POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PL 69, 80101 JOENSUU Annettu julkipanon jälkeen Puh. (013)*020 490 108 20.06.2007 Dnro PKA-2002-Y-44 ASIA Ympäristölupa, joka koskee yhdyskuntajätteiden nykyisen loppusijoitusalueen sulkemista sekä uuden tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen rakentamista Jyrin käsittelyasemalle LUVAN HAKIJA Outokummun kaupunki Hovilankatu 2 83500 Outokumpu Puh. (013) 559 230 TOIMINNAN SIJAINTI Jyrin käsittelyasema sijaitsee osoitteessa Jyrinmäentie 19, 83500 Outokumpu hakijan omistamalla alueella: Outokummun kaupunki, Sysmän kylä, tilat Ahola RN:o 18:21, Jyrinkaato 18:61, Jyrinkaato 2 18:67, Jyrinkaato 3 18:71, Muuranlampi 18:72, Muurankaato 18:79, Koivukumpare 18:40, Pihlajakumpu 69:3, Kalliomäki 69:4 ja Turula 175:1. Uusi loppusijoitusalue sijoittuu tilojen Kalliomäki 69:4 ja Ahola 18:21 alueille. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan mukaan ympäristölupa on oltava jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12a kohdan mukaan kaatopaikkaa koskevan lupa-asian. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille 9.3.2007 ja sitä on täydennetty 4.4., 10.5. ja 19.6.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on 25.6.2003 myöntänyt Jyrin käsittelyasemalle ympäristöluvan, joka koskee kaikkia alueella tapahtuvia toimintoja: pilaantuneiden maiden käsittelyä, ongelmajätekaatopaikkaa, yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa, ongelmajätteiden vastaanottoa, maankaatopaikkaa, jätevesien käsittelyä sekä lietteiden ja biojätteiden käsittelyä. Lupaa on muutettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen pää-
töksellä 4.8.2006, koskien Jyrin käsittelyaseman biojätteiden ja lietteiden kompostikentän laajentamista ja kompostoinnin käsittelykapasiteetin lisäämistä 2 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on hyväksynyt Jyrin käsittelyaseman onnettomuusja poikkeustilanteisiin varatutumissuunnitelma lausunnolla 13.1.2005 ja antanut päätöksen seuranta- ja tarkkailuohjelmasta 11.2.2005. Outokummun kaupunki ja Outokumpu Mining Oy ovat 29.12.1999 allekirjoittaneet sopimuksen kaatopaikkavesien johtamisesta yhtiön Keretin rikastushiekkavarastoa ympäröivään ojaan ja sitä pitkin yhtiön neutralisointiaseman kautta edelleen vesistöön. ALUEEN KAAVOITUS- JA MAANKÄYTTÖTILANNE Käsittelyasema-alue on osoitettu seutukaavassa kaatopaikkatarkoitukseen (kaavamerkintä ET-1). Lähin asemakaava-alue on Outokummun keskustan kaava-alue 2-3 km:n päässä itä-koillisessa. Kaatopaikan eteläpuolella on soranottoalue ja itäpuolella suljetun Keretin kaivoksen viimeistelty jäteallasalue (rikastushiekkaa), muut ympäröivät alueet ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan ensimmäisen maakuntakaavan 21.11.2005. Maakuntakaavan 1. vaihe on saatettu vuoden 2006 alussa ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriö vahvistanee kaavan vuoden 2007 aikana, jonka jälkeen se saa lainvoiman. Maakuntakaavassa Jyrin käsittelyalue on osoitettu erityisjätteen käsittelypaikaksi ja se on varustettu ej merkinnällä. Rakentamismääräyksen mukaan alueelle ei saa sijoittaa tai rakentaa muita kuin jätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Suunnittelumääräyksen mukaan jätteenkäsittelyalueen ympärille tulee jättää riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja jätteiden käsittelyssä ja alueen muussa järjestelyssä on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristönsuojeluun. Alueen lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita. Linnustonsuojelualueena Natura 2000 ohjelmassa oleva Sysmäjärvi on noin viiden kilometrin päässä kaakossa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Voimassa olevien ympäristölupapäätösten jälkeen sijaintipaikassa, ympäristöolosuhteissa, ympäristön laadussa tai asutuksessa ei ole tapahtunut muutoksia. Uusi loppusijoitusalue sijoittuu Jyrin käsittelyaseman nykyisten rajojen sisäpuolelle, nykyisen täyttöalueen pohjoispuolelle. Etäisyydet asutuksesta ja muista häiriintyvistä kohteista säilyvät samana kuin mitä voimassa olevassa luvassa on esitetty. Laajennusalueelle kaivettiin helmikuussa 2007 kolme kappaletta koekuoppia. Laajennusalue sijaitsee kallioisen, pintaosiltaan moreenipeitteisen mäkialueen etelä- kaakkoissuuntaan viettävässä rinnemaastossa. Koekuoppahavaintojen perusteella maakerrosten paksuus vaihtelee 2,0 metristä yli 3,0 metriin. Kalliopinta todettiin 2,0 metrin syvyydellä, tasolla +121,8 laajennusalueen itäosassa. Koekuoppahavaintojen ja maanäytetutkimusten perusteella kalliopintaa peittävä maakerros on koostumukseltaan soraista hiekkamoreenia. Alueella ei ole havaittu paineellista pohjavettä.
3 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Jyrin käsittelyaseman nykyinen yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue on poistettava käytöstä viimeistään 30.10.2007. Ympäristölupaa haetaan nyt uuden tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen rakentamiselle ja nykyisen täyttöalueen sulkemiselle vaiheittain. Hakemuksessa esitetään sulkemistoimien ajoittuvan vuosille 2008-2017. Muilta osin Jyrin käsittelyaseman toiminta jatkuu voimassaolevien ympäristölupapäätösten lupamääräysten mukaisesti. Hakemuksessa haetaan lisäksi lupaa jatkaa tarvittaessa tavanomaisen jätteen loppusijoittamista nykyiselle täyttöalueelle 30.10.2007 jälkeen, mikäli uusi täyttöalue ei ole käytettävissä 1.11.2007. Jatkokäyttöön haetaan lupaa siihen asti kunnes uusi täyttöalue voidaan ottaa käyttöön. Nykyisen yhdyskuntajätealueen sulkeminen Sulkemisen vaiheet ja aikataulu Sulkeminen ajoittuu hakemuksen mukaan vuosille 2008-2017. Pintarakenteet toteutetaan voimassa olevan, 25.6.2003 myönnetyn ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti: kaasunkeräyskerros tiivistyskerros (>0,5 m), k 10-8 m/s kuivatuskerros (>0,5 m), k 10-3 m/s pintakerros (>1,0 m). Sulkemisen vaiheet ovat: 1. Luiskien muotoilu 2. Jätetäytön tasaaminen ja mahdollinen lisätiivistys 3. Esipeittokerroksen rakentaminen 4. Varsinaisten pintakerrosten rakentaminen Esipeitossa ja muotoilussa on tarkoitus käyttää öljyisten maiden kompostoinnista tulevia maita, jotka ovat kaatopaikkakelpoisia. Esitettyä pitkää sulkemisaikataulua perustellaan sillä, että näin olisi mahdollisuus hyödyntää ko.ajanjaksona syntyvät kompostointituotteet, eikä niitä tarvitsisi sijoittaa uudelle tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelle, jolloin säästettäisiin tilaa loppusijoitettavalle yhdyskuntajätteelle. Pintarakenteet Kaasunkeräyskerroksen materiaalina käytetään riittävän huokoista kiviainesta, soraa, hiekkaa tms., mahdollisesti myös jäteasemalla käsiteltyjä pilaantuneita maita. Kerroksen paksuus on noin 0,3 m. Tiivistyskerroksen materiaalia ei yksilöidä hakemuksessa. Materiaalin valinnassa tullaan ottamaan huomioon erityisesti materiaalien mahdolliset laadun vaihtelut. Laadun vaihtuessa materiaalin vedenläpäisevyys määritetään uudelleen. Materiaalin tiivistysominaisuudet ja tiivistyminen vallitsevissa olosuhteissa testataan ennakkokokeella ennen tiivistyskerroksen rakentamista. Rakentamisessa otetaan huomioon vallitsevat sääolosuhteet; lämpötilan tulee olla yli +5 o C ja liiallisen tuulen, auringonpaisteen tai
sateen haitalliset vaikutukset otetaan huomioon. Tarvittaessa tiivistystyö keskeytetään. Sään vaurioittama materiaali poistetaan ja korvataan uudella. 4 Kuivatuskerroksen materiaali erotetaan tarvittaessa ala- ja yläpuolisista kerroksista suodatinkankaalla. Kuivatuskerroksen rakentamisessa otetaan huomioon hydrostaattisen paineen minimointi, eroosiokestävyys, liukumisen estäminen luiskissa sekä pinnan suojaustarve tukkeutumiselta. Noin 1 metrin paksuisen pintakerroksen esitetään koostuvan kahdesta osasta siten, että alaosan muodostaa 0,7 m paksu perusmaakerros ja yläosan 0,3 m paksu kasvukerros. Pintakerroksen valmistumisen jälkeen alueelle kylvetään aluskasvillisuutta, kuten heinä- ja varpukasveja tai nurmikkoa, jonka jälkeen alue tarvittaessa metsitetään. Syväjuuristen puiden kasvu estetään katkomalla taimet säännöllisesti. Sulkemistöiden laadunvalvonta Tiivistyskerroksen materiaalin kelpoisuus todetaan ennen käyttöönottoa kenttäkokein. Kuivatuskerroksen kelpoisuus todetaan koeseulonnoin ja vedenläpäisevyyskerroin määritetään seulontakäyrän perusteella. Myös kaasunkeräyskerroksen kelpoisuus todetaan koeseulonnoin. Laadunvarmistustoimenpiteistä pidetään kirjaa. Laadunvarmistuksesta laaditaan yhtenäinen loppuraportti, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Vesien keräys- ja johtamisjärjestelyt Viimeistellyltä täyttöalueelta tulevat puhtaat pintaveden johdetaan kaatopaikkavesien keräilyjärjestelmän ohi niskaojiin. Jätetäytöstä suotautuvat vedet kerätään salaojiin ja johdetaan kaatopaikkavesien käsittelyyn. Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely Vuonna 1998 tehdyssä perustilaselvityksessä arvioitiin muodostuvan kaatopaikkakaasun määrä melko vähäiseksi. Muodostumishuipun arvioitiin ajoittuvan 2000 luvun taitteeseen, jonka jälkeen tuotto alkaisi loivasti laskea. Polttoainetehon laskettiin olevan maksimissaankin selvästi alle 0,5 MW. Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö todettiin tuolloin tehtyjen laskelmien perusteella kannattamattomaksi. Selvityksen perusteella kaatopaikkakaasun käsittely on esitetty järjestettäväksi biologisesti hapetuskaivoissa. Kaasun sisältämä metaani hapettuu biosuotimessa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Suotimet vaihdetaan aika ajoin ja sijoitetaan kaatopaikalle. Alueen käyttö sulkemisen jälkeen Suljetulle kaatopaikalle ei osoiteta toimintoja. Uusi loppusijoitusalue Rakentaminen Uuden loppusijoitusalueen pinta-ala tulee olemaan noin 3,3 ha. Alue rakennetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan alueen eteläosa, jonka pinta-ala on noin 0,7 ha. Seuraavaksi tullaan rakentamaan itäinen ja sitten läntinen alue. Rakentamisen aikataulu riippuu alueelle tuotavan jätteen määrästä.
Pohjamaa on kantavaa soraista hiekkamoreenia. Loppusijoitusalueen pohjarakenteet tehdään valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) vaatimukset täyttävästi. Alueen ympärille rakennetaan patopenkereen päällä kulkeva huoltotie. Rakennusvaiheet erotetaan toisistaan patopenkereillä. Eristerakenteet ulotetaan penkereille ja jatketaan samanlaisina seuraavan rakennusvaiheen alueelle, eli koko 3,3 ha alueelle tulee yhtenäinen pohjarakenne. Liikenne ohjataan nykyisen vastaanottopaikan kautta. Alueelle rakennetaan uusi tulotie nykyisen yhdyskuntakaatopaikan länsipuolelta. Loppusijoitusalueen kapasiteetti ja käyttöikä Alueen kokonaistäyttötilavuus on noin 180 000 m 3. Käyttöikä on riippuvainen vuotuisista jätemääristä. Nykyisellä jätemäärällä, 5 000 t/a, käyttöikä tulisi olemaan noin 20 vuotta. Mikäli jätemäärä tulee olemaan 12 000 t/a, tulee alue täyttymään alle 10 vuodessa. Täyttösuunnitelma Täyttöalueen maksimikorkeustaso on viimeistelykerrokset huomioon ottaen noin +150 m. Täyttö tehdään ensin kolmessa vaiheessa 1:3 kaltevuuden omaavilla luiskilla mahdolliseen maksimikorkeuteen kullakin alueella. Viimeisenä tehdään koko alueen täyttö lopulliseen korkeuteen. Lakialueille tehdään viimeistelyvaiheessa tarvittavat kallistukset. Jätetäyttö tehdään lohkoittain kerrostäyttönä. Kerrospaksuutena käytetään noin 2,0 m. Jätekuormat puretaan kulloisellakin täyttölohkolla valmiin täyttökerroksen päälle. Täyttöpengertä ja luiskaa tasataan ja tiivistetään työkoneella ajaen useaan kertaan. Liikennöitävyyteen täyttöalueella kiinnitetään etenkin kelirikkoaikoina erityistä huomiota. Varsinaisen peitemaan lisäksi alueella tarvitaan runkoteiden kunnossapitoon kantavuutta parantavia massoja. Täytön edetessä jätteet peitetään valmiin täyttökerroksen osalta 20-30 cm peitemaakerroksella ja tiivistetään. Avoinna oleva jätealue pidetään mahdollisimman pienenä. Peitemaana ja kaatopaikkarakenteiden ja kulkuväylien vahvistamisessa käytetään ylijäämämaita ja tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuden täyttäviä jäteasemalla käsiteltyjä pilaantuneita maita. Kaatopaikalla on käytössä kaatopaikkajyrä sekä muuta tarvittavaa konekalustoa. Vastaanotettavat jätteet Tavanomaisen jätteen loppusijoituksen kapasiteetiksi on suunniteltu enintään 12 000 t vuodessa, kun se nykyisen luvan mukaan on 8 000 t vuodessa. Suurempaan jätemäärään varaudutaan, jotta pystytään vastaamaan myös ympäristökuntien mahdollisiin tavanomaisten jätteiden loppusijoitustarpeisiin. Lisäksi tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelle tullaan hakemuksen mukaan hyödyntämään peite- ym. maana käsiteltyjä maa-aineksia öljyisten maiden kompostoinnista enintään 7000 t vuodessa. Loppusijoitusalueelle sijoitetaan vain tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltuja jätteitä. 5
Alueen hoito 6 Uuden alueen käyttöönotto ei aiheuta muutoksia alueen käyttö-, hoito- ja valvontamenetelmiin. Aukioloaikoihin ei esitetä muutoksia. Jyrin käsittelyalueelle on nimetty vastaava hoitaja, joka vastaa kaikista käsittelyalueen toiminnoista. Vesien johtaminen ja käsittely Suotovedet tullaan keräämään kunkin täyttövaiheen alueelta erikseen, joka mahdollistaa myös eri vaiheiden suotovesien erillistarkkailun tarvittaessa. Suotovedet johdetaan viemäreillä ja ojilla jäteaseman nykyisiin ojiin ja edelleen nykyiseen jätevesien käsittelyjärjestelmään. Myös käytössä olevan täyttöalueen pintavaluntana tulevat vedet ohjataan käsittelyyn. Käsittelyjärjestelmään ei esitetä muita muutoksia kuin keväällä 2007 tehtävät käsittelyjärjestelmän tehostamistoimenpiteet. Vesienkäsittelyjärjestelmää tehostetaan rakentamalla uusi tasausallas, jonka maksimitasaustilavuus on noin 2 700 m 3. Tasausaltaaseen järjestetään koneellinen ilmastointi. Olemassa olevan tasausaltaan tilavuus on 1600 m 3, joten tasausallastilavuutta on uuden altaan rakentamisen jälkeen yhteensä noin 4 300 m 3, joka on selvästi enemmän kuin laskennallinen tasausallastarve. Käyttämättömien alueiden vedet johdetaan alueen pintavesiuomiin. Ulkopuolisten vesien pääsy alueelle estetään niskaojilla ja täyttöaluetta kiertävällä huoltotie/patopenkereellä. Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely Kaatopaikkakaasun määrän arvioidaan tehdyissä laskelmissa jäävän maksimissaankin vain vajaaseen 30 m 3 /h, jolloin polttoaineteho olisi 100 % saannolla vajaat 0,2 MW. Kaatopaikkakaasun käytönaikaista keräystä ja käsittelyä ei esitetä järjestettäväksi. Lisäksi esitetään alustavasti, että kaatopaikan sulkemisen jälkeen tulisi kysymykseen vastaavanlainen biologinen kaasunkäsittely kuin mitä tässä hakemuksessa esitetään nykyisin käytössä olevalle suljettavalle alueelle. Hakemuksen mukaan kaatopaikkakaasun hyödyntäminen on kuitenkin tarvittaessa mahdollista. Viimeistelty pintarakenne sisältää kaasunkeräyskerroksen ja kaasunkeräystä varten voidaan tehdä myös siiviläputkikaivoja. Alueen viimeistely ja pintarakenteet Uuden täyttöalueen viimeistely suoritetaan vaiheittain siten, että valmiit osat täyttöalueesta viimeistellään ja maisemoidaan valmistuttuaan. Viimeistelykerrokset esitetään tehtäväksi samankaltaisina kuin mitä on esitetty nykyisen täyttöalueen osalta. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyydeksi esitetään k 10-8 m/s. Jätteiden hyödyntäminen omassa toiminnassa Tiili-, asfaltti- ja betonijätettä hyödynnetään murskattuna nykyisen loppusijoitusalueen sekä uuden laajennusalueen työmaateissä ja muissa kaatopaikkarakenteissa. Vuosittain hyödynnettävä murskemäärä on noin 2 000 tonnia. Lisäksi hyödynnetään jäteasemalla käsiteltyjä pilaantuneita maita sekä peitemaana, että kaatopaikkarakenteissa.
7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Viimeistellyiltä loppusijoitusalueiden osilta tulevat puhtaat pintavedet johdetaan kaatopaikkavesien keräysjärjestelmän ohi niskaojiin. Jätetäytöstä suotautuvat vedet kerätään salaojiin ja johdetaan käsittelyaseman vesienpuhdistusjärjestelmään. Tavanomaisen jätteen uuden loppusijoitusalueen 1. rakennusvaiheen pinta-ala on noin 0,7 ha. Alueelta arvioidaan kertyvän suotovettä noin 2 100 m 3 /a. Viimeistellyltä nykyiseltä tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelta tulevan suotoveden määrä tulee arviolta olemaan noin 1700 m 3 /a, kun se samoin laskentaperustein on toiminta-aikana ollut arviolta noin 10 000 m 3 /a. Lyhyttä siirtymäkautta lukuun ottamatta vesimäärien ei arvioida lisääntyvän nykytilanteeseen verrattuna myöskään uuden loppusijoitusalueen laajetessa. Ennen nykyisen loppusijoitusalueen pintarakenteiden rakentamista lisää uuden alueen käyttöönotto käsittelyyn johdettavien suotovesien määrää jonkin verran. Uuden täyttöalueen rakentamisen aikana käsiteltäviin vesiin voi kulkeutua tavallista enemmän kiintoainesta. Vesienkäsittelyyn ei esitetä muutoksia. Tasausallastilavuus tulee ympäristölupapäätöksessä 4.8.2006 edellytettyjen tehostamistoimien jälkeen olemaan yhteensä noin 4000 m 3, mikä ylittää laskennallisen tarpeen. Vesien johtaminen pois alueelta tullaan edelleen toteuttamaan nykyisen luvan mukaisesti. Päästöt ilmaan Tavanomaisen jätteen loppusijoituksessa merkittävimmät päästöt ilmaan aiheutuvat kaatopaikkakaasun sisältämästä metaanista. Uuden loppusijoitusalueen kaatopaikkakaasun muodostuminen käynnistyy vähitellen. Uudelle alueelle loppusijoitettavasta jätteestä tullaan entistä tehokkaammin keräämään erilleen biohajoavat jätteet, mikä vähentää kaatopaikkakaasun muodostusta verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Nykyiseltä loppusijoitusalueelta muodostuva kaatopaikkakaasun kokonaispäästö pienenee tulevina vuosina. Pitkällä tähtäimellä uuden loppusijoitusalueen käyttöönoton ei arvioida lisäävän kaatopaikkakaasujen vuosipäästöjä nykyisestä tasosta. Uuden alueen rakentamisen ja nykyisen alueen sulkemistoimien ollessa käynnissä saattaa pölyäminen alueella lisääntyä. Pölyämistä voidaan vähentää mm. kostuttamalla massoja kuivana aikana. Uuden alueen käyttöönoton vaikutus koneiden ja laitteiden ilmapäästöihin riippuu vastaanotettavien jätemäärien kehityksestä. Mikäli jätemäärät kasvavat, kasvaa myös kuljetusten ja konetyön tarve.
Liikenteen, koneiden ja laitteiden päästöjä ilmaan ehkäistään vastaavasti kuin Jyrin käsittelyaseman muissakin toiminnoissa. 8 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Uusi tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue lisää aluetta, jolta voi potentiaalisesti kulkeutua haitta-aineita maaperään ja pohjaveteen. Uusi alue rakennetaan siten, että siinä on tiiviit pohjarakenteet, jotka estävät vesien suotautumisen maaperään ja pohjaveteen. Nykyisen yhdyskuntajätteen täyttöalueen päästöt maaperään ja pohjaveteen vähenevät alueen sulkemisen jälkeen, kun alueelle rakennetaan sulkemisen yhteydessä tiiviit pintarakenteet. Melu ja tärinä Melupäästöjä ja tärinää aiheutuu käsittelyasemalla käytettävistä työkoneista ja alueella liikkuvista kuorma-autoista. Melutasoja käsittelyaseman alueella voidaan pitää vähäisinä. Melutasojen yleisten ohjearvojen ei arvioida ylittyvän lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Myöskään tärinää ei voida pitää merkittävänä ongelmana. Alueella on melua aiheuttavaa toimintaa vain arkipäivinä. Uuden täyttöalueen rakentamisen ja nykyisen täyttöalueen sulkemisen aikana alueelle on tavallista enemmän kuljetuksia. Myös työkoneita käytetään tavallista enemmän. Uuden alueen käyttöönoton vaikutus meluun ja tärinään riippuu vastaanotettavien jätemäärien kehityksestä. Mikäli jätemäärät kasvavat, kasvaa myös kuljetusten ja konetyön tarve, mikä lisää melua ja tärinää. Melupäästöjen ja tärinän ehkäisemiseen käytetään samoja menetelmiä kuin muissa Jyrin käsittelyaseman toiminnoissa. Muut vaikutukset Yhdyskuntakaatopaikka Jyrin käsittelyasemalla on toiminut jo vuosia, joten hakija arvioi, ettei uuden alueen käyttöönotolla ole uusia laadullisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Nykyisen täyttöalueen sulkeminen voi parantaa viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Uusi täyttöalue rakennetaan nykyisin metsänä olevalle alueelle. Rakentaminen karkottaa kyseiseltä alueelta eläimistöä ja hävittää kasvuston. Alue tulee kuitenkin sijaitsemaan etäällä asutuksesta ja luonnonsuojelukohteista, joten sillä ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön eikä luonnonsuojelukohteisiin. LAITOKSEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Nykyisen loppusijoitusalueen jälkitarkkailu Koska kaatopaikkatoiminta jatkuu uudella täyttöalueella ja jäteaseman muissa käsittelypisteissä, liitetään kaatopaikan jälkitarkkailu osaksi jäteaseman normaalia tarkkailuohjelmaa.
9 Suljetulle loppusijoitusalueelle tehdään säännöllisesti tarkastuskäyntejä, jolloin tutkitaan pintarakenteiden ja muiden viimeistelyrakenteiden, kuten mittaus- ja tarkkailukaivojen, ojitusten ja kaasunpoistokaivojen kunto ja järjestetään tarvittaessa niiden korjaus, seurataan maisemoidun kaatopaikan kasvillisuuden muutoksia ja poistetaan syvälle juuria kasvattavat puuntaimet katkomalla. Käyttötarkkailu Jätteenkäsittelypaikalla pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään aukiolopäivittäin jätemääriin, jätteiden sijoitukseen, käsittelypaikan käyttöön, jatkuvaan seurantaan ja ympäristötarkkailuun sekä muuhun käsittelytoimintaa liittyvät tiedot. Päästö- ja vaikutustarkkailu Jyrin käsittelyasemalla on Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen päätöksellä 11.2.2005 hyväksymä seuranta- ja tarkkailuohjelma. Tarkkailu käsittää jätteiden määrän ja laadun sekä kompostointiprosessien toiminnan tarkkailun. Vesipäästöjä ja jätevesien käsittelyjärjestelmän toimintaa tarkkaillaan ottamalla näytteitä puhdistamolle tulevasta ja jäteasemalta lähtevästä vedestä neljä kertaa vuodessa. Lisäksi otetaan vesinäytteitä alueelta lähtevistä puhtaista pintavesistä sekä alueen ylä- ja alapuolisista pohjavesiputkista neljä kertaa vuodessa. Kaatopaikkakaasun laatua tarkkaillaan useasta näytteenottoputkesta kahdesti vuodessa. Tarkkailuohjelma tarkistetaan suljettavan nykyisen täyttöalueen ja uuden laajennusalueen tarkkailun osalta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on lausunnollaan 13.1.2005 hyväksynyt Jyrin käsittelyaseman onnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varatutumissuunnitelman. Uuden tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen käyttöönotto ja nykyisen alueen sulkeminen eivät aiheuta muutoksia em.raportissa esitettyihin riskeihin ja niihin varautumisen menettelytapoihin. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) JA YMPÄRISTÖN KAN- NALTA PARHAAN KÄYTÄNNÖN (BEP) SOVELTAMISESTA Jyrin käsittelyaseman alue on aidattu tarvittavilta osin ja alueella on valaistus. Jätteiden vastaanotto tapahtuu valvotusti ja vastaanotettavat jätteet ohjataan välittömästi asianmukaiseen käsittelyyn tai varastointipaikalle. Nykyinen yhdyskuntajätteen täyttöalueen viimeistelyrakenteet tehdään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöstä noudattaen. Kaatopaikkakaasu tullaan käsittelemään haitattomaksi biologisesti hapettamalla. Uusi täyttöalue rakennetaan siten, että se täyttää valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä asetetut vaatimukset. Jätteiden loppusijoitus tehdään suunnitelmallisesti ja käytössä oleva täyttöalue tiivistetään ja peitetään säännöllisesti. Jätevesien käsittelyaltaat on tehty tiiviiksi. Vesien keräilyssä ja johtamisessa käytettävät putket ja laitteet ovat jätevesitekniikassa yleisesti käytettyjä ja käyttöön hyväksyt-
tyjä. Käsittelyaseman vedet käsitellään omassa puhdistamossa ja käsitellyt vedet johdetaan mittauskaivon kautta purkuojaan. 10 Alueen toiminnasta pidetään kirjaa ja käsittelyasemalla on kattava tarkkailuohjelma. Toiminnan riskejä ehkäistään järjestelmällisesti. PÄÄTÖKSEN NOUDATTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Hakija pyytää, että se saisi aloittaa lupahakemuksessa esitetyt toiminnot lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Outokummun kaupunki on täydentänyt 9.3.2007 vireille tullutta hakemustaan 4.4. ja 10.5.2007. Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Outokummun kaupungin ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla 16.3.-16.4.2007 sekä sanomalehti Karjalaisessa 16.3.2007. Lähikiinteistöjen haltijoita on kuultu 15.3.2007 lähetetyllä kirjeellä. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Lupahakemukseen liittyviä asioita on käsitelty 4.4.2007 pidetyssä neuvottelussa. Lupahakemuksesta pyydettiin lausunto Outokummun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalta. Lautakunta ei antanut asiasta lausuntoa. Muistutukset ja mielipiteet Outokummun seurakunta jätti lupahakemuksesta muistutuksen. Seurakunnalla ei ole huomauttamista varsinaisen kaatopaikkaluvan myöntämiseen. Kirkkoneuvosto kuitenkin pyytää kaatopaikan ylläpitäjää ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin kaatopaikalta tulevan voimakkaan hajun poistamiseksi tai vähentämiseksi. Hajuhaitta kantautuu muistutuksen mukaan hautausmaalla asti ja on ympärivuotista. Haitta on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Lisäksi muistutuksessa todetaan, että kaatopaikalle suuntautuva raskas liikenne on osoittautunut suureksi haitaksi ja vaaraksi seurakunnan hautausmaalle asioiville. Kaatopaikalle liikennöidään tällä hetkellä hautausmaan paikoitusalueen läpi. Vaaratilanteet ovat lisääntyneet, koska liikenne on viime vuosina kasvanut ja toisaalta hautajaisia vietetään nykyisin myös arkipäivinä. Kirkkoneuvosto esittää, että Outokummun kaupungin on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin kaatopaikalle menevän tien siirtämiseksi kauemmaksi hautausmaasta.
11 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan vastine annettuun muistutukseen on saapunut ympäristökeskukseen 22.5.2007. Vastineessaan hakija ilmoittaa, että hautausmaan kohdalla on Outokummun seurakunnan talouspäällikön pyynnöstä suoritettu katselmus, jossa oli seurakunnan edustajina mukana kirkkoneuvoston jäseniä ja talouspäällikkö sekä teknisen viraston edustajina tekninen johtaja Unto Lavikainen ja vesihuoltopäällikkö Kauko Rissanen. Katselmuksessa sovitun mukaisesti tekninen virasto on tehnyt tien siirrosta suunnitelman ja alustavan kustannusarvion, joka on toimitettu myös Outokummun seurakunnalle. Vastineessa todetaan kyseisen tien olevan myös mökkiläisten ja yksityisen hiekkakuopan omistajan käytössä. Hakija esittää, että tien siirrosta aiheutuvien kustannusten suuruuden takia neuvotteluja Outokummun seurakunnan ja teknisen viraston välillä tullaan jatkamaan. Työn toteuttaminen joudutaan suorittamaan osapuolien määrärahojen saannin määräämässä aikataulussa. Muistutuksessa mainitusta hajuhaitasta hakija toteaa, että hajuhaitta on peräisin biojätteen käsittelyalueelta. Nyt käsiteltävänä oleva ympäristölupahakemus koskee ainoastaan uutta yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa, eikä hajuhaitta siten koske tätä lupahakemusta. Hakija toteaa kuitenkin, että biojätteen käsittelyä pyritään koko ajan kehittämään, jotta hajuhaitat jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Pohjois-Karjalan ympäristökeskus myöntää Jyrin käsittelyasemalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan yhdyskuntajätteiden nykyisen loppusijoitusalueen sulkemiseen 1.11.2007 alkaen sekä uuden tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen rakentamiseen Jyrin käsittelyasemalle. Hakemus koskien tavanomaisen jätteen loppusijoittamista nykyiselle täyttöalueelle 30.10.2007 jälkeen hylätään. Rakentamisessa ja toiminnassa sekä toiminnan tarkkailussa on voimassa olevien ympäristölupapäätösten lisäksi noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä sekä muilta osin 9.3.2007 vireille tulleessa lupahakemuksessa sekä lupahakemuksen täydennyksissä esitettyjä suunnitelmia. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus määrää, että uuden tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen rakentaminen ja käyttö voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen.
LUPAMÄÄRÄYKSET 12 Nykyisen yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueen sulkeminen Aikataulu 1. Nykyisen täyttöalueen sulkemisen jälkeen alue on välittömästi muotoiltava ja esipeitettävä. 2. Pintakerrokset tulee rakentaa valmiiksi 31.12.2012 mennessä. Kunnostustoimet 3. Pintarakenteet on toteutettava voimassa olevan luvan ja hakemuksen mukaisesti. 4. Nykyisen täyttöalueen eteläpuolella sijaitseva ns. öljyisten maiden katastrofiallas, jonka käytöstä poistamisesta on määrätty voimassa olevan, 25.6.2003 annetun lupapäätöksen määräyksessä nro 19, on täyttöalueen sulkemisen yhteydessä kunnostettava. Vastaanottoaltaan pohjamaa on tutkittava ja mahdollisesti öljyllä pilaantunut maa-aines poistettava ja toimitettava öljyhiilivetypitoisuuden mukaan joko öljyisten maiden kompostointiin tai tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelle. 5. Niskaojien toimivuus on tarkastettava ja ojat on tarpeen mukaan kunnostettava. 6. Yksityiskohtainen työselitys, joka sisältää laadunvalvontasuunnitelman, on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen tarkastettavaksi viimeistään 31.8.2007. Mikäli kunnostuksen yhteydessä on tarkoitus hyödyntää pilaantuneita maa-aineksia tai muita jätteeksi luokiteltavia materiaaleja, tulee niiden käytöstä esittää ympäristökeskukselle erillinen yksilöity suunnitelma, josta ilmenee käytettävän jätemateriaalin alkuperä, laatu, määrä ja käyttötarkoitus. Laadunvalvonta 7. Pintarakenteiden rakennustyöllä tulee olla ympäristökeskuksen hyväksymä riippumaton asiantunteva laadunvalvoja, jonka yhteystiedot on toimitettava ympäristökeskukselle ennen rakentamisen aloittamista. 8. Työstä tulee laatia loppuraportti, joka toimitetaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa työn valmistumisesta. Vesien keräys ja käsittely 9. Loppusijoitusalueelta muodostuvat suotovedet on kerättävä yhteen salaojituksin ja johdettava jäteaseman jätevesienkäsittelyyn. Pintakerrosten valmistumisen jälkeen puhtaat pintavedet on pidettävä erillään suotovesistä ja johdettava likaisten vesien keräilyjärjestelmän ohi niskaojiin. Kaatopaikkakaasun käsittely 10. Kaatopaikkakaasu on pyrittävä ensisijaisesti hyödyntämään. Mikäli hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista, voidaan kaasu käsitellä
13 hakemuksen mukaisesti biologisissa hapetuskaivoissa, joissa biosuodin hapettaa metaanin hiilidioksidiksi. Biosuotimien toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti ja suotimet on tarpeen mukaan vaihdettava. Biosuotimien tarkkailu ja hoito-ohjeet on liitettävä osaksi koko jäteaseman tarkkailuohjelmaa. Uuden loppusijoitusalueen rakentaminen ja toiminta Kaatopaikkaluokka 11. Uusi loppusijoitusalue luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi ja sen rakentamisessa, käytössä, hoidossa ja käytöstä poistamisessa on noudatettava valtioneuvoston päätöstä (861/1997) kaatopaikoista sekä jäljempänä annettuja tarkentavia määräyksiä. Rakentaminen 12. Loppusijoitusalueen pohjarakenteen on ulotuttava yhtenäisenä rakenteena kaikkien kolmen täyttövaiheen ja niiden välisten patopenkereiden alueelle siten, että rakenne joka kohdastaan täyttää seuraavat vaatimukset: Kantavan perusmaan päälle on rakennettava mineraalinen tiivistyskerros, jonka tiiveyden tulee vastata sellaisen yhden metrin vahvuisen maakerroksen tiiveyttä, jonka vedenläpäisevyyden k-arvo on pienempi tai yhtäsuuri kuin 1 x 10-9 m/s. Tiivistyskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,5 m, jolloin vedenläpäisevyyden k-arvon tulee olla pienempi tai yhtäsuuri kuin 6,7 x 10-10 m/s. Kaatopaikkavesien keräämiseksi tiivistyskerroksen päälle on asennettava keinotekoinen eriste ( esim. 2 mm:n HDPE- kalvo hitsatuin saumoin tai vastaavan vedenläpäisevyyden omaava muu keinotekoinen eriste ). Eristeen asennuksessa on noudatettava tuotteen toimittajan asennusohjeita. Keinotekoisen eristeen päälle on rakennettava kuivatuskerros vettä hyvin johtavasta materiaalista, jonka vedenläpäisevyyskerroin on vähintään 10-3 m/s, kerroksen paksuuden on oltava 0,5 m. Kuivatuskerroksen tukkeutuminen on estettävä kuivatuskerroksen ja jätteen väliin sijoitettavalla suodatinrakenteella. 13. Koko loppusijoitusaluetta koskeva yksityiskohtainen rakentamissuunnitelma, joka sisältää laadunvalvontasuunnitelman on esitettävä ympäristökeskukselle tarkastettavaksi hyvissä ajoin ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista. Mikäli rakentamisessa on tarkoitus hyödyntää pilaantuneita maa-aineksia tai muita jätteeksi luokiteltavia materiaaleja, tulee niiden käytöstä esittää ympäristökeskukselle erillinen yksilöity suunnitelma, josta ilmenee käytettävän jätemateriaalin alkuperä, laatu, määrä ja käyttötarkoitus. 14. Tiivistyskerroksen vaaditun laadun toteutettavuus on todennettava ennen varsinaisen työn aloittamista tehtävällä koetiivistysrakenteella. 15. Kunkin kolmen rakennusvaiheen aloittamisesta on tehtävä ilmoitus ympäristökeskukselle.
Rakentamisen laadunvalvonta 14 16. Rakennustyöllä tulee olla ympäristökeskuksen hyväksymä riippumaton asiantunteva laadunvalvoja, jonka yhteystiedot on toimitettava ympäristökeskukselle ennen rakentamisen aloittamista. 17. Laadunvalvonnasta on laadittava raportti, joka on toimitettava ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa kunkin osa-alueen rakentamistyön valmistumisesta. 18. Laajennusalueita ei saa ottaa käyttöön ennen kuin ympäristökeskus on tarkastanut, että kaatopaikka vastaa lupahakemusta ja lupamääräyksiä. Jätteiden vastaanotto ja alueen hoito 19. Uudelle loppusijoitusalueelle saa sijoittaa tavanomaiseksi tai pysyväksi luokiteltua jätettä enintään 12 000 tonnia vuosittain. Lisäksi alueella voidaan käyttää peittomaana tai jätepenkereen ja kulkuväylien vahvistamisessa tämän päätöksen määräysten 31-33 mukaisesti eräitä jätteeksi luokiteltuja materiaaleja 7 000 tonnia vuosittain. 20. Loppusijoitusalueelle saa sijoittaa asbestipitoista jätettä, joka on kiinteää tai asianmukaisesti pakattu pölyämisen estämiseksi. Asbestijäte on sijoitettava sille erikseen varatulle alueelle, joka on merkittävä sekä maastoon, että kartalle ja jäte on peitettävä välittömästi. 21. Loppusijoitusalueelle saa sijoittaa pieniä eriä sellaisia pilaantuneita maaaineksia, joiden kelpoisuus tavanomaisen jätteen kaatopaikalle on osoitettu kaatopaikkakelpoisuustutkimuksin. 22. Hiekanerotuskaivojen lietteitä tai vastaavia nestemäisiä jätteitä voidaan ottaa vastaan vain tiivispohjaisiin valutusaltaisiin, joissa jätteen sisältämä vesi voidaan erottaa ja hallitusti johtaa jätevedenkäsittelyyn, jonka jälkeen kiinteä sakka voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelle. Vastaanotto voidaan 4.8.2006 annetun ympäristölupapäätöksen määräyksestä nro 7 huolimatta järjestää biojätteen käsittelyalueelle rakennettuihin valutusaltaisiin, mikäli siitä ei aiheudu haittaa kompostointikentän tai jätevedenkäsittelyjärjestelmän toiminnalle. 23. Alueen täyttö on tehtävä hakemuksessa esitettyä täyttösuunnitelmaa noudattaen siten, että otetaan huomioon alueen lopullinen muotoilu. Erityisesti on huolehdittava jätteiden riittävästä tiivistämisestä ja peittämisestä ja pidettävä avoinna oleva jätealue mahdollisimman pienenä. Vahinkotilanteisiin varautuminen 24. Jyrin käsittelyaseman onnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautumissuunnitelma on päivitettävä 31.12.2007 mennessä ja toimitettava tiedoksi ympäristökeskukselle. Vesien johtaminen ja käsittely 25. Suotovedet on kerättävä yhteen erikseen kultakin täyttövaiheelta ja johdettava viemäriputkia ja tiivispohjaisia ojia pitkin jäteveden käsittelyjärjestelmään.
15 Suotoveden laatua ja määrää on tarvittaessa pysyttävä tarkkailemaan kultakin osa-alueelta erikseen. Myös käytössä olevien tai käytöstä poistettujen lopullista peittorakennetta vailla olevien täyttöalueiden pintavaluntana tulevat vedet on johdettava jäteveden käsittelyjärjestelmään. Pintavedet niiltä alueilta, joita ei vielä ole otettu käyttöön voi ohjata jätevedenkeräilyjärjestelmän ohi alueen pintavesiuomiin. Uuden loppusijoitusalueen käytöstä poistaminen 26. Kun jätteiden sijoittaminen kullekin täyttövaiheelle lopetetaan ja siirrytään uudelle alueelle, on käytöstä poistettu osa-alue välittömästi muotoiltava ja esipeitettävä siten, että jätetäyttöön suotautuvan veden määrä oleellisesti vähenee. Kun täyttöalueen koko kapasiteetti on käytetty, tulee alue välittömästi muotoilla lopulliseen muotoonsa ja esipeittää hyvin. 27. Kaatopaikalle on toiminnan loputtua tehtävä yhtenäiset valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikalta vaadittavat pintarakenteet heti, kun se jätetäytön painuminen huomioon ottaen on mahdollista. 28. Kaatopaikkakaasun kerääminen yhteen on järjestettävä kunkin täyttövaiheen osalta, kun jätteiden sijoittaminen alueelle lopetetaan ja siirrytään uudelle alueelle. Kaatopaikkakaasu on pyrittävä ensisijaisesti hyödyntämään. Mikäli hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista, voidaan kaasu käsitellä valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla haitallisuuden vähentämiseksi. Kaasun hyödyntäminen tai muu käsittely on järjestettävä viimeistään siinä vaiheessa, kun koko täyttöalue poistetaan käytöstä. 29. Hakijan on toimitettava ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi suunnitelma täyttöalueen käytöstä poistamisesta ja jälkihoitoa koskevista toimista sekä jälkihoitovaiheen tarkkailusta viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan loppumista. 30. Kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta vähintään 30 vuoden ajan kaatopaikkatoiminnan lopettamisen jälkeen. Jätteiden hyödyntäminen omassa toiminnassa 31. Sekä nykyisten loppusijoitusalueiden, että uuden laajennusalueen kaatopaikkarakenteiden sekä työmaateiden rakentamisessa ja kunnossapidossa voi hyödyntää laadultaan tarkoitukseen sopivaa tiili-, asfaltti- ja betonijätettä yhteensä 2000 t vuosittain. 32. Sellaista öljyisten maiden kompostoinnin lopputuotetta tai muuta jäteasemalla käyttötarkoitusta ajatellen vaarattomaksi käsiteltyä pilaantunutta maa-ainesta, joka laatunsa puolesta soveltuu tarkoitukseen, voi hyödyntää suljettavan loppusijoitusalueen muotoilussa sekä toiminnassa olevan tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueella peittomaana. 33. Jäteasemalla hyödynnetyistä jätemateriaaleista, pilaantuneista maa-aineksista ja ylijämämaasta on pidettävä kirjaa, josta ilmenee materiaalin alkuperä, laatu, määrä ja käyttökohde.
Tarkkailu ja raportointi 16 34. Koko Jyrin käsittelyasemaa koskeva päivitetty tarkkailuohjelma on toimitettava 31.12.2007 mennessä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailuohjelmaa on muutettava seuraavilta osin: Lisättävä nykyisen loppusijoitusalueen jälkitarkkailua koskeva suunnitelma mukaan lukien tämän päätöksen määräys nro 10. Lisättävä uuden loppusijoitusalueen tarkkailua koskeva suunnitelma, jossa voidaan soveltaa samoja periaatteita jätteiden ja toiminnan, kaatopaikan sisäisen veden ja kaatopaikkakaasun seurannassa kuin nykyisen yhdyskuntakaatopaikan seurannassa. Pohjaveden virtaussuuntaan nähden uuden loppusijoitusalueen alapuolelle on asennettava yksi uusi pohjaveden tarkkailuputki. Lisättävä yksi pintavesien seurantapiste Outokumpu Minig Oy:n kosteikkopuhdistamon jälkeen. Näytteenottotiheyden ja määritysvalikoiman tulee olla sama kuin pintavesipisteelle P1 lukuun ottamatta seuraavia muutoksia: Määritysvalikoimasta voidaan poistaa aistinvaraiset määritykset; Määritysvalikoimaan tulee lisätä biologinen hapenkulutus, nitraattityppi, fosfaattifosfori ja happi. Otettava huomioon epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta annetun Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 vaatima raportointi 35. Jyrin käsittelyasemalta lähtevän puhdistetun jäteveden vaikutuksia alapuoliseen vesistöön on seurattava. Seuranta voidaan hoitaa osallistumalla yhteistarkkailuun. 36. Jyrin jäteaseman vuosiraportissa on sen lisäksi, mitä voimassa olevissa lupapäätöksissä on määrätty erikseen ilmoitettava: Jäteasemalla käsitellyn biohajoavan yhdyskunnista peräisin olevan jätteen määrät ja käsittelymenetelmät Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 mukainen raportointi. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä ympäristönsuojelulain 56 mukaisesti noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Jyrin käsittelyasemalla on Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 25.6.2003 myöntämä ympäristölupa, sekä 4.8.2006 annettu ympäristölupapäätös biojätteen käsittelyn laajentamisesta, jotka yhdessä kattavat kaiken alueella tapahtuvan toiminnan. Nyt myön-
17 netään lupa uuden tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen rakentamiselle ja annetaan tarkentavia määräyksiä nykyisen yhdyskuntajätteen kaatopaikan sulkemistoimille. Muut toiminnot, kuten pilaantuneiden maiden käsittely ja biojätteiden ja lietteiden käsittely Jyrin käsittelyasemalla säilyvät ennallaan. Jyrin käsittelyasema tulee olemaan toinen niistä jätteenkäsittelypaikoista Pohjois-Karjalan alueella, joihin rakennetaan valtioneuvoston päätöksen vaatimukset täyttävä tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue ja jotka siten tulevat ottamaan vastaan ja loppusijoittamaan myös sekalaista yhdyskuntajätettä. Toiminta voidaan siten katsoa jätehuollon toimivuuden ja palvelutason kannalta tarpeelliseksi. Ottaen huomioon lupahakemuksessa annetut selvitykset ja lupaprosessissa esille tulleet asiat voidaan katsoa, että kun loppusijoitusalue rakennetaan ja toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudattaen voimassa olevia ympäristölupapäätöksiä, täyttää toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säädösten vaatimukset. Toiminnanharjoittajalla on riittävä asiantuntemus aikaisempi toiminta ja henkilöstön koulutus huomioonottaen. Perustelut nykyisen loppusijoitusalueen jatkokäyttöä koskevalle ratkaisulle Valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) kaatopaikoista on liitteen 1 kohdassa 3.1 annettu määräykset kaatopaikan pohjarakenteista. Päätöksen 10 :ssä annettujen voimaantulo- ja siirtymäsäännösten mukaan edellä mainittua pohjarakennemääräystä sovelletaan 1. päivästä marraskuuta 2007 alkaen, jos kaatopaikka on edelleen käytössä. Liitteen 1 kohdan 3.1 määräyksestä voidaan kohdan 5 mukaan poiketa vain, jos kaatopaikan pitäjä voi luotettavasti osoittaa, ettei kaatopaikasta tai jätteiden sijoittamisesta sille voi aiheutua pitkänkään ajan kuluessa jätelaissa tai ympäristönsuojelulaissa taikka niiden nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä ympäristönsuojelulain 7 :ssä tarkoitetun maaperän pilaamiskiellon tai 8 :ssä tarkoitetun pohjaveden pilaamiskiellon rikkomista. Hakija ei ole hakemuksessaan esittänyt seikkoja, joiden perusteella lupaviranomainen voisi lieventää pohjarakennevaatimusta. Yleiset perustelut Ympäristönsuojelun 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista taikka maaperän pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 43, 45 ja 46 :n perusteella ympäristöluvassa on annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan tarkkailemiseksi tarpeellisia määräyksiä muun muassa seuraavista seikoista: päästöjen ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista muista pilaantumista tai siitä aiheutuvia haittoja ehkäisevistä tai vähentävistä toimista. tarkkailusuunnitelman laatimisesta ja tarkkailusta.
18 Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti otettu huomioon muun muassa toiminnan luonne, vaikutusalueen ominaisuudet, päästöjä rajoittavien toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toimien toteuttamiseen. Määräyksiä kaatopaikan rakentamisesta ja hoidosta, kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrästä, kaatopaikan valvonnasta, vahinkotilanteisiin varautumisesta ja jälkihoitovastuusta on annettu myös ympäristönsuojeluasetuksen 20 vaatimuksesta. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Nykyisen yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueen sulkeminen, määräykset 1-10 Nykyisen yhdyskuntakaatopaikan käytöstä poistamisesta on määrätty 25.6.2003 annetussa lupapäätöksessä, jossa on annettu määräykset kaatopaikan pintarakenteista, kaatopaikkakaasun tarkkailusta ja keräilystä sekä jälkihoitovastuun pituudesta. Nyt määrätään, että pintarakenteiden tulee olla valmiit 30.12.2012 mennessä. Kaatopaikan tiiviitä pintakerroksia ei ole järkevää rakentaa, ennenkuin pääosa jätteistä on hajonnut siten, että kaatopaikka ei enää merkittävästi painu. Tiiviit pintakerrokset on kuitenkin syytä rakentaa niin pian kuin mahdollista sade- ja sulamisvesien imeytymisen estämiseksi, jolloin kaatopaikalta tuleva vesistökuormitus saadaan vähenemään. Yksityiskohtainen työselitys laadunvalvontasuunnitelmineen on tarpeen rakentamisen valvonnan kannalta. Suunnitelmassa on oltava tiedot mm. käytettävien materiaalien teknisistä ja laadullisista ominaisuuksista suhteessa rakennekerroksille asetettuihin vaatimuksiin. Jätemateriaalien hyötykäytön on aina oltava suunnitelmallista, jotta niiden ympäristövaikutukset voidaan luotettavasti arvioida. Riippumaton laadunvalvoja on rakentamisen asiantuntija, joka arvioi ja raportoi rakennuttajalle ja valvovalle viranomaiselle asetettujen laatuvaatimusten toteutumisesta. Öljyisten maiden vastaanottoallas on syytä kunnostaa samassa yhteydessä yhdyskuntakaatopaikan kanssa, koska vastaanottoaltaan käyttö kiellettiin jo 25.6.2003 annetussa lupapäätöksessä. Altaan pohja on tiivistetty savikerroksella ja ylimääräinen vesi on johdettu altaasta maaston öljynerotuskaivon kautta. Suojausrakenteet eivät nykytietämyksen mukaan ole välttämättä olleet riittävät estämään öljy-yhdisteiden kulkeutumista maaperään. Siksi myös altaan alapuolisen maaperän puhtaus on syytä tutkia kunnostamisen yhteydessä. Niskaojien toimivuus on tärkeää, jotta ympäröivästä maastosta tulevat puhtaat pintavedet saadaan ohjattua jätteenkäsittelyalueen ohi ja pidettyä siten erillään likaantuneista vesistä. Maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi suotovedet on mahdollisimman hyvin kerättävä yhteen ja johdettava jätevedenkäsittelyyn. Kaatopaikkakaasun tuotto on suhteellisen pieni, eikä sitä ole mahdollista hyödyntää lähialueella. Hyödyntäminen ei tämän hetkisen tilanteen vallitessa siten ole taloudellisesti järkevää. Siksi kaatopaikkakaasun vaihtoehtoiseksi käsittelymenetelmäksi on hyväksytty metaanin hapettaminen kasvihuoneilmiön kannalta huomattavasti vaarattomammaksi hiilidioksidiksi. Biosuotimien kuntoa on hapetusprosessin toimivuuden varmistamiseksi syytä tarkkailla säännöllisesti.
Uuden loppusijoitusalueen rakentaminen ja toiminta, määräykset 11-30 19 Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) 3 :n mukaisesti kaatopaikka on ympäristöluvassa luokiteltu tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi ja sen rakentamisessa tulee noudattaa VNp:n liitteessä 1 tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettuja pohjarakennevaatimuksia. Yksityiskohtainen työselitys laadunvalvontasuunnitelmineen on tarpeen rakentamisen valvonnan kannalta. Suunnitelmassa on oltava tiedot mm. käytettävien materiaalien teknisistä ja laadullisista ominaisuuksista suhteessa rakennekerroksille asetettuihin vaatimuksiin. Jätemateriaalien hyötykäytön on aina oltava suunnitelmallista, jotta niiden ympäristövaikutukset voidaan luotettavasti arvioida. Valvonnan kannalta on välttämätöntä, että rakentamisen edistymisestä ja aikatauluista ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle. Riippumaton laadunvalvoja on rakentamisen asiantuntija, joka arvioi ja raportoi rakennuttajalle ja valvovalle viranomaiselle asetettujen laatuvaatimusten toteutumisesta. Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen 5 velvoittaa lupaviranomaisen tarkastamaan kaatopaikan luvanmukaisuuden ennen sen käyttöönottoa. Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä on määrätty yleisistä rajoituksista, jotka koskevat jätteen kaatopaikalle sijoittamista. Lupamääräyksillä on kuitenkin erikseen sallittu asbestijätteen sijoittaminen siten, että asbestikuitujen leviäminen ympäristöön estetään. Asbestin vaaraominaisuus perustuu kuitujen vaikutukseen hengityselimissä, siitä ei liukene ympäristölle vaarallisia yhdisteitä. Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen 7 :ssä ja liitteessä 2 on annettu yksityiskohtaisia määräyksiä jätteiden vastaanotosta ja kaatopaikkakelpoisuuden toteamisesta. Varsinkin pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuutta arvioitaessa on aina suhteutettava sijoitettavan jäte-erän koko ja sen sisältämä haitta-aineen absoluuttinen määrä kaatopaikan kokoon ja ympäristöhaittojen ehkäisytoimenpiteisiin. Nestemäisten jätteiden vastaanottaminen jätetäyttöön on kielletty Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen 4 :ssä. Näitä jätteitä ei voi vastaanottaa myöskään erilliselle alueelle tai altaaseen, jonka pohjarakenteet eivät ole nestetiiviiksi rakennettuja. Nykyinen vahinkotilanteisiin varautumissuunnitelma ei 31.10.2007 jälkeen vastaa olemassa olevaa toimintaa ja on siten päivitettävä muuttuneilta osin. Vesien käsittelyssä ja johtamisessa on puhtaat ja likaiset vedet pidettävä aina erillään. Likaiset vedet on johdettava käsittelyyn siten, etteivät ne kaatopaikan ja vesienkäsittelyjärjestelmän välilläkään pääse hallitsemattomasti imeytymään maaperään. Jätetäyttöalueen sulkemisesta ja jälkihoidosta on yleisesti määrätty valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen liitteessä 3. Tiiviit pintarakenteet on järkevää rakentaa yhtenäisesti koko loppusijoitusalueelle vasta, kun loppusijoitusalue poistetaan käytöstä. Kukin täyttöalue on kuitenkin aktiivikäytön loputtua peitettävä huolellisesti jätetäyttöön suotautuvan vesimäärän minimoimiseksi. Myös kaatopaikkakaasun keräykseen tarvittavat rakenteet on toteutettava kullekin täyttöalueelle ennen lopullista peittämistä. Tarkempi suunnitelma sulkemistoimista on tarpeen laatia ja toimittaa valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista.
Jätteiden hyödyntäminen omassa toiminnassa, määräykset 31-33 20 Eräiden jätteiden hyödyntäminen kaatopaikkatoiminnassa on hyväksyttävää, kun niillä pystytään korvaamaan vastaavia puhtaita maa- ja kiviaineksia. Aina on kuitenkin arvioitava, että hyödynnettävät materiaalit ovat sekä teknisesti, että ympäristövaikutustensa puolesta tarkoitukseen soveltuvia. Kaatopaikka-alueella hyödynnettävien jätemateriaalien on täytettävä vähintäänkin samat kelpoisuuskriteerit kuin loppusijoitettavan jätteen. Kirjanpitovelvollisuus koskee ammattimaista jätteen käsittelijää riippumatta siitä, onko kysymyksessä jätteen käsittely- vai hyödyntämistoiminto. Tarkkailu ja raportointi, määräykset 34-36 Tarkkailuohjelma on päivitettävä vastaamaan Jyrin jäteaseman toimintaa. Tarkkailuohjelman muuttamisesta tullaan antamaan erillinen päätös siten, kuin ympäristönsuojelulain 46 :ssä määrätään. Luvassa on katsottu tarpeelliseksi määrätä uuden pintavesitarkkailupisteen lisäämisestä sekä velvoittaa Outokummun kaupunkia osallistumaan alapuolisen vesistön vaikutustarkkailuun myös kaatopaikan vaikutusten osalta, koska Jyrin käsittelyaseman kuormitus on viime vuosina huomattavasti lisääntynyt ja päästöjen vaikutuksia on siten tarpeen seurata myös alapuolisessa vesistössä. Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta Vakuus Ympäristökeskus määrää, että laajennettu toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta. Jyrin käsittelyasema on toimintakokonaisuus, jossa biojätteen ja lietteen kompostointituote käytetään avuksi öljyisten maiden kompostoinnissa, jonka lopputuote puolestaan hyödynnetään tavanomaisen jätteen kaatopaikan peittomaana. Nykyinen tavanomaisen jätteen täyttöalue on valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) mukaisesti poistettava käytöstä 30.10.2007, joten uuden loppusijoitusalueen rakentaminen kiireellisellä aikataululla on Jyrin käsittelyaseman tehokkaan toiminnan turvaamiseksi tarpeen. Kaatopaikkojen voimakkaan vähenemisen vuoksi nykylainsäädännön vaatimukset täyttävän yhdyskuntakaatopaikkatoiminnan jatkuminen voidaan katsoa myös jätehuollon yleisen toimivuuden ja palvelutason kannalta tarpeelliseksi. Kun hakijana on kunta, erillistä ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista vakuutta ei vaadita. Outokummun kaupunki on antanut Jyrin käsittelyaseman ympäristöluvan PKA-2004- Y-44 mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi 300 000 euron suuruisen takaussitoumuksen. Vakuus on 25.6.2003 annetussa ympäristölupapäätöksessä asetettu sillä perusteella, että se kattaa ko. päätöksellä hyväksytyt kaatopaikkatoiminnat sekä pilaantuneiden maiden käsittelyn. Luvan mukaisesta pilaantuneiden maiden loppusijoituskapasiteetista on rakentamatta noin puolet, eikä maankaatopaikkatoiminta ole toistaiseksi käynnistynyt. Nykyisen tavanomaisen jätteen kaatopaikan osalta vakuuden tarve vähenee vuonna 2012, kun sulkemistoimet on saatettu loppuun. Annetun 300 000 euron vakuuden voidaan katsoa kattavan alueella nyt toteutetut kaatopaikkatoiminnot, sekä tässä lupapäätöksessä hyväksytyn uuden tavanomaisen jätteen kaatopaikan toiminnot.