Loppukilpailujen sijoitukset 1998 2001 1998 Kuusamo 1. Jukka Jääskeläinen 2. Kari Malmstedt 3. Pentti Karvonen 4. Jari Sarajärvi 5. Veijo Lehtinen 6. Auvo Rautiainen 7. Matti Karomäki 8. Heikki Kuronen 9. Petri Jekkonen 10. Reijo Holopainen 11. Seppo Kananen 12. Janne Kaihua 1999 Helsinki 1. Kai Sirén 2. Timo Korhonen 3. Mauri Antinoja 4. Jukka Koramo 5. Markku Lappi 6. Auvo Rautiainen 7. Petri Varkoi 8. Timo Ylä-Rakkola 9. Staffan Holmberg 10. Jari Kallanto 11. Tauno Jaara 12. Jukka Jääskeläinen 2000 Jyväskylä 1. Jari Sarajärvi 2. Kari Malmstedt 3. Tauno Haveri 4. Seppo Lehikoinen 5. Tapio Tamminen 6. Kari Rahikka 7. Esko Ämmälä 8. Reino Lahtinen 9. Veli Petri Herranen 10. Janne Nuutinen 11. Pasi Eskola 12. Lauri Kettunen 2001 Turku 1. Petri Varkoi 2. Kari Malmstedt 3. Kari Rahikka 4. Matti Karomäki 5. Jukka Jääskeläinen 6. Tapio Tamminen 7. Jukka Koramo 8. Arto Kahelin 9. Risto Malmstedt 10. Jari Sarajärvi 11. Arto Löppönen 12. Kalevi Junttila Nykypäivän puuautos Olavi Karhu loi standardi-sisusta, peruskuorma-autosta, juuri käyttötehtäväänsä suunnitellun puutavara-auton. Onko vahvasti sanottu? - Ei, se on ihan oikeasti näin ja se oli alunperinkin tavoite, sanoo Olavi Ola Karhu, 68, Sisu-Auton, nyt jo eläkkeellä oleva maineikas suunnittelija. - Teimme Sisulla jo vuosikymmeniä sitten strategisen päätöksen, että keskitymme sektoreihin, jotka parhaiten meille sopivat. Ne olivat jo silloin puutavara- ja sora-autot. Aivan kivuton tuo päätös ei ollut. - Meitä jopa moitittiin siitä, että emme panosta tarpeeksi varsinaisiin rahtiautoihin, muistaa Ola. - Tuo päätös on kuitenkin pitänyt Sisun hengissä ja vahvana toimijana näiden erikoisautojen valmistajana. - Jos olisimme panostaneet massatuotteisiin, peruskuorma-autoihin, joita maantieajon rahtiautot puutavara-autoille sydämensä antaneelle Olalle ovat, voisi olla, että Sisu olisi jo historiaa. Kuorma-autovalmistuksen keskittyminen parin vuosikymmenen aikana on pudottanut pelistä maailmalla monta pientä valmistajaa. Haastava puuauto Puutavara-auton kehittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka eteen on Sisulla tehty varmasti eniten työtä. Monen monta vuotta Ola Karhun johdolla. Sora-auto on saanut sitten kehitystyön myötä samoja elementtejä. - Puutavara-auton suunnittelun peruslähtökohdat olivat tietenkin käyttötehtävä, arktiset käyttöolosuhteet, asiakkaan mieltymykset ja jo 60 -luvun puolella nähtiin tärkeänä kuljettajan työskentelyolosuhteet. Tältä pohjalta ajatusta lähdettiin viemään eteenpäin jatkuvana ohjenuorana mahdollisimman suuri hyötykuorma ja kokonaistaloudellisuus. - Mikä sitten teki Sisusta ylivoimaisen puutavara-auton, kysyy Ola ja vastaa ytimekkäästi. Akselistot, jousitus ja runko! Kaikki juontaa sieltä, että olemme osanneet tehdä ne aina oikein. Näin erilaiset alustat erilaisiin käyttöolosuhteisiin on ollut helppo suunnitella. Omissa käsissä olleen akselivalmistuksen myötä akselistovaihtoehtoja on ollut aina tarjolla riittävästi. Löytyy perinteinen nostoteli, joka soveltuu laakeisiin ja loivapiirteisiin maastoihin esimerkiksi Länsi- ja Pohjois-Suomessa ja teliveto jyrkkämäkisiin Järvi- ja Itä- Suomen maisemiin, selittää pitkän päivätyön tehnyt suunnittelija. Meidän mottomme oli, että on vetotapa mikä tahansa, nostoteli pitää olla. Luonnollisesti Sisulta löytyy nostoteli vetävänkin akseliston puolelta. Nyttemmin nostotelin suosio on hiipunut. Se kertoo, siitä, että nykyään puu haetaan paremmista paikoista, kuin aiemmin, sanoo Karhu. - Puuauton rungon suunnittelussa tavoitteemme oli puolestaan mahdollisimman kiertojäykkä runko, siinäkin onnistuimme kilpailijoita paremmin. Kiertojäykkä runko antaa yhdistelmälle ajo-ominaisuuksia ja rauhoittaa kuormaustehtävää. Varsinkin silloin kun niput vielä pudotettiin kuormasta, jäykkä runko säästi autoa erityisen paljon. Kehitystyön myötä syntyi sittemmin myös C-runko, nykyään korkearunkona tunnettu ratkaisu. Se toi painonkevennystä ja kun apurunko jäi pois, se vähensi myös huoltokohteita, selittää Ola Karhu. Merkittävää on myös se, että rungossa ei ole yhtään ylimääräistä reikää. Runko menee poraukseen vasta sen jälkeen kun kauppa on tehty ja on lopullisesti selvillä mitä mihinkin kohtaan tulee. Parhaat komponentit Puuauton parhaiden ominaisuuksien yhteensovittamisessa myös voimalinjan komponentit ovat avainasemassa. - Sisu on aina ollut siinä mainiossa tilanteessa, että se on jatkuvasti voinut käyttää markkinoiden parhaita komponentteja. Moottorin ja vaihteiston kohdalla ei ole tarvinnut köyhäillä, selittää Ola, vieläkin ylpeänä. Kunakin aikana on voitu valita tarjolla olleista parhaat. - Moottorivalmistajaa on voitu vaihtaa silloin kun se on katsottu aiheelliseksi, sama vaihteistoissa. Fuller sekä synkronoituna, että synkronoimattomana on ollut hyvä ratkaisu. Synkronoimattomana kiistelty, mutta joka siihen tottui, ei ole vieläkään parempaa löytänyt. Vaihteistojen kohdalla löytyy yksi merkittävä tekijä, jolla Olan mukaan on oma osansa Sisun menestykseen puutavara-autojen edelläkävijänä. Meillä on alusta lähtien ollut paljon vaihteita. Niitä tarvitaan, että vaikeissakin olosuhteissa saadaan aina paras etenemä aikaan; oli nopeus mikä tahansa, niin maksimivääntömomentin alueelta löytyy aina sopiva vaihde. Tämä on oleellista myös polttoainetalouden kannalta. Fuller tarjosi tähän mahdollisuuden, mutta kyllä me itse oivalsimme asian merkityksen ja osasimme ottaa sen käyttöön. Muut ovat tässäkin suhteessa tulleet Sisun jäljessä. Kuljettajan kannalta olennainen asia on puuautossakin ohjaamo. - Ergonomia ja muotoilu kulkevat käsi kädessä ja ne olivat tärkeässä roolissa jo koko sen ajan kun olin mukana Sisun kehittämisessä, kertoo Ola. - Meillä oli omat muotoilijat, ja näin asiat voitiin tehdä kerralla kunnolla. Sisu valmisti aikanaan ohjaamot itse, mutta kustannustehokkuus tuli 90 luvulla vastaan ja vei yhteistyöhön Renaultin kanssa. Se oli hyvä ratkaisu, sanoo Ola. Renaultin valmistamat ohjaamot sopivat Sisuun pahuksen hyvin. Ohjaamo on moderni, eikä heikennä pätkääkään Sisun identiteettiä. Ola Karhulla oli avainasemassa silloinkin kun Sisulla alettiin kehittää tehdasvalmista puutavara-autoa. - Koko Raimo Norpan aloitteesta lähtenyt tehdasvalmis puuauto - filosofia oli aikanaan aivan uudenlaista asiakaslähtöisyyttä. Ensimmäistä kertaa oli tarjolla asiakkaan tarpeiden ja mieltymysten mukaan koottu paketti, jolla pääsi työntekoon vaikka suoraan tehtaan valmistuslinjalta. Se oli pitkä ja onnistunut harppaus Sisun erikoistumisstrategiassa. Sama konsepti laajeni sittemmin myös sora-autopuolelle. Puunkuormaajakiertue 20 vuotta 12
sa näkyy Ola Karhun kädenjälki Ola Karhun elämäntyönä on ollut standardikuorma-auton kehittäminen puutavara-autoksi. Kuormaajakiertue tärkeä Jokavuotisella puunkuormaajakiertueella on ollut Ola Karhun mielestä iso merkitys puutavara-sisun kehitystyössä. - Kiertueilla minäkin tapasin satoja asiakkaita ja alan miehiä, joilta sai todellista asiantuntijan palautetta, vinkkejä ja ideoita. Kun kiertueilla on aina ollut mukana puutavara-autojen viimeisimmät mallit, niin erittäin kattava palaute uudistuksista on saatu nopeasti. Minne mennään? Puutavara-auto ei ole vieläkään valmis, ei lähimainkaan, sanoo Ola Karhu oraakkelimaisesti. Hän on katsonut jo pitkään asioita paljon laajemmin kuin vain pelkän puun kaukokuljetuksen näkökulmasta. - Puunkorjuun ja kuljetuksen työvaiheita on pidetty toisistaan irrallisina osina ja kalustoa on kehitetty sen mukaan. Jatkossa ajatusmallia pitää muuttaa; kaukokuljetus on saatava kiinteäksi osaksi puun matkaa kannolta tehtaalle ja kuljetustapa ja kalusto on muokattava sen mukaan. Korjuuketjun kehittymisessä on jo otettu ensimmäiset askeleet kohti uutta aikaa, sanoo Ola ja viittaa yhdistelmäkoneisiin. - Tällä menetelmällä ketjusta jää jo yksi työvaihe pois. Korjuukoneen jäljiltä puu on saatu yhdellä työvaiheella koneen kuormatilaan. Nyt on mietittävä miten kuorma saadaan kivuttomasti auton päälle ja tehtaalle. Löytyykö vaikkapa jonkinlainen konttiratkaisu? Missä metsät, siellä Sisu Olavi Karhun perusluonteeseen on aina kuulunut asioiden ajatteleminen laajoina kokonaisuuksina. Sisun puutavara-autojen mahdollisuuksiakin hän visioi hyvin realistisin perustein - työvuosinaan globaalilla tasolla. - Missä ovat maailman havupuuvarat, siellä on Sisun markkina-alue, toteaa Karhu ja näyttää karttaa. Suurimmat havupuuvarat ovat aivan meidän vieressä Venäjällä. Siellä potentiaalit ovat jo lähivuosina aivan valtavat. Katse tiukasti kohti itää, olosuhteet ovat tutut ja arktista osaamista löytyy enemmän kuin monelta kilpailijalta, ohjeistaa Ola nykysisulaisia. Kuka? Olavi Karhu astui Sisun palvelukseen nuorena miehenä vapunpäivänä 1955. - Ensimmäinen työpaikka oli silloisessa luovutushallissa vanhalla kunnon Flemarilla, Fleminginkadulla Helsingissä. 50-60 -lukujen taitteessa Ola siirtyi piirustuspöydän ääreen suunnitteluosastolle. Hänen aloitteestaan syntyi sittemmin tuotetutkimusosasto. - Sen myötä perehdyimme siihen, mitä asiakkaat oikeasti haluavat ja tarvitsevat. Ne olivat nykyisen asiakaslähtöisyyden ensi askeleita, tuumii Ola. Kun tuotetutkimus ja markkinointi kasvoivat yhä kiinteämmin yhteen, tutkimusosasto lopetettiin ja toiminnot yhdistettiin uuteen markkinointiorganisaatioon. - Markkinoinnin tuotesektorit jaettiin uudelleen ja osalleni tuli puu- ja sora-autojen tuotepäällikkyys, kertoo Karhu. - Tuotepäällikön tehtäviin kuului markkinoinnin ohella tuoda asiakaspalautteet suunnittelun jalostettavaksi. - Minulla oli käytössäni nimikkosuunnittelija, joten kehitystyö onnistui ja eteni nopeasti. Autoja opiskelijavoimin Ola Karhun työura Sisulla kesti yli neljä vuosikymmentä vuoteen 1996, jolloin mies siirtyi eläkkeelle. Työurallaan legendaarisena kalenterinkäyttäjänä tunnetun Olan eläkepäivienkin kalenterisivut täyttyvät pitkälti autoalan ehdoilla; seminaareja, luentoja ja opettamista. Ola alkoi jo Sisun aikoina opettaa auton suunnittelua ja rakentamista ihan konkreettisesti tuleville autoinsinööreille Helsingin ammattikorkeakoulussa. Työ tulevaisuuden autonrakentajien parissa jatkuu ja innostaa vireää, asialleen paneutunutta miestä edelleen. - Tuntuu siltä, että minulla on yhä jotain annettavaa autoalalle ja työskentely nuorten parissa on mukavaa. Puunkuormaajakiertue 20 vuotta13
Loppukilpailujen sijoitukset 2002 2005 2002 Lahti 1. Ismo Hämäläinen 2. Jari Asikainen 3. Jari Halinen 4. Kari Rahikka 5. Tauno Haveri 6. Ismo Laari 7. Teemu Flyktman 8. Heikki Kangasmäki 9. Tommi Matikainen 10. Kalle Ylijääskö 11. Veijo Tulkki 12. Jukka Koramo 2003 Helsinki 1. Matti Karomäki 2. Kari Malmstedt 3. Kai Sirén 4. Petri Varkoi 5. Tommi Matikainen 6. Jari Sarajärvi 7. Risto Malmstedt 8. Ismo Hämäläinen 9. Jukka Jääskeläinen 10. Kari Heikura 11. Kalle Ylijääskö 12. Jari Kallanto 2004 Seinäjoki 1. Pekka Villman 2. Janne Nuutinen 3. Kai Sirén 4. Jukka Taskinen 5. Timo Korhonen 6. Olavi Malinen 7. Hannu Koskimies 8. Ari Junttila 9. Saku Simpanen 10. Petri Varkoi 11. Pentti Karvonen 12. Kari Malmstedt 2005 Joensuu? Kuorma-autoliiton viestintäpäällikkö Juha Norppa-Rahkola (vas.) ja Metsäalan Kuljetusyrittäjät usyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Heikki i Parkkonen näkevät Puunkuormaaja- kiertueen liiton kannalta merkittävänä tävänä ja arvokkaana taphatumana. tumana. Muutenkin kuin pelkkänä kilpailuna. - Kilpailun saaman julkisuuden myötä alan asioita saadaan esiin paljon laajemminkin. minkin. Kuorma-autoliiton rooli korostuu loppukilpailuissa Puunkuormaajakilpailu syntyi vuonna 1986 Suomen Kuorma-autoliiton (KAL) 50 - vuotisjuhlavuoden tapahtumaksi. Liitto, nykyiseltä nimeltään Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, on yhä Loglift Jonseredin ja Sisun ohella kolmas Puunkuormaajakiertueen pääjärjestäjistä. Olemme paremminkin taustavoima, jonka rooli korostuu kisan loppukilpailun järjestelyissä, tiedottamisessa, taustamateriaalin tuottamisessa ja tietenkin yrittäjien etujärjestöstä kun on kysymys alaan liittyvistä kannanotoista, kiteyttävät liiton viestintäpäällikkö Juha Norppa-Rahkola ja Metsäalan Kuljetusyrittäjien toiminnanjohtaja Heikki Parkkonen SKAL:n aseman kiertuejärjestelyissä. - SKAL oli myös tärkeä neuvottelija ja osapuoli, kun 1990 luvun loppupuolella sovittiin virallisesti Rahtarit ry:n kanssa Suomen mestaruuskisan arvon ja upean kiertopalkinnon luovuttamisesta kiertueella tavoiteltavaksi. Alkukilpailukierroksen käytännön pyörittämisen hoitavat Loglift Jonseredin ja Sisun edustajat yhteistyökumppaneineen. Kyllä ne kaverit ovat avainasemassa. Heillä on mahtava rutiini raskaan alkukilpailukierroksen läpiviemiseen, kiittelee Norppa-Rahkola. Parkkonen muistaa puolestaan hyvin ensimmäisen loppukilpailun Dipolista. Silloin tuota rutiinia ei vielä ollut, homma oli vielä opettelua, mutta siitäkin selvittiin kunnialla. Moni kyllä huokasi helpotuksesta, kun homma oli ohi. Liiton miehet nousevat kisaorganisaatiossa näkyviin, kun loppukilpailusta on kyse. Finaalihan järjestetään useimmiten liittokokouksen yhteydessä. Jari Pietilä on tehnyt paljon taustatyötä näissä järjestelyissä, esim. lupien hankkimisessa ja varotoimien suunnittelussa. Liiton tai MKY.n puheenjohtaja on mukana lähettäjänä loppukilpailuissa ja kuulutuksista on vastannut monesti alan todellinen asiantuntija Olavi Piiparinen, luettelevat Parkkonen ja Norppa-Rahkola, jotka vuosittain pyrkivät seuraamaan muutaman alkukilpailunkin jossain päin Suomea. Suuri julkisuusarvo Puunkuormaajakisan arvo alan julkisuudelle on merkittävä, analysoi Norppa- Rahkola tapahtumaa liiton näkökulmasta. Kyseessä on ammattilaisten kilpailu, jonka perusteena on ammattitaidon osoittaminen. Se on julkisuusarvoltaan tärkeä tapahtuma. Liiton viestinnästä vastaavana Norppa- Rahkola on kiertueen ensi päivistä lähtien huolehtinut siitä, että alueellinen ja valtakunnallinen media pysyy ajan tasalla. - Kilpailukiertueen ja kisatiedotuksen myötä pystymme tuomaan esiin alan yleisiäkin ongelmakohtia. - Vuosien mittaan tiedotusvälineiden kiinnostus varsin näyttävää ja kuvauksellista tapahtumaa kohtaan on kasvanut jatkuvasti, viime aikoina erityisesti alueellisen radio- ja tv-toiminnan kehittymisen myötä. Ensi vuonna taas Helsingissä? SKAL - Suomen Kuljetus ja Logistiikka täyttää ensi vuonna järjestönä 70 vuotta. Silloin kuormaajakisan rooli on luonnollisesti - hyvin näkyvä. Liiton juhlavuoden tapahtumien suunnittelu on jo täydessä vauhdissa, kertoo Juha Norppa-Rahkola vähän harmitellen puunkuormaajakisan ja liiton merkkivuosien kulumista eri tahtiin. Tästä seuraa luonnollisesti se, että ensi vuoden kisakin on varmasti tavallista juhlallisempi. Finaali järjestetään Logistiikka - Kuljetusnäyttelyyn liittyvänä tapahtumana Helsingissä ja tavoitteena on että voisimme pitää kisan jälleen vuoden 1999 tapaan Suomen arvokkaimmilla paikoilla, Helsingin Senaatintorilla tai Rautatientorilla. Toivottavasti lupa-asiat järjestyvät. Liiton visioissa ensi vuoden loppukilpailu on yksi osio suurelle yleisölle kuljetusalaa ja logistiikkaa laajemminkin esittelevästä tapahtumapäivästä Helsingin ydinkeskustassa. Tuodaan kuljetusala lähelle tavallista ihmistä. Puunkuormaajakiertue 20 vuotta 14
JYKI OY Jykintie 35400 Längelmäki Puh. 020 761 9100 Faksi 020 761 9107 www.jyki.fi Aluminium 50 ja 70 -pankot tarjoavat taloudellista ja huoletonta puunajoa. Molemmissa Aluminium pankkomalleissa on käytetty vain parhaita alumiiniseoksia ja niissä yhdistyvät taloudellisuus, huolettomuus, kestävyys ja turvallisuus. Maksamaantie 186, 66640 MAKSAMAA Puh. (06) 345 1111 Fax (06) 345 0102 Auto 0400 777 666 w w w. a l u c a r. c o m 15
Loglift Jonsered Oy Ab:n tarina Yhteinen asia Loglift Jonsered Oy Ab on Euroopan johtava puutavaranostureiden valmistaja. Sen menestys perustuu tinkimättömään laatuajatteluun, ympäristön ja kestävän kehityksen arvostamiseen sekä koko henkilöstön sitoutumiseen yhteisiin päämääriin. Pitkä kokemus puutavaranosturialalla on nostanut Loglift Jonsered Oy Ab:n huipulle, mutta yhtiö ei ole jäänyt lepäämään laakereillaan. Laatuajattelu ulottuu läpi koko yhtiön, joten jokainen työntekijä on vastuussa työnsä laadusta. Viallisia tai puutteellisia tuotteita ei päästetä työvaiheesta toiseen eikä lähetetä asiakkaalle. Puutavara- ja kierrätysnostureiden valmistajana Loglift Jonsered Oy Ab ottaa toiminnassaan huomioon myös ympäristönäkökohdat. Yhtiön tuotteet edistävät metsien monipuolista ja kestävää käyttöä. Nostureiden valmistus ja käyttö on taloudellista sekä kierrätysaste korkea. AKTA: : Loglif oglift t Jonsered Oy Ab:n tehdas on toiminut Salossa vuodesta 1891. Tällä hetkellä teh- taalla työskentelee noin 250 työntekijää suunnittelusta val- mistukseen. Uusi tekniikka, pitkä kokemus Puutavara- ja kierrätysnosturit on tehty kovaan työhön vaihtelevissa ympäristöissä. Loglift Jonsered Oy Ab:n nostureiden jokainen yksityiskohta on suunniteltu ja käytännön työssä testattu toimimaan kaikissa olosuhteissa, tropiikin lämmöstä arktiseen kylmyyteen. Nykyään nosturit, kahmarit ja ohjaamot suunnitellaan alusta loppuun tietokoneella, mikä vaatii tehokkaita koneita ja räätälöityjä ohjelmistoja. Suunnittelun lisäksi tietokoneita käytetään simulointiin. Siten suunnitteilla olevia rakenteita voidaan kokeilla eri tilanteissa ilman prototyypin rakentamista, mikä luonnollisesti lyhentää suunnitteluaikoja. Vaikka tekninen puoli on huippuluokkaa, ei mitään tapahtuisi ilman osaavia ihmisiä. Loglift Jonsered Oy Ab:n suunnitteluosastolla on toistakymmentä suunnittelijaa, joilla on sopivassa suhteessa iän tuomaa kokemusta sekä nuoruuden intoa. Avoin ja kannustava työympäristö luo erinomaiset edellytykset uusien innovaatioiden kehittämiseen. AKTA: : Loglif oglift t Jonsered Oy Ab:lla on yli 40 vuoden kokemus puutavara- ja kierrätysnostureiden suunnittelusta ja valmistuk- sesta. Laadulla on tekijänsä Nostureiden tuotannossa laadun on oltava taattu. Parhaan mahdollisen laadun saavuttaakseen Loglift Jonsered Oy Ab käyttää ainoastaan ensiluokkaisia materiaaleja ja työvälineitä. Osoituksena työn korkeasta tasosta yhtiö antaa kaikille tuotteilleen kattavan takuun. Suurin osa työvaiheista on automatisoitu tasaisen laadun varmistamiseksi. Esimerkiksi hitsauksessa käytetään uusimman sukupolven robotteja, jotka voidaan ohjelmoida hitsaamaan monimutkaisiakin saumoja. Tiukan laadunvalvonnan tehtävä on varmistaa, että kaikki asiakkaalle lähtevät koneet, komponentit ja osat ovat virheettömiä ja täyttävät niille asetetut turvallisuus- ja laatuvaatimukset. Esimerkiksi pylväs on koko nosturin selkäranka. Sen on oltava täysin virheetön, jotta käyttäjä voi luottaa nosturiinsa kaikissa olosuhteissa. AKTA: : Kaikissa tärkeissä työ- vaiheissa tekijä kuittaa tekemänsä työn leimallaan. Jokainen nosturi myös koeajetaan yksityiskohtaisen ohjelman mukaan ennen luovutusta asiak- kaalle. Uusi ote puunkäsittelyyn LOGLIFT-puutavaranosturit ovat monipuolisessa käytössä ympäri maailmaa. Tehokas suunnittelu, parhaat materiaalit ja tinkimätön ammattitaito takaavat, että samat ratkaisut ja osat toimivat kaikissa olosuhteissa. Jatkuvaan vaativaan työhön suunniteltuja nosturivaihtoehtoja löytyy laajasta valikoimasta metsätraktori- ja harvesterinostureista järeisiin autonostureihin. Niiden rakenne on kevyt, mutta kestävä, ja tarkka, nopeatoiminen hydrauliikka takaa, että kuljettaja on aina tilanteen herra. Nosturit tilataan yhä useammin ohjaamolla varustettuina. Jo perusvarustelultaan kattaviin ohjaamoihin voidaan asentaa lisävarusteita tarpeen mukaan. Jokaiseen nosturiin on tarjolla myös sopiva kahmari, pienistä pihdeistä suuriin teollisuuskahmareihin. AKTA: : Loglif ogliftin ensimmäinen puutavaranosturi Tukkikurki F 6000 valmistui v.. 1965. Malli oli niin suosittu, että se oli tuotannossa 15 vuotta, ja sitä valmis- tettiin tuhansia kappaleita. Kestävyyttä kierrätykseen JONSERED on tunnettu puutavaranosturimerkki, jota on valmistettu jo yli 40 vuoden ajan. Tämän lisäksi JONSERED-nosturit ovat kautta maailman alansa ykkösiä voimaa ja monipuolisuutta vaativissa kierrätystehtävissä. Vahvatekoiset JONSERED-nosturit selviävät helposti raskaasta kierrätysmateriaalin ja puutavaran käsittelystä. Niissä on paneuduttu huolella hydrauliikan ja mekaniikan suhteeseen; juoheva ohjaus helpottaa työntekoa, ja pehmeäliikkeinen nosturi on jokapäiväisessä käytössä tehokas. JONSERED-kahmarit on suunniteltu monipuolisiin tehtäviin kierrätysmateriaalin kuormauksesta puunkäsittelyyn. Niiden muotoilu on tehty suojaamaan liikkuvia osia kuormalta ja keräämään kierrätysmateriaali mahdollisimman tehokkaasti. AKTA: : Jonsered aloitti puutavara-autonostureiden valmistuk- sen vuonna 1962 Jonseredin kaupungissa Ruotsissa, josta yhtiö on saanut nimensä. Puunkuormaajakiertue 20 vuotta 16
Palveluksessasi Markkinointi ei ole pelkästään myyntiä, vaan tarkoitus on auttaa asiakkaita löytämään oikea nosturi oikeaan tehtävään. Loglift Jonsered Oy Ab:n asiantunteva henkilöstö osaa palvella ostajia näiden tarpeissa. Yhtiöllä on jälleenmyyjäverkosto yli 50 maassa sekä oma myyntiyhtiö Ruotsissa ja Saksassa. Läheinen kontakti asiakkaisiin on tärkeä, sillä asiakaspalautteen avulla tuotteita pystytään kehittämään loppukäyttäjien haluamaan suuntaan. Loglift Jonsered Oy Ab:n palvelu on yhtä korkealaatuista kuin tuotteetkin. Asiakaspalvelun asiantunteva henkilöstö vastaa kysymyksiin ja huoltopisteissä toimivat asentajat tuntevat nosturit kuin omat taskunsa. koko matkan LOGLIFT- ja JONSERED-nosturit on suunniteltu käyttäjäystävällisiksi, joten useimmat pienet huoltotoimet voi tehdä itse. Laajempiin korjauksiin on ympäri maailmaa satoja huoltopisteitä, minkä lisäksi Loglift Jonsered Oy Ab tarjoaa tuotteilleen kattavan huolto- ja varaosapalvelun. Yhtiön varaosavarastossa on noin 11.000 nimikettä, ja sinne tulee viikoittain satoja tilauksia ympäri maailmaa. Jokaisen nosturin mukana seuraavan varaosakirjan ja ammattitaitoisen henkilökunnan ansiosta oikeat osat löytyvät helposti ja ne pystytään toimittamaan asiakkaalle nopeasti, useimmiten seuraavaksi päiväksi. LOGLIFT- ja JONSERED-nosturit ovat kestäviä ja pitkäikäisiä, minkä vuoksi käytössä on yhä vanhojakin malleja. Kaikilla nostureiden varaosilla on kymmenen vuoden saatavuustakuu, ja varastosta löytyy käyttöohjeita, rakennepiirustuksia ja muuta dokumentaatiota asiakkaiden käyttöön. AKTA: : Loglif oglift t Jonsered Oy Ab:n tuotteita on käytössä kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta. Edustus yhtiöl- lä on yli 50 maassa. AKTA: : Jokaisen nosturin mukana tuleva yksilöllinen vara- osakirja säästää asiakkaan aikaa ja vaivaa. Sen avulla tarvittavat osat voidaan tilata nopeasti ja helposti. Jälleenmyyjillä on käytössään myös kaikki mallit katta- va sähköinen varaosakirja, jonka avulla harvinaisemmat mat- kin osat löytyvät vaivatta. Puunkuormaajakiertue 20 vuotta 17
Rekisterinumerokin sen todistaa OVE ON YKKÖNEN Puunkuormaajakilpailun kaikkien aikojen mestari, karjaalainen Ove Selin muistelee olleensa mukana alkukilpailussa joka vuosi kilpailun alusta lähtien. Loppukilpailuun hän on kisaillut itsensä peräti kahdeksan kertaa ja mestariksikin kahdesti. Puunajon Ove aloitti vuonna 1969. - Aluksi ajettiin muutakin tavaraa, mm. syksyisin viljaa. Vuosista 72-73 lähtien olemme keskittyneet pelkästään puunajoon, kertoo Ove. Metsäliiton puut saavat kyytiä Karjaa-Lohja-Espoo alueelta. Mäntytukit viedään Kyröön ja kuusitukit Rengon sahalle. Osa ajoista on ns. mepaa, mutta Oven mielestä siitä ei ole niin paljon hyötyä, kun joutuu keräilemään kuormia vierailta paikkakunnilta. Selinin yritys kuljettaa puuta nyt kahdella FH16 Volvolla. Nuorempi on reilun vuoden ikäinen ja toinen on 2001-mallia. Rekisterinumeroista tunnistaa hyvin omistajan: ne ovat OVE-1 ja OVE-3. OVE-2 meni vaihtoon tuoreimman autokaupan yhteydessä. Kärryt ovat Briabeja, luonnollisesti, onhan Ove ollut vahvasti mukana jatkettavan Briabin kehittämisessä ja mitoituksessa. Esimerkiksi Briab -perävaunun taittuvat takavalot ovat Oven kehittelemiä.. Nosturina oli aluksi Hiab, mutta sen jälkeen on kuormattu Logliftillä. Aikaisemmin Selin vaihtoi nosturia joka toinen vuosi. Nykyään samalla nosturilla ajetaan noin viisi vuotta. - Hyttiä en ole laittanut, sillä Etelä-Suomen suolattujen teiden takia hytin ikkunat eivät pysy puhtaana, niin kuin ne pysyvät pohjoisempana, analysoi rauhallisen oloinen Ove. Ja sitä paitsi kesällä raikkaassa luonnossa kuormaaminen on nautinnollista. Hyttiä hän sanoo kyllä kaipaavansa joskus - lähinnä räntäsateella. Rauhallisuus on valttia Vaikka hiljainen mies ei pidäkään suurta meteliä menestyksestään kuormaajakisoissa, olemuksesta näkee ja puheesta kuulee, että kilpailulla ja saavutetulla menestyksellä on oma sijansa miehen mielessä - ammattitaidon osoituksena. Oven kuormaustyyliä seuranneet ovat sitä mieltä, että hänen hyvä suorituksensa perustuu rauhalliseen ja tarkkaan kuorman purkuun, jolloin puiden päät ovat myös hyvin tasatut. Suoritus huipentuu nopeaan puiden mättämiseen takaisin pankkojen väliin. Ove muistaa hyvin toisen mestaruusvuotensa - vuoden 1991 - kuormaajakisan finaalin ja tunteet ennen kilpailusuoritusta. - Kun minun kilpailuvuoroni tuli, niin edellisen kilpailijan jäljiltä oli jäänyt tosi huono kuorma. Harmittelin jo etukäteen huonoa tuuriani ja mietin, että tästä ei nyt taida tulla mitään, muistaa Selin. Rauhassa päätin kuitenkin homman hoitaa ja kun voitto sitten tuli, niin kyllä mielikin kirkastui. Kotimaan kuormauskilpailuvoittojensa ansiosta Ove on käynyt kisaamassa myös Ruotsin puolella. Sikäläisistä kilpailusäännöistä Ove oli mielissään, sillä siellä sai itse tehdä kuorman alun. Kahden kuormaajakisan voittonsa myötä hän on saanut myös kaksi alumiinivenettä. Aluksi vene oli lähes kymmenen vuotta pihalla, mutta nyt se ollut kolme vuotta vesillä. Toisen veneen hän vaihtoi perämoottoriin, joka laitettiin ensimmäiseen voittoveneeseen. - Voittovenettä ovat monet halunneet ostaa, kun huomasivat, ettei sitä käytetä, mutta en halunnut myydä. Pumpuista vauhtia kuormaukseen Vuosien varrella kuormaamisvauhti kisoissakin - on Oven mielestä tullut nopeammaksi. Tämä johtuu pumppujen ja nimenomaan säätötilavuuspumppujen kehittymisestä. Ovellakin on nyt ensimmäistä kertaa autossaan säätötilavuuspumppu. Tähän hän on erittäin tyytyväinen. - Se on melkein nopeampi kuin 2-piirinen, öljyt ei lämpene kuten ennen ja hintakin on kutakuinkin sama, kiittelee Ove hyvää pumppuvalintaansa. Hän on tehnyt myös mielenkiintoisen havainnon, että letkuissa ei enää ole vuotoja niin kuin oli 2-piiripumpun letkuissa. Varmaan se tulee siitä, kun ei tule painepiikkejä, päättelee Ove. Uusi pumppu on ympäristöystävällisempikin - Keväällä jos lastaa märällä tiellä, niin jokainen öljypisara näkyy heti. Nyt ei kenenkään tarvitse huomautella öljyistä, sanoo Ove. Märkyys haittaa Alkutalven märät kelit ovat haitanneet puunkorjuuta ja ajoa. Märkien kelien ta- Puunkuormaajakiertue 20 vuotta 18
kia nyt on vähän ajoja. Sellupuuta ei ole koskaan ollut metsissä näin vähän kuin nyt, sanoo Selin vuosien tuomalla kokemuksella. - Sahoilla on puuta, mutta sellutehtaille puuta tulee aika jämptisti. Mestarikuormaaja on myös huolissaan alan tulevaisuudesta. Pahimpana peikkona työvoiman saatavuudelle hän pitää huonoja työaikoja. - Mistä löytyy kuskeja vaikkapa junan lastaamiseen perjantai-iltana? Karjaalainen Ove Selin on kaksinkertainen puunkuormaajamestari. Hiljaisen tiedon hiljainen taitaja. Kaikkien aikojen parhaat Kun katsoo puunkuormaajakisan tuloksia vuosien varrelta voi osanottajia ja menestyjiä arvostaa ja rankata monella tavalla. Yksi leikkimielinen, mutta paljon kertova tapa on hakea kuluneiden 19 vuoden tilastoista kaikkien aikojen parasta kuormaajaa vaikkapa formula- tai rallimaailmasta tutulla pistelaskulla: voittajalle 10 pistettä, kakkoselle 8,...6,5,4,3,2... Kahdeksanneksi sijoittunut saa moottoriurheilussa yhden pisteen, mutta oikein ja kohtuullista on varmasti tässä kohdin antaa yksi piste jokaiselle loppukilpailussa sijoille 8-12 sijoittuneelle. Loppukilpailuihin on vuosien varrella osallistunut 118 eri kilpailijaa. Jo pääsy finaaliin on kelpo suoritus. Taitavimmat ovat selvinneet sinne usesti. Tässä formulatilaston parhaat. Pistemmärän perässä oleva luku kertoo kerrat, jotka kilpailija on ollut finaalissa. Tuplamestarit merkitty vihreällä, yksinkertaiset Suomen mestarit punaisella. Sija: 1. Nimi Ove Selin Pisteet/kerrat 59/8 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31. 32. 33. Kari Malmstedt Jukka Jääskeläinen Hannu Koskimies Tauno Haveri Jukka Koramo Kai Sirén Timo Leivo Jari Sarajärvi Matti Karomäki Kari Rahikka Juhani Pihala Petri Vark arkoi Ari Itkonen Jorma Murtovaara Timo Korhonen Tuomo Kyllönen Sture Holmberg Ismo Hämäläinen Arvo Kananen Oiva Korpela Olli Vuotila Auvo Rautiainen Veli-Matti Kourilehto Pekka Willman Kim Bennert Tapio Tamminen Janne Nuutinen Jorma Papinaho Seppo Karvonen Jari Asikainen Jari Kallanto Kai Kosloff 55/8 39/8 35/7 34/6 33/7 30/4 24/5 23/5 20/5 19/6 18/2 18/5 18/3 13/5 12/2 12/2 11/2 1/2 11/2 /2 11/2 11/2 11/2 11/3 10/1 /1 10/1 /1 10/3 10/3 9/2 8/1 8/1 8/1 8/3 8/3 Puunkuormaajakiertue 20 vuotta19
HYVÄ ISKÄ! Toinen kahdesta kaksoismestarista puunkuormaajakisan historiassa - ähtäriläinen Tauno Haveri - on ollut mukana puunkuormaajakisassa vuodesta 1992, silloin hän osallistui ensimmäistä kertaa alkukilpailuun Haapamäellä. Heti ensimmäisellä kertaa natsasi; voitto Haapamäellä, paikka loppukilpailuun Tampereelle ja sieltäkin tuli heti täyspotti: Tauno kiipesi ykköspallille. Seuraavat vuodet osoittivat, että kyse ei ollut sattumasta. Tauno kävi näyttämässä mättämisen mallia Haapamäen alkukisassa niin tehokkaasti, että jotkut kisaajat totesivat turhaksi lähteä sinne kun Haveri voittaa joka tapauksessa. Kaikkiaan Tauno on voittanut Haapamäen alkukilpailun yhdeksän kertaa kuudesti lääninmestaruuteen ja loppukilpailupaikkaan oikeuttavalla ajalla. Elämäni lastaus Toinen puunkuormaajamestarin titteli irtosi pari vuotta myöhemmin - 1995 Lahdessa. Siitä kisasta Taunolla onkin hyvät muistot ehkä parhaat kaikilta vuosilta. - Lahdessa oltiin ensinnäkin matkassa koko perheen kanssa ja kilpailukoneeksi sattui hyvin käteen sopiva nosturi. Usko tai älä, mutta jokainen nosturi on erilainen ja yksilö, ja totutteluaikaa ei ennen kilpailusuoritusta juurikaan ole, kertoo Tauno. - Kun aloitin kuormauksen ja sain ensimmäisen nipun kouraan, niin kuulin nuorimman pojan huutavan, että hyvä iskä!. Se innosti, vauhti vain kiihtyi ja purku sekä kuormaus sujuivat kuin unelma, vauhdilla ja vähin virhein. Se oli ja on edelleen elämäni paras lastaus, muistelee Tauno Sisun ratissa matkalla kohti Vilppulaa. Lahden tulosluettelo tukee Taunon tuntumaa huippuonnistumisesta mestaruus tuli poikkeuksellisen selvästi kakkoseksi sijoittunut Ari Itkonen hävisi yli puoli minuuttia ja muut tietysti vieläkin enemmän. Tauno Haverin kuormaussuoritukset tunnetaan suoraviivaisuudesta turhat liikkeet on jätetty pois. Se on kaikkein tehokkain tapa. Joskus tietysti joutuu nippua tasaamaan maata vasten, mutta siihen kuluu ylimääräistä aikaa vähintään pari sekuntia per nippu, laskee Tauno. Junttaamalla tasaaminen on myös riski. Kisapuut ovat monesti jo sälöillä ja tasauksessa ne saattavat tippua kourasta. Sosiaalinen tapahtuma - Kuormauskilpailu on ollut todella mukavaa vaihtelua kiireen ja kovan yrittämisen keskellä, arvioi kaksoismestari kisan merkitystä. - Kisan myötä tullut menestys on sitten jo puhdasta lisäarvoa. Tapahtumalla on Haverin mielessä myös vahva sosiaalinen, ihmisiä yhdistävä, merkitys. Tähän yhtyy varmasti valtaosa kisoja vuosien varrella kiertäneistä puunajajista. Kiertueella on ollut mukana uskomattoman mahtavaa porukka. Arto, Pasi, Henkka, Pekka, Hannu, Kake ja monet muut kilpakumppaneista puhumattakaan, luettelee Haveri. - Vuosien varrella on heidän kanssaan tultu tuttaviksi ja hyviksi ystäviksi. Yhteyksiä pidetään muutenkin. Kuljetusliike Haveri Oy:n kalustossa on kaksi puutavara-autoa, molemmat viime vuonna hankittuja Sisu E 18 CATteja. Molemmissa on nosturina Logliftin 96 S. Olen kuormannut puita 37 vuoden ajan hydraulisilla kuormaimilla siitä yli 10 vuotta Loglifteilla ja nämä nyt käytössä olevat mallit ovat ehdottomasti parhaat, ne pesevät kaikki muut, sanoo Tauno. Virossakin on kisattu Viron puunkuormaajakiertue erosi suomalaisesta siinä, että kuormaus tapahtui kalustoa säästäen perävaunuun, ker ertoi puuhamiehenä mukana ollut Kake Tulonen. Sisu ja Loglift ovat järjestäneet Virossakin pari kertaa oman pienimuotoisemman puunkuormaajakierteen. Kuormauskilpailua ja kalustoesittelyä on muutamalla paikkakunnalla pyöritetty lähes samalla konseptilla kuin Suomessa, mutta samanlaista suosiota tapahtuma ei saavuttanut; oanottajamäärä on jäänyt yhteensä kymmeniin. Myöskään kilpailijoiden taso ei paikallaolijoiden mielestä yltänyt samaan kuin Suomessa. 1999 Viron kiertueella osallistui neljällä paikkakunnalla kisaan yhteensä 38 kilpailijaa. Ja taas on syytä muistaa triviaalitiedon kerääjiä: Pärnussa osakilpailun voitti tuolloin Toomas Alamets, Tartossa ykkönen oli Peeter Gurtovet, Rakveressä Koit Lepik ja Tallinnassa Vill Raino. Ammattimiehiä kaikki. 20Puunkuormaajakiertue 20 vuotta
Aku Kanaselle puunkuormaajakisa on ollut mielenkiintoinen ammatillinen haaste alusta lähtien. Aku Kananen - mestari mallia 1997 Joensuulaisesta Kanasen suvusta kuormaajakisoissa on parhaiten menestynyt Aku. Hän oli loppukilpailussa ensimmäisen kerran vuonna 1993 Helsingissä, silloin oli tuloksena ison kannattajajoukon harmiksi - kahdeksas sija. Kannattajien riemu pääsi sitten valloilleen 1997 Hämeenlinnassa: Aku voitti mestaruuden. Sen jälkeenkin on mukana ollut, mutta loppukilpailupaikkaa ei ole herunut. Olisikohan sitä tullut vanhaksi, heittää vielä alle nelikymppinen Aku leikkisästi. Puunkuormaajakilpailu on ollut Akulle kiinnostava haaste heti alusta lähtien: hän muistelee olleensa poissa alkukilpailusta vain yhden kerran. Silloin hän ei ollut paikkakunnalla. Veneellä on käyttöä Heti kuormauskilpailujen alkutaipaleella päätettiin kisoihin laittaa kunnon palkinnot arvostuksen ja kiinnostavuuden takaamiseksi. Ykköspalkinnoksi valittiin silloinen uutuustuote Fiskarsin alumiinivene. Valintaan vaikutti tietysti se, että tuolloin nykyinen Loglift Jonsered Oy kuului Fiskars-konserniin. Alumiininen voittovene on kovassa käytössä edelleenkin mökillä Ilomantsissa. Aku Kananen arvostaa korkealle vuonna 1997 saamaansa voittopalkinnon. Veneellä on käyttöä. Se on viimeinen vehje minkä hävitän. Saa jäädä muistoksi jälkipolville. Se on oikea automiehen vene. Tappi pohjaan ja vesille, ei tarvi tervailla eikä puunailla, kiittelee Aku palkintoaan. Veljensä Sepon vuonna 1984 perustamaan yhtiöön Aku tuli puunajoon heti armeijasta päästyään vuonna 1988. Stora Ensolle palveluksiaan myyvän yhtiön nimi on nykyään S & A Kananen Oy. Aku Kananen tuo Sisullaan koivutukkeja Lieksan Hatunkylästä UPM:n Joensuun vaneri- tehtaalle. Matkaa kertyy 132 km. Nosturin hytti on tuonut Kanastenkin puunajoon uutta mukavuutta. Autona on ensimmäisenä luovutettu Sisun E 18 630 hevosvoimainen CAT. Nosturi on hytillinen Logliftin 105. Kumpaakaan en missään nimessä antaisi pois. Ne on tehdastekosia, toteaa Aku työkaluistaan. Puunajon Aku kertoo olevan kovaa työtä. Saa ajaa aamusta iltaan. Talvella tuntuu koko ajan, ettei näitä ehdi kaikkea ajaa millään. Kesällä taas ei tahdo olla kahdelle miehelle riittävästi hommia. Varsinkaan märkänä viime kesänä puita ei tahtonut saada mistään, kertoo Aku. - Enempi sais tulla rahaa. Tuntuu, että hankkeet palaa pakokaasuina taivaan tuuliin, huokaa Aku. UPM Joensuun vaneritehdas käyttää vuodessa 150.000 kuutiota koivutukkia. Loppu- tuotteena saadaan 50.000 kuutiota ensiluokkaista WISA-koivuvaneria. Ennen sorviin menoa koivu- tukkeja pehmennetään puolitoista vuorokautta 50-asteises- sa vesialtaassa. Puunkuormaajakiertue 20 vuotta21
Mikko Flyktman Uuraisilta voidaan lu- kea myös harvalukuiseen kaksoismes- tarien joukkoon. Hän on pokannut yli 60 -vuotiaiden sarjan mestaruuden vuosina 2000 ja 2002. Veteraanit ratkovat myös oman mestaruuden 1995 kiertueella kisaan lisättiin myös veteraanisarja yli 60 vuotiaille. Kisa ratkeaa alkukilpailuissa saadun ajan perusteella. Ensimmäisen veteraanitittelin vei kiuruvetinen Väinö Remes. Viime vuonna veteraanien ykköstilalle kapusi kouvolalainen Kari Rahikka yleisen sarjan kärkipäässä pitkään nähty Rahikka saattaa hallita veteraanisarjaa pitkäänkin. Veteraanimestarit 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Väinö Remes Erik Fransman Oiva Karppi Kauko Kallanto Eino Pirkkalainen Mikko Flyktman Reino Ilonen Mikko Flyktman Jorma Laari Kari Rahikka Puutavara-autojen moottoritehot ovat loikanneet tietenkin osin tarjonnan myötä parin vuoden aikana aivan uusille lukemille. Valtaosa uusista puutavara-autoista on jo yli 550 hevosvoimaisia. Sisu-Auton aluemyyntipäälliköt Erkki Evilä ja Hannu Heikkilä ovat yhtä mieltä kehityksen syistä. - Kyllähän maantieajossa riittää vähempikin,, mutta kun mennään metsään ja vaikeisiin olosuhteisiin tarvitaan tehoreserviä. Se parantaa tehokkuutta, määrittelee Heikkilä. Evilä ilmaisee saman asian vähän toisin, tutun automiehen sanoin: - Vähemmän tarvitsee metsässä nitroja, kun tietää, että tehoa löytyy varmasti silloin kun sitä tarvitaan. Kyse on myös turvallisuudentunteesta. Erkki Evilä ja Hannu Heikkiläkin sen tietävät TEHORESERVI pääst Palvelujen merkitys kasvaa Teollisuuden puunhankinta on viime vuosina muuttunut nopeasti. Raaka-aineen laatuvaatimukset ovat kasvaneet ja se on tarkoittanut varastojen pienentämistä, puu kulkee tehtaalle entistä tuoreempana. Kiivastahtinen kuljetus tiukassa aikataulussa vaatii autoilta yhä parempaa luotettavuutta, käyttöaste on pidettävä korkealla, eikä seisokkeihin ole varaa, analysoi Erkki Evilä puutavara-autojen muuttunutta toimintakenttää. - Vielä 80 luvun lopulla puuauton mittariin kertyi ehkä100.000 kilometriä vuodessa, useimmiten yrittäjän yksin ajamana. Nyt vuotuinen kilometrimäärä on tuosta jo tuplaantunut. - Kun samaan aikaan yrityskoot ovat selvässä kasvussa, yrittäjät haluavat meiltä toisenlaista palvelua kuin vaikkapa vuosikymmen sitten. Kokonaispalvelu on kuorma-autokaupassa päivän sana, jatkaa Heikkilä. Sisu-Auton palveluverkostossa kutsuun on vastattu pitkillä aukioloajoilla ja entistä paremmalla logistiikalla. Uusin elementti jälkimarkkinapalvelujemme tehostamisessa on tarpeesta syntynyt 24 h huoltoautoverkosto. Palvelujen merkitys alkaa kaupanteossa olla pian yhtä suuri kuin itse tuotteenkin. Meidän on pystyttävä vakuuttamaan asiakas siitä, että pidämme huolen hänestä jatkuvasti, perustelevat Evilä ja Heikkilä. Kun pystymme sen toteuttamaan ja hankkimaan asiakkaan luottamuksen onkin luotu vankka pohja tuleville kaupoille ja merkkiuskollisuudelle. Kokonaistaloudellisuudesta on viime vuosina tullut yksi kuorma-automarkkinoinnin avainsloganeista. Sen alla piilottelevat mm. auton paino, hyötykuorma ja huoltokustannukset. Sen yksi olennainen osa on polttoaineen kulutus ja sen kustannukset, nykyhinnoilla puutavara-autonkin yksittäisistä käyttökustannuksista merkittävin. Siihen pystyy myös vaikuttamaan. Taloudellinen ajotapa on aivan yhtä tärkeä kuin auton paino tai kantavuus, sanoo Evilä. Uusilla entistä vääntävämmillä autoilla ajaminen vaatii toisenlaista ajotapaa ja totuttelua, jo vaihtamistarve on paljon vähäisempi. Sisu on panostanut palvelutarjonnassaan nyt myös tähän. Kaikki myyjämme on valmennettu ja koulutettu Key-koulutuksessa taloudellisen ajotavan opastamiseen, kertoo Heikkilä. Monikäyttöautoja Mihin suuntaan suomalainen puunkuljetuskalusto sitten kauppamiehen mielessä kehittyy? Evilä näkee asian näin: - Nopeasti erilaisiin käyttötarkoituksiin muunneltavat monikäyttöautot lisääntyvät aivan varmasti. Sora/puu, kappaletavara/puu, aura/puu, tällaisille monikäyttöversioille on jo nyt selvä tilaus puhtaasti puunajoon käytettävien autojen rinnalla kapasiteetin tasaajina. Jatkossa, kuljetusyritysten yhä kasvaessa ja alueyrittäjyyden laajentuessa, tarve vain kasvaa. Heikkilän alueella Venäjän kuljetuksilla on iso merkitys kalustopuolellekin. Venäjän puolen tieolosuhteet ovat luku sinänsä, ne vaativat autoihin omat ratkaisunsa. Jotkut testaavat myös puoliperävaunujen soveltuvuutta kotimaiseen puunajoon, kertoo Heik- Puunkuormaajakiertue 20 vuotta 22
Sisu Auton läntisen alueen myyntipäällikkö Erkki Evilä on nänyt puukuljetuksissa tapahtuneen muutoksen. - On tullut tietokoneet ja paikannuslaitteet ja puutavara-autokin on muuttunut - yhä useammin apumies - nosturi - on mukana. Ennen ajettiin paljon puuta yhdestä paikasta, nykyään pinot ovat pieniä ja tehtaiden erikoistuessa samoilta savotoilta puu lähtee moneen suuntaan. ää monesta pulasta kilä. Miten lienee kilpailukyvyn laita? Niin Heikkilä kuin Eviläkin uskovat, että tehdasvarusteltujen puuautojen osuus kasvaa jatkossa. - Se on asiakkaalle etu ja aivan varmasti yksinkertaisin ja nopein ratkaisu. Puutavara-autot valitaan jatkossa myös entistä tarkemmin käyttötarkoituksen ja olosuhteiden mukaan. Isommat yritykset pystyvät optimoimaan kalustonsa. Erkki Evilä uskoo, että tämän kehityksen myötä nyt alamaissa oleva nousuteliautojen suosio kääntyy vielä kasvuun. Jos ajomaastot eivät ole kovin vaativia, niin nousuteliauto on kaikkein paras ja tuottavin. Aivan liian harva mieltää mihin nousutelisellä Sisullakin pystyy. Hannu Heikkilän vastuualueeseen Sisu-Auton organisaatiossa kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomen automyynti. - Puunkuormaajakiertue on tällä alueella jo käsite, jonka lähes jokainen puumies haluaa kokea joka vuosi. Se näkyy hyvin osanottajien määrissä Pohjanmaan CATit Sisun vahvat CATit rantautuivat Suomessa pari vuotta sitten lähes buumin tavoin ensimmäiseksi Pohjanmaan lakeuksille. Miksi ihmeessä? Onko kyse vain pohjalaisesta trossaamisesta ja isoottelusta? Nämä kysymykset Erkki Evilä on kuullut lukemattomia kertoja, siksi hänellä on selvä vastaus valmiina. Ensinnäkin pohjalainen yrittäjä on aina ymmärtänyt huipputuotteen päälle ja toiseksi Pohjanmaalta ajetaan erittäin paljon puuta sisämaahan päin, missä maastot ovat todella vaativat äkkijyrkkine mäkineen. Niissä voimalle ja väännölle on käyttöä. Tiedätkös muuten mitä Sisun omistaja vastasi, kun joku kysyi häneltä miksi autossa tarvitaan 630 hevosvoimaa, kysyy Evilä juttutuokion päätteksi.??? No kun enempää ei saa! Puunkuormaajakiertue 20 vuotta23