PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 29.11.2007 LSU 2006 Y 1170 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus, joka koskee nautakasvattamon laajennusta Alahärmän kunnan Heikkilän kylässä. Karkaus Hannu Karkauksentie 171 62310 VOLTTI SIJAINTI JA TOIMINTA Nautakasvattamo sijaitsee Alahärmän kunnan Heikkilän kylässä tilalla Rintavainio RN:o 1:10. Tilalla on nykyisin 380 lihanautaa, 70 hiehoa ja 150 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi täytepohjakasvattamo nykyisen nautakasvattamon yhteyteen. Laajennuksen jälkeen toiminnan laajuus on 780 lihanautaa ja 220 hiehoa (yli 6 kk). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihanaudalle. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 18.12.2006. Hakemusta on täydennetty 7.6.2007, 7.8.2007 ja 19.9.2007. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 490 109 Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Länsi Suomen ympäristökeskus myöntänyt 1.7.2004 ympäristöluvan, josta Vaasan hallinto oikeus on antanut ratkaisun 7.11.2005. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa yleis tai asemakaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Alahärmän kunnassa n. 12 km Alahärmän keskustasta luoteeseen Jepuan suuntaan. Tilan länsi ja pohjoispuolella on metsää, idässä ja etelässä on peltoa. Kasvattamosta on laajennuksen jälkeen matkaa itäpuolella virtaavaan Lapuanjokeen n. 100 m. Joen vastakkaisella puolella, kasvattamosta n. 150 m itä koilliseen on metsästysmaja ja n. 240 m itä kaakkoon on asumaton ja asuinkelvoton rakennus. Lähimmät vakituiset asuinrakennuksen hakijan oman talon lisäksi sijaitsevat kasvattamosta n. 350 m ja 430 m etäisyydellä lounaaseen ja n. 350 m etäisyydellä luoteeseen. Tilan alueella on nautakasvattamorakennusten lisäksi kaksi lietesäiliötä, kaksi kuivalantalaa, rehuvarastoja, polttoainevarastokontti sekä maatalouskonekorjaamo. Kasvattamo ja sen laajennus sijaitsevat Gunnarskangan B vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella sen ulkorajan ja varsinaisen pohjavesien muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Suunnitellulla rakennuspaikalla pohjaveden pinta on mittausten mukaan n. 6 7 m syvyydessä maanpinnasta. Kasvattamon länsi ja pohjoispuolella on 600 m säteellä neljä talousvesikaivoa. Tilan käyttövesi hankitaan Ekolan vesiosuuskunnalta. Alue kuuluu Lapuanjoen osavaluma alueeseen nro 44.012. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyinen toiminta käsittää 380 lihanautaa, 70 hiehoa ja 150 vasikkaa (alle 6 kk). Laajentaminen toteutetaan rakentamalla nykyisen nautakasvattamon ja kuivalantalan viereen kaakkoispuolelle uusi rakennusalaltaan 3080 m 2 täytepohjakasvattamo. Nykyisen ja uuden kasvattamorakennuksen väliin jäävää kuivalantalaa laajennetaan ja se katetaan. Laajennuksen jälkeen nautakasvattamossa on tilat 780 lihanaudalle ja 220 hieholle (yli 6 kk). Tilalla harjoitetaan välitysvasikkapohjaista naudanlihatuotantoa. Laajennuksen jälkeen tilalla tullaan tuottamaan 273 000 kg naudanlihaa vuodessa. Lannan ja jätevesien käsittely Lietelanta on lannankäsittelymenetelmänä kahdessa nautakasvattamorakennuksessa, joissa on tilat 120 ja 60 eri ikäiselle eläimelle (yli 6 kk). Kasvattamorakennusten lähellä, koko kasvattamon pohjoispuolella, on peltiaidan ja portin eristämänä kaksi lietesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 2250 m 3. Lisäksi kasvattamossa on kuilutilavuutta 500 m 3, joten lietetilavuutta on kaikkiaan 2750 m 3. Lietekuilut toimivat padotuksella ja lietesäiliöt täytetään altapäin. Lietesäiliöihin johdetaan myös 50 m 3 eläinsuojan pesuvesiä. Lietesäiliöt tullaan kattamaan kantavalla sinkityllä poimulevyllä.

3 Kuivikepohjalla on laajennuksen jälkeen 820 eri ikäistä eläintä (yli 6 kk). Kuivitetun alueen pinta ala on nykyisessä kasvattamorakennuksessa 3150 m 2 ja rakennettavassa kasvattamorakennuksessa 3000 m 2. Kuivikkeena käytetään turvetta. Kuivikepohjat tyhjennetään lantaloihin keskimäärin 1,5 kuukauden välein. Nautakasvattamon yhteydessä on kaksi betonista kuivalantalaa. Nykyisen ja uuden nautakasvattamon väliin jäävää lantalaa laajennetaan niin, että sen pinta alaksi tulee 1964 m 2. Lantalaan tulee 2,5 m korkeat reunat ja se katetaan. Nautakasvattamon eteläpuolella sijaitseva lantala on pinta alaltaan 1140 m 2 ja siinä on 1,5 m seinät tehtynä betonielementeistä. Yhteensä kuivalantalatilavuutta on tilalla 9600 m 3. Lantaloissa on 50 cm ajoluiskat, joihin on lisätty turvetta estämään lannan kulkeutuminen renkaissa lantalan ulkopuolelle. Nesteet lantaloista kerätään 10 m 3 umpikaivoon. Hakija on lisäksi osakkaana Kromavex Oy:ssä, jonka 2 ha:n kompostointilaatta sijaitsee tilan alueella. Tällä hetkellä hakija toimittaa lantaa sinne välivarastoitavaksi ennen pellolle levittämistä. Lanta käytetään tällä hetkellä pellolla lannoitteena, mutta tulevaisuudessa on mahdollista luovuttaa lantaa myös Kromavex Oy:lle kompostoitavaksi. Hakijalla on levitykseen käytettävissä 253,25 ha peltoa, josta omaa on 95,72 ha, vuokrapeltoja 47,03 ha ja sopimuspeltoja 115,48 ha. Pohjavesialueella on peltoa 13 ha, josta varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella on 5 ha. Tuolle alueelle ei levitetä mitään lantaa, eikä se ole mukana lannanlevityspelloissa. Loput 8 ha sijaitsee pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella, ja sinne levitetään ainoastaan kuivalantaa. Lannasta levitetään pelloille 80 % viikoilla 19 22 ja 20 % viikoilla 28 29. Muut varastot Nautakasvattamon länsi ja eteläpuolella on rehuvarastoalueita, joissa varastoidaan murskattua viljaa kasoissa sekä säilörehua pyöröpaaleissa. Viljan varastoalueen alusta on betonia, joka on pinnoitettu vesitiiviillä asfaltilla. Vilja aumojen päällä on muovi ja turvetta. Säilörehun tila päällystetään asfalttibetonilla, ja valumavedet kerätään lantalan kanssa yhteiseen suotovesien keräilysäiliöön. Tuorerehua valmistetaan esikuivattuna pyöröpaaleihin 6800 t/v. Kuivikevarasto sijoittuu rakennettavan kasvattamorakennuksen luoteispäähän. Tilalla on lukittuun konttiin sijoitettuna 16 000 l polttoainesäiliöt, jotka on varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä, laponestolaitteella sekä tankkauspistoolilla. Lisäksi konehallissa säilytetään muita öljytuotteita enintään 1500 l. Konehallin viemärivedet johdetaan öljynerotuskaivoon. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksessa ei ole esitetty erityistä arviota ympäristökuormituksesta ja sen rajoittamisesta. Hakija on kuitenkin esittänyt mm. lantaloiden kattamista, turpeen käyttöä kuivikkeena ja rehuvarastoalueiden vesitiiviitä alustoja, jotka osaltaan vähentävät ympäristökuormitusta. Hakija on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna 1995. Vuonna 1998 rakennetun kasvattamon pohjarakenteiden ja lietekuilujen tiiviyden tarkkailua varten on asennettu tarkkailuputki ja kaivo, joka sijaitsee kasvattamorakennuksen itäpuolella n. 6 m rakennuksen seinästä ja n. 3 m ajoluiskasta kaakkoon.

4 Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Kuolleet eläimet (n. 5500 kg/v) toimitetaan Honkajoelle, ongelmajätteet (akut ja jäteöljy n. 500 kg/v) toimitetaan Ekoroskin kierrätyspisteeseen ja talousjätteet (n. 4000 kg/v) sekä muovit (n. 3000 kg) toimitetaan Ekoroskille. Toiminnasta aiheutuva liikenne Teuraskuljetuksia, vasikkakuljetuksia ja rehukuljetuksia on kerran viikossa. Omaa liikennettä on päivittäin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Alahärmän kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 28.8. 26.9.2007 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Alahärmän kunnanvirastossa. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu lisäksi Härmät lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskuksen alueidenkäyttö ja vesihuolto osaston pohjavesiryhmältä, Alahärmän kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojelu sekä terveysvalvontaviranomaisilta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskuksen alueidenkäyttö ja vesihuolto osaston pohjavesiryhmä toteaa lausunnossaan, että eläinsuojan laajentaminen pohjavesialueelle on tehtyjen maalajikartoituksen perusteella mahdollista edellyttäen, että lupapäätöksessä annetaan riittävät määräykset pohjaveden suojelemiselle. Lähtökohta on, että päästöjä maastoon ei saa tulla. Täytepohjakasvattamo ja katettu lantala: Rakennusten pohjarakenteiden tulee estää lannan ja virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta ja pohjavesiin. Täytepohjakasvattamo tulee rakentaa tiivispohjaisiksi. Betonisten rakenteiden alle tulee asentaa vähintään 0,5 mm HDPE kalvo tai samat vaatimukset täyttävä materiaali. Kalvo tulee limittää tarpeeksi ylös. Kalvon päälle tulee asentaa salaojaputkisto, jonka vedet ohjataan tarkastuskaivoon. Kalvon saumojen on oltava tiiviit ja rakenteiden kestävät. Esimerkiksi ulkopuolisen asiantuntijan tai valvojan tulisi tarkastaa kalvojen asennuksen asianmukaisuus ennen niiden peittoa. Lannan ja virtsan varastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Lantalan rakenteiden tulee olla tiiviit. Tilalla olevan nykyisen lantalan seinämät ovat liikuteltavia betoniseinäkkeitä. Lantalan seinät tulee rakentaa kiinteiksi, jotta seinän ja alustan välinen sauma on tiivis. Betonisten rakenteiden alle tulee asentaa vähintään 0,5 mm HDPE kalvo tai samat vaatimukset täyttävä materiaali. Kalvo tulee limittää tarpeeksi ylös. Kalvon päälle tulee asentaa salaojaputkisto, jonka vedet ohjataan tarkastuskaivoon. Kalvon saumojen on oltava tii

5 viit ja rakenteiden kestävät. Esimerkiksi ulkopuolisen asiantuntijan tai valvojan tulisi tarkastaa kalvojen asennuksen asianmukaisuus ennen niiden peittoa. Jätevesiä ei saa päästää imeytymään pohjavesialueen maaperään. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lietelantalat ja kaivot: Tilalla jo olemassa olevien lietesäiliöiden ja lietekuilujen tiiveys tulee tarkastuttaa asiantuntijalla, kun lietesäiliöt ovat tyhjät. Pelkkä silmämääräinen tarkastus ei riitä, vaan tiiveys tulee todeta esimerkiksi vesikokeella. Tarkastuksesta tehtävä raportti tulee toimittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle tiedoksi. Tilalla olevien kaikkien suotovesien keräilysäiliöiden ja kaivojen tiiveys tulee tutkia. Öljynerotuskaivon tiiveys ja kunto sekä siitä lähtevien putkien tiiveys tulee myös tutkia. Polttoainesäiliöt ja tankkauspaikka: Tilalla on konttiin sijoitettu 16 000 litraa polttoainetta. Säiliö on varustettu tankkauspistoolilla. Kontin pohjarakenteet eivät ole tällä hetkellä tiiviit. Öljysäiliöt tulee varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla suoja altaalla. Mikäli öljysäiliöt ovat 2 vaippaisia, suoja allasta ei tarvita. Tankkaustilanteissa on mahdollista, että polttoainetta pääsee maaperään. Kontin rakenteet tulee tehdä tiiviiksi. Tankkauspaikka ja polttoainesäiliön täyttöalue tulee rakentaa siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat ovat oltava myös tiiviit. Öljyt ja kemikaalit on varastoitava sisätiloissa reunakorokkeellisissa suojakaukaloissa. Altaiden tilavuuden tulee vastata vähintään suurimman vallitilassa olevien kemikaalien määrän. Kuljetusastioissa kuljetettavien öljyjen ja kemikaalien siirto tulee tapahtua sellaisella alueella, jossa on tiivis alusta ja astioiden mahdollisesti rikkoutuessa aiheutuvat vuodot voidaan kerätä talteen. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on oltava riittävä määrä alkutorjuntakalustoa, kuten imeytysmateriaalia saatavilla. Rehu ja kuivikevarastot: Tilalla säilytetään rehu ja kuivikevarastoja kasvattamon välittömässä läheisyydessä ilman katetta. Varastojen pohjarakenteiden tulee olla tiiviit. Valumavesiä ei saa päästä pinta ja pohjavesiin. Tarkkailu: Pohjaveden laadun tarkkailulla voidaan havainnoida maaperään mahdollisesti pääsevät haittaaineet. Toiminnanharjoittajan tulee seurata pohjaveden laatua säännöllisesti mahdollisten vuotojen varalta tilalla olevasta kaivosta sekä kahdesta asennettavasta havaintoputkesta. Muoviset havaintoputket tulee asentaa liitekartan osoittamiin paikkoihin tai läheisyyteen. Tarkkailupisteiden tulee olla eri puolilla tilaa, jotta mahdolliset haitta aineet olisi mahdollista havaita. Pohjavesinäytteenottoon sertifioidun tai hyvän pohjavesinäytteenottokokemuksen omaavan näytteenottajan tulee ottaa pohjavesinäytteet vuosittain kesäkuussa. Tehtävät veden laadun määritykset ovat vähintään: lämpötila, happi (mg/l ja kyll. %), ph, sähkönjohtavuus,

6 nitraatti (tai nitraattityppi), ammonium (tai ammoniumtyppi), lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit ja Escherichia coli. Määritysmenetelmien tulee olla akkreditoituja tai menetelmien luotettavuus tulee osoittaa muulla tavalla. Näytteenottotiheyttä ja analyysivalikoimaa voidaan muuttaa tarvittaessa perustellusta syystä. Määritystulosten lisäksi tulee tarkkailuraportista ilmetä näytteenottopäivämäärä, näytteenottaja, näytteenottotapa (putken tyhjentäminen, pumppaustapa yms.), määrityksen tehnyt laboratorio, käytetyt menetelmät sekä niiden mittausepävarmuudet ja akkreditointi. Tarkkailuraportti tulee toimittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Lopuksi: Eläinsuojien ympäristö on pidettävä siistinä. Alueella varastoitavat eläinten rehut, jätteet sekä kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet on kerättävä erilleen muusta jätteestä ja toimitettava hyötykäyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus korostaa, että toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta. Alahärmän kunnanhallitus ilmoitti lausunnossaan puoltavansa ympäristölupahakemusta anomuksen mukaisena. Alahärmän kunnan ympäristönsuojelu ja terveysvalvontaviranomaiset eivät antaneet lausuntoa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista 18.10.2007 päivätyllä kirjeellä. Hakija esittää 22.10.2007 päivätyssä vastineessaan seuraavaa: "Katsomme, että Länsi Suomen ympäristökeskuksen alueidenkäyttö ja vesihuolto osaston pohjavesiryhmän 17.10.2007 laatima lausunto on pääpiirteissään asiallinen. On kuitenkin syytä huomauttaa sivulla 3 olevasta lietelantalan ja kuilujen tiiviystarkkailusta että: v. 1998 myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti on siitä lähtien asennettu tarkkailuputki lietelantakuilujen alle, sekä näytteenottokaivo rakennuksen itäpäässä, ja näiden avulla tiiviys on koko ajan tarkkailtavissa. Lietelantakaivojen tarkastus vedellä ei ole käytännöllisesti mahdollista, koska eläinten kasvatus tilalla on jatkuva toiminta, joka koko ajan tuottaa lantaa. Lisäksi syntyisi huomattava määrä (n. 2000 m 3 ) kiintoainespitoista vettä, jonka levittämiseen on keksittävä ratkaisu. Lantalat on kuitenkin rakennettu Suomen lainsäädännön mukaan, ja tarvittavat viranomaistarkastukset ovat suoritetut. Katsomme, että kartalla esitetyn "havaintoputki 1" avulla saadaan riittävän hyvin tietoa vuodon sattuessa."

7 Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 10.9.2007, josta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Hannu Karkaukselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihanautojen kasvatustoiminnan laajentamiselle Alahärmän kunnan Heikkilän kylässä tilalla Rintavainio RN:o 1:10 hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin. Uusi nautakasvattamo ja kuivalantala tulee sijoittaa tähän päätökseen liitetyn 30.5.2007 päivätyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Länsi Suomen ympäristökeskuksen alueidenkäyttö ja vesihuolto osaston pohjavesiryhmän lausunto on otettu huomioon lupamääräyksessä 2, 3, 5, 6, 7 ja 9. Pohjavesien pilaantumisriski on otettu huomioon lupaharkintaa tehtäessä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärät Eläinsuojissa voidaan laajennuksen jälkeen pitää yhteensä enintään 780 lihanautaa ja 220 hiehoa (yli 6 kk). 2. Lannan, rehun ja jätevesien varastointi Uuden nautakasvattamon ja kuivalantalan pohjarakenteet, säilörehualueen alapohja sekä muut lannan tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviiksi hakemuksen liitteenä olevan suunnitelmapiirustuksen, ympäristökeskuksen pohjavesiryhmän lausunnon sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lietteet ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä ja kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalantaloiden seinät tulee rakentaa kiinteiksi ympäristökeskuksen pohjavesiryhmän lausunnon mukaisesti, niin että seinän ja alustan välinen sauma on tiivis. Kuivalantaloissa tulee olla lantalan sisäpuolella ajoluiska, joka on samaa materiaalia kuin lantalan pohja. Ajoluiskan minimikorkeus on avolantalassa 50 cm ja katetussa lantalassa 20 cm. Lantaloiden ulkopuolella tulee olla kuormauslaatta, joka on tiiveydeltään vähintään asfalttia. Katoilta valuvat sade ja sulamisvedet on johdettava lantaloiden ulkopuolelle. Nesteet kuivalantaloista ja säilörehualueelta tulee kerätä tiiviiseen umpisäiliöön. Tilalla sijaitsevien muiden rehu ja kuivikevarastoalueiden pohjarakenteiden tulee olla tiiviit, ja valumavedet sieltä tulee kerätä talteen niin, että niitä ei pääse pintatai pohjavesiin. Mahdolliset rehujätteet tulee kompostoida tiiviillä alustalla. Katettu kuivalantala ja lietesäiliöiden peltikatteet tulee olla valmiina ennen uuden kasvattamohallin käyttöönottoa. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tarkastaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Tarkastusraportti tulee toimittaa heti sen valmistuttua Länsi Suomen ympäristökes

8 kukseen tiedoksi. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. Lietteiden ja jätevesien 12 kuukauden varastointitilaa tulee laskennallisesti olla vähintään 2750 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen, pumppauskaivon ja pumppausputkiston tilavuus. Lietesäiliöt tulee kattaa hakemuksen mukaisesti peltikatteella sadevesien pääsyn estämiseksi säiliöihin. Kuivalantalatilavuutta tarvitaan laskennallisesti 12 300 m 3. Kun otetaan huomioon nautakasvattamorakennusten kuivikepohjien tyhjennys 1,5 kk välein, kuivalantalatilavuutta tarvitaan 10 763 m 3. Lantaloihin mahtumaton lanta, 1 163 m 3, tulee toimittaa Kromavex Oy:n kompostointilaatalle. Rakennettava kuivalantala tulee kattaa hakemuksen mukaisesti sadevesien pääsyn estämiseksi lantalaan. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa niin, ettei sitä joudu ympäristöön ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lannan ja lietteen kuormauspaikat tulee varustaa tiiviillä alustalla, josta lanta ja liete voidaan ottaa talteen, mikäli sitä joutuu maahan. Lanta ja jätevedet tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön tai tielle. Jos kasvattamon yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesu tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet johtaa umpisäiliöön tai imeyttää turpeeseen. ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien levityskalusto tulee valita siten, että sillä päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Toiminnanharjoittajan tulee käyttää jätevesien kuljetuksiin kalustoa, joka on siihen tarkoitukseen tiiviisti sulkeutuva ja tarkoitukseen suunniteltu. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lantaa tai jätevesiä, tulee kuljetukset keskeyttää ja kalusto korjata tiiviiksi sekä puhdistaa likaantuneet alueet välittömästi. Lanta ja jätevedet tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toissijaisesti ne on toimitettava laitokseen, jolla on voimassaoleva ympäristölupa niiden käsittelemiseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lannan levitykseen vähintään 250 ha, mikäli kaikki lanta käytetään peltolevitykseen. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lanta ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä. Lannan ja jätevesien peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lantaa ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräi

9 nen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Lietelantaa tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen muodostumisalueelle (liitekartta). Kielto koskee levitystä nautakasvattamon läheisyydessä pohjavesialueella sijaitsevilla peltolohkoilla, joilla tehtyjen maaperäselvitysten perusteella on todettu pohjavesien pilaantumisen vaara. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä pohjavesialueen sijainnista. Lannan ja jätevesien sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Mikäli lantaa tai jätevesiä levitetään pohjavesialueille, on maaperätutkimuksin tai muihin vastaaviin luotettaviin selvityksiin nojautuen osoitettava, ettei levityksestä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Tehdyt maaperätutkimukset ja selvitykset on lähetettävä Länsi Suomen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi. Lanta ja jätevedet tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000) määrätty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Nautakasvattamorakennusten ja lantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietesäiliöt tulee kattaa hakemuksen mukaisesti peltikatteella. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on oltava tiiviit. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjuntaaineet ja käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet, tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön

10 kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli polttonestesäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ne sijoitettava tiiviiseen suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää pitämällä säiliöt tilalla olevassa kontissa, jonka rakenteiden on oltava tiiviit. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Tankkauspaikka ja polttonestesäiliöiden täyttöalue tulee rakentaa siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliö tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi paloja pelastusviranomaisille. Öljyt ja kemikaalit on varastoitava konehallissa reunakorokkeellisissa suojakaukaloissa. Altaiden tilavuuden tulee vastata vähintään suurinta vallitilassa olevien kemikaalien määrää. Kuljetusastiassa kuljetettavien öljyjen ja kemikaalien siirto tulee tapahtua sellaisella alueella, jossa on tiivis alusta ja astioiden mahdollisesti rikkoutuessa aiheutuvat vuodot voidaan kerätä talteen. Konehallin öljynerotuskaivon tiiveys ja kunto sekä siitä lähtevien putkien tiiveys tulee tutkia säännöllisesti ja mahdolliset vuotokohdat tulee korjata välittömästi. Öljynerotuskaivon lietteet tulee toimittaa ympäristöluvalliseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Öljyisiä jätevesiä ei saa päästää maastoon. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee seurata pohjaveden laatua kerran vuodessa kesäkuussa otettavin näyttein ympäristökeskuksen pohjavesiryhmän lausunnon liitekartassa osoitetuista kaivosta ja kahdesta asennettavasta muovisesta havaintoputkesta. Jotta havaintoputket tulisivat asennettua oikein ja niistä saataisiin edustavia näytteitä, on ennen niiden asentamista esitettävä ympäristökeskukselle suunnitelma asennuksen toteuttamisesta. Suunnitelma on esitettävä 30.4.2008 mennessä ja ensimmäiset näytteet on otettava 30.6.2008 mennessä. Näytteenoton tulee tapahtua pohjavesinäytteenottoon sertifioidun tai hyvän pohjavesinäytteenottokokemuksen omaavan näytteenottajan toimesta ja näytteet tulee analysoida julkisen valvonnan alaisessa tutkimuslaitoksessa. Näytteistä tulee analysoida ainakin lämpötila, happi (mg/l ja kyll. %), ph, sähkönjohtavuus, nitraatti (tai nitraattityppi), ammonium (tai ammoniumtyppi), lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit ja Escherichia coli. Näytteenottotiheyttä ja analyysivalikoimaa voi valvontaviranomainen muuttaa tarvittaessa perustellusta syystä. Määritystulosten lisäksi tulee tarkkailuraportista ilmetä näytteenottopäivämäärä, näytteenottaja, näytteenottotapa, määrityksen tehnyt laboratorio, käytetyt menetelmät sekä niiden mittausepävarmuudet ja akkreditointi. Tarkkailuraportti tulee toimittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle heti sen valmistuttua. Vuonna 1998 rakennetun kasvattamon laajennusosan alle asennetun kalvon päälle sekä rakennuksen itäpuolella olevaan tarkastuskaivoon mahdollisesti kertynyttä nestettä ja rakennettavien nautakasvattamon sekä kuivalantalan pohjarakenteista tarkastuskaivoon kertyvää nestettä tulee tarkkailla vähintään kaksi kertaa vuodessa. Mikäli nestettä kertyy kalvon päälle tai tarkastuskaivoihin, tulee nesteistä analysoida samat typpiyhdisteet kuin edellä ja toimittaa tulokset välittömästi Länsi Suomen ympäristökeskukseen.

11 Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa lihanautakasvattamon toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinmäärä, toiminnassa vuosittain muodostuva lantamäärä, lannan toimituspaikat ja ajankohdat, kuolleiden eläinten määrä, niiden toimituspaikka ja ajankohta sekä tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Lisäksi kirjanpidossa on oltava kaikki tässä luvassa toiminnanharjoittajalle määrättyjen tarkkailutoimenpiteiden raportit ja näyteanalyysitulokset. Lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta enintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset on liitettävä kirjanpitoon. Kirjanpito ja voimassaolevat lannan levityssopimukset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Vuosiraportti kirjanpidon tiedoista sekä muuttuneet ja uudet lannan levityspeltojen vuokrasopimukset tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen, kuivalannan ja suotovesien säilytystiloja sekä niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden nautakasvattamon ja kuivalantalan käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristölupamääräyksissä edellytetyt toimenpiteet tulee olla tehtynä ja toimintaan liittyvät tilat sekä laitteet tulee saattaa ympäristölupamääräysten mukaisiksi ennen laajennuksen käyttöönottoa. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäris

12 tönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa on ollut käytössä pohjavesialueella tehdyt selvitykset. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla nautakarjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Uusi nautakasvattamo rakennetaan lähimmistä asuinrakennuksista poispäin. Lietelantalat ja rakennettava kuivalantala katetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan ja pesuvesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lannan ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräykset rehu ja kuivikevarastojen tiiviistä pohjasta ja valumavesien talteen keräämisestä on annettu, koska toiminta sijaitsee pohjavesialueella. Katetun kuivalantalan rakentaminen valmiiksi ja lietesäiliöiden kattaminen peltikatteella ennen uuden nautakasvattamon käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lannan säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (Lupamääräys 2) Lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lannan hyödyntäminen lannoitteena pellolla tai toimittaminen käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen täyttää nämä vaatimukset. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja mahdollisen pesupaikan tiiveydellä varmistetaan, ettei kaluston vuotamisen ja jätevesien huuhtoutumisen takia ympäristö pilaannu. Lannan levitystä varten tarvitaan riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden. Lannan ja pesuvesien levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät.

13 Lannan levittäminen sulaan ja lumettomaan maahan vähentää suoria ravinnehuuhtoumia. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys levitystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Määräys lietelannan, lannan ja pesuvesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (Lupamääräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys lietesäiliöiden kattamisesta peltikatteella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. (Lupamääräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Toiminnan sijainti pohjavesialueella on otettu huomioon tarkennettuina lupamääräyksinä. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (Lupamääräys 6) Kaivosta ja pohjavesiputkista otetulla pohjavesinäytteellä varmistetaan, ettei pohjavesi pilaannu. Vuonna 1998 kasvattamon laajennusosan alle asennetun kalvon päälle sekä rakennuksen itäpuolella olevaan tarkkailukaivoon mahdollisesti kertynyttä nestettä sekä rakennettavien nau

14 takasvattamon ja lantalan pohjarakenteista mahdollisesti tulevaa nestettä tarkkailemalla ja mahdollisilla vesinäytteillä varmistetaan, ettei rakennusten pohjarakenteet tai lietekuilu vuoda. Eläinsuojan kirjanpito ja vuosiraportti tarvitaan valvonnallisista syistä. Lietteen, kuivalannan ja suotovesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (Lupamääräys 7) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (Lupamääräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Kun tämä päätös saa lainvoiman, Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1.7.2004 myöntämä ympäristölupa ja siitä annettu Vaasan hallinto oikeuden ratkaisu kumoutuvat. Toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2017 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen.

15 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 29, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 3, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 800 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Alahärmän kunnanhallitus Alahärmän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Alahärmän kunnan terveysvalvontaviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia.

16 Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Alahärmän kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan lisäksi Härmät lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Maria Takala Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros Pohjavesialueen liitekartta Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.