Naiset ja politiikka. Esimerkkinä naisliikkeiden kirjo Boliviassa Eija Ranta-Owusu eija.ranta-owusu@helsinki.fi Teollisuuskatu 23 A, 6 krs.
1. Puoluepolitiikka Lähtökohdat: Naiset ja politiikka Latinalaisessa Amerikassa Politiikan määrittely? Sotilasdiktatuurien vastustuksesta ministeriöihin, parlamentteihin edustuksellisen demokratian aikana Gender-ministeriöt ja policy-taso 2. Kansalaisyhteiskunta Kansalaisjärjestöt (NGOs): policy & lainsäädännön lobbaaminen Radikaalien feminististen liikkeiden vastarinta, etnisten ryhmien ja alkuperäiskansojen vastarinta
Lähtökohdat: Naiset ja politiikka Latinalaisessa Amerikassa 3. Henkilökohtainen on poliittista Marxilaiset teoriat: kapitalistiset tuotantomuodot tuottavat epätasa-arvon arvon (feminismi keskiluokan harha) Kabeer (1994): feministiset marxilaiset teoriat ovat sukupuolisokeita, koska ei mukana yksityistä aluetta (koti, perhe, seksuaalisuus, reproduktio) Myös naisen ruumis, koti, perhe poliittisia
Lähtökohdat: Naiset ja politiikka Latinalaisessa Amerikassa Poliittinen agenda: Naisten oikeuksien, tarpeiden, intressien yleismaailmallisuus vai paikallisuus? Kuka määrittelee? - globaalit ihmisoikeusdiskurssit, YK-konferenssit (esim. Alvarez 1998), kehitysyhteistyö, länsimaisen feminismin leviäminen - kulttuurinen itsemääräämisoikeus, suvereenisuus, paikalliset feminismit Valtataisteluiden areena
Sukupuolijärjestelmät Boliviassa (Latinalaisessa Amerikassa) Kulttuurisena koodistona machismo-marianismomarianismo Monia määrittelyjä, kontekstisidonnainen Miehinen valta ja patriarkaatti, kunnia, seksuaalinen viriiliys, väkivalta, julkinen tila Naisen roolina äiti-huora (Neitsyt Marian synnitön sikiäminen) perustuu sukupuolieroon Mutta: eri yhteiskuntaluokat, alkuperäiskansat, seksuaaliset vähemmistöt?
Sukupuolijärjestelmät Boliviassa Boliviassa 36 alkuperäiskansaa, joilla omat sukupuolijärjestelmänsä Andeilla qhari qhari-warmi : ihmisestä tulee aikuinen jaqi vasta avioliitossa, jolloin 2 sukupuolta Esim. Amarete-yhteisö Andeilla (Rösing 1987): 10 sukupuolta (biologinen, symbolinen, elinkaaren mukana vaihtuva); luonto, Jumalat, kosmologia, työt, kaikki sukupuolittuneita ei kahteen, vaan moneen perustuu sukupuolten komplementaarisuuteen
Tasa-arvo-ongelmat ongelmat Boliviassa Paulson & Calla (2000): Sukupuoli ja etnisyys törmäyskurssilla Poliittis-taloudellinen taloudellinen eliitti, kaupunkien NGO-aktivistit, viranomaiset: intiaanien kulttuuri sortaa naisia -valta päättää: intiaanit ongelma, joka tulee muuttaa; kehitysyhteistyön kohde -ongelmana se, ettei huomio eriarvoisuuteen esim. maanomistus, talousrakenne; eliitin itsensä ei tarvitse muuttua Alkuperäiskansa-aktivistit: aktivistit: länsimainen feminismi on kulttuuri-imperialismia, imperialismia, intiaaniyhteisöt tasa-arvoisia, arvoisia, epätasa-arvo arvo kolonialismin, kapitalismin, jne. tuote -feminismin vastustus osa laajempaa vastarintaa; saatava itse päättää omasta kehityksestään -ongelmana se, ettei itsekritiikkiä; kaikki paha tulee ulkoapäin
Tasa-arvo-ongelmat ongelmat Boliviassa Sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat: Köyhyys 59,6%, äärimmäinen köyhyys 36,7% (CB 2005) Työttömyys kaupungeissa, maatalouden heikko tuottavuus, ei maata (2% omistaa 85%), tulonjako (10% omistaa 40%) Koulutus- ja terveystilastot kohentuneet, mutta intiaaninaisten äitiyskuolleisuus (230/100,000 2005) ja lukutaidottomuus Köyhyyden noidankehä? Köyhyyden naisistuminen (köyhä, nainen, intiaani)?
Naisliikkeiden monet kasvot: Liberaalit naisliikkeet: AMUPEI, Coordinadora de la Mujer Radikaali feminismi: Mujeres Creando Pienviljelijä- ja intiaaniliikkeet: Bartolina Sisa, CONAMAQ Lisäksi: konservatiivit, kansalaisliikkeet, ulkomaiset avunantajat, kirkot, ammattiliitot Escobar & Alvarez (1992): (Feminististen) kansalaisliikkeiden olemassaolo mahdollistaa demokraattisten ja pluralististen poliittisten käytäntöjen synnyn
Liberaalit naisliikkeet: Pekingin toimintasuunnitelman seuranta CEDAW-seuranta Vaikuttamistyö, kiinteä yhteys ministeriöihin ja kehitysavunantajiin: toimitaan olemassa olevan järjestelmän puitteissa Kansalaisyhteiskunnan poliittinen instrumentti
Liberaalit naisliikkeet: Coordinadora de la Mujer: Kansalaisjärjestöjen tasa-arvoverkostoarvoverkosto Vaikuttamistyö suhteessa päättäjiin 1984 UNFPA: 20-vuotta uusliberaalia talouspolitiikkaa & donor-vetoisuutta Nyt murros: liberaalin kansalaisuuden kritiikki, myös luokka ja etnisyys Keräsi naiset yhteen uudessa perustuslakiprosessissa: hyväksytty 01/2009 (Mujeres en la Asamblea Constituyente: Presentes en la Historia)
Radikaali feminismi: Patriarkaatin (status quon) tuhoaminen (ydinperhe, kirkko, armeija, hallitus, intiaaniperinteet, uusliberalismi, edustuksellinen demokratia) Lesbot, taiteilijat, anarkistit Katutaide, graffitit, performanssit, media, feministinen perustuslaki
Pienviljelijä- ja intiaaninaiset: Bartolina Sisa Sisa (Federación Nacional de Mujeres Campesinas, Indígenas, Originarias de Bolivia) Pienviljelijöiden keskusammattiliiton (CSUTCB) jäsen Marginaalinen suhteessa intiaanimiehiin, mutta yhteinen vihollinen Yhteiskunnan rakenteet muutettava Etnisyys & sukupuoli
Pienviljelijä- ja intiaaninaiset: CONAMAQ Chacha-Warmi : sukupuolten komplementaarisuus Intiaaniyhteisöjen resiprookkisuus Kolonialismi & kapitalismi toivat eriarvoisuuden Onko komplementaarisuus sama kuin tasa-arvo arvo 500 vuoden kolonialismin jälkeen?
Evo Moralesin hallinto: Ensimmäinen alkuperäiskansoihin kuuluva presidentti 1/06: mahdollisuus yhdistää etnisyys ja sukupuoli? Vahva henkilökohtainen panos, ministereistä puolet naisia, mutta sukupuolisensitiivisyys ei näy policy- linjauksissa, ohjelmissa Uusi perustuslaki (1/09) erittäin sukupuolisensitiivinen: toimeenpano (tasa-arvosuunnitelma)? arvosuunnitelma)? Intiaaniliikkeissä paljon naistoimijoita intiaaninaiset poliittisiksi päättäjiksi (ei tarkoita feminismiä) Moninaiset lähtökohdat: kansalaisliikkeet, alkuperäiskansat, byrokraatit, intellektuellit dekolonisoiva feminismi(t)?
Evo Moralesin hallinto Naisliikkeiden välillä jännitteitä ja konflikteja etenkin suhteessa markkinatalouteen ja liberaalin kansalaisuuden käsitteeseen Kritiikki: gender-diskurssitdiskurssit institutionalisoitujen tahojen ja asiantuntijoiden määrittelemiä: intiaanien, massojen marginalisaatio (kansalaisjärjestöt vs. kansalaisliikkeet) Perustuslakiprosessissa konservatiivit ja intiaaniliikkeet yhdessä aborttia, homoseksuaalisuutta, ja seksuaalioikeuksia vastaan Alkuperäiskansoilla usein tiukka gender-vastustus vastustus, koska länsimaiden (imperialistinen) diskurssi; ensin alkuperäiskansat nousevat ryhmänä, sitten sisäinen hajaantuminen?
Yhteenveto: Bolivian naisliikkeet paljastavat moninaisuuden Ei ole yhtä universaalia naiseutta edes yhden kehitysmaan sisällä Kansalliset, lokaalit & globaalit feminismit kietoutuvat yhteen Naisten poliittinen toiminta osoittaa, että kehitysmaiden naiset on nähtävä aktiivisina toimijoina passiivisen uhriuden sijaan Kehitysmaiden naisten itsensä määriteltävä oma kehityksensä, tultava kehityksen subjekteiksi
References: Melhuus, Marit & Kristi Anne Stolen (eds.). 1996. Machos, Mistresses, Madonnas: Contesting the Power of Latin American Gender Imagery. London & New York: Verso. Kabeer, Naila. 2003 (1994). Reversed Realities: Gender Hierarchies in Development Thought.. London & New York: Verso. Paulson, Susan & Pamela Calla. 2000. Gender and Ethnicity in Bolivian Politics: Transformation or Paternalism? The Journal of Latin American Anthropology. Vol. 5, No. 2, pp. 112-149. 149. Rösing, Ina. 1987. In Denise Y. Arnold. Más allá del Silencio. Las fronteras de gènero en los Andes. La Paz: CIASE/ILCA. Stoltz Chinchilla, Norma. 1992. Marxism, Feminism, and the Struggle for Democracy in Latin America. In Arturo Escobar & Sonia Alvarez (eds.). The Making of Social Movements in Latin America: Identity, Strategy, and Democracy.. Boulder & San Francisco & Oxford: Westview Press.