MIKÄ MUUTTUU AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA S A R I K I V I O J A 2
MIKÄ MUUTTUU AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä Puretaan nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aidat Kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi OKM:n alle Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen Lisätään oppimista työpaikoilla OKM:n rahoitus 248 miljoonaa euroa, josta 190 miljoonaa leikataan vuonna 2017 HAASTAA KOULUTUKSEN RAKENTEET JA TOTEUTTAMISTAVAT OKM = Opetus- ja kulttuuriministeriö S A R I K I V I O J A 3
KESKEISET MUUTOKSET Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja osaamisen hankkimistavasta riippumaton tapa suorittaa tutkinto Yksi järjestämislupa, joka kattaa tutkintoon johtavan ammatillisen, oppisopimusja työvoimakoulutuksen Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jota päivitetään tutkinnon suorittamisen aikana, aiemman osaamisen tunnustaminen koulutuksen järjestäjä velvollisuudeksi Työpaikalla tapahtuva oppiminen koulutus- tai oppisopimuksena, työssäoppiminen poistuu Rahoituksesta puolet tulee suoritusten ja vaikuttavuuden mukaan Yhteiset tutkinnon osat jokaiselle ammatillisen perustutkinnon suorittajalle S A R I K I V I O J A 4
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ S A R I K I V I O J A 5
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ OPISKELIJA Opiskelijoiden tarpeet yksilöllisiä Oppiminen opetusta tärkeämpää Ryhmistä luovutaan ja tilat avataan opiskelijoiden ohjattuun oppimiseen Opetusta keskitetään ensimmäiseen vuoteen, jotta opiskelijalla on täysi työviikko Digitalisaatio vielä puheen tasolla S A R I K I V I O J A 6
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHTEISKUNTA Kaikille opiskelupaikka perusopetuksen jälkeen Perusopetuksen heikkenevät tulokset Osa nuorista syrjäytyy jo varhaisessa vaiheessa Maahanmuuttajat koulutettavana Ikääntyvä kansa Muuttoliike kasvukeskuksiin Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa Huono-osaisuus kasaantuu Työvoimasta samaan aikaan pulaa Ammatit ja koko työelämä muuttuvat S A R I K I V I O J A 7
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TALOUS Koulutukseen suunnatut resurssit tehokkaampaan käyttöön Suomen talouden kasvu ja kilpailukyky ovat hiipuneet Julkista taloutta on tasapainotettava S A R I K I V I O J A 8
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TYÖELÄMÄ Osaamista työelämän muuttuviin tarpeisiin Osaamista uudistetaan läpi työuran Ammatteja syntyy ja katoaa Teknologia kehittyy Ansaintalogiikat uudistuvat Työn tekemisen tavat muuttuvat Yritysten ja oppilaitosten kumppanuus tavoitteena S A R I K I V I O J A 9
AMMATILLISET TUTKINNOT Tutkintojen ja tutkinnon osien mitoituksen perusteena osaamispiste Ammatillinen perustutkinto 180 osp ammatilliset tutkinnon osat 145 osp, yhteiset tutkinnon osat 35 osp voi erityisestä syystä olla laajempi kuin 180 osp mahdollisista ylimääräisistä tutkinnon osista kaikissa tilanteissa erillinen todistus tutkinnon osan suorittamisesta Ammattitutkinto 120, 150 tai 180 osp Erikoisammattitutkinto 160, 180 tai 21 osp Osaamista voi hankkia suorittamalla koko tutkinnon tai aiempaa joustavammin myös tutkinnon osia MAHDOLLISUUS KAKSOISTUTKINTOON SÄILYY S A R I K I V I O J A 10
PÄÄTÖS TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA PERUSTUTKINNON OSAAMISALOISTA Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus 8.2.2017 nro 137/2017 voimaan 1.8.2017, jossa säädetään: Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto tulee voimaan 1.8.2018 Kiinteistönhoidon osaamisala Kotityöpalvelujen osaamisala Toimitilahuollon osaamisala Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto tulee voimaan 1.1.2018 Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinto tulee voimaan 1.1.2018 PUHTAUSALA PILOTTINA 1.1.2018 S A R I K I V I O J A 11
VANHOJEN TUTKINTONIMIKKEIDEN VOIMASSAOLO Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto poistuu 31.7.2018 Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Kotityöpalvelujen ammattitutkinto poistuu 31.12.2017 Laitoshuoltajan ammattitutkinto poistuu 31.12.2017 Kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto poistuu 31.12.2017 Siivousteknikon erikoisammattitutkinto poistuu 31.12.2017 Siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto poistuu 31.12.2017 Kiinteistöpalvelujen erikoisammattitutkinto poistuu 31.12.2017 S A R I K I V I O J A 12
TYÖELÄMÄ VARMISTAMASSA TUTKINTOJEN LAATUA Tutkintotoimikunnista ja ammattiosaamisen näyttöjen toimielimistä siirrytään työelämätoimikuntiin Noin 40 valtakunnallista työelämätoimikuntaa varmistavat tutkintojen laatua ja koulutuksen työelämälähtöisyyttä Hallinnolliset työt tekee koulutuksen järjestäjä. S A R I K I V I O J A 13
OSA TYÖVOIMAKOULUTUKSESTA OSAKSI AMMATILLISTA KOULUTUSTA Tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta ammatillisesta työvoimakoulutuksesta siirtyvät osaksi ammatillista koulutusta. Työttömien ja muutostilanteessa olevien yritysten koulutuspalvelujen laatu paranee ja koulutukseen pääsee nopeammin Ammatillisen koulutuksen järjestäjien mahdollisuudet reagoida elinkeinorakenteen muutoksiin paranevat. S A R I K I V I O J A 14
OSAAMINEN ARVIOIDAAN NÄYTÖILLÄ Näytössä osoitetaan tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito ja osaaminen käytännön työtehtävissä, aidoissa työtilanteissa Työpaikalla tai perustellusta syystä muussa ympäristössä Suunnitellaan tutkinnon osittain Koulutuksen järjestäjä vastaa näytön suunnittelusta tehden yhteistyötä opiskelijan ja näyttötyöpaikan edustajan kanssa Koulutuksen järjestäjällä velvollisuus tarjota tutkinnon tai tutkinnon osien suoritusmahdollisuus ilman tutkintokoulutukseen osallistumista sekä yhteistyössä liiketaloudellisin perustein osaamisen kehittämispalveluita tarjoavien toimijoiden kanssa S A R I K I V I O J A 15
ARVIOIJAT PÄÄTTÄVÄT ARVIOINNISTA Koulutuksen järjestäjä nimeää kaksi arvioijaa Pedagogisesti pätevä ja kelpoinen opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja Työelämän edustaja - työnantaja, työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja Vähintään toinen arvioijista paikalla yksittäisessä näytössä, osaamisen arvioinnista päätetään tutkinnon osittain yksimielisesti VALMAssa arvioijana opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja (Valma = ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus) Arvioijilta vaaditaan riittävää ammatillista osaamista suhteessa perusteisiin ja arvioitavaan alaan Koulutuksen järjestäjä perehdyttää työelämää edustavat arvioijat Opiskelijalle annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin S A R I K I V I O J A 16
OPPIMINEN TYÖPAIKOILLA Työpaikalla järjestettävän koulutuksen muotoja ovat oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus. Yhdenmukaiset toimintamallit sekä selkeät eri osapuolten tehtävät, roolit ja vastuut kaikessa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa Koulutus työpaikalla suunnitellaan osana henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa (HOKS), joka laaditaan kaikille opiskelijoille. Työpaikan edustaja osallistuu työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnitteluun. HOKSin yhteydessä voidaan sopia myös omassa työssä tai kesätyössä oppimisesta kuten nykyisinkin S A R I K I V I O J A 17
OPPIMINEN TYÖPAIKOILLA Oppisopimus on jatkossakin työsopimus Pääosin työpaikalla järjestettävää koulutusta, tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa osaamisen hankkimista 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan välinen kirjallinen työsopimus, myös yrittäjälle Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat kirjallisesti oppisopimuksen järjestämisestä HOKS:n mukaisesti Oppisopimuksesta tulee ilmetä sopimuksen voimassaoloaika, sovellettava työaika, koeajan pituus sekä opiskelijan palkkauksen perusteet Viikoittaisen työajan tulee olla keskimäärin vähintään 25 tuntia S A R I K I V I O J A 18
OPPIMINEN TYÖPAIKOILLA Koulutussopimus korvaa työssäoppimisen Koulutuksen järjestäjä sopii kirjallisesti koulutussopimustyöpaikan edustajan kanssa opiskelijan osaamisen hankkimisesta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä Määräaikainen sopimus, jonka perustana on HOKS, josta tulee ilmetä ne käytännön työtehtävät, joita tekemällä opiskelija voi saavuttaa tavoitteeksi asetetun osaamisen Yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta tai tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista Ei työsuhdetta, ei palkkaa opiskelijalle, vaan hänellä on oikeus opintotukeen ja koulumatkakorvaukseen sekä koulutuksen järjestäjän tarjoamaan maksuttomaan ateriaan S A R I K I V I O J A 19
OPPIMINEN TYÖPAIKOILLA Oppisopimus Koulutuksen järjestäjä maksaa työnantajalle, jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia työpaikalla tapahtuvasta opiskelusta ja ohjauksesta Mahdollisista koulutuskorvauksista sovitaan oppisopimuksen järjestämistä koskevassa sopimuksessa Koulutussopimus Työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta ei makseta koulutuskorvausta Poikkeuksena vaativaan erityiseen tukeen oikeutetun opiskelijan koulutussopimustyöpaikka S A R I K I V I O J A 20
MIKÄ ON OPPISOPIMUKSEN JA KOULUTUSSOPIMUKSEN ERO? Työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa käytössä on tulevaisuudessa kaksi muotoa oppisopimus ja koulutussopimus. Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen, joten oppisopimusopiskelija on samalla työllinen. Opiskelijalle maksetaan palkkaa ja työantajalle koulutuskorvausta. Oppisopimuksella voi hankkia vaikka kaiken tutkinnon suorittamiseen tarvittavan osaamisen, eli oppisopimus voidaan sopia kerralla koko tutkintoon. Oppisopimus voidaan sopia myös tutkinnon osaan. Oppisopimusopiskelijan teoriaopinnot ovat työaikaa. Koulutussopimuksella opiskellessaan opiskelija ei ole työsuhteessa eli hän on opiskelija eikä saa palkkaa. Myöskään työpaikalle ei makseta koulutuskorvausta. Koulutussopimuksesta sovitaan aina tutkinnon osa kerrallaan. S A R I K I V I O J A 21
MIKÄ ON OPPISOPIMUKSEN JA KOULUTUSSOPIMUKSEN ERO? Koulutussopimuksesta sovitaan aina tutkinnon osa kerrallaan, ja koulutussopimukseen tulee liittää opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (= HOKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä ne käytännön työtehtävät, joita tekemällä opiskelija voi saavuttaa tavoitteeksi asetetun osaamisen. Opiskelijat saavat työpaikalla ohjausta ja tukea sekä työpaikkaohjaajilta että koulutuksen järjestäjän nimeämältä vastuulliselta ohjaajalta tai ohjaajilta. Koulutussopimuksella voi periaatteessa opiskella niin paljon tutkinnosta kuin haluaa, mutta opiskelijalla ei saa teetättää mitä töitä tahansa. Hän on työpaikalla oppimassa HOKS:ssa sovittuja asioita, joten hänen pitää saada tehdä nimenomaan niitä työtehtäviä, joissa asiat voi oppia. Lisäksi hänen tulee saada ohjausta ja tukea sekä palautetta osaamisen kehittymisestä, jotta hänen osaamisensa kehittyy sovitulla tavalla S A R I K I V I O J A 22
OPISKELIJALLA ON OIKEUS Saada eri oppimisympäristöissä opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen sekä tukee opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta palautetta osaamisen kehittymisestä tutkinnon suorittamisen ja koulutuksen aikana tietoa arviointiperusteiden soveltamisesta osaamisensa arviointiin ja pyytää arvioinnin tarkistamista ja pyytää oikaisua pyynnöstä todistus tutkintokoulutukseen tai valmentavaan koulutukseen osallistumisesta; sekä oikeus näytön tai muun osaamisen arvioinnin uusintaan tai hyväksytyn arvosanan korottamiseen S A R I K I V I O J A 23
SEURATTAVAA JA HAASTEITA Rakenneuudistuksen toteutustapojen haasteet eri osapuolille Ammatillisen koulutuksen aloittaa vuosittain 48 000 nuorta Opiskelija on opiskelija työpaikallakin Työ tekijäänsä neuvoo, mutta opiskelija kaipaa ohjausta vaatii enemmän aikaa kuin aikaisemmin Työssäoppimisen opetuksen resurssit ja paikat rajalliset (pienet työpaikat) Alaikäisten työskentely on rajoitettua Lisääntyvät paineet työnsä ohessa opettamisesta sekä siitä seuraavasta työn kuormituksen lisääntymisestä Ohjauksen kertautuminen opiskelijat tulevat eri aikaan -> jatkuva haku oppilaitoksiin (joustavuus) Työssäoppimisen ohjauksen toteutuksen laatu Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen työpaikalla tapahtuvan oppimisen osalta S A R I K I V I O J A 24
SEURATTAVAA JA HAASTEITA Koulutuksen saavutettavuus ja turvaaminen maan eri osissa (pienet paikkakunnat, haja-asutusalueet) Löytyykö kaikille työpaikkoja nykyistä pidempiin käytännön jaksoihin Nuorten ja aikuisten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen Osaamisesta kiinnipitäminen laatu on ammattitaitoa Opiskelijan aseman turvaaminen siirryttäessä saman koulutuksen järjestäjän sisällä esimerkiksi koulutussopimuksesta oppisopimuskoulutukseen tai päinvastoin Yrityksellä on päätösvalta, tekeekö se opiskelijan kanssa oppisopimuksen vai tapahtuuko opiskelu työpaikalla koulutussopimuksella ilman työsopimussuhdetta S A R I K I V I O J A 25
SEURATTAVAA JA HAASTEITA Työnantaja päättää itse, kuinka laajasti haluaa tarjota opiskelijoille oppimismahdollisuuksia työpaikalla lainsäädännöllä ei voida asettaa työelämälle ja työpaikoille koulutustehtäviä Vaikutukset työpaikkojen tuottavuuteen Vaikutukset johtajuuteen ja organisoimiseen Työpaikka on ensisijaisesti tarkoitettu työntekoon, ei toimia ammatillisen koulutuksen oppimisalustana Tämä on SUURI MUUTOS työpaikoilla S A R I K I V I O J A 26
LISÄTIETOJA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMISTA http://minedu.fi/amisreformi http://oph.fi/reformintuki http://oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus http://oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/tutkintorakenne S A R I K I V I O J A 27