Sibbesborgin osayleiskaavan avajaiset. Yleisötehtävän yhteenveto Sammandrag av kommentarer. 31.1.2013 Sipoonlahden koulu



Samankaltaiset tiedostot
YRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA

Green care. Hyvinvointia luonnosta. Jami Green care / Heli Hämäläinen

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Yhteisöllinen älykasvihuone Yhteinen olohuone ja yritysten näyteikkuna Loppuseminaari Henna Hintsala

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan kilpailu

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

eriksnäs*vision LÖYTÖRETKI ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>

GRÖN OMSORG I ÖSTERBOTTEN- PROJEKTET (GREEN CARE POHJANMAALLA- HANKE) Centria AMK Kokkola-Pietarsaaren yksikkö

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Kehittämisryhmä -ajatuksia

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

RYKMENTINPUISTO 0-ENERGIAPILOTTI TUOMO SIPILÄ 1

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

Päijänne Brändiksi Kooste työpajan tuloksista Heinola

Kyllä maalla on mukavaa!

Arla ja Luomu. Nnenna Liljeroos

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Tulevaisuuden Tampere

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / Hyvinvointi megatrendinä

Kaupunkiviljely ruuan ja yhteisöjen kasvatusta. Petra Jyrkäs, Dodo ry:n Kaupunkiviljelijät

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

LIITE 1a. Suunnittelu

Mikä lähiruoassa koukuttaa? Lyhyet läheiset ketjut lähiruoka ja sosiaalinen pääoma -selvityksen tuloksia ja jakamistalouden malleja

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Mikkeli Liisa Tarjanne

SENNI-projekti esittäytyy

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

Green care - kasvattajina

Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

KARELIA ENPI CBC OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA Sisko Kaarto

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Agroekologinen symbioosi

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Päijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen.

4/2017. Tietoa lukijoista 2017

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Ihmislähtöisiä innovaatioita

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta

Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi?

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Neuvottelu Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien välillä. Rovaniemi , Keuruu

Ristijärven kuntastrategia

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Tietoa lukijoista 2018

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

PERUSTETTU , TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

Elinvoimaa lähiruoasta

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli)

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

VAASAN SATAMATIE YVA JA ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA VASA HAMNVÄG MKB OCH PRELIMINÄR ÖVERSIKTSPLAN WORKSHOP , SOLF SKOLA

IITIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

RYHMÄVASU = LAPSIRYHMÄN TOIMINNAN SUUNNITTELU

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Transkriptio:

Sibbesborgin osayleiskaavan avajaiset Öppningen av Sibbesborg delgeneralplan 31.1.2013 Sipoonlahden koulu Yleisötehtävän yhteenveto Sammandrag av kommentarer Tilaisuudessa osallistujat saivat kommentoida mahdollisia teemoja Sibbesborgin brändiin. Kommentit on koottu tähän yhteenvetoon. Niistä voi edelleen keskustella Sibbesborgin sivuilla. Lämmin kiitos kaikille aktiivisesti mukana olleille! Deltagarna fick kommentera under mötet möjliga teman för ett Sibbo bränd. Kommentarerna är sammanställda i ett sammandrag. Fortsättningsvis kan man diskutera detta på hemsidan för Sibbesborg. Ett varmt tack till alla de som aktivt deltagit!

Kuulostaa hyvältä ja uudelta modernilta oivallukselta! Sipoolla olisi hyvä mahdollisuus! Pelastakaa ainakin osa Sipoon luonnosta. Green Care on erityisen hyvä ja ominainen vahvuus Sipoolle, jossa luonnonläheisyys ja toisista huolehtiminen ovat arvossaan! Green Caresta on Sipoossa jos historiassakin esimerkkejä. Sieltä voisi tutkia ja ammentaa ideoita uusille toimijoille ja jatkaa perinteitä. Muistakaa myös meri! Koulu ja päiväkoti: luonto, eläimet ja viljely kouluihin ja päiväkoteihin yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Green Care Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämälaatua. Se kattaa monia menetelmiä, joita käytetään tavoitteellisesti ja vastuullisesti. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. Toiminta sijoittuu usein luonnonympäristöön tai maatilalle, mutta luonnon elementtejä voidaan tuoda ja käyttää myös kaupunki- ja laitosympäristöissä. Missä vaiheessa Sipoon kunnan kokonaiskuva suhteessa Sibbesborgin kehitykseen työstetään? On ihan selvä, ettei kunta voi panostaa sekä pohjois- että eteläosia samanaikaisesti. Mikäli Sipoo pysyy itsenäisenä, millaisen Sipoon haluamme? En vacker vision som förenar Sibbos landsbygdstradition med modern urban planering. Sipoossa jo pitkä historia 1914 ->99 psykiatrinen perhehoito. Kansallispuisto osaksi arkea -> kasvavat käsikädessä, kehittyvät yhdessä Sibbesborgin kanssa. Nautin tästä jo nyt. Näen ja nautin tästä eläkkeeellä. 2012 / 45 v. -> 2065 / 97 v. Virkeä vanhus vielä 5v. -> hautaan. Esim. vanhusten hoiva- ja palveluasumiseen green care toisi todella kaivattua piristysruisketta väheksymättä muitakaan sovellusoloja. Onko Majvik verkottunut vai yksinäinen toimija? GC-maanviljelyn määrällinen riittävyys?

Työpaikka omavaraisuuden tavoitteet ovat korkealla ja tärkeintä mutta haasteellisinta saada uusia työpaikkoja syntymään! Paikallinen energiantuotanto! Aurinko, tuuli & maatalouden tuottama bioenergia. Yksityiskohtaisen suunnittelun ja kehittämisen pohjaksi kehityskuvasta tulisi tehdä prosessin aikana selkeät (ehkä alueelliset) tiivistetyt strategiat/tavoitteet eri toimijoille. Yksinkertaisuus lisää vaikuttavuutta. Asukaslukutavoitteet tuntuvat aika hurjilta. Toisaalta Green Care, lähiruoka, luonnon läheisyys ja ihmisten kokoinen asuinympäristö vaikuttavat todella hyviltä lähtökohdilta. Kehityskuva Kehityskuva havainnollistaa niitä periaatteita ja tavoitteita, joiden mukaisiin suunnitteluratkaisuihin osayleiskaavatyössä, tarkemmissa suunnitteluvaiheissa sekä niiden toteuttamisessa pyritään. Tällä tavoin kehityskuva ohjeistaa alueen osayleiskaavoitusta, asemakaavoitusta ja hankkeiden toteuttamista Vilken utmaning att förena så många goda egenskaper ur olika samhällsstrukturer. Rantoja ei tule rakentaa täyteen - sulkee muilta virkistysmahdollisuudet ja kuormittaa saaristoa. Sibbesborgin kytkeytyminen Sipoonkorven kansallispuistoon ja sitä kautta pääkaupunkiseudun viherkehään.. Neljän vuodenajan viherkatot. Hulevedet ja lumikasat hallintaan. Lehmien laidun-> biokaasu -> sähköt + lämpö. Suljettu pieni kierto. Oma identiteetti? Elintarvikeasia, onko muuta? Meri, joki, ruotsinkielisyys? Ei paljon esillä, pitäisikö?

Miten valitaan asukkaita Sibbesborgin alueelle, jos kaikki haluavat asua lähellä lähiruokapalveluja, mutta kukaan ei halua tuottaa lähiruokaa? Riittääkö salaatin viljely parvekkeella lähiruokakriteeriksi? Sipoolaiset yrittäjät mukaan kehittämään alueellista tuotantoa. Omat tilaisuudet, jossa sitoutetaan mukaan Sibbesborghankkeeseen. Sibbesborg-prosessin parhaita vahvuuksia ovat olleet vuorovaikutteiset ja avoimet työtavat -> niiden avulla myös alueen brändi vahvistuu! Uuden teknologian keskus ( bio nano ym) alueelle, mikä toimii keskuksena alueen muulle elinkeinoelämälle. Pyörätiet, ratsastustiet -> koko Sipoo turvallisesti kävellen, pyöräillen. Yhteisöllisyys asumisessa. Harmonisesti suunniteltu taajama. Ei vain joukkoliikenne alueelta pois, vaan alueet sisäinen liikenne. Jokeri Kartoitetaan kokemukset alueen nykyisestä ympäristöstä vaikkapa karttakyselyn avulla. Vaikka ympäristö muuttuu, nykyiset merkitykselliset paikat ovat tärkeitä. Hoppas det finns rum för socialt boende.

Metro Riittääkö metron kapasiteetti koko itäisen kehityskäytävän uusille asukkaille? (+ työpaikoille?) 340 000 000 Metron rahoitus? Onko pk-seudulla halukkuutta osallistua 100 000 asukkaan kunnan infran rakentamiseen? Onko valtiolla resursseja? Sibbesborg. Itäinen kevyt kehärata. Yksi raideparinen rata, jonka rakenne on kevyt paikallisjuna/ pikaraitiotie yleisessä rataverkossa. Valmista rataa jo ¾. Osittain tunnelissa. Vanhan Heliradan käytävässä kevyempänä kuin nopea kaksiraideparinen. Kuten Keski-Euroopassa. Hista-syndroma vaara. Jos ei toteudu laajana, metro ei kannata. Viktig! Söderkullan alue tulee olla mukana kun linjausta mietitään siellä tulee olemaan valmis asukaspohja ei tarvitse odottaa, että aluetta rakennetaan! Kevyt raideliikenne vaihtoehtona = Ratikka Miten saadaan tulevat asukkaat innokkaiksi julkisen liikenteen käyttäjiksi? Ottakaa käyttäjätutkimuksista esille heidän toiveensa. -> Jotakin uutta ja miellyttävää; ei ehkä perinteistä tylsää massojen käsittelyä? Metroasemat tulevat olemaan tärkeitä kaupallisia ja sosiaalisia solmukohtia. Voidaanko metroasema tehdä ennen metroa siten, että joukkoliikenne toimii metron tapaan jo ennen sitä?

Samoja lähiruokateemoja nostetaan samanaikaisesti eri puolilla mm. inkaohjelmassa -> varmasti jotakin saadaan aikaan! Onko ulkomaista luomua tuotuna olemassa? Säilyvyys! Miksi lähiruokaa?? energian säästö, kun kuljetuskustannukset pienemmät + säilyvyyden takia ei tarvita ylimääräisiä kemikaaleja. Lähiruoka -> lyhyet kuljetukset, lyhyet säilytysajat hieno asia! Tukekaa alueen tuottajia koulutuksella ja tarkoituksellisella suunnittelulla Varmistetaan puhdas ympäristö lähiruoan tuotannolle -> terveysvaikutukset. Sipoolaiset tuottajat täytyy ottaa jo nyt mukaan kehittämään monipuolista tuotantoa. Lähiruoka Kansalaisten kasvava kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan=> mitä tarvitaan? Riittävän suuret tontit, palstaviljely, koulujen kasvimaat, luonnon ja alkutuotannon hyödyntäminen opetuksessa ja kasvatuksessa, viher- ja kasvihuoneet ja kattoviljelyn, yhteispeltojen, yhteisvarastojen ja myyntipaikkojen mahdollistaminen ovat keinoja asukkaiden omatoimisen lähiruokaviljelyn mahdollistamiseen. Olisi todella tärkeää, että kouluille, päiväkodeille, palvelutaloille, vanhainkodeille jne. palautettaisiin omat valmistuskeittiöt hyödyntäen lähiruokaa. Nykysysteemi ei vain tunnu hyvältä, hyvin pienillä budjeteilla pitäisi saada vatsat täyteen. Maanviljelyn määrällinen riittävyys pääkaupunkiseudulla, lähiruokana? Kauppoihin näyttää tulevan yhä lisää eksoottista ruokaa, onko se huono asia? Mistä tuntee lähiruoan? Esim. vihanneksia. Kun Eu on tuomassa määräys, että kaikki pakataan mustiin laatikoihin. Suomessa vai Espanjassa? Lähiruokaa kouluihin, ehdottomasti! Kunnan pitää voida antaa esimerkkiä. Ekologisuus, maku ja terveellisyys ovat tärkeitä, samoin oman elinkeinoelämän tuki.

Ett bra sätt att bevara natur och skapa sysselsättning genom produktion av etiskt & ekologiskt hållbara livsmedel. Hyvä idea! Jos silloin vielä on ketään, joka viljelee. Helminauhakaavoitus Taajamasijoittelu, joka mahdollistaa lähituotannon, jossa lapsi tietää mistä maito tulee. Lähiruokaa maalta / metsästä ja mereltä. Lyhyt tuoreketju kädestä käteen ja suuhun. Keskustelu jatkuu Sibbesborgin sivuilla: www.sipoo.fi/sibbesborg Fortsättningsvis kan man diskutera detta på hemsidan för Sibbesborg: www.sipoo.fi/sibbesborg Lähiruokaa -> maalta/ metsästä ja mereltä. Lyhyt tuore ketju kädestä -> käteen ja suuhun.