KAARINAN KAUPUNKI JA KIRJASTO...

KAARINAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 2014

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KAARINAN KAUPUNKI JA KIRJASTO... 3 2.1 KAUPUNKI... 3 2.2 KIRJASTOLAITOS... 4 3 KAARINAN PÄÄKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA... 6 3.1 YHTEISÖN JA YHTEISTYÖN ANALYYSI... 6 3.2 KOKOELMAN HISTORIA... 7 3.3 NYKYINEN KOKOELMA... 7 3.4 KOKOELMAN SAAVUTETTAVUUS... 8 3.5 KOKOELMAN ARVIOINTI... 8 3.6 MÄÄRÄRAHAT... 9 3.7 YLEISET VALINTAPERIAATTEET... 10 3.8 VALINTAPERUSTEET AINEISTORYHMITTÄIN... 10 3.8.1 Aikuisten kaunokirjallisuus... 10 3.8.2 Aikuisten tietokirjallisuus... 11 3.8.3 Aikuisten musiikki... 14 3.8.4 Aikuisten muu aineisto... 14 3.8.5 Lasten ja nuorten aineisto... 15 3.9 HANKINTA... 15 3.10 ASIAKKAIDEN KOKOELMAA KOSKEVAT TOIVEET JA VALITUKSET... 16 3.11 KOKOELMIEN HUOLTO... 16 4 AURANLAAKSON KOULUKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA... 17 4.1 YHTEISÖN JA YHTEISTYÖN ANALYYSI... 17 4.2 NYKYINEN KOKOELMA... 17 4.3 KOKOELMAPOLIITTISET LINJAUKSET... 18 5 KOTIMÄEN KOULUKIRJASTON / LITTOISTEN LÄHIKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA... 19 5.1 YHTEISÖN JA YHTEISTYÖN ANALYYSI... 19 5.2 NYKYINEN KOKOELMA... 20 5.3 KOKOELMAPOLIITTISET LINJAUKSET... 21 6 KUUSISTON KOULUKIRJASTOJEN KOKOELMAPOLITIIKKA... 22 6.1 YHTEISÖN JA YHTEISTYÖN ANALYYSI... 22 6.2 NYKYINEN KOKOELMA... 22 6.3 KOKOELMAPOLIITTISET LINJAUKSET... 23 7 EMPOLAN KOULUKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA... 23 7.1 YHTEISÖN JA YHTEISTYÖN ANALYYSI... 23 7.2 NYKYINEN KOKOELMA... 24 7.3 KOKOELMAPOLIITTISET LINJAUKSET... 24 8 PIIKKIÖN LÄHIKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA... 25 8.1 YHTEISÖN JA YHTEISTYÖN ANALYYSI... 25 8.2 NYKYINEN KOKOELMA... 25 8.3 KOKOELMAPOLIITTISET LINJAUKSET... 26 9 PIISPANLÄHTEEN KOULUKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA... 27 9.1 YHTEISÖN JA YHTEISTYÖN ANALYYSI... 27 9.2 NYKYINEN KOKOELMA... 28

9.3 KOKOELMAPOLIITTISET LINJAUKSET... 28 10 KOKOELMAPOLITIIKAN YLLÄPITO... 30 4

1 JOHDANTO Tämän kokoelmapolitiikan tarkoituksena on kuvata Kaarinan kaupunginkirjaston kokoelmat. Siinä kerrotaan kokoelman muodostamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Kokoelmapolitiikasta selviää, ketkä ovat vastuussa kokoelmasta ja sen kehittämisestä. Kokoelmapolitiikka ohjaa kokoelman kehittämisessä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Se toimii kirjaston henkilökunnan työvälineenä ja asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja kehysorganisaation tietopakettina kirjaston toiminnasta. Kirjaston kokoelman kehittämisen lähtökohtana on kirjastolaki ja siinä mainittu sivistyksellinen tasa-arvo. Kokoelman tulee tarjota asiakkaille tietoa, tukea opiskelua ja harrastusta sekä tarjota elämyksiä ja virkistystä. Kokoelman tulee olla uusiutuva, riittävän kattava ja vastata kysyntää. Lisäksi kokoelman tulee olla oman kirjaston profiilin sekä Vaski-kirjastojen kokoelmalinjausten mukainen. Vastuu kokoelmapolitiikasta on kirjastotoimen johtajalla. Käytännön työ on delegoitu vastuullisille informaatikoille, kirjastonhoitajille ja kirjastovirkailijoille. 2 KAARINAN KAUPUNKI JA KIRJASTO 2.1 Kaupunki Kaarina on kaupunki Turun naapurissa. Kaupungin pinta-ala on noin 160 km². Palvelut Kaarinassa ovat kerääntyneet keskustaan Helsingin- ja Paraistenteiden risteykseen sekä Piikkiön kaupunginosan keskustaan. Kerrostalopainotteista asumista on Hovirinnan, keskustan, Koriston ja Piispanristin alueilla. Kesämäessä, Kuusistossa, Littoisissa ja Voivalassa asutus on rivi- ja pientalovaltaista. Piikkiön keskustassa on kerros- ja rivitaloja, mutta muuten Piikkiön asutus on pientalovaltaista. Lisäksi Kuusistossa ja Piikkiössä on joitakin maatiloja. Kaarinan kaupungin väkimäärä kasvaa tasaisesti. Vuoden 2013 lopussa asukkaita oli 31 363. 3

Vaikka lasten ja nuorten suhteellinen osuus vähenee ja vanhusten kasvaa, väestöennusteessa oletetaan, että nykyisen kaavoituksen väestölisäyksestä puolet tulee kaupungin ulkopuolelta. Näin väestörakenne pysyy kokonaisuudessaan edullisena. Ruotsia äidinkielenään puhuvia on Kaarinassa alle 5 % väestöstä. Myös maahanmuuttajia kaupungissa on vähän. Suurin osa kaupungin väestöstä saa elantonsa palveluista ja teollisuudesta. Kaarinan väestö on hyvin koulutettua. Kaarinan kaupungissa on 11 suomenkielistä perusopetuksen koulua, ruotsinkielinen alakoulu, lukio, aikuislukio, ammattiopisto Livia ja kansalaisopisto. Teatteri- ja musiikkiharrastus on paikkakunnalla suosittua. Strategiassaan vuosille 2010-2016 Kaarinan kaupunki on määritellyt itselleen vision: Kaarina on kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisin kaupunki. Kaupungin tehtävänä on toimia hallinnollisena yksikkönä ja tuottaa asukkailleen palveluja. 2.2 Kirjastolaitos Kaarinan kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjasto, Piikkiön kirjasto ja Littoisten kirjasto, joka toimii myös Kotimäen koulukirjastona. Kirjaston ylläpitämät koulukirjastot sijaitsevat Auranlaakson, Empolan, Kuusiston ja Piispanlähteen kouluilla. Kirjasto on kuulunut alueelliseen Vaski-kimppaan huhtikuusta 2012 alkaen. Vuonna 2013 Kaarinan kaupunginkirjastossa oli fyysisiä käyntejä n. 266 000 ja verkkokäyntejä n. 270 000. Lainoja oli 561 897, mikä tarkoittaa 17,92 lainaa asukasta kohden. Lainaajia oli hieman alle 12 000 eli 37,67 % kaupunkilaisista. Kokoelmiin kuului 128 452 nidettä ja kirjastoon hankittiin 10 394 nidettä. Lehtivuosikertoja tilattiin 400. Vakituiseen henkilökuntaan kuului 19 työntekijää. Toimintakulut olivat 45,88 asukasta kohden. Kirjaston toiminta-ajatus ja tehtävä lähtee kirjastolaista, jonka mukaan kirjasto- ja tietopalveluilla edistetään väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Toiminta-ajatuksessa painotetaan erityisesti sivistyksellisen tasa-arvon ja elinikäisen oppimisen tukemista. Kaarinan kirjaston visiona on: Tietoa ja taitoa, elämyksiä, osaamista ja viisautta lähikirjastosta ja ver- 4

kosta. Kirjaston tehtävänä on kokoelmien jatkuva ja järjestelmällinen arviointi, kartuttaminen ja karsiminen. Kirjaston tehtävänä on myös kokoelman käytön ja saatavuuden helpottaminen sekä kokoelman hoidosta huolehtiminen. Kirjaston asiakkaita ovat - henkilöt, jotka on rekisteröity Vaski-kirjastojen asiakkaiksi ja joilla on kirjastokortti - lehtien lukijat ja muut kirjastoon tulevat, joiden oleminen tai tekeminen ei vaadi kirjastokortin käyttöä - laitokset: koulut, oppilaitokset, vanhusten laitokset, päiväkodit, seurakunta, yhteisöt ja yhdistykset - kirjaston kotipalvelun asiakkaat - muut kirjastot ja kaupungin muut laitokset - etäpalvelujen käyttäjät internetin kautta. Ryhmittely voidaan tehdä myös asiakkaiden tarpeiden mukaan, joiden katsotaan liittyvän johonkin kriteeriin. Ryhmiä ja niiden kriteereitä ovat esimerkiksi - ikä: lapset, nuoret, aikuiset, vanhukset - aineisto: popmusiikin lainaajat (musiikki), näkövammaiset (äänikirjat), ruotsinkieliset (ruotsinkielinen kirjallisuus) - organisaatio: päiväkodit, koulut, kaupungin laitokset - elämäntilanne: opiskelijat, odottavat äidit, maahanmuuttajat - harrastajat: kansalaisopiston opiskelijat, yhdistykset. Kirjastolla on myös potentiaalisia asiakkaita eli ne kuntalaiset, jotka eivät vielä käytä kirjastoa. Kirjasto ei palvele erikoistuneita työelämän tarpeita, tieteellistä tutkimusta ja korkeampaa koulutusta. 5

3 KAARINAN PÄÄKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 3.1 Yhteisön ja yhteistyön analyysi Kaarinan pääkirjasto sijaitsee aivan kaupungin keskustassa, liiketalon toisessa kerroksessa. Kirjaston välittömässä läheisyydessä ovat keskustan ja Hovirinnan asuinalueet. Kesämäen, Koriston ja Piispanristin asuinalueet ovat muutaman kilometrin säteellä. Vuonna 2013 pääkirjaston kokoelmassa oli n. 70 000 nidettä. Kirjastoon hankittiin n. 6 000 nidettä ja kokoelmasta poistettiin n. 5 000 nidettä. Lehtivuosikertoja tilattiin 250. Aikuisten osaston sisällä materiaali on jaettu hyllyjärjestyksen mukaan pieni- ja isokokoiseen materiaaliin. Pääkirjaston osastot sijaitsevat samassa tilassa, mutta sanomalehdet ja musiikkiaineisto erillisissä huoneissa. Lainauspisteitä kirjastossa on kolme: kaksi aikuisten ja yksi lasten lainausautomaatti. Lainat palautetaan palautusautomaattiin. Kirjastossa on kaksi neuvontapistettä. Pääkirjaston aikuisten osaston käyttäjistä enemmistö on aikuisia naisia. Osastoa käyttävät ovat kohtalaisen koulutettuja. Yhä enemmän asiakkaina on eläkeläisiä, joilla on entistä korkeampi koulutus ja runsaasti vapaa-aikaa. Vanhusten kirjastonkäyttöä tuetaan kirjaston kotipalvelulla ja muulla ikääntyville kohdennetulla toiminnalla. Ammattiopisto Livian oppilaat käyttävät aikuisten osaston palveluja. Myös koululaiset hakevat tietoa aikuisten osastolta. Erillinen musiikkiosasto on Kaarinassa ainoastaan pääkirjastossa ja sen käyttäjäryhmiä ovat musiikin harrastajat, soittajat, musiikkikasvatuksen kohderyhmät, musiikin opiskelijat ja kirjaston kotipalvelun vanhusasiakkaat. Pääkirjaston aikuisten osasto tukee tietoyhteiskuntataitoja asiaan liittyvien asiakasopastusten avulla. Pääkirjaston lasten- ja nuortenosasto jakautuu lasten-, nuorten- ja nuorten aikuisten osastoihin. Pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston asiakkaita ovat ala- ja yläkouluikäiset lapset ja nuoret, esikoululaiset, lapsiperheet, koulut, opettajat, perhepäivähoitajat ja päiväkodit. Pääkirjaston lasten- ja nuortenosasto toimii Hovirinnan ja Valkeavuoren koulujen sekä S:t Karins svenska skolanin koulukirjastona. Hovirinnan koulussa toimivat 1.- 6. luokat ja oppilaita on noin 240. Valkeavuoren koulun 1.-6. luokilla oppilaita on noin 350. S:t Karins svenska skolanissa toimii esikoulu sekä 1.-6. luokat ja oppilaita on 6

n. 130. Luokilla ei ole lukujärjestykseen merkittyjä kirjastopäiviä, mutta useat luokat käyvät säännöllisesti kirjastossa lainaamassa luettavaa. Pääkirjaston kokoelmia käyttävät myös Piispanlähteen ja Valkeavuoren yläkoulut sekä Kaarinan lukio. 3.2 Kokoelman historia Pääkirjasto avattiin nykyisissä tiloissaan maaliskuussa 1980. Tätä ennen pääkirjasto sijaitsi Littoisissa, Ristikallion koululla. Pääkirjaston siirtyessä keskustaan Littoisten kirjasto jatkoi sivukirjastona. Keskustassa sijainnut Ylikylän kirjasto lakkautettiin ja sen kokoelma siirrettiin uuteen pääkirjastoon. Kokoelmaan kuului vain sekä aikuisten että lasten kirjoja. Kokoelmaa kasvatettiin jo ennen avajaisia hankintamatkoilla kirjakauppoihin. Tuolloin uudessa kirjastossa oli musiikin kuuntelupaikkoja, ja musiikkikokoelman kartuttaminen aloitettiin äänilevyillä. Vuonna 1980 kokoelma oli noin 6 000 niteen suuruinen. 3.3 Nykyinen kokoelma Nykyinen kokoelma kattaa kaikki yleisen kirjaston normaalit aihealueet. Paikallisten oppilaitosten tarpeet otetaan huomioon kokoelmaa kehitettäessä. Kokoelmaan kuuluu kirjoja, äänikirjoja, kielikursseja, aikakaus- ja sanomalehtiä, romppuja, DVD-levyjä, CD-levyjä, konsolipelejä, nuotteja ja librettoja. Tietokannat ja e-kirjat kirjasto hankkii yhteistyössä muiden Vaski-kirjastojen kanssa. Tietokannat ja e-kirjat löytyvät osoitteesta www.vaskikirjastot.fi kohdasta e-aineistot. Kokoelma on pääosin suomenkielinen, mutta siihen kuulu myös ruotsin- ja englanninkielisiä kaunokirjoja ja tietokirjoja. Maahanmuuttajille kaukolainataan omankielisiä siirtokokoelmia. Kirjasto tilaa pääsääntöisesti suomenkielisiä lehtiä, mutta vuosittain tilataan myös joitakin ruotsin- ja vieraskielisiä lehtiä. Kirjastossa on erillinen Jokeri-kokoelma, johon kuuluvia teoksia ei voi varata ja uusia. Jokeri-aineiston laina-aika on kaksi viikkoa. Kirjastossa on myös kotipalvelun tarpeisiin tarkoitettu kotipalvelu-kokoelma. Lisäksi kirjastossa on Zolaksi nimetty lukusalonki, jonka aineisto on luettavissa vain kirjastossa. Pääkirjaston aikuisten osaston kokoelma oli vuoden 2013 lopussa n. 41 000 niteen suuruinen. Kirjojen osuus kokoelmasta oli 90 % eli n. 37 000 nidettä. DVD-levyjä aikuisten 7

osastolla oli hieman alle 3 000 kappaletta. Muuta aineistoa ovat kielikurssit, äänikirjat, videot ja cd-rom-levyt. Aikuisten osastolle tuli aikakauslehtiä 187 vuosikertaa sekä sanomalehtiä 30 vuosikertaa. Pääkirjaston musiikkiosaston kokoelma oli vuoden 2013 lopussa n. 11 400. CD-levyjen osuus kokoelmasta oli 72 % eli n. 8 100 nidettä. Muuta aineistoa ovat nuotit, musiikkikirjat ja DVD-levyt. Musiikkiosastolle tuli 12 vuosikertaa. Aikuisten osaston kokoelman kasvattaminen nykyisissä tiloissa ei ole mahdollista. Kokoelmaa pidetään määrätietoisesti ajantasaisena ja hyväkuntoisena. Uutta aineistoa hankitaan ja samalla poistetaan vanhentunutta, huonokuntoista ja vähän käytettyä aineistoa. Pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston kokoelma oli vuoden 2013 lopussa n. 22 000 niteen suuruinen. Kirjojen osuus kokoelmasta oli 85 % eli n. 18 900 nidettä. DVD-levyjä oli n. 1 700 kappaletta. Muuta aineistoa ovat nuotit, äänikirjat, CD-levyt, konsolipelit ja cd-rom-levyt. Lasten- ja nuortenosastolle tuli 33 lehtivuosikertaa. Lisäksi lasten- ja nuortenosastolla on konsolipelejä, joita lainataan pelihuoneessa pelattavaksi sekä lautapelejä kirjaston tiloissa pelattavaksi. Lasten- ja nuortenosaston tilat eivät salli kokoelman kasvattamista. Uutta aineistoa hankittaessa poistetaan vanhaa, huonokuntoista ja vähän käytettyä aineistoa. 3.4 Kokoelman saavutettavuus Yleinen kirjasto on avoin kaikille. Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa täyttämällä ilmoittautumislomakkeen ja esittämällä henkilöllisyystodistuksen. Vain sanomalehtiä, lautapelejä ja Zola-lukusalongin aineistoa ei lainata kotiin. Jos jotain teosta ei ole kirjaston omissa tai muiden Vaski-kirjastojen kokoelmissa, se voidaan kaukolainata maksua vastaan. Kirjaston aineistotietokanta on verkossa vapaasti käytettävissä osoitteessa www.vaskikirjastot.fi. Aineistotietokanta on käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa ja se on 17 Vaski-kirjaston yhteinen tietokanta. 3.5 Kokoelman arviointi Kokoelmien arvioinnilla varmistetaan, että kokoelmat ovat helposti käytettävissä, ajantasaisia ja vastaavat asiakkaiden tarpeita. Arvioinnin pohjana ovat kirjaston tilastot, asiakaskyselyt ja asiakaspalaute. Näiden tietojen pohjalta voidaan määritellä hankinnan 8

painopisteitä. Asiakaskyselyjä on teetetty mm. Turun ammattikorkeakoulussa opinnäytetöinä. Asiakaskyselyjä on tehty myös itse. Myös suoraa asiakaspalautetta ja asiakkaiden tekemiä hankintaehdotuksia käytetään arvioinnin apuvälineenä. Seurantaa tapahtuu koko ajan käytännön työssä: hyllytyksessä, lainauksessa, palautuksessa ja varausten seurannassa. Vaski-kirjastojen yhteinen varausjono on yksi kokoelman saavutettavuuden arvioinnin mittari. Myös Vaskin yhteiset kokoelmalinjaukset ja -projektit toimivat kokoelman arvioinnin välineinä. Kokoelman vahvuudet ovat ajantasaisuus, monipuolisuus ja uudistuvuus. Kokoelma vastaa käyttäjäkunnan tarpeita ja sen fyysinen kunto on hyvä. Kokoelman heikkoutena voidaan pitää ajallisen syvyyden puuttumista ja saman nimekkeen pieniä kappalemääriä. Kappalemäärien vähyys korostuu erityisesti kaunokirjallisuuden kotimaisten uutuuksien kohdalla. Pääkirjastossa ei ole tilaa säilyttää vähän käytettyä, mutta sinänsä arvokasta aineistoa kuten runoja, kotiseutuaineistoa ja lehtiä. Resurssisyistä kaikkeen kysyntään ei voida vastata. 3.6 Määrärahat Aineistomäärärahat ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna kohtuulliset, tilapäisiä vähenemisiä lukuun ottamatta. Aineistomäärärahat jaetaan vuoden alussa pääkirjaston eri osastoille sekä lähikirjastoille aineistolajeittain edellisen vuoden lainauksen, hankinnan ja kokoelman mukaan. Koulukirjastot käyttävät määrärahansa suurelta osin kirjoihin. Lehtiin osoitetaan määrärahat erikseen. Vastuuhenkilöt seuraavat määrärahojen käyttöä ja riittävyyttä. Pääkirjastolla on aineistomääräraha sekä aikuisten että lasten ja nuorten kirja- ja avaineistolle, ruotsinkieliselle sekä aikuisten että lasten ja nuorten kaunokirjallisuudelle, aikuisten DVD-levyille ja musiikin kirja- ja av-aineistoille. Vuonna 2014 aikuisten osaston määräraha on n. 89 000, musiikkiosaston n. 11 000 ja lasten- ja nuortenosaston n. 43 000. Lehtibudjetti on kaikkien toimipisteiden yhteinen ja vuonna 2014 sen suuruus on n. 40 000. 9

3.7 Yleiset valintaperiaatteet Aineiston valinnasta vastaavat siihen nimetyt kirjaston työntekijät. Valinnan apuna käytetään BTJ:n Arvoa, kustantajien listoja, kirjallisuuden ja muun aineiston arvosteluja ja hankintaehdotuksia. Lehdet valitaan tiimeittäin ja toimipisteittäin kerran vuodessa. Valinnassa otetaan huomioon - aineiston sisällön laatu 1, ajankohtaisuus ja kotimaisuus - asiakasryhmien tarpeet ja kysyntä sekä kirjaston asema kirjastoverkossa ja kirjaston yhteistyökuviot - kokoelman uusiutuvuus ja kokoelmapoliittiset linjaukset: puutteet kokoelmassa, kokoelman jonkin osan täydentäminen - aineistolajit: perinteistä tallennetta, kirjaa, suositaan. Muuten suositaan käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuvaa muotoa. Tässäkin kysyntä on olennainen tekijä esimerkkinä musiikki ja DVD-elokuvat. - kielet: ruotsi ja englanti - Vaskin yhteiset kokoelmalinjaukset. Kirjastoon tulisi hankkia myös sellaista materiaalia, joka voi yksityiselle ihmiselle olla liian kallista. Lehtien hankinnassa katsotaan kysynnän ohella sitä, minkä alan tietoa on paremmin, käytännöllisemmin ja ajankohtaisemmin saatavissa lehtimuodossa. Kirjastoon ei hankita erittäin spesifiä aineistoa kuten väitöskirjoja, komiteamietintöjä, ammattikirjallisuutta, vieraskielistä tieteellistä kirjallisuutta eikä ihmisarvoa loukkaavaa tai rasistista ja rikokseen yllyttävää aineistoa. Klassisen musiikin pienoispartituureja ja vieraskielistä musiikkikirjallisuutta ei hankita. 3.8 Valintaperusteet aineistoryhmittäin 3.8.1 Aikuisten kaunokirjallisuus 1 Sisällön laatua mietitään esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla. Onko tekijä tunnustettu? Onko kustantaja tunnettu ja luotettava? Miten asiat on teoksessa esitetty? Onko teoksessa käytetty lähteitä? Kenelle teos on tarkoitettu? 10

Kotimaisesta ja käännetystä kaunokirjallisuudesta hankitaan perinteisten, isojen kustantajien asemansa vakiinnuttaneiden kirjailijoiden teokset. Myös uusien kirjailijoiden esikoisteoksia tai muuten huomiota herättäneitä teoksia hankitaan. Pienlevikkistä, sisällöltään laadukasta aineistoa hankitaan tiettyjen asiakasryhmien, kuten kirjaston kotipalveluasiakkaiden, tarpeisiin. Valinnassa pyritään huomioimaan myös vaihtoehtoinen kirjallisuus. Runohankinnoissa huomioidaan erityisesti Runo-Kaarina ja esikoiskokoelmat. Ruotsin- ja englanninkielisestä kaunokirjallisuudesta hankitaan alkukielistä ja kysyttyä aineistoa. 3.8.2 Aikuisten tietokirjallisuus Suomenkielisestä tietokirjallisuudesta hankitaan arkielämän keskeinen aineisto sekä eri alojen perusteokset ja yleistajuiset teokset. Erityisalojen aineistoa hankitaan harkiten. Ammattiopisto Livian kurssikirjoja hankitaan. Ruotsinkielisiä tietokirjoja hankitaan suppeasti. Muilla kielillä tietokirjallisuutta hankitaan vain, jos alalta ei ole suomen- tai ruotsinkielistä kirjallisuutta. 0 Yleisteokset. Kirja-ala. Kirjastotoimi. Yleinen kulttuuripolitiikka. Joukkotiedotus Tähän luokkaan hankitaan pääasiassa julkaisutekniikkaa ja mediatutkimusta. Jonkun verran hankitaan perusteoksia kirja- ja kirjastoalasta. Hakuteoksia ei enää hankita paperiversioina, sillä tiedonhaussa käytetään nykyisin sähköisiä lähteitä. 1 Filosofia. Psykologia. Rajatieto Hankinnoissa painotetaan psykologiaa. Tähän luokkaan hankitaan työelämään ja opiskeluun liittyvää aineistoa, erityisesti opetuksen, päivähoidon ja muun lastenhuollon tarpeisiin. Hankitaan myös käytännön oppaita arkielämän tarpeisiin. Filosofian alalta hankitaan elämäntaitoon liittyvää kotimaista aineistoa, klassikoista ainakin kommenttiteos ja esimerkki tuotannosta sekä nykyfilosofeja valikoiden. 2 Uskonto Tähän luokkaan hankitaan luterilaista maallikkoa kiinnostavia kysymyksiä käsitteleviä teoksia sekä uskonnollisia ilmiöitä yleensä käsitteleviä teoksia. Luokkaan hankitaan te- 11

oksia, jotka käsittelevät muita uskontoja yleisesittelyn tasolla. Myös hartauskirjallisuutta hankitaan. 3 Yhteiskunta Sosiologiasta ja politiikasta hankitaan uutta, erityisesti kotimaista tutkimustietoa, mutta ei väitöskirjoja. Kansainvälisistä suhteista ja laista hankitaan uusin aineisto. Aluesuunnitteluun ja hallintoon liittyvä teoksia ilmestyy aika vähän, siksi ilmestyvät yleensä hankitaan. Taloustieteestä hankitaan uusin tieto, esimerkiksi työelämään liittyvät teokset. Sosiaalipolitiikasta teoksia hankitaan ajatellen Ammattiopisto Livian opiskelijoiden tarpeita. Lisäksi sosiaalipolitiikasta hankitaan yleistajuisia, asiasta kiinnostuneille tavallisille ihmisille sopivia teoksia. Myös kasvatusalan teoksia hankitaan opettajia ja Ammattiopisto Livian oppilaita ajatellen. Lisäksi kasvatustieteistä hankitaan yleistajuisia teoksia arkielämän tarpeisiin. Maanpuolustuksesta ilmestyy vähän kirjallisuutta. Tätä kirjallisuutta hankitaan, jos se on sisällöltään yleiseen kirjastoon sopivaa, riittävän yleistä tai ajankohtaista Suomen asemaan liittyvää aineistoa. 4 Maantiede. Matkat. Kansatiede Tähän luokkaan hankitaan matkaoppaita. Vieraskielisiä teoksia hankitaan täydentämään suomenkielistä aineistoa. Kansantieteeseen hankitaan suomalaista, yleistajuista nykykansantiedettä. 5 Luonnontieteet. Matematiikka. Lääketiede Luokkaan hankitaan ympäristön tilaan liittyviä teoksia sekä matematiikan, fysiikan ja kemian kansantajuisia uutuuksia. Tähän luokkaan hankitaan myös jonkin verran oppikirjoja. Hankitaan myös biologian, kasvitieteen ja eläintieteen uutuusteoksia ja oppaita luonnontutkimukseen tavallisille ihmisille. Lääketieteestä hankitaan Ammattiopisto Livian opetusta ajatellen oppikirjoja, mutta muuten terveyteen ja sen ylläpitämiseen liittyvää yleistajuista kirjallisuutta. 6 Tekniikka. Teollisuus. Käsityö. Maa- ja metsätalous. Kotitalous. Liiketalous. Liikenne Luokan aineisto pidetään mahdollisimman ajantasaisena poistamalla vanhaa ja hankkimalla tilalle uutta, koska aiheet ovat käytännönläheisiä ja lainaus suurta. Osa aineistos- 12

ta, esim. puutarhanhoito ja sienikirjat, on sesonkiaineistoa, joka siirretään välillä varastoon. Tekniikan ja teollisuuden peruskirjoja hankitaan niiden yleisen sovellettavuuden mukaan, esim. energiaan liittyviä teoksia. Atk- ja tietoliikenneaineisto hankitaan mahdollisimman kattavasti ja kokoelma pidetään ajantasaisena. Eri teollisuuden aloista hankitaan keskeisimpiä esitteleviä teoksia, esim. lasiteollisuus. Käsityö ja rakennustekniikka ovat keskeistä käytännön aineistoa, mutta suuri osa siitä painottuu myös alan lehtiin. Puutarhanhoidosta, lemmikkieläimistä ja keittokirjoista hankitaan suurin osa ilmestyvästä kotimaisesta kirjallisuudesta. Maa- ja metsätalousalan kirjallisuutta hankittaessa otetaan huomioon Ammattiopisto Livian tarpeet. Liiketaloudesta hankitaan yleishyödyllistä aineistoa. 7 Taiteet. Liikunta Taiteesta hankitaan keskeistä teoriaa, esim. värioppia. Taidehistoriaa (kuvataiteet, arkkitehtuuri, valokuvaus, taideteollisuus) hankitaan kotimaisen tarjonnan mukaan. Kotimaisessa taidekirjallisuudessa hyödynnetään Turun seudun museoiden ja näyttelyiden näyttelyluetteloita. Harrastajille hankitaan eri tekniikoiden oppaita. Näyttämö- ja elokuvataiteessa painotetaan elämäkertoja. Tanssioppaita hankitaan mahdollisuuksien mukaan DVD-levyinä. Urheilu painottuu liikuntaoppaisiin eri aloilta, jossain määrin hankitaan myös urheilun teoriaa, sääntöjä, historiaa ja elämäkertoja. Peli- ja leikkikirjoja hankitaan mahdollisimman kattavasti. 8 Kirjallisuustiede. Kielitiede Kirjallisuustiede on perinteisesti kirjaston keskeistä aineistoa. Hankitaan kohtuullisesti teoriaa, eri kirjallisuuden alueiden luetteloita, esittelyjä ja historiaa kattavasti. Kotimaista kirjallisuudenhistoriaa hankitaan myös melko kattavasti, samoin ulkomaista siinä mitassa mitä ilmestyy suomeksi sopeuttaen tasoa koululaisille sopivaksi. Kielitiedettä hankitaan käytännön tarpeisiin, esim. kielenoppaat ja nimikirjat. Kielten oppikirjoja hankitaan ensisijaisesti kansalaisopiston ja Ammattiopisto Livian tarpeisiin kielikurssi muodossa. Lisäksi hankitaan sanakirjoja ja lukemistoja tärkeimmistä kielistä sekä kansalaisopiston ja muiden itseopiskelijoiden tarpeisiin. 13

9 Historia Historiantutkimuksesta hankitaan yleisteoksia, kulttuurihistoriaa painottaen. Aikakausien ja eri maiden historiaa hankitaan niin kattavasti kuin suomeksi ilmestyy, ajatellen myös koululaisten tarpeita. Hankinnassa painotetaan luonnollisesti Suomen historiaa. Paikallishistoriassa keskitytään Varsinais-Suomeen. Elämäkertoja hankitaan laajasti, joitakin ajankohtaisia ja kysyttyjä teoksia useita kappaleita. Ylimääräiset kappaleet poistetaan kysynnän laannuttua. Sukuhistoriasta hankitaan suppeasti hakuteoksia ja sukututkimusoppaita, koska alan aineistoa saa nykyisin hyvin myös internetistä. 3.8.3 Aikuisten musiikki Musiikkiäänitteiden hankinnassa painotetaan pop- ja rockmusiikkia. Muista musiikin lajeista hankitaan ensisijassa kotimaisia äänitteitä. Musiikkikirjoista hankitaan suomenkielisiä teoksia ja vieraskielisistä vain, jos aiheesta ei ole suomenkielistä kirjallisuutta. Nuottihankinnoissa painopiste on pop- ja rockmusiikissa ja laulukokoelmissa. Soitonoppaita hankitaan suosituimmille soittimille. DVD-levjä hankitaan valikoidusti tarjonnan mukaan. Musiikkilehdistä tilataan tärkeimmät kotimaiset ja muutama vieraskielinen pop- ja rock-lehti. 3.8.4 Aikuisten muu aineisto Suomenkielisistä äänikirjoista hankitaan kaikki ilmestyvä aineisto. Englannin- ja ruotsinkielisiä äänikirjoja hankitaan valikoiden. Kielikursseja hankitaan opiskelu- ja harrastustarpeisiin. DVD-muodossa hankitaan klassikkoja ja viihdettä sekä palkittuja ja laadukkaita elokuvia ja tv-sarjoja. Myös tietoteoksia, kuten dokumenttielokuvia ja oopperoita, hankitaan DVD-muodossa. DVD-levyjä hankitaan pääsääntöisesti yksi kappale. Sanomalehdistä tilataan valtakunnalliset päälehdet ja paikallislehdet. Aikakauslehdistä tilataan tärkeimmät yleislehdet ja eri alojen päälehtiä. Vieraskielisistä lehdistä tilataan valtakielistä 1-2 lehteä, jotka ovat jollain erikoisalalla tärkeitä. Vieraskielisenä tilataan esimerkiksi musiikki- ja sisustuslehtiä. Vaskin verkkokirjaston kautta asiakkaiden käytettävissä on e-lehtiä, e-kirjoja ja tietokantoja. 14

3.8.5 Lasten ja nuorten aineisto Pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolle hankitaan suomen-, ruotsin- ja englanninkielistä materiaalia, pääpainon ollessa suomenkielisessä materiaalissa. Lastenosastolle valittavissa kuvakirjoissa huomioidaan tarina ja kuvitus. Suosituimpia kuvakirjoja hankitaan useita kappaleita. Lasten- ja nuorten kaunokirjallisuudesta hankitaan lähes kaikki tarjolla olevat kirjat. Suosituimpia lasten ja nuorten romaaneja sekä sarjakirjoja hankitaan useita kappaleita. Lisäksi helppolukuisia kirjoja, kirjavinkkarin vinkkaamia kirjoja, Ketunkierros-lukudiplomikirjoja sekä Kirjava Kettu -ehdokaskirjoja hankitaan useita kappaleita. Suosituimmista kirjoista tehdään myös täydennyshankintoja. Lasten ja nuorten tietokirja-aineistoa uudistetaan sitä mukaa, kun laadukkaita kirjoja ilmestyy. Suosituimpia tietokirjoja tilataan 2-3 kappaletta. Kirjastoon hankittavien lasten ja nuorten DVD-levyjen ja konsoli- sekä tietokonepelien on oltava sisällöltään ikäryhmälle sopivia. Ruotsinkielisten kirjojen hankinta painottuu kuvakirjojen, helppolukuisten kirjojen ja lasten ja nuorten kirjallisuuden hankintaan. Kaarinassa toimii viisi ruotsinkielistä päiväkotia/ryhmää, esikoulu ja alakoulu. Kirjoja hankitaan yksi kappale per teos. Kokoelmaa pyritään kasvattamaan vähitellen samaan prosenttiosuuteen, mikä on Kaarina ruotsinkielisen väestö. Englanninkielellä hankitaan muutamia kirjoja. Englanninkielistä kokoelmaa täydentävät nuorten e-kirjat. Suomenkielisen lasten musiikkiaineiston tarjonta on melko vähäistä ja tämän vuoksi pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolle hankitaan lähes kaikki julkaisut. Lisäksi nuorten aikuisten osastolle hankitaan valikoiden CD-levyjä. 3.9 Hankinta Käytännön hankinnasta vastaa siihen nimetty kirjastovirkailija hänelle toimitettujen valintapäätösten mukaisesti. Aineistotilaukset tehdään sähköisesti. Hankintapaikat kilpailutetaan yhteistyössä Vaski-kirjastojen kanssa. Käytännön työn tarjouspyyntöjen lähettämisessä ja käsittelemisessä sekä sopimuksien solmimisessa tekee Turun hankinta- ja 15

logistiikkakeskus. Yhteishankintoja muiden kirjastojen kanssa tehtäessä tavoitteena on aineiston edullinen hinta ja suuri toimitusvarmuus. Kysynnän ollessa suurta kappalemääriä lisätään tai Jokeri-kappaleita lisätään mahdollisuuksien mukaan. Maksuttoman ja lahjoitetun aineiston kohdalla kirjasto päättää, sopiiko aineisto kokoelmaan ja onko se kokoelmapolitiikan mukaista. 3.10 Asiakkaiden kokoelmaa koskevat toiveet ja valitukset Sekä asiakkaiden hankintaehdotukset että kokoelmaa koskevat valitukset pyydetään kirjallisena. Hankintaehdotukset käsittelee ehdotuksen aihealan hankinnasta vastaava henkilö. Asiakkaiden hankintaehdotukset toteutetaan, jos ne eivät ole kokoelmapolitiikan vastaisia. Jos asiakkaan hankintaehdotus koskee vanhaa tietokirjaa, sitä ei hankita sillä kokoelma pyritään pitämään mahdollisimman tuoreena ja ajantasaisena. Vaskiyhteistyön kautta asiakkaiden käyttöön saadaan myös vanhempaa tietokirjallisuutta. Valitukset käsittelee kirjastotoimen johtaja. 3.11 Kokoelmien huolto Kokoelmien huolto on aineiston arviointia, karsintaa ja varastointia, mutta myös aineiston esillepanosta, järjestyksestä ja fyysisestä kunnosta huolehtimista. Poistoperusteita ovat aineiston vanhentuminen, vähäinen käyttö ja huonokuntoisuus. Erityisesti lasten ja nuortenosastoilla kirjat, kuten kuvakirjat, sarjakuvat ja tietokirjat, sekä CD-levyt kuluvat nopeasti loppuun. Tilanpuutteen vuoksi lehdet poistetaan nopeasti. Sanomalehtiä säilytetään 1-3 kuukautta ja aikakauslehtiä 1-2 vuotta. Kaunokirjallisuuden lisäkappaleet poistetaan kun suurin lainaussesonki on ohi. Kirjastossa varastoidaan teoksia, joiden käyttö on vähäistä, mutta teos on merkityksellinen paikallisesti tai sivistyksellisesti. Myös säilytettävät lisäkappaleet ja sesonkiaineisto kuten joulu-, talvi-, puutarha- ja sienikirjat varastoidaan. Kaarinan kaupunginkirjastossa varastoidaan lähinnä sesonkiaineistoa, mutta kirjastolaitoksen lähivarasto on Piikkiössä. Harvoin kysytty aineisto varastoidaan seudullisesti (Turku) tai valtakunnallisesti (Varastokirjasto). Ns. sesonkiluonteinen varastointi on kussakin toimipaikassa. 16

Musiikkiaineiston poistoperusteita ovat huonokuntoisuus ja aineiston vanhentuminen. Hittimusiikki, joka unohdetaan nopeasti, poistetaan kun sen kysyntä vähenee. Musiikkikokoelmaa pyritään kehittämään sen kokoiseksi, ettei varastointia tarvitse tehdä osaston tilanpuutteen vuoksi. Sesonkiaineisto, kuten joulumusiikki, varastoidaan. Kokoelman kunto on hyvä, paitsi sen aineiston, johon kohdistuu erittäin suuri lainaus kuten rakkaus- ja rikosromaanit. Kierrossa on joitakin huonokuntoisia tietokirjoja, joista ei saa uutta painosta ja jotka ovat edelleen alallaan merkityksellisiä. Kokoelman kuntoa ja hyllyjärjestystä tarkkaillaan päivittäin hyllytyksen yhteydessä. 4 AURANLAAKSON KOULUKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 4.1 Yhteisön ja yhteistyön analyysi Auranlaakson koulu sijaitsee Kaarinan kaupungin pohjoisosassa. Koulussa on oppilaita n. 140 ja esikoululaisia n. 20. Opettajia koulussa on 7. Esikoulussa on 2 lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja. Koulussa on osa-aikaista erityisopetusta. Esiopetusryhmän yhteydessä on 6-vuotiaiden päivähoito sekä 1.-2. luokkien iltapäiväkerho. Koululla järjestetään mahdollisuuksien mukaan oppilaskerhoja. Koulukirjaston asiakkaita ovat lapset esikoulusta kuudenteen luokkaan (6-12-vuotiaat) ja koulun opettajat. Myös alueen perhepäivähoitajat ja kotiäidit voivat käyttää kirjastoa. Auranlaakson koulu käyttää kirjastoa ja jokaisella luokalla on oma kirjastohetkensä. Yhteistyö koulun ja kirjaston välillä sujuu hyvin. Yhteistyö liittyy kirjastonkäytön opetukseen, lukudiplomiin ja erilaisiin projekteihin. Kirjasto kerää aineistoa valmiiksi projekteihin, tarvittaessa myös muista kirjastoista. 4.2 Nykyinen kokoelma Nykyinen Auranlaakson koulukirjasto toimi ennen Auranlaakson sivukirjastona viimeiseksi Silvolassa. Kun sivukirjasto lakkautettiin 1990-luvulla, kirjasto siirtyi koululle ja 17

jatkoi koulukirjastona. Aikuisten aineistoa ei koulukirjastoon siirretty lukuun ottamatta muutamia tietokirjasarjoja ja romaaneja, jotka muutettiin nuortenkirjoiksi. Kokoelma oli vuoden 2013 lopussa n. 3 900 niteen suuruinen. Kokoelmasta 99 % eli 3 800 kappaletta oli kirjoja. Kirjastoon tuli 8 lehtivuosikertaa. Kokoelma pysyy sopivan kokoisena ja uudistuvana kirjastotilan kokoelmalle asettamien rajoitusten takia. Kokoelmaa arvioidaan tilastojen perusteella. Erityisesti kiinnitetään huomiota lainaukseen ja kysyntään. Vähän liikkuva ja vanhentunut aineisto poistetaan. Poistot lahjoitetaan oppilaille ja opettajille. Kokoelman vahvuus on sen sopivuus käyttäjille. Erityishuomiota on kiinnitetty helppolukuisten kirjojen hankintaan. Kokoelma pysyy suhteellisen tuoreena tilan puutteen takia, sillä vanhoja kirjoja poistetaan vuosittain. Heikkoutena on kokoelman suppeus. Useat Auranlaakson koulukirjastoa käyttävät lapset käyttävät vain harvoin muita kirjastoja, joten he tutustuvat vain kirja-aineistoon ja näin tieto muista kirjastomateriaaleista jää vähäiseksi. Koska aineistomääräraha kuluu yleensä jo tavanomaisiin hankintoihin kuten helppolukuisiin, sarjoihin jne., jäävät ehkä hyvät, mutta vähän luetut kirjat hankkimatta. Tärkein kokoelman kehittämisen tavoite on aineiston mahdollisimman suuri sopivuus koulun käyttöön. Lukuharrastuksen tukeminen ja tiedonhalun tyydyttäminen esimerkiksi tietokirjoilla ovat tärkeimmät saavutettavat asiat ja tästä syystä kirjaston kokoelma pidetään mahdollisimman yksinkertaisena. Muuta aineistoa kuin kirjoja voi siirtolainata pääkirjastosta. Vastuu kokoelmasta on koulukirjastonhoitajalla. Kirjastolla on aineistomääräraha, jolla voi hankkia mitä tahansa aineistoa. Vuonna 2014 määräraha on n. 2 600 + lehdet. 4.3 Kokoelmapoliittiset linjaukset Tärkein valintakriteeri on teoksen sopivuus kirjaston kokoelmaan ja käyttäjälle. Etusijalla hankinnassa ovat kotimaiset teokset. Kirjastoon hankitaan vain suomenkielisiä kirjoja ja lehtiä, joskus harvoin myös nuotteja ja CD-levyjä. Helppolukuisten kirjojen va- 18

linnassa huomioidaan käyttäjien ikä ja lukutaito. Sisällöltään ja luettavuudeltaan vaikeita kirjoja ei hankita, koska lukijat ovat vasta ala-asteikäisiä. Kappaleita hankitaan yleensä vain yksi per teos. Maksuton aineisto liitetään kokoelmaan, jos se sopii kokoelmapolitiikkaan. Vanhaa aineistoa ei kuitenkaan oteta vastaan. Pääkirjastosta voi siirtolainata ja varata teoksia, joita koulukirjastossa ei ole. Hankintaehdotuksia tulee yleensä vähän ja ne pyritään toteuttamaan. Poistoperusteita ovat rikkoutuminen, vanhentuminen ja vähäinen lainaus. Sesonkikirjat kuten vuodenaika- ja joulukirjat varastoidaan. Kokoelman kunto on hyvä. 5 KOTIMÄEN KOULUKIRJASTON / LITTOISTEN LÄHIKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 5.1 Yhteisön ja yhteistyön analyysi Kotimäen koulu sijaitsee Littoisissa, Kaarinan ja Liedon rajalla. Koulu on yhtenäinen peruskoulu, joka toimii kahdessa kiinteistössä. Ristikalliossa ovat esikoulu, 1. sekä 2. luokat ja Kotimäessä ovat luokat kolmannesta yhdeksänteen. Kirjaston lisäksi myös nuorisotoimella on tilat Kotimäen koulurakennuksessa. Kirjasto ja nuorisotila toimivat koulun vapaa-ajankeskuksena. Tilat ovat käytössä koko koulupäivän ajan. Koulussa on n. 650 oppilasta ja runsaat 60 opettajaa. Koulussa on erityisopetusta. Valinnaisainetarjonta on monipuolista. Oppilas voi suunnata ja painottaa opiskeluaan valinnaisaineiden kautta esimerkiksi tekniikkaan ja teknologiaan, yrittäjyyteen, liikuntaan, taiteisiin ja digitaaliseen kuvaan tai vaikka musiikkiin ja ilmaisutaitoon. Koulun tiloissa pidetään iltaisin erilaisia kerhoja, soittotunteja ja seurojen liikuntaharjoituksia. Nuorisotila on avoinna kolmesta neljään iltaan viikossa Kirjaston asiakkaita ovat koulun oppilaat, jotka ovat 6-15 -vuotiaita, opettajat ja muu henkilökunta. Myös alueen perhepäivähoitajat ja päiväkodit ovat kirjaston asiakkaita. Alakoulun 3.-6. luokat käyvät viikoittain kirjastossa. Yläkoulun oppilailla on mahdollista käydä kirjastossa opettajan luvalla oppitunnilla, ruokavälitunnilla tai koulun jälkeen. Aineopettajat (esim. äidinkieli, historia ja uskonto sekä biologia ja maantieto) lainaavat 19

luokkaansa kirjoja, joita useammat luokat käyttävät. Ristikallion koululla on oma siirtokokoelma, mutta luokkia käy myös Kotimäessä. Koulun ja kirjaston yhteistyö liittyy kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetukseen sekä erilaisiin projekteihin. Iltaisin kirjasto palvelee erityisesti lapsiperheitä Littoisten alueen lähikirjastona. 5.2 Nykyinen kokoelma 1900-luvun puolivälissä Littoisten kirjasto toimi Kaarinan pääkirjastona. Kun uusi pääkirjasto avattiin Kaarinan keskustassa vuonna 1980, Littoisten kirjasto jatkoi alueensa lähikirjastona ja Ristikallion koulun koulukirjastona. Kotimäen koulun valmistumisen myötä vuonna 2005 kirjasto muutti uusiin tiloihin. Koululaisten lukutaitoa tukemassa kirjastossa on eri-ikäisille lapsille sopivaa kaunokirjallisuutta: lasten kuvakirjoja, tavutettuja ja helppolukuisia kirjoja, lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kirjoja. Näiden lisäksi kirjastossa on myös aikuisten kaunokirjallisuutta. Tietokirjallisuutta on sekä lapsille, nuorille että aikuisille. Kirjastossa on pieni kokoelma ruotsin- ja englanninkielisiä lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kirjoja. Littoisten aikuisten osaston kokoelma oli vuoden 2013 lopussa n. 5 300 niteen suuruinen. Kirjojen osuus kokoelmasta oli 97 % eli n. 5 100 nidettä. Aikuisten osastolle tuli aikakauslehtiä 32 ja sanomalehtiä 6 vuosikertaa. Littoisten lasten- ja nuortenosaston kokoelma oli vuoden 2013 lopussa n. 10 700 niteen suuruinen. Kirjojen osuus kokoelmasta oli 87 % eli n. 9 400 nidettä. Lasten- ja nuortenosastolle tuli 14 lehtivuosikertaa. Kirjaston tilat eivät salli kokoelman kasvattamista, joten uutta aineistoa hankittaessa poistetaan vanhaa. Huonokuntoinen ja vähän käytetty aineisto poistetaan. Kokoelmaa arvioidaan tilastojen perusteella. Erityisesti kiinnitetään huomiota lainaukseen ja kysyntään. Myös asiakkaiden toiveita kuunnellaan. Poistot lahjoitetaan koululle tai myydään. Kokoelmaa kehitetään kirjaston koulu- ja perhekirjastoprofiilin mukaisesti. Vastuu kokoelmasta on kirjastonhoitajalla ja lähikirjastovastaavalla. 20

Kirjastolla on aineistomääräraha sekä aikuisten että lasten ja nuorten kirja- ja avaineistolle. Vuonna 2014 aikuisten osaston määräraha on n. 7 000 + lehdet ja lasten- ja nuortenosaston n. 13 000 + lehdet. 5.3 Kokoelmapoliittiset linjaukset Kirjasto toimii perhekirjastona ja Kotimäen koulun koulukirjastona, joten kirjastoon hankitaan pääasiassa suomenkielistä lasten ja nuorten aineistoa. Pääsääntöisesti aineistoa hankitaan yksi kappale. Vinkatuista ja suosituista kirjoista hankitaan useita kappaleita kysynnän mukaan. Aikuisten aineiston hankinta painottuu kaunokirjallisuuteen. Aikuisten osastolle hankitaan kaunokirjallisuudesta kotimaiset ja ulkomaiset suosikit sekä tietokirjallisuudesta yleisiä teoksia. Suosituimmat kaunokirjat ovat aluksi muutaman kuukauden Jokeri-kokoelmassa minkä jälkeen ne siirretään normaaliin kokoelmaan. Lehdistä hankitaan paikalliset sanomalehdet sekä suosituimpia naistenlehtiä, yleisaikakauslehtiä ja harrastelehtiä. Kokoelmaan voidaan hankkia aikuisten perhe-elokuvia, kielikursseja, CD-levyjä, romppuja ja vieraskielistä kirjallisuutta. Pääkirjastosta ja Piikkiön kirjastosta siirtolainataan sellaista aineistoa, jota Littoisten kirjastossa ei ole. Hankintaehdotuksia toteutetaan harkiten. Niistä keskustellaan pääkirjaston kanssa. Jos toive on yleisesti kiinnostava, aineisto hankitaan. Maksutonta aineistoa rekisteröidään harkiten, aineistolle tulee olla potentiaalisia lainaajia. Joitakin maksuttomia lehtiä laitetaan esille, mutta ei rekisteriin. Kokoelmaa arvioidaan säännöllisesti, jolloin poistetaan huonokuntoinen, vanhentunut sekä vähän lainassa ollut aineisto. Kokoelman kunto on hyvä. Sanomalehtiä säilytetään viikko ja aikakauslehtiä 1-2 vuotta. Kirjastossa on pieni varasto. Varastossa säilytetään sesonkiaineistoa esimerkiksi joulukirjoja. 21

6 KUUSISTON KOULUKIRJASTOJEN KOKOELMAPOLITIIKKA 6.1 Yhteisön ja yhteistyön analyysi Kuusiston koulun toimipiste sijaitsee Kuusiston saarella, lähellä Paraisten rajaa. Alue on väkimäärältään voimakkaasti kasvava osa Kaarinan kaupunkia. Kuusiston koululla toimivat 3.-6. luokat. Koulussa on n. 120 oppilasta. Opettajia on Kuusistossa 5 ja 1 erityisopettaja. Koulukirjastojen asiakkaita ovat koulun oppilaat, jotka ovat 9-12 vuotiaita, sekä opettajat. Kirjasto on auki joka toinen viikko ja jokaisella luokalla on oma kirjastoaikansa. Yhteistyö liittyy kirjastonkäytön opetukseen, lukudiplomiin ja erilaisiin projekteihin. Kirjasto kerää aineistoa valmiiksi projekteihin, tarvittaessa myös muista kirjastoista. 6.2 Nykyinen kokoelma Nykyinen Kuusiston koulukirjasto toimi ennen Kuusiston sivukirjastona. Sivukirjasto lakkautettiin 1990-luvulla, jolloin kirjasto muuttui koulua palvelevaksi koulukirjastoksi. Kirjastossa on lähinnä lasten ja nuorten aineistoa. Kirjastotila käsittää neljä huonetta, joten aineiston sijoittelu selkeästi ja systemaattisesti on vaikeaa. Kokoelma oli vuoden 2013 lopussa n. 2 400 niteen suuruinen. Kokoelma koostuu vain kirjoista. Kirjastoon tuli 9 lehtivuosikertaa. Kokoelma pysyy sopivan kokoisena ja uudistuvana kirjastotilan kokoelmalle asettamien rajoitusten takia. Kokoelmia arvioidaan tilastojen perusteella. Kirjastoissa on hyvät lasten ja nuorten kirjojen kokoelmat. Kuusiston koulun erilaisissa projekteissa myös aikuisten kirjallisuus olisi hyödyllistä. Etukäteen ilmoitetuissa projekteissa voi hyödyntää pääkirjaston aineistoa. Kokoelmia kehitetään sopimaan koulujen tarpeisiin ja tukemaan lukuharrastusta. Vastuu kokoelmista on koulukirjastonhoitajalla. Kirjastolla on aineistomääräraha, jolla voi hankkia mitä tahansa aineistoa. Vuonna 2014 määräraha on n. 1 300 + lehdet. 22

6.3 Kokoelmapoliittiset linjaukset Kirjastoihin hankitaan pääsääntöisesti vain lasten ja nuorten kirjoja ja lehtiä. Avaineistoa saa tarvittaessa pääkirjastosta. Hankintakiintiöt ja tilat rajoittavat hankintaa, joten on järkevää keskittyä kirjoihin ja lehtiin. Koululaisten lukutaitoa tukemassa on kirjastoissa erilaista kaunokirjallisuutta: helppolukuisia kirjoja, lasten ja nuorten kertomakirjallisuutta ja tietokirjallisuutta. Yleensä kirjoja hankitaan yksi kappale per teos. Poikkeuksen tekevät hyvin suositut kirjat, joista on monia varauksia. Maksuttomaan aineistoon ja lahjoituksiin suhtaudutaan harkiten. Yleensä ilmaisjakelulehtiä ei rekisteröidä. Pääkirjastosta voi siirtolainata teoksia, joita koulukirjastoissa ei ole. Koululaisten ja opettajien hankintatoiveet pyritään toteuttamaan. Poistoperusteita ovat rikkoutuminen, vanhentuminen ja vähäinen lainaus. Kokoelmien kunto on hyvä. Varsinaista varastoa kirjastoissa ei ole, mutta sesonkikirjat on kerätty kaappeihin. 7 EMPOLAN KOULUKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 7.1 Yhteisön ja yhteistyön analyysi Kuusiston koulun Empolan toimipiste sijaitsee Kuusiston saarella, lähellä Paraisten rajaa. Alue on väkimäärältään voimakkaasti kasvava osa Kaarinan kaupunkia. Empolassa toimii alakoulun vuosiluokat 1 2, esikoulu sekä Kuusiston päiväkoti. Empolassa on n. 80 oppilasta. Esikoulussa ja päiväkodissa lapsia on n. 70. Opettajia Empolassa on 4 ja 1 erityisopettaja. Esikoulussa on 2 lastentarhanopettajaa ja 1 lastenhoitaja. Päiväkodissa on 4 lastentarhanopettajaa ja 3 lastenhoitajaa sekä ryhmäavustaja. Empolassa toimii aamu- ja iltapäiväkerhot 1. ja 2. luokan oppilaille sekä leikkipuisto. Koulukirjastojen asiakkaita ovat päiväkodin, esikoulun ja koulujen oppilaat, jotka ovat 3 9-vuotiaita, sekä opettajat, lastentarhanopettajat ja -hoitajat. Kirjasto on auki joka toinen viikko ja jokaisella luokalla ja päiväkotiryhmällä on oma kirjastoaikansa. Yhteistyö liittyy kirjastonkäytön opetukseen, lukudiplomiin ja erilaisiin projekteihin. Kirjasto kerää aineistoa valmiiksi projekteihin, tarvittaessa myös muista kirjastoista. 23

7.2 Nykyinen kokoelma Empola valmistui syksyllä 2009. Kirjastossa on lähinnä lasten aineistoa joka palvelee useita asiakasryhmiä. Empolan koulukirjasto sijaitsee luokkatilaa pienemmässä huoneessa, joka palvelee tämänhetkistä tarkoitusta varsin hyvin. Kokoelma oli vuoden 2013 lopussa n. 1 500 niteen suuruinen. Kokoelma koostuu lähinnä kirjoista, mutta myös muutamista äänikirjoista ja nuoteista. Kokoelma pysyy sopivan kokoisena ja uudistuvana kirjastotilan kokoelmalle asettamien rajoitusten takia. Kokoelmia arvioidaan tilastojen perusteella. Kirjastossa on hyvä kirjakokoelma. Etukäteen ilmoitetuissa projekteissa voi hyödyntää pääkirjaston aineistoa. Kokoelmia kehitetään sopimaan koulujen tarpeisiin ja tukemaan lukuharrastusta. Vastuu kokoelmista on koulukirjastonhoitajalla. Kirjastolla on aineistomääräraha, jolla voi hankkia mitä tahansa aineistoa. Vuonna 2014 määräraha on n. 1 300. 7.3 Kokoelmapoliittiset linjaukset Kirjastoihin hankitaan pääsääntöisesti vain lasten kirjoja ja sopivimpia äänikirjoja. Avaineistoa saa tarvittaessa pääkirjastosta. Aineistomääräraha ja tilat rajoittavat hankintaa, joten vain olennaisin hankitaan koulun tarpeita peilaten. Koululaisten lukutaitoa tukemassa on erilaista kaunokirjallisuutta: lasten kuvakirjoja, tavutettuja ja helppolukuisia kirjoja, lasten kertomakirjallisuutta ja lasten tietokirjallisuutta. Yleensä kirjoja hankitaan yksi kappale per teos. Poikkeuksen tekevät hyvin suositut kirjat, joista on monia varauksia. Maksuttomaan aineistoon ja lahjoituksiin suhtaudutaan harkiten. Pääkirjastosta voi siirtolainata teoksia, joita koulukirjastossa ei ole. Koululaisten ja opettajien hankintatoiveet pyritään toteuttamaan. Poistoperusteita ovat rikkoutuminen, vanhentuminen ja vähäinen lainaus. Kokoelmien kunto on hyvä. Varsinaista varastoa kirjastoissa ei ole, mutta sesonkikirjat on kerätty kaappeihin. 24

8 PIIKKIÖN LÄHIKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 8.1 Yhteisön ja yhteistyön analyysi Piikkiön kaupunginosa muodostuu entisestä Piikkiön kunnasta ja se sijaitsee Valtatie 1:n varrella Kaarinan keskustasta Helsinkiin päin. Piikkiö liitettiin Kaarinaan vuoden 2009 alussa. Asukkaita alueella on n. 7 500. Kirjastolla on yksi toimipaikka Piikkiön keskustassa. Kevään ja alkukesän 2008 aikana kirjasto muutti uusiin, katutasossa oleviin tiloihin. Kirjasto on profiloitunut perhekirjastoksi ja toiminnassa on panostettu erityisesti lasten ja nuorten palveluihin. Yhteistyötä tehdään sekä alueen koulujen että päiväkotien kanssa. Kirjastossa toimii kaupungin yhteispalvelupiste. Piikkiön kirjasto toimii lähikirjastona, jolla on kohdennettu kokoelmapolitiikka. Tärkeimmät asiakasryhmät ovat lapset, koululaiset ja vanhukset. Myös alueen koulut, päiväkodit ja perhepäivähoitajat ovat kirjaston asiakkaita. Näiden ryhmien tarpeisiin hankitaan kysynnän mukaiset uusiutuvat kokoelmat omaan kirjastoon, jolloin palvelujen saatavuus turvataan. Nuoret ja aikuiset ovat ryhmiä, joiden osalta riittävä aineiston saavutettavuus ei vaadi lähikirjaston jatkuvaa panostusta. Näiden ryhmien palvelussa tukeudutaan pääkirjaston ja seudun muiden isompien kirjastojen kokoelmiin ohjaamalla asiakkaat niiden käyttäjiksi tai logistiikan avulla. 8.2 Nykyinen kokoelma Nykyinen kokoelma on saanut alkunsa entisen Piikkiön kunnan pääkirjaston kokoelmasta. Kirjaston nykyinen kokoelma kattaa kaikki normaalit yleisen kirjaston aihealueet. Kokoelmaan kuuluu kirjoja, äänikirjoja, kielikursseja, sanoma- ja aikakauslehtiä, cd-rom-levyjä, DVD-levyjä, CD-levyjä ja nuotteja. Kirjaston kokoelmassa on myös jonkin verran vanhaa kirjallisuutta. Kokoelma on pääosin suomenkielinen. Piikkiön aikuisten osaston kokoelma oli vuoden 2013 lopussa n. 15 600 niteen suuruinen. Kirjojen osuus kokoelmasta oli 86 % eli n. 13 500 nidettä. Aikuisten osastolle tuli aikakauslehtiä 68 sekä sanomalehtiä 10 vuosikertaa. 25

Piikkiön lasten- ja nuortenosaston kokoelma oli vuoden 2013 lopussa n. 12 000 niteen suuruinen. Kirjojen osuus kokoelmasta oli 87 % eli n. 10 400 nidettä. Lasten- ja nuortenosastolle tuli 20 lehtivuosikertaa. Kokoelman arvioinnin pohjana ovat asiakaskyselyt, tilastot ja päivittäinen toiminta. Kokoelmaa kehitetään huomioiden kirjaston profiili perhekirjastona. Asiakkaiden toiveet huomioidaan, mikäli ne ovat kirjaston profiilin ja kokoelmapolitiikan mukaisia. Poistoperusteita ovat aineiston huonokuntoisuus, vanhentuminen ja vähäinen lainaus. Kokoelmavastuu on osastoja hoitavilla kirjastovirkailijoilla sekä lähikirjastovastaavalla. Kirjastolla on aineistomääräraha sekä aikuisten että lasten ja nuorten kirja- ja avaineistolle. Vuonna 2014 aikuisten osaston määräraha on n. 20 000 + lehdet ja lastenja nuortenosaston n. 15 000 + lehdet. 8.3 Kokoelmapoliittiset linjaukset Lasten ja nuorten kokoelmaan hankitaan suomenkielistä kirjallisuutta. Valikoiden hankitaan musiikkiaineistoa, äänikirjoja, sarjakuvia, kansanrunoutta, näytelmiä ja lehtiä. Lasten kokoelmaan ei hankita vieraskielistä aineistoa. Nuorten kokoelmaan hankitaan valikoiden englanninkielistä aineistoa. Aikuisten kokoelmaa luonnehtii suomenkielisyys, uusiutuvuus ja ajankohtaisuus. Kokoelman painopiste on kaunokirjallisuudessa. Valikoiden hankitaan runoja, kansanrunoutta, äänikirjoja, elokuvia ja sarjakuvia. Vanhusten tarpeisiin hankitaan isotekstisiä ja selkokirjoja sekä äänikirjoja. Tietokirjallisuutta hankitaan suppeasti. Painopiste on ajankohtaisissa yleis- ja perusteoksissa sekä arkeen ja harrastuksiin liittyvissä tietokirjoissa. Kielikursseja hankitaan koululaisten ja kansalaisopiston opiskelijoiden sekä matkailun tarpeisiin. Soitonoppaita ja nuotteja hankitaan valikoiden. Aikakauslehtiä tilataan melko laajasti: etupäässä yleisaikakauslehtiä ja harrastelehtiä. Sanomalehdistä tilataan paikallislehdet ja suurimmat valtakunnalliset lehdet. 26

Aikuisten kokoelmaan ei hankita näytelmiä. Tietokirjakokoelmaan ei hankita kurssikirjoja eikä suppea-alaista ammattikirjallisuutta ja tieteellistä kirjallisuutta. Pääkirjastosta toimitetaan Piikkiön kirjastoon musiikin siirtokokoelmia. Hankintaa pyritään painottamaan kirjaston käytön mukaan niin, että lasten aineiston hankinta on 50 % ja aikuisten 50 %. Kappaleita hankitaan pääsääntöisesti vain yksi. Erittäin kysyttyä aineistoa ja esimerkiksi lasten kuvakirjoja voidaan hankkia 2-3 kappaletta. 9 PIISPANLÄHTEEN KOULUKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 9.1 Yhteisön ja yhteistyön analyysi Piispanlähteen koulukirjasto sijaitsee Piispanlähteen Lastentalossa keskellä isoa rauhallista asuinaluetta. Koulu on jaettu kahteen rakennukseen, jotka sijaitsevat vajaan kilometrin päässä toisistaan. Lastentalossa opiskelevat 1-5 luokan oppilaat ja nuortentalossa 6-9 luokan oppilaat. Kutakin vuosiluokkaa on kolme eli yhteensä oppilaita Piispanlähteen yhtenäiskoulussa on melkein 600. Koulussa opiskelee muutamia maahanmuuttajaoppilaita ja päiväkodissa on kuulovammaisia lapsia sekä viittomakielistä henkilökuntaa. Opettajia on lähes 50 ja muuta henkilökuntaa yli 20. Koululla on kansainvälisen Vihreän lipun pysyvä käyttöoikeus ja se on saanut OKKA-säätiön ympäristösertifikaatin Piispanlähteen Lastentalon laajennusosa valmistui kesällä 2012, jonka jälkeen koulun kanssa saman katon alle on muuttanut myös 120 lapsen päiväkoti ja esikoulu, äitiys- ja lastenneuvola sekä kouluterveydenhuolto. Lastentalossa toimii myös koululaisten aamuja iltapäiväkerho sekä järjestetään leikkipuistotoimintaa. Piispanlähteen koulukirjaston asiakaskunta muodostuu päiväkotilapsista, esikoululaisista ja peruskoululaisista eli kirjastonkäyttäjien ikä vaihtelee 2 16 vuoden välillä. Lisäksi kirjastoa käyttävät myös päiväkodin henkilökunta, koulunkäyntiavustajat, kouluavus- 27