KIRJALLINEN KYSYMYS 696/2013 vp Eläkekatto Eduskunnan puhemiehelle Johtajien ylisuuret eläkkeet koetaan yhteiskunnallisesti epäoikeudenmukaisiksi, koska ne maksetaan pääosin pienempipalkkaisten työntekijöiden työeläkemaksuista. Suomen työeläkejärjestelmässä ei ole eläkkeen perusteena olevien ansioiden tai eläkkeen euromääräistä ylärajaa. Useissa muissa maissa lakisääteisestä työeläkejärjestelmästä karttuvalle eläkkeelle on asetettu eläkekatto. Eläkekatolla tarkoitetaan yleensä rajaa, joka toimii maksettavan eläkkeen ylärajana. Yleisimmin eläkekattotavoitetta on toteutettu asettamalla työansioon palkkaraja, jonka ylittävältä osalta eläkettä ei kerry. Useimmissa maissa lakisääteisestä työeläkejärjestelmästä karttuvaa eläkettä rajoittava eläkepalkkakatto on noin 1 2 kertaa maan keskipalkan suuruinen. Esimerkiksi Ruotsissa eläkekatto on 4 190 euroa/kk ja Norjassa 6 400 euroa/kk (v. 2009). Eläkekatto on käytössä myös mm. Iso- Britanniassa, Itävallassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Useissa aikaisemmissa selvityksissä eläkekatto on tyrmätty suomalaiseen työeläkejärjestelmään sopimattomana keinona. Ihmetystä kuitenkin herättää, että lukuisat länsimaat ovat ottaneet eläkekaton käyttöön. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä työeläkejärjestelmän mahdollistavan ylisuurien eläkkeiden ja niistä palkansaajille aiheutuvien kohtuuttomien kustannusten kohtuullistamiseksi? Helsingissä 13 päivänä elokuuta 2013 Pauliina Viitamies /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauliina Viitamiehen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 696/2013 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä työeläkejärjestelmän mahdollistavan ylisuurien eläkkeiden ja niistä palkansaajille aiheutuvien kohtuuttomien kustannusten kohtuullistamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomen lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä eläkettä karttuu samalla periaatteella kaikille ansiotasosta riippumatta. Eläkettä karttuu niiden ansiotulojen perusteella, joista peritään vakuutusmaksut. Työeläkevakuutus ilmentää vakuutusperiaatetta: korkeamman eläkkeen vastineeksi on aikanaan maksettu enemmän työeläkevakuutusmaksuja. Eläkkeen perusteena oleville ansioille tai eläkkeen euromäärälle ei ole asetettu ylärajaa. Työeläkejärjestelmään on alusta asti kuulunut se, että työntekijöiden ansaitseman eläkkeen määrää ei leikata käyttämällä eläkekattoa. Eläketurvakeskus teki sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä laajan selvityksen eläkekatosta vuonna 2009 (Eläketurvakeskuksen katsauksia 2009:14). Selvitys sisälsi muun muassa kansainvälistä vertailua eri maiden eläkekattomalleista sekä arviointia mahdollisen eläkekaton vaikutuksista suomalaiseen työeläkejärjestelmään. Tuolloin päädyttiin selvityksen perusteella siihen, että suomalaisessa työeläkejärjestelmässä ei ole tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön eläkekattoa. Kuten kysymyksessä on mainittu, eläkekattoja on käytössä muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Eri maissa eläkekaton sovellutukset ja katolle asetetut rajat vaihtelevat. Yleensä eläkekatto on toteutettu eläkepalkkakattona eli eläkkeen perusteena oleville ansioille on määritelty yläraja, jonka ylittävästä tulon osasta ei kartu eläkettä. Yleensä eläkepalkkakaton ylittävän ansion osalta ei peritä vakuutusmaksuja. Vertailtaessa eri maiden eläkekattomalleja on syytä huomioida se, että eri maiden eläkejärjestelmien rakenteet poikkeavat toisistaan. Eläkekatto on yleinen lakisääteisissä eläkejärjestelmissä, mutta ammatillisissa ja yksityisissä eläkejärjestelmissä katot ovat harvinaisia. Missään maassa ei ole käytössä kaikkia eläkkeitä koskevaa kattoa. OECD:n teettämän tutkimuksen perusteella lakisääteisissä tai julkisissa järjestelmissä käytössä oleva eläkekatto ei estä hyvätuloisten korkeampia eläkkeitä, vaan ne kanavoituvat maksettaviksi muiden järjestelyjen kautta. Sosiaalipolitiikan tutkimusten mukaan tasaisimmat tuloerot ovat sellaisissa maissa, joissa lakisääteisten eläkejärjestelmien laajuus, korvaavuus ja kattavuus ovat hyviä. Suomen työeläkejärjestelmän ominaispiirteenä on lakisääteisen järjestelmän kattavuus. Lakisääteisen työeläkkeen tarkoituksena on turvata riittävän hyvä kulutustason jatkuvuus eläkkeelle jäädessä. Monissa muissa maissa vastaava eläketurvan taso saavutetaan vasta ammatillisilla lisäeläkkeillä. Suomessa yksilöllisillä lisäeläkkeillä on ollut perinteisesti vain lakisääteistä eläkejärjestelmää täydentävä rooli. Jos Suomessa otettaisiin käyttöön eläkekatto, lakisääteisiä eläkkeitä täydentämään hankittaisiin todennäköisesti entistä enemmän yksityisiä 2
Ministerin vastaus KK 696/2013 vp Pauliina Viitamies /sd lisäeläkkeitä. Eläkekatto ei siten estäisi hyvätuloisten korkeita eläkkeitä, vaan ne kanavoituisivat maksettavaksi muuta kautta. Kaikkein korkeimmat eläkkeet syntyvät sekä korkeista ansiotuloista että muista erilaisista korvauksista, kuten johtajasopimuksessa määritellyistä lisäeduista. Työeläkejärjestelmän eläkekatolla ei voitaisi vaikuttaa näihin lisäetuihin. Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan korkeita työeläkkeitä on Suomessa verraten vähän ja pieniä eläkkeitä paljon. Jos eläkekaton haluttaisiin koskevan edes jossain määrin merkittävää eläkkeensaajien joukkoa, olisi eläkekatto asetettava melko matalalle tasolle. Eläkekatto voitaisiin ulottaa koskemaan vain tulevaisuudessa karttuvia eläkkeitä, koska jo ansaitut työeläkkeet kuuluvat perustuslaissa säädetyn omaisuuden suojan piiriin. Eläkekatosta olisi odotettavissa kustannussäästöä vasta vuosikymmenien päästä. Jos eläkekatto toteutettaisiin eläkepalkkakattona, vakuutusmaksutulo pienenisi välittömästi eläkekaton voimaan tullessa. Maksussa olevien eläkkeiden rahoitustasapaino heikkenisi ja niiden rahoittamiseksi kaikkien työnantajien ja työntekijöiden maksamaa eläkevakuutusmaksua olisi nostettava. Tämä merkitsisi sitä, että nyt työelämässä olevat ja työelämään tulevat joutuisivat maksamaan nykyistä ja ennakoitua suurempaa työeläkevakuutusmaksua. Eläkekatto myös monimutkaistaisi eläkejärjestelmän toimeenpanoa ja nostaisi työeläkejärjestelmän hoitokuluja. Hoitokulut nousisivat, koska jokaisen vakuutetun tuloja ja tulorajojen ylittymistä tulisi seurata. Lisäksi muutos edellyttäisi merkittäviä rekisterimuutoksia. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan työeläkepolitiikka koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan työeläkejärjestelmän uudistuksesta, joka tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Uudistustyön pohjaksi tämän vuoden loppuun mennessä toteutetaan selvitys nykyisen eläkejärjestelmän vaikutuksista ja kestävyydestä, jonka pohjalta työeläkejärjestelmän uudistuksesta päätetään. Neuvottelujen kohteena on myös eläkkeiden karttuminen. Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 696/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Pauliina Viitamies /sd: Vad tänker regeringen göra för att de alltför höga pensionerna som arbetspensionssystemet tillåter och de oskäliga kostnader som dessa innebär för löntagarna ska bli mer skäliga? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I Finlands lagstadgade arbetspensionssystem intjänas pensionen enligt samma principer för alla oberoende av inkomstnivå. Pensionen intjänas på basis av de förvärvsinkomster för vilka det tas ut försäkringsavgifter. Arbetspensionsförsäkringen avspeglar försäkringsprincipen: för en i proportion högre pension har det i tiderna betalats mer i pensionsförsäkringsavgifter. Det har inte satts någon övre gräns för den inkomst som ligger till grund för pensionen eller för pensionsbeloppet i euro. Inom arbetspensionssystemet har det ända från början gällt att den pension som arbetstagarna har tjänat in inte ska begränsas med pensionstak. På begäran av social- och hälsovårdsministeriet genomförde Pensionsskyddscentralen 2009 en omfattande utredning om pensionstak (Pensionsskyddscentralens översikter 2009:14). I utredningen ingick bland annat en internationell jämförelse mellan modellerna för pensionstak i olika länder och en bedömning av följderna av ett eventuellt pensionstak för det finländska arbetspensionssystemet. Med stöd av utredningen kom man då fram till att det inte är ändamålsenligt att införa ett pensionstak i det finländska arbetspensionssystemet. Såsom det anges i utredningen finns det pensionstak i bland annat Sverige, Norge, Storbritannien, Tyskland och Förenta staterna. Tillämpningarna och begränsningarna i fråga om pensionstaket varierar i olika länder. I allmänhet tilllämpas ett pensionslönetak, dvs. en angiven övre gräns för den inkomst som ligger till grund för pensionen och på den inkomst som överskrider denna gräns intjänas ingen pension. Vanligen tas ingen pensionsavgift ut för den inkomst som överskrider pensionslönetaket. I jämförelsen mellan modellerna för pensionstak i olika länder bör man beakta att pensionssystemen är uppbyggda på olika sätt i länderna. I lagstadgade pensionssystem är det vanligt med pensionstak, men i yrkesrelaterade och privata pensionssystem är tak sällsynta. Inget land har tak som omfattar alla pensioner. Enligt en undersökning som OECD låtit utföra förhindrar pensionstak inom lagstadgade eller offentliga system inte höga pensioner bland dem med goda inkomster, utan betalningen av pensionerna kanaliseras till andra system. Enligt socialpolitiska undersökningar är inkomstfördelningen jämnast i länder där det lagstadgade pensionssystemets omfattning och ersättnings- och täckningsgrad ligger på en god nivå. Utmärkande för Finlands arbetspensionssystem är att det lagstadgade systemet är heltäckande. Syftet med den lagstadgade arbetspensionen är att trygga en kontinuerlig och acceptabel konsumtionsnivå hos pensionärer. I många andra länder uppnås motsvarande nivå på pensionsskyddet bara med hjälp av yrkesrelaterade tillläggspensioner. I Finland har individuella tillläggspensioner av tradition bara haft rollen som 4
Ministerns svar KK 696/2013 vp Pauliina Viitamies /sd komplement till det lagstadgade pensionssystemet. Om man i Finland inför ett pensionstak, kommer de lagstadgade pensionerna förmodligen att kompletteras med allt fler privata tilläggspensioner. Pensionstaket skulle således inte förhindra höga pensioner bland välavlönade, utan betalningen av pensionerna kanaliseras i så fall till andra system. De allra högsta pensionerna beror på dels höga förvärvsinkomster, dels andra ersättningar av olika slag, såsom de tilläggsförmåner som ingår i direktörsavtalen. Tilläggsförmånerna kan inte påverkas genom att man fastställer ett tak för arbetspensionen. Enligt Pensionsskyddscentralens utredning finns det förhållandevis få höga och många låga pensioner i vårt land. Om man vill att pensionstaket ska omfatta en åtminstone någorlunda relevant mängd pensionstagare, krävs det att taket sätts tämligen lågt. Om ett pensionstak införs, kan det gälla bara de pensioner som intjänas i framtiden, eftersom redan intjänade arbetspensioner omfattas av det egendomsskydd som föreskrivs i grundlagen. Ett pensionstak skulle leda till kostnadsbesparingar först efter många årtionden. Om pensionstaket införs som ett pensionslönetak, innebär det att inkomsten av försäkringsavgifterna omedelbart minskar när pensionstaket börjar gälla. I fråga om de löpande pensionerna skulle den finansiella balansen rubbas och för att finansiera pensionerna måste man höja den pensionsförsäkringsavgift som betalas av alla arbetsgivare och arbetstagare. Med andra ord skulle införandet av ett pensionstak medföra att de som nu är och de som senare kommer ut i arbetslivet blir tvungna att betala arbetspensionsavgifter som är högre än vad nu är fallet och högre än vad de räknat med. Ett pensionstak skulle också komplicera pensionssystemet och höja de administrativa kostnaderna för arbetspensionssystemet. Orsaken till höjningen är att man skulle tvingas följa upp inkomsterna för alla försäkrade och eventuella överskridningar av inkomstgränserna. Dessutom skulle det krävas betydande registerändringar. Enligt regeringsprogrammet för statsminister Jyrki Katainen ska frågor som gäller arbetspensionspolitiken förberedas i samarbete med de centrala arbetsmarknadsorganisationerna. Arbetsmarknadsorganisationerna har förbundit sig att förhandla om en reform av arbetspensionssystemet och tanken är att reformen ska träda i kraft i början av 2017. Före utgången av detta år kommer man att genomföra en utredning om effekterna och hållbarheten när det gäller det nuvarande pensionssystemet. Utredningen ska ligga till grund för reformarbetet och utifrån den fattas besluten om reformen av arbetspensionssystemet. Förhandlingar ska föras också om intjänandet av pensioner. Helsingfors den 3 september 2013 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 5