Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2008 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden kuntoutustyöryhmän jäsenten kanssa. Ennen kuin aloitat täyttämisen, tutustu lomakkeeseen lukemalla se kertaalleen läpi. Lomakkeen kysymykset koskevat viimeksi kulunutta 12 kuukauden ajanjaksoa. Taustatiedot Mikä on tehtävänimikkeesi? Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Kuinka kauan olet työskennellyt nykyisessä työpaikassasi? Toimipaikan / sairaalan nimi: Jos muuta ei mainita, kysymyksissä tarkoitetaan CP-lapsilla ja -nuorilla vain niitä CPdiagnoosin saaneita lapsia, joilla ei ole kehitysvammaa. Seuraavat kysymykset koskevat toimipaikkanne käytäntöjä lapsen/nuoren kuntoutusprosessin aloituksessa/päättämisessä. 1. Mitä kautta CP-vammaiset lapset ja nuoret ohjautuvat kuntoutuksen arviointiin? Neuvolan Vastasyntyneiden seurantapoliklinikan (riskipkl) Lastentautien poliklinikan Yksityislääkärin Muuta kautta Mitä?
2. Kuka/ketkä kuntoutustyöryhmänne ammattilaisista mielestäsi tekee/tekevät aloitteen kuntoutuksen aloittamiseen? (Rastita yksi tai useampi vaihtoehto) Fysioterapeutti Kuntoutusohjaaja Lastenhoitaja Lastenneurologi Lastenkirurgi Lastenlääkäri Psykologi Puheterapeutti Sairaanhoitaja Sosialityöntekijä Toimintaterapeutti Muu. Kuka? 3. Kun lapsi aloittaa päivähoidon Työryhmämme aloittaa yhteistyön päiväkodin henkilökunnan/perhepäivähoitajan kanssa. Huomioimme kuntoutussuunnitelmassa kasvatukselliset tavoitteet. Sovimme päiväkodin henkilökunnan/perhepäivähoitajan ohjauksesta. Huomioimme päiväkodin toivomukset terapian toteuttamispaikasta ja ajankohdasta sovittaessa. Selvitämme apuvälineiden tarpeen päivähoidossa. Muuta. Mitä? 4. Kun lapsi aloittaa koulun Työryhmämme aloittaa yhteistyön koulun henkilökunnan kanssa. Huomioimme kuntoutussuunnitelmassa opetuksen tavoitteet. Sovimme koulun henkilökunnan ohjauksesta. Huomioimme koulun toivomukset terapian toteuttamispaikasta ja ajankohdasta sovittaessa. Selvitämme apuvälineiden tarpeen koulussa. Muuta. Mitä?
5. Miten CP-nuorten jatkohoito ja jatkokuntoutus on järjestetty, kun nuori ei enää kuulu erikoissairaanhoidon piiriin? a) CP-nuorten, joilla ei ole kehitysvammaa, kuntoutusyksikkö on Terveyskeskus Aikuisneurologinen yksikkö Fysiatrinen osasto Nuorten erityispoliklinikka Muu, mikä? Missä iässä siirtyminen tapahtuu? b) Kehitysvammaisten CP-nuorten jatkohoidosta ja jatkokuntoutuksesta vastaava yksikkö on: Missä iässä siirtyminen tapahtuu? _ 6. Missä vaiheessa jatkohoito-/jatkokuntoutuspaikkaa aletaan suunnitella? Alle kuusi (6) kuukautta ennen siirtymistä Kuusi (6) kuukautta ennen siirtymistä Yksi vuosi ennen siirtymistä Kaksi vuotta ennen siirtymistä Seuraavat kysymykset koskevat toimipaikkanne käytäntöjä CP-lasten ja -nuorten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelussa. 7. Missä CP-lasten ja -nuorten kuntoutussuunnitelmat tehdään? koskaan Harvoi Useimmiten Aina a) Poliklinikalla b) Osastolla c) Muualla. Missä? _
8. Ketkä osallistuvat kuntoutussuunnitelman laadintaan? Rastita avohuollon työntekijöiden osalta osallistuvatko he kuntoutussunnitelmien laadintaan ja onko heidän kuntoutuspalautteensa käytössä kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa Säännöllisesti mukana Vaihtelevasi mukana Sairaalan henkilökunta Fysioterapeutti Kuntoutusohjaaja Käsikirurgi Lastenhoitaja Lastenkirurgi Lastenlääkäri Lastenneurologi Psykologi Puheterapeutti Sairaanhoitaja Sosiaalityöntekijä Toimintaterapeutti Lapsen/nuoren arkeen osallistuvat henkilöt Erityisopettaja Koulun edustaja Päivähoidon edustaja Vanhemmat Muu: koskaan Kuntoutuspalaute käytössä Avohuollon työntekijät mukana säännöllisesti vaihtelevasti Fysioterapeutti Musiikkiterapeutti Psykologi Puheterapeutti Ratsastusterapeutti Toimintaterapeutti 9. Onko teillä kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa käytössä tavoitteiden arviointilomaketta tai arviointimittaria? Kyllä Mikä? 10. Arvioi työryhmänne toimintatapaa CP-lasten ja -nuorten kuntoutussuunnitelmia tehdessänne ja rastita parhaiten sopiva vaihtoehto kunkin väittämän kohdalle. a) Arviointimenetelmien tulokset vaikuttavat kuntoutussuunnitelman sisältöön. b) Toimintakyvyn taso (esim avuntarve, liikuntakyky, kommunikointikyky) on kuvattu suunnitelmassa. c) Kuntoutuksen päätavoite on kuvattu suunnitelmassa.
d) Kuntoutuksen osa-tavoitteet on kuvattu suunnitelmassa. e) Avohoidon terapeuttien kirjalliset palautteet otetaan huomioon. f) Päivähoidon henkilökunnan palautteet otetaan huomioon. g) Koulun henkilökunnan palautteet otetaan huomioon. h) Lapsen ja nuoren omat tavoitteet otetaan huomioon. i) Vanhempien toiveet ja tavoitteet otetaan huomioon. Jos vastasit edellä oleviin kohtiin ei juuri koskaan tai harvoin, mistä arvelet sen johtuvan? (Jos palaute puuttuu tai on puutteellinen, rastita sopiva vaihtoehto) Objektiivisia mittareita ei ole. Palaute puuttuu kokonaan. avohoidon päivähoidon koulun Palaute on puutteellista. avohoidon päivähoidon koulun Tavoitteita ei osata nimetä. Muu syy. Mikä? 11. Millä perusteella mielestäsi päädytte suosittamaan lapsen/nuoren kuntoutuksen sisältöä ja terapioiden määrää? Arviointimenetelmän tulokset (objektiiviset mittarit) vaikuttavat suositukseen. Asetetut tavoitteet vaikuttavat suositukseen. Sairaalan erityistyöntekijöiden arvio vaikuttaa suositukseen. Hoitavan lääkärin arvio vaikuttaa suositukseen. Avohoidon terapeuttien arvio vaikuttaa suositukseen. Lapsen/nuoren arvio vaikuttaa suositukseen. Vanhempien arvio vaikuttaa suositukseen. 12. Mitkä ovat keskimäärin suosittelemanne terapia-ajan pituudet? min/kerta
13. Mitkä ovat keskimäärin suosittelemanne terapiasarjojen pituudet? kerta/vuosi 14. Miten paljon työryhmänne ottaa huomioon seuraavia toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen ICF:n (International Classification of Function, Disability and Health) mukaisia osa-alueita kuntoutusta suunniteltaessa ja tavoitteita laadittaessa? Ruumiin ja kehon eri järjestelmien toiminnot (esim. lihasvoima ja -jänteys, tarkkaavaisuus, näkö ja puhe) Lapsen/nuoren itsestään huolehtiminen, liikkuminen, adl-toiminnot, keskustelukyky Lapsen/nuoren osallistuminen esim. vapaaajan harrastuksiin ja sosiaaliseen elämään Ympäristötekijät (esim. perhe, palvelut, apuvälineet, avustaja, päiväkoti, koulu) Henkilökohtaisia tekijöitä kuten esim. elämäntapa, yhteistyökyky, kasvatus 15. Miten lapsen/nuoren kuntoutuksen vaikuttavuutta arvioidaan sairaalassanne? Objektiiviset (= standardoidut mittarit) arviointimenetelmien tulokset vaikuttavat kuntoutuksen tavoitteisiin ja sisältöön. Muut (ei objektiiviset/standardoidut) arviointimenetelmien tulokset vaikuttavat kuntoutuksen tavoitteisiin ja sisältöön. Mitkä? Lapsen/nuoren itsearviointiin perustuvilla tuloksilla on vaikutusta kuntoutuksen tavoitteisiin ja sisältöön. Perheen kuvaus toimintakyvystä vaikuttaa kuntoutuksen tavoitteisiin ja sisältöön. Avohoidon terapeuttien näkemys vaikuttaa kuntoutuksen tavoitteisiin ja sisältöön.
16. Kuka arvioi CP-lapsen/-nuoren kuntoutuksen vaikuttavuuden? (vaihtoehtoja voi olla useita) Kuntoutussuunitelman laadinnasta vastaava taho/työryhmä Kuntoutuksen toteuttaja Kukin erintyistyöntekijä erikseen Muu taho, mikä? 17. Miten CP-lapsen/-nuoren seuranta on järjestetty? Kontrolliaika ja -paikka on kirjattu suunnitelmaan. Vastuuhenkilö yhteystietoineen on kirjattu suunnitelmaan. Sama työryhmä tapaa lasta/nuorta seurannassa. Samat erityistyöntekijät tapaavat lasta/nuorta seurannassa. Seurannassa käytetään samoja arviointimenetelmiä. Kelalta tullutta kuntoutuspäätöstä verrataan suunitelmaan heti päätöksen tultua. 18. Arvioi, onko toimintakyvyn arviointimenetelmien käyttö CP-lasten/-nuorten kuntoutuksen suunnittelussa ja vaikuttavuuden arvioinnissa muuttunut toimipaikassanne viimeisen kolmen vuoden aikana. Selvästi Jonkin verran Pysynyt Jonkin verran Selvästi lisääntynyt lisääntynyt samana vähentynyt vähentynyt Arviointimenetelmien käytön määrä Arviointimenetelmien merkitys kuntoutussuunnitelman laatimisessa Arviointimenetelmien merkitys kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa
Seuraavat kysymykset koskevat yhteistyötä eri tahojen kanssa. 19. Minkä verran työryhmänne tekevät yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa? Vanhempien, läheisten Avohoidon terapeuttien Päiväkodin Koulun Kelan Jos vastasit edellä oleviin joihinkin kohtiin ei koskaan tai harvoin, mistä arvelet yhteistyön vähäisyyden johtuvan? Onko eritysesti joku aihe/asia, jossa yhteistyö on hankalampaa? 20. Minkä verran teet itse yhteistyötä alla olevien tahojen kanssa? En Vanhempien, läheisten Avohoidon terapeuttien Päiväkodin Koulun Kelan Jos vastasit joihinkin kohtiin en koskaan tai harvoin, mistä arvelet yhteistyön vähäisyyden johtuvan? 21. Miten kuntoutussuunnitelma nykymuodossaan mielestäsi palvelee CPlapsen/-nuoren kokonaiskuntoutusta? Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti
Mitkä asiat toimivat hyvin?_ Mitkä asiat toimivat huonosti? 22. Miten hyvin kuntoutussuunnitelmanne mielestäsi toteutuu? Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti Mitkä asiat toimivat hyvin?_ Mitkä asiat toimivat huonosti? 23. Onko lapsen/nuoren kuntoutuksen sisältö samanlainen riippumatta siitä, vastaako avohuollon kustannuksista Kela vai julkinen terveydenhuolto? Kyllä Osin Jos vastasit ei tai osin, mistä arvelet kuntoutuksen sisällön erojen johtuvan? 24. Saako lapsi/nuori kuntoutusta alkuperäisen suunnitelman mukaan, jos Kelasta tulee kielteinen päätös? Kyllä Jos vastasit ei, mistä arvioit suunnitelman muutoksen johtuvan?
25. Onko KU 207 -lomake käytössä toimipaikallanne? Kyllä Osin Jos vastasit ei tai osin, mistä arvioit käytön vähyyden johtuvan? 26. Mikä on mielestäsi tärkein asia tai kohta, jota CP-lapsen/-nuoren kuntoutuksessa tulisi kehittää? Kiitos vastauksistasi! Tarkistathan vielä, että olet vastannut jokaiseen kysymykseen. Jotta henkilöllisyytesi säilyisi tuntemattomana palauta täytetty lomake suljetussa vastauskuoressa viimeistään 29.8.2008 ////////////// (joka lähettää sitä edelleen tutkijoille)!