla ei ole vaikutuksia putkilinjoihin tai kaapeleihin. Putkilinjan poistaminen edellyttää sopimuksia infrastruktuurin omistajien kanssa (putkilinjojen ja kaapelien omistajat ym.) risteämiskohdissa käytettävistä poistamistekniikoista tai putkilinjan osittaisesta paikalleen jättämisestä. Putkilinjan poistaminen risteyskohdissa voi vaatia merkittäviä panostuksia olemassa olevan infrastruktuurin suojaamiseksi. Vaikka putkilinjan poistaminen risteyskohdissa on periaatteessa teknisesti toteutettavissa, voi poistaminen voi aiheuttaa riskin kolmansien osapuolten infrastruktuurille. Jokaiseen risteyskohtaan tulisi laatia tarkennetut riskinarviot. (CONSUB 2017) Kaikki haittojen lieventämiskeinot huomioiden putkilinjan poistamisella voi silti olla vähäinen vaikutus putkilinjoihin ja kaapeleihin. Siten vaikutuksen merkittävyys on arvioitu konservatiivisesti vähäiseksi. Suomen talousvyöhykkeen tuleva käyttö Rakentamisella ei arvioida olevan vaikutusta Suomen talousvyöhykkeen tulevaan käyttöön. Putkilinjan poistamisen jälkeen käyttövaiheessa arvioituja vaikutuksia Suomen talousvyöyhykkeen käyttöön ei enää ole. Tieteellinen perintö Veden virtauksessa tapahtuvat muutokset, jotka saattavat aiheuttaa muutoksia sedimentoitumiseen ja huuhtoutumistapoihin, rajoittuvat putkilinjan läheisyyteen eivätkä todennäköisesti vaikuta pohjaeliöstön tarkkailuasemiin. Käytöstä poistamisen vaikutukset ovat suurimmillaankin samanlaisia kuin rakentamisen vaikutukset. Siten vaikutus on merkityksetön, kuten rakentamisellakin. Putkilinjan poistaminen koordinoidaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa jotta estetään tarkkailuasemiin kohdistuvat haitat.
10 Kulttuuriperintö Vedenalaisiin kulttuuriperintökohteisiin kohdistuvien vaikutusten on arvioitu olevan merkityksettömiä. Poikkeuksena tähän vaikutus toisen maailmansodan aikaisiin historiallisiin paikkoihin on arvioitu vähäiseksi, koska sukellusveneiden torjuntaverkko saattaa joiltakin osin jäädä kiviainespenkereiden alle. Putkilinjan poistaminen ja pääasiassa ruoppaukset voivat vaikuttaa sukellusveneiden torjuntaverkkoon (S-R09-09806). Vaikutuksen suuruus arvioidaan vastaavaksi (pieneksi) kuin rakentamistoimien vaikutus. Siten putkilinjan poistamisen vaikutuksen merkittävyys on sama kuin rakentamisella, eli vähäinen. Vedenalaisiin kultttuuriperintökohteisiin kohdistuvat vaikutukset ovat vastaavia kuin rakentamisessa, eli merkityksettömiä. Sosiaaliset vaikutukset Rakentamisesta merialueella aiheutuvat sosiaaliset vaikutukset virkistystoimintaan ja turismiin liittyen on arvioitu vähäisiksi. On arvioitu, että putkilinjan poistamisesta merialueella aiheutuva muutos virkistyskäyttöön ja turismiin liittyen on suuruusluokaltaan vähäinen. Siten vaikutukset turismille ja virkistyskäytölle ovat vastaavat kuin rakentamisen aikana, eli vähäisiä. Materiaalien hyödyntäminen - Suomen aluevesillä Nord Stream 2 putkilinjat koostuvat noin 700 000 tonnista terästä. Tämä on merkittävä määrä metallia kierrätettäväksi ja vastaa suurin piirtein nykyisin Suomessa hyödynnettävän metallijätteen määrää vuodessa. Talteen kerätyt putkilinjan kappaleet kuljetettaisiin rantaan putkenkulujetusaluksella jatkokäsittelyä ja lopullista sijoittamista varten riippuen niiden kierrätysarvosta. Putkilinjan kappaleet täytyy esikäsitellä betoni- ja korroosionsuojapinnoitteen poistamiseksi. On todennäköistä, että tähän täytyy kehittää oma menetelmänsä. Esikäsittelylaitos tulisi tarvitsemaan huomattavan laajan varastoalueen putkikappaleiden ja jätemateriaalien varastointia varten. Esikäsittelyn päätuote on metallijäte, joka toimitettaisiin teräksen valmistukseen. Kuitenkin jokainen tonni metallijätettä tarkoittaa enimmillään yhtä tonnia betonijätettä. Betonijäte sekoitetaan vahvistusmateriaalien kanssa ja se on tarpeen käsitellä ennen hyödyntämistä
rakennusmateriaalina (esimerkiksi tienrakennuksessa). Betonijätteen määrä on suuri (enemmän kuin kymmeniä tuhansia tonneja), joten hyödyntäminen voi olla vaikeaa ja loppusijoitus saattaisi olla ainut vaihtoehto. 11 Rajat ylittävät vaikutukset Suurin osa NSP2 putkilinjojen rakentamisen vaikutuksista rajoittuu Suomen talousvyöhykkeelle. Naapurivaltioiden alueelle yltävät vaikutukset liittyvät vedenalaiseen meluun (ammusten raivauksesta). Poistamiseen liittyvien rajat ylittävien vaikutusten on arvioitu olevan vähäisempiä kuin rakentamisessa, koska vastaavia toimia kuin ammusten raivaus ei ole tarvetta suorittaa.
12 3. JOHTOPÄÄTÖKSET Putkilinjan poistosta merialueella aiheutuvat vaikutukset on pääasiassa arvoitu merkityksettömiksi perustuen arviointiin yleisellä tasolla sekä vertailuun rakentamisen vaikutusten kanssa ja olosuhteet merenpohjassa voidaan olennaisin osin palauttaa ennalleen. Pääasialliset putkilinjan poistamisesta aiheutuvat tunnistetut vaikutukset merialueella olivat vähäiset kielteiset vaikutukset hydrologiaan ja veden laatuun, merinisäkkäisiin, laivaliikenteeseen, infrastruktuuriin, kulttuuriperintöön (sukellusveneiden torjuntaverkkoon) sekä matkailuun ja virkistyskäyttöön. Taulukkoon 3-1 on koottu merkittävimmät ympäristövaikutukset merialueella, jotka aiheutuvat Nord Stream 2 putkilinjojen poistamisesta pian asentamisen jälkeen. Taulukkoon sisältyy vertailu rakentamisen vaikutuksiin (Ramboll 2017a ja Ramboll 2017b). Taulukko 3-1. Arvioitujen vaikutusten merkittävyys merialueella vertailu putkilinjojen poistamisen ja rakentamisen välillä. Huomioita arvioinnista: Rakentaminen 2. Alusten päästöjen vaikutus on merkityksetön. 3. Vähäisiä vaikutuksia ammusten raivauksesta ja kiviaineksen kasauksesta. Käytöstä poistaminen 2. Päästöt samaa suuruusluokkaa kuin rakentamisessa eli merkityksettömiä. 3. Vähäisiä vaikutuksia putkilinjan poistamisesta(ei ammusten raivausta). 4. Putkenlaskun vaikutukset dynaamisesti asemoitavan aluksella ovat merkityksettömät. 6. Vähäisiä vaikutuksia ammusten raivauksen, ja kiviaineksen kasauksen aiheuttamasta sedimenttien leviämisestä johtuen. 4. Putkilinjan poistamisen vaikutus on merkityksetön. 6. Vähäisiä vaikutuksia veden laatuun johtuen ruoppauksesta. Putkilinjan ja kiviaineksen poistamisen aiheuttaman sedimentin leviämisen vaikutus on merkityksetön (ei ammusten raivausta).
13 Rakentaminen 7. DP-aluksen käytöstä aiheutuva meriveteen liuenneiden haitta-aineiden ja ravinteiden vaikutus sekä sedimenttien leviämisen vaikutus on merkityksetön. Käytöstä poistaminen 7. Putkilinjan poistosta aiheutuva meriveteen liuenneiden haitta-aineiden ja ravinteiden vaikutus sekä sedimenttien leviämisen vaikutus on merkityksetön. 10. Ilmassa kantautuvan melun vaikutus on merkityksetön. 11. Suoran mekaanisen merenpohjan häiriintymisen, sedimenttien resuspension, sedimentaation ja vesipatjan haitta-aineiden vaikutukset ovat merkityksettömiä. 10. Ilmassa kantautuvan melun vaikutus on merkityksetön. 11. Suoran mekaanisen merenpohjan häiriintymisen, sedimenttien resuspension, sedimentaation ja vesipatjan haittaaineiden vaikutukset ovat merkityksettömiä. 14. Merkityksetön vaikutus johtuen ammusten raivauksesta, sedimentin leviämisen aiheuttamasta karkottumisesta, suspendoituneen sedimentin vaikutuksista kalojen mätiin ja pienpoikasiin sekä haitta-aineiden vaikutuksesta kaloihin. 14. Merkityksetön vaikutus käytöstä poistamisesta johtuen sedimentin leviämisen aiheuttamasta karkottumisesta, suspendoituneen sedimentin vaikutuksista kalojen mätiin ja pienpoikasiin (ei ammusten raivausta) sekä haitta-aineiden vaikutuksesta kaloihin. 16. Kohtalainen vaikutus ammusten raivauksen aiheuttamasta vedenalaisesta melusta johtuen; painevammat tai pysyvä kuulon heikentyminen harmaahylkeiden osalta (yksilötasolla). 16. Ei vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen (ei ammusten raivausta). 17. Vähäisiä vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen; painevammat, pysyvä ja väliaikainen kuulon heikentyminen, karkottumisreaktiot ja äänten peittyminen kaikilla lajeilla. 17. Vähäisiä vaikutuksia alusten liikkeistä ja ruoppauksesta johtuen; väliaikainen kuulon heikentyminen, karkottumisreaktiot ja äänten peittyminen kaikilla lajeilla. 18. Merkityksetön vaikutus ammusten raivauksen ja kiviaineksen kasauksen aiheuttamasta haitta-aineiden vapautumisesta ja sedimenttien leviämisen aiheuttamasta haitta-aineiden vapautumisesta tai heikentyneestä näkyvyydestä johtuen. 20. Vähäisiä vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen. 21. Merkityksetön vaikutus visuaalisesta häiriöstä, ilman kautta kantautuvasta melusta tai sedimenttien leviämisestä johtuen. 22. Vähäisiä vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen yhdelle suojelualueelle, jonka suojeluperusteena ovat hylkeet (Kallbådanin luotojen ja vesien Natura-alue ja Kallbådanin hylkeiden suojelualue); tarkennettu Natura-arvio laaditaan. 18. Merkityksetön vaikutus ruoppauksen aiheuttamasta haitta-aineiden vapautumisesta johtuen; sedimenttien leviämisestä johtuva haitta-aineiden vapautuminen, näkyvyyden heikentymineen ja karkottumisreaktiot. 20. Ei vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen (ei ammusten raivausta). 21. Merkityksetön vaikutus visuaalisesta häiriöstä, ilman kautta kantautuvasta melusta tai sedimenttien leviämisestä johtuen. 22. Ei vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen (ei ammusten raivausta). 23. Vähäisiä vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen kolmelle Natura-alueelle; tarkennetut Natura-tarveharkinnat laaditaan. 23. Ei vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen (ei ammusten raivausta).
14 Rakentaminen 24. Merkityksetön vaikutus vedenalaisesta melusta johtuen kaikkiin muihin Naturaalueisiin, joita ei ole kuvattu kohdissa 22 ja 23. Käytöstä poistaminen 24. Merkityksetön vaikutus ruoppauksesta aiheutuvasta haitta-aineiden vapautumisesta johtuen; haitta-aineiden vapautuminen, visuaalinen häiriö ja ilman kautta leviävä melu. 26. Merkityksetön riski vieraslajien leviämiseen Suomen talousvyöhykkeellä. 27. Vähäisiä vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen (painevammat, kuulon alenemat) Suomenlahden norppapopulaatiolle. 28. Vähäisiä vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen (painevammat, kuulon alenemat) itämerennorpalle ja harmaahylkeelle. 29. Merkityksetön vaikutus sedimenttien leviämisestä, haitta-aineista ja ilman kautta leviävästä melusta johtuen; merkityksetön vaikutus elinympäristötasolla. 26. Merkityksetön riski vieraslajien leviämiseen Suomen talousvyöhykkeellä. 27. Ei vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen (ei ammusten raivausta). 28. Ei vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen (ei ammusten raivausta). 29. Merkityksetön vaikutus sedimenttien leviämisestä, haitta-aineista ja ilman kautta leviävästä melusta johtuen; merkityksetön vaikutus elinympäristötasolla. 32. Vähäinen vaikutus rakentamisesta johtuen Kalbådagrundin ja Porkkalan majakan reittijakoalueilla. 33. Merkityksetön vaikutus rakentamisesta lähes koko putkilinjan matkalla. 32. Vähäinen vaikutus rakentamisesta johtuen Kalbådagrundin ja Porkkalan majakan reittijakoalueilla. 33. Merkityksetön vaikutus rakentamisesta lähes koko putkilinjan matkalla. 35. Merkityksetön vaikutus putkenlaskualuksen turva-alueesta ja kalojen karkottumisreaktiosta johtuen. 38. Ei vaikutuksia Suomen puolustusvoimien sotilasalueiden käytölle Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Arvio vahvistettu Suomen puolustusvoimista. 35. Merkityksetön vaikutus putkenpoistoaluksen tai alusten turva-alueista ja kalojen karkottumisreaktiosta johtuen. 38. Ei vaikutuksia Suomen puolustusvoimien sotilasalueiden käytölle Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Arvio vahvistettu Suomen puolustusvoimista. 39. Ei vaikutuksia olemassa olevaan infrastruktuuriin. 40. Ei uusia hankkeita tiedossa putkilinjan rakentamisen aikana. 42. Ei vaikutuksia vedenlaadun ja pohjaeläinten pitkäaikaisiin tarkkailusasemiin. 44. Vähäisiä vaikutuksia toisen maailmansodan aikaiseen merkittävään kohteeseen. 45. Merkityksetön vaikutus muihin kulttuurihistoriallisiin sekä toisen maailmansodan historiallisiin kohteisiin. 48. Vähäisiä vaikutuksia turismiin ja virkistyskäyttöön rakentamisen aikana. 39. Vähäisiä vaikutuksia olemassa olevaan infrastruktuuriin johtuen putkilinjaristeyksiin liittyvistä riskeistä. 40. Ei uusia hankkeita tiedossa putkilinjajärjestelmän poistamisen aikana pian asentamisen jälkeen. 42. Ei vaikutuksia vedenlaadun ja pohjaeläinten pitkäaikaisiin tarkkailusasemiin. 44. Vähäisiä vaikutuksia toisen maailmansodan aikaiseen merkittävään kohteeseen. 45. Merkityksetön vaikutus muihin kulttuurihistoriallisiin sekä toisen maailmansodan historiallisiin kohteisiin. 48. Vähäisiä vaikutuksia turismiin ja virkistyskäyttöön.
Laaditun arvion perusteella putkilinjojen poistaminen voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Merenpohjan olosuhteet pystytään olennaisin osin palauttamaan ennalleen, mutta esim. kaiken kiviaineksen poistaminen 100 %:sesti merenpohjasta ei ole mahdollista. 15 4. LÄHTEET CONSUB 2017. Nord Stream 2 AG. Technical Feasibility of Pipeline Removal and Seabed Reinstatement in the Finnish EEZ. W-EN-OFP-PFI-TNO-860-201701EN. Ramboll 2017a. Nord Stream 2. Maakaasuputkilinja itämeren poikki. Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Suomi. W-PE-EIA-PFI-REP-805-030100EN-09. Ramboll 2017b. Nord Stream 2. Maakaasuputkilinja itämeren poikki. Päivitetty hankkeen kuvaus ja vaikutusten arviointi merialueella. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032200EN-04.