PSYKIATRISEN HOIDON ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2016 (Luonnos 23.9.2015)

Näyttötutkinnon perusteet PSYKIATRISEN HOIDON ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2016 (Luonnos 23.9.2015) Määräys xx /011 /2016 Määräykset ja ohjeet 2016:xx

S I S Ä L T Ö l Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen 3 II Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset 3 ja osaamisen arviointi 1 Mielenterveys- ja päihdetyössä toimiminen 4 2 Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmien käyttäminen 9 3 Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö 13 4 Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyö 16 5 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta 20 6 Tutkinnon osa toisesta erikoisammattitutkinnosta 20 III Tutkintoa koskevat muut määräykset 20 Liite Tutkinnon kuvaus 21 2

I PSYKIATRISEN HOIDON ERIKOISAMMATTITUTKINNON OSAT JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon valinnaiset tutkinnon osat on laadittu siten, että niiden suorittaminen edellyttää tutkinnon suorittajalta psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon pakollisten tutkinnon osien sisällön hallintaa. Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto muodostuu kahdesta pakollisesta tutkinnon osasta (1 2) ja kahdesta valinnaisesta tutkinnon osasta (3 6). Vähintään toisen valinnaisen tutkinnon osan on oltava tutkinnon osa 3 tai 4. voi valita myös enemmän tutkinnon osia. PSYKIATRISEN HOIDON ERIKOISAMMATTITUTKINTO Pakolliset tutkinnon osat: 1. Mielenterveys- ja päihdetyössä toimiminen 2. Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmien käyttäminen Valinnaiset tutkinnon osat, joista tutkinnon suorittaja valitsee kaksi osaa. Vähintään yksi valinnainen tutkinnon osa on valittava kohdista 3 4. 3. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö 4. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyö 5. Tutkinnon osa ammattitutkinnosta 6. Tutkinnon osa toisesta erikoisammattitutkinnosta II PSYKIATRISEN HOIDON ERIKOISAMMATTITUTKINNON AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA OSAAMISEN ARVIOINTI Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset määrittävät, mitä tutkinnon suorittajan tulee osata suorittaessaan kyseistä tutkinnon osaa. Ammattitaidon osoittaminen -kohdassa määritellään, mitä tutkinnon suorittaja tekee osoittaakseen ammattitaitonsa. Tutkintotilaisuudessa osoitettava ammattitaito arvioidaan hyväksytyn suorituksen kriteerien mukaisesti. n ammattitaitoa arvioivat työnantajien, työntekijöiden ja opettajien edustajat, joilla on hyvä ammattitaito kyseisen näyttötutkinnon alalta. 3

1. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TOIMIMINEN Ammattitaitovaatimukset osaa noudattaa mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavia säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita suunnitella vastuualueensa työtehtävät toimia mielenterveys- ja päihdetyön eettisten periaatteiden mukaisesti käyttää mielenterveys- ja päihdetyön tietoperustaa ammatillisessa toiminnassaan edistää mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä ehkäistä mielenterveys- ja päihdehäiriöitä toimia mielenterveys- ja päihdetyön palvelujärjestelmässä huolehtia työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista kehittää omaa työtään, työyksikkönsä ja työyhteisönsä toimintaa. Ammattitaidon osoittaminen osoittaa ammattitaitonsa mielenterveys- ja päihdetyössä toimimisessa aidoissa työelämän tilanteissa ehkäisevän, hoitavan tai kuntouttavan mielenterveys- ja päihdetyön yksiköissä. toimii ehkäisevän, hoitavan tai kuntouttavan mielenterveys- ja päihdetyön eri vaiheissa moniammatillisen työryhmän ja verkoston jäsenenä. osoittaa osaamisensa ammattitaitovaatimusten mukaisissa työtehtävissä. Siltä osin kuin vaadittava ammattitaito ei tule esiin käytännön työtehtävissä, ammattitaidon osoittamista voidaan täydentää haastattelussa ja työtehtäviin liittyvillä dokumenteilla. Hyväksytyn suorituksen kriteerit ammattitaitovaatimuksittain noudattaa mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavia säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Kansallisten säädösten ja suositusten mukaan toimiminen toimii mielenterveys- ja päihdetyön säädösten mukaisesti, esimerkiksi - Ehkäisevän päihdetyön laki - Alkoholilaki, Huumausainelaki, Tupakkalaki - Asetus opioidiriippuvaisten vierotus- ja korvaushoidon järjestämisestä eräillä lääkkeillä - Laki potilaan asemasta ja oikeuksista - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista - Lastensuojelulaki - Mielenterveyslaki ja -asetus - Päihdehuoltolaki ja asetus - Sosiaalihuoltolaki - Tartuntatautilaki - Vammaispalvelulaki ja - asetus - Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 4

tuntee mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavat suositukset (esim. Käypä hoito -suositukset, laatusuositukset) hyödyntää sosiaali- ja terveysalan viranomaisten (STM, THL) tuottamaa ajantasaista omaa työtään koskevaa tietoa Kansallisten ja kansainvälisten sopimusten ja suositusten mukaan toimiminen toimii mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavien kansallisten ja kansainvälisten sopimusten ja suositusten mukaisesti (kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, kansallinen huumeainestrategia kansallinen alkoholiohjelma, YK:n sopimukset, Euroopan alkoholiohjelma ja EU:n huumestrategia,) hyödyntää kansainvälisten yhteisöjen (OECD, WHO ) tuottamaa omaa työtään koskevaa tietoa. suunnittelee vastuualueensa työtehtävät. Oman työn suunnittelu toimii mielenterveys- ja päihdetyössä ammatillisesti, asiakaslähtöisesti ja suunnitelmallisesti tarkentaa suunnitelmaansa asiakkaan hoitoprosessin edetessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheistensä sekä moniammatillisen verkoston kanssa. toimii mielenterveys- ja päihdetyön eettisten periaatteiden mukaisesti. Mielenterveys- ja päihdetyön arvojen ja eettisten periaatteiden mukaan toimiminen toimii työssään mielenterveys- ja päihdetyön eettisten periaatteiden ja arvojen mukaisesti (esim. ETENE) reflektoi kriittisesti omaa ajatteluaan ja ammatillista toimintaansa ohjaavia arvoja, asenteita, ihmiskäsitystä ja lähestymistapaa ottaa huomioon toiminnassaan ammatillisesti asiakkaiden erilaiset elämänkatsomukset ja vakaumukset kuvaa yhteiskunnallisten päätösten ja valintojen vaikutuksia kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen pohtii mielenterveys- ja päihdetyön erityispiirteitä (esim. itsemääräämisoikeus, tahdosta riippumaton hoito, lastensuojelu). käyttää mielenterveys- ja päihdetyön tietoperustaa ammatillisessa toiminnassaan. Mielenterveys- ja päihdetyön tietoperustan hallinta hyödyntää tietoa terveyden edistämisestä ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista perustelee toimintaansa tiedolla asiakkaiden/potilaiden elämänvaiheiden erityispiirteillä perustelee toimintaansa tiedolla psyykkisestä itsesäätelystä 5

perustelee toimintaansa tiedolla yhteistyösuhteen erityispiirteistä ja niihin vaikuttavista tekijöillä perustelee toimintaansa kansallisella ja kansainvälisellä, näyttöön perustuvalla tiedolla mielenterveys- ja päihdehäiriöistä ja niiden hoidosta. neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt. mielialahäiriöt. persoonallisuushäiriöt. psykoottiset häiriöt. neuropsykiatriset häiriöt. fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät käyttäytymisoireyhtymät. elimelliset aivo-oireyhtymät. päihteisiin liittyvät häiriöt tunnistaa ja ottaa toiminnassaan huomioon asiakkaan mahdolliset yhtäaikaiset häiriöt ja sairaudet (monidiagnostiikka) perustelee toimintaansa tiedolla mielenterveys- ja päihdekuntoutuksesta. edistää mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä ehkäisee mielenterveys- ja päihdehäiriöitä. Edistävässä ja ehkäisevässä mielenterveys- ja päihdetyössä toimiminen perustelee toimintaansa tiedolla mielenterveydestä ja päihteiden vaikutuksista selvittää asiakkaan voimavaroja tarvittavin menetelmin hyödyntää tietoa osana palvelutarpeen arviointia vahvistaa asiakkaan voimavaroja tunnistaa asiakkaan mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä ja arvioi tuen tarvetta tunnistaa erilaisia kriisejä (kehityskriisi, elämäntilannekriisi, traumaattinen kriisi), tunnistaa kriisin vaiheen ja tukee asiakasta luontaisessa kriisiprosessissa käyttää tarvittaessa varhaisen puuttumisen menetelmiä. toimii mielenterveys- ja päihdetyön palvelujärjestelmässä. Palvelujärjestelmää ohjaavien säädösten ja suositusten tunteminen tuntee palvelujen järjestämistä ohjaavien säädösten keskeiset sisällöt: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet Erikoissairaanhoitolaki Kansanterveyslaki 6

Palvelujärjestelmässä toimiminen Laki valtion mielisairaaloista Terveydenhuoltolaki (mm. hoitotakuu) Raittiuslaki toimii alueellisten hoito-ohjelmien mukaisesti kuvaa kansallisen, alueellisen ja paikallisen palvelujärjestelmän ja tunnistaa toimintayksikkönsä paikan ja perustehtävän verkostossa ohjaa asiakasta tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin (perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi, erikoissairaanhoito, yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen tarjoamat palvelut asiakkaalle ja omaisille). huolehtii työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Toimintaympäristön turvallisuudesta huolehtiminen ennakoi toimintaympäristön turvallisuusriskejä toimii työturvallisuutta edistäen ja noudattaa työturvallisuuslakia ja työpaikan ohjeita ja sääntöjä luo kunnioittavalla asennoitumisellaan turvallista ilmapiiriä työ- ja potilasyhteisössä työskentelee yksin, työparin tai työryhmän kanssa toimintaympäristön turvallisuuden edellyttämällä tavalla Uhka-, väkivalta- ja kriisitilanteissa toimiminen Omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen tunnistaa /ottaa puheeksi väkivallan uhan mahdollisuuden asiakkaan ja hänen läheisensä elämäntilanteessa ennakoi ja ennaltaehkäisee uhka-, väkivalta- ja kriisitilanteiden syntymistä tunnistaa ja ymmärtää oman toimintansa vaikutuksen uhka-, väkivalta- ja kriisitilanteissa toimii vastuullisesti uhka-, väkivalta- ja kriisitilanteissa käyttää toimintaympäristössä käytössä olevaa hälytysjärjestelmää käyttää tarvittaessa fyysistä rajoittamista ja pakkoa hoidollisena toimenpiteenä tietää esimiehen ja työntekijän velvollisuudet uhka-, väkivalta- ja kriisitilanteiden jälkiselvittelyssä vastaa omalta osaltaan uhka-, väkivalta- ja kriisitilanteiden jälkiselvittelystä, purkamisesta ja raportoinnista huolehtii kokonaisvaltaisesti hyvinvoinnistaan ja hyödyntää omia voimavarojaan tunnistaa työnsä kuormittavat tekijät ja edistää osaltaan niiden purkumahdollisuuksia työyhteisössä perustelee ja käyttää mentorointia ja työnohjausta omassa työssään ja ammatillisessa kasvussa. 7

kehittää omaa työtään, työyksikkönsä ja työyhteisönsä toimintaa. Oman työn, työyksikön ja työyhteisön toiminnan kehittäminen arvioi ja perustelee omaa toimintaansa ja ratkaisujaan, arvioi voimavaransa ja kehittymistarpeensa osallistuu osaltaan työyhteisön kehittämistyöhön toimii taloudellisesti, tuloksellisesti ja johtaa itseään tuntee vastuunsa ja velvollisuutensa työntekijänä kehittää työelämätaitojaan perustelee ja kehittää työtään kansallisella ja kansainvälisellä näyttöön perustuvalla tiedolla arvioi ja kehittää työyksikkönsä palveluiden laatua sekä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa toteuttaa vertaisarviointia edistää työyhteisönsä yhteistoimintaa toimi ammattinsa kestävän kehityksen, ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti käyttää sujuvasti tieto- ja viestintäteknologiaa. 8

2. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN MENETELMIEN KÄYTTÄMINEN Ammattitaitovaatimukset osaa toimia hoito- ja kuntoutusprosessissa käyttää mielenterveys- ja päihdetyön menetelmiä toimia moniammatillisessa yhteistyössä oman alansa asiantuntijana ammatillisen viestinnän. Ammattitaidon osoittaminen osoittaa ammattitaitonsa mielenterveys- ja päihdetyön menetelmien käyttämisessä aidoissa työelämän tilanteissa ehkäisevän, hoitavan tai kuntouttavan mielenterveysja päihdetyön yksiköissä. toimii ehkäisevän, hoitavan tai kuntouttavan mielenterveys- ja päihdetyön eri vaiheissa moniammatillisen työryhmän ja verkoston jäsenenä. osoittaa osaamisensa ammattitaitovaatimusten mukaisissa työtehtävissä. Siltä osin kuin vaadittava ammattitaito ei tule esiin käytännön työtehtävissä, ammattitaidon osoittamista voidaan täydentää haastattelussa ja dokumenteilla. Hyväksytyn suorituksen kriteerit ammattitaitovaatimuksittain toimii hoito- ja kuntoutusprosessissa. Hoito- ja kuntoutusprosessissa toiminen yhteistyössä asiakkaan/potilaan, perheen ja moniammatillisen työryhmän kanssa suunnittelee työtään ottaen huomioon asiakkaan/potilaan hoito- ja kuntoutusprosessin tavoitteet arvioi asiakkaan/potilaan ja perheen toimintakykyä, voimavaroja ja muutosvalmiutta keskustelee asiakkaan/potilaan voimavaroista ja hyvinvointia tukevista tekijöistä käyttää monipuolisia tiedonkeruumenetelmiä hoidon/kuntoutuksen tarpeen arvioinnin perustana, esimerkiksi aikaisemmat asiakirjat, havainnointi, haastattelu, mittarit ja testit, konsultointi huolehtii asiakkaan/potilaan ja perheen osallistumisesta hoidon ja kuntoutuksen tarpeen määrittelyyn vastaa osaltaan hoito- tai kuntoutusneuvottelun järjestelyistä laatii tavoitteellisen ja realistisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman yhteistyössä asiakkaan/potilaan, perheen ja moniammatillisen työryhmän kanssa valitsee tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisia ja asiakkaalle soveltuvia menetelmiä ja 9

palvelumuotoja ohjaa ja tukee asiakasta/potilasta hoito- ja kuntoutussuunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa arvioi tavoitteiden saavuttamista, menetelmien ja palvelujen soveltuvuutta ja vaikuttavuutta arvioi omaa toimintaansa ja yhteistyötä hoito- ja kuntoutusprosessissa käyttää potilastietojärjestelmiä sujuvasti hoito- ja kuntoutusprosessissa hallitsee tarkoituksenmukaisen, asiallisen ja asiakas/potilaslähtöisen kirjaamisen. käyttää mielenterveys- ja päihdetyön menetelmiä. toimii yhteistyösuhteessa asiakkaan/potilaan kanssa perustelee toimintaansa tiedolla yhteistyösuhteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ohjaa ja ylläpitää yhteistyösuhdetta prosessina, jossa on aloitus-, työskentely- ja lopetusvaihe perustaa toimintansa dialogisuuteen soveltaa ammatillisessa kohtaamisessa tietoaan yhteistyösuhteen erilaisista ilmiöistä esimerkiksi distanssi, transferenssi- ja vastatunteet, vastarinta, defenssit kuvaa yhteistyösuhteen taustalla olevia erilaisia lähestymistapoja ja soveltaa niitä perustellusti käyttää erilaisia hoidollisen keskustelun menetelmiä käyttää psykoedukaatiota ohjatessaan, neuvoessaan ja opettaessaan asiakasta/potilasta ja perhettä (ohjaus, neuvonta ja opetus (psykoedukaatio) käyttää motivoivaa haastattelua tukiessaan asiakasta/potilasta, perhettä muutos-/kuntoutumisprosessissa (motivoiva haastattelu) käyttää yhteistyösuhteessa muita asiakkaalle/potilaalle soveltuvia menetelmiä (esimerkiksi toiminnalliset menetelmät, sukupuu, jana, videointi, hoidolliset retket, taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan eri muotojen hyödyntäminen, rentoutus) Ryhmä- ja yhteisöhoidon toteuttaminen suunnittelee, ohjaa ja arvioi hoidollista ryhmää yksin, yhdessä ammattilaisen tai kokemusasiantuntijan kanssa perustelee toimintaansa tiedolla hoidollisista ryhmistä, ryhmäilmiöistä ja -prosesseista osaa valita ryhmän tavoitteen saavuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisen toteuttamistavan (avoimet ja suljetut ryhmät, keskustelu-, luovat ja toiminnalliset ryhmät, teknologian hyödyntäminen) osaa toimia yhteisöhoidon periaatteiden mukaisesti 10

Yhteistyössä toimiminen potilaan / asiakkaan perheen ja/tai hänen lähiverkostonsa kanssa käyttää erilaisia tiedonkeruumenetelmiä perheen ja lähiverkoston tilanteen selvittämiseksi ottaa työssään huomioon asiakkaan kokemus- ja kulttuuritaustan merkityksen arvioi perheen /lähiverkoston jäsenten hoidon / kuntoutuksen tarpeita ja voimavaroja osana kokonaisuutta valitsee perustellusti toimintatapansa ja työmenetelmänsä perheen / lähiverkoston tukemiseksi / auttamiseksi sovittujen tavoitteiden suuntaisesti arvioi säännöllisesti yhteistyön sisältöä, toimivuutta ja vaikuttavuutta Asiakkaan / potilaan ohjaaminen ja tukeminen itsehoidossa Kriisi- ja traumatyön periaatteiden mukaisesti toimiminen Asiakkaan/potilaan lääkehoidon toteuttaminen tukee asiakkaan/potilaan itsehoitoa ohjaa asiakasta / potilasta käyttämään itsehoitoa tukevia palveluja käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa kuten mielenterveys- ja päihdetyön verkkopalveluja, asiakkaan/potilaan omahoidon ja kuntoutuksen tukena tunnistaa ja arvioi asiakkaan / potilaan kriisi- ja traumatyön tarvetta soveltaa kriisi- ja traumatyön periaatteita kohdatessaan kriisissä olevat tai traumatisoituneen asiakkaan / potilaan tukee asiakasta / potilasta soveltuvin menetelmin kriisin eri vaiheissa ohjaa tarvittaessa kriisi- ja traumatyön erityispalveluihin (kuten psykososiaalinen tuki) tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja noudattaa säädösten mukaisia työyhteisökohtaisia lääkehoidon toteuttamisen periaatteita ja lääkehoitosuunnitelmaa (voimassa oleva Turvallinen lääkehoito-opas) hallitsee lääkehoidon terminologian ja turvalliset lääkkeenantotavat ammattipätevyytensä mukaisesti pitää yllä lääkehoidon osaamistaan ottaa selvää asiakkaan/potilaan lääkkeiden vaikutuksista ja yhteisvaikutuksista, tunnistaa yleisimmät haitta- ja sivuvaikutukset sekä väärinkäytön ilmiöt toteuttaa turvallisesti lääkehoitoa seuraa, arvioi ja raportoi lääkehoitoa ammattipätevyytensä mukaisesti neuvoo ja ohjaa asiakasta/potilasta ja hänen läheisiään turvallisesti ja ammattipätevyytensä mukaisesti lääkkeiden käytössä ja lääkehoidon toteutukseen liittyvissä kysymyksissä motivoi asiakasta/potilasta tarpeenmukaiseen ja turvalliseen lääkehoitoon osana hoito- ja kuntoutusprosessia 11

Asiakkaan/potilaan perushoidon toteuttaminen ohjaa, seuraa ja toteuttaa asiakkaan/potilaan somaattisiin sairauksiin liittyvää hoitoa tekee perushoidollisia mittauksia ja toimenpiteitä ammattipätevyytensä mukaisesti tuntee infektiosairauksien varotoimet ja toimii niiden mukaisesti havainnoi, arvioi ja toteuttaa tarpeen mukaan asiakkaan/potilaan ihon ja hygienian hoitoa (ml. suun ja jalkojen terveydenhoito), nestetasapainoa, ravitsemusta, eritystoimintaa lepoa ja liikuntaa. toimii moniammatillisessa yhteistyössä oman alansa asiantuntijana. Työryhmän jäsenenä toimiminen hyödyntää työryhmää ja konsultoi muita asiantuntijoita toimii oman vastuualueensa asiantuntijana käyttää reflektointia työryhmätyöskentelyssä Moniammatillisessa yhteistyöverkostossa työskentely hyödyntää palvelujärjestelmässä olevien asiantuntijoiden osaamista tuo aktiivisesti omaa osaamistaan verkoston käyttöön hallitsee verkostopalaverin toteuttamisen koollekutsumisesta yhteenvedon tekemiseen. osaa ammatillisen viestinnän. Ammatillinen viestintä hallitsee ammatillisen vuorovaikutuksen ja kommunikaatiotaidot toimii voimassaolevien salassapito- ja vaitiolovelvollisuussäädösten mukaisesti ja ottaa huomioon mahdolliset työyhteisön antamat tarkentavat toimintaohjeet erottaa työ- ja yksityisroolin sosiaalisen median käytössä hallitsee asiakas-/potilastyön ammatillisen dokumentoinnin ja tiedottamisen (oleellinen, tiivistetty tieto, salassapitosäännökset). 12

3. LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ Ammattitaitovaatimukset osaa toimia asiantuntijana lasten ja nuorten mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämisessä ottaa työssään huomioon lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön tietoperustan. Ammattitaidon osoittaminen osoittaa ammattitaitonsa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyössä toimimalla aidoissa työelämän tilanteissa ehkäisevän, hoitavan tai kuntouttavan lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön yksiköissä. toimii ehkäisevän, hoitavan tai kuntouttavan mielenterveys- ja päihdetyön eri vaiheissa moniammatillisen työryhmän ja verkoston jäsenenä. osoittaa osaamisensa ammattitaitovaatimusten mukaisissa työtehtävissä. Siltä osin kuin vaadittava ammattitaito ei tule esiin käytännön työtehtävissä, ammattitaidon osoittamista voidaan täydentää haastattelussa ja dokumenteilla. Hyväksytyn suorituksen kriteerit ammattitaitovaatimuksittain edistää toiminnallaan lasten ja nuorten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä. Lasten ja nuorten mielenterveyteen ja päihteettömyyteen vaikuttavien tekijöiden huomioon ottaminen tunnistaa lasten ja nuorten mielenterveyteen vaikuttavia myönteisiä ja kielteisiä tekijöitä ja ottaa ne huomioon toiminnassaan tunnistaa lasten ja nuorten päihteiden käyttöön ja päihderiippuvuuteen altistavia tekijöitä ja ottaa ne huomioon toiminnassaan suunnittelee ja käyttää monipuolisia ja asiakaslähtöisiä työmenetelmiä lasten ja nuorten mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämisessä. ottaa työssään huomioon lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön tietoperustan. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelee ja laatii yksilöllisen hoito-/kuntoutustyön suunnitelman yhteistyössä lapsen tai nuoren sekä hänen perheensä / lähiverkoston kanssa 13

tietoperustan hallinta perustelee toimintaansa näyttöön perustuvalla tiedolla lasten ja nuorten kiintymyssuhdehäiriöistä, traumatisoitumisesta ja mielenterveys- ja päihdehäiriöistä perustelee toimintaansa tiedolla erilaisista terapeuttisista viitekehyksistä ja luovan toiminnan menetelmistä perustelee kattavasti toimintaansa tiedolla kuntoutuksen eri muodoista ja menetelmistä toimii ajantasaisen ja voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti (mielenterveyslaki, lastensuojelulaki, itsemääräämisoikeus, potilaslaki, jne.) toimii työssään asiakaslähtöisesti eettisten periaatteiden ja arvojen mukaan perustelee toimintaansa tiedolla lapsen, nuoren ja perheen kehitysvaiheesta arvioi monipuolisesti lapsen ja nuoren hoidon / kuntoutuksen tarvetta ja puuttuu hyvinvointia vaarantaviin tekijöihin toteuttaa ja arvioi hoito- ja kuntoutusprosessia yhteistyössä lapsen tai nuoren sekä hänen perheensä / lähiverkoston kanssa Ammatillisessa vuorovaikutuksessa toimiminen lapsen ja nuoren kanssa Perheen kanssa toimiminen havainnoi lapsen/nuoren ulkoista olemusta, kehitystasoa, ihmissuhteita ja vuorovaikutusta, mielialaa, tunnetiloja ja ajatussisältöjä tunnistaa lapsen/nuoren traumatisoitumisen, psyykkiset oireet ja päihdehäiriöt puuttuu aktiivisesti lapsen/nuoren oireiluun huomioiden kehitysvaiheen huomioi lapsen/nuoren kyvyn vuorovaikutukseen ja käyttää työssään erilaisia menetelmiä lapsen/nuoren ohjaamisessa ja ilmaisun tukemisessa käsittelee lapsen/nuoren tunteita yhdessä hänen kanssaan toimii provosoitumatta erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimii hyvän huomaajana, ilon korostajana ja toivon ylläpitäjänä toimii samaistumisen mallina lapselle/nuorelle soveltaa yksilövastuisen hoitotyön periaatteita yhteistyösuhteessa lapsen/nuoren kanssa. perustelee toimintaansa tiedolla perheen ja lähiverkoston merkityksestä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyössä kunnioittaa perheiden monimuotoisuutta toimii aktiivisesti yhteistyössä perheen ja lähiverkoston kanssa arvioi oman vastuualueensa mukaisesti perheen tilannetta ja lapsen/nuoren elinympäristön olosuhteita arvioi perheen ohjauksen, neuvonnan ja tuen tarvetta erilaisin menetelmin käyttää ohjauksessa, neuvonnassa ja tukemisessa 14

Lapsen ja nuoren lääkehoitoon osallistuminen Ryhmä- ja yhteisöhoidon toteuttaminen Palvelujärjestelmässä toiminen Moniammatillisessa verkostossa ja työryhmässä toimiminen tarkoituksenmukaisia menetelmiä ottaa tarvittaessa puheeksi lapsen/nuoren hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä kartoittaa ja vahvistaa monipuolisesti perheen voimavaroja tukee ja rohkaisee vanhempia kasvatustehtävässä perustelee toimintaansa tiedolla lapsen/nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyvistä biokemiallisista erityispiirteistä ja niiden vaikutuksista lääkehoitoon perustelee toimintaansa tiedolla lapsen/nuoren psyykenlääkkeiden vaikutuksista ja ei-toivotuista vaikutuksista toteuttaa, seuraa, arvioi ja raportoi turvallista lääkehoitoa ammattipätevyytensä mukaisesti ohjaa ja neuvoo lasta/nuorta ja hänen läheisiään turvallisen lääkehoidon toteuttamisessa pohtii omaa ajatteluaan lasten /nuorten lääkehoidosta ja perustelee lääkehoidon tarpeellisuuden osana lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä perustelee toimintaansa tiedolla ryhmä- ja yhteisöhoidon periaatteista soveltaa ryhmä- ja yhteisöhoidon menetelmiä osana lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä tukee lasta/ nuorta ryhmän ja yhteisön osallisuudessa ja sosiaalisissa suhteissa tukee lasta / nuorta vuorovaikutuksessa ja ristiriitojen ratkaisuissa perustelee toimintaansa tiedolla palvelujärjestelmästä ja tarjolla olevista tuki-, hoito- ja kuntoutusmenetelmistä määrittää oma yksikkönsä perustehtävän ja vastuun lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyössä sekä toimii palveluketjun mukaisesti ohjaa ja tukee lasta/ nuorta ja perhettä heidän tarpeisiinsa soveltuvien ja oikea-aikaisten palvelujen käytössä toimii yhteistyössä lapsen ja nuoren hoitoon / kuntoutukseen osallistuvien kuten koulun sekä muiden arjessa toimijoiden kanssa toimii vastuullisena työryhmän jäsenenä työnjaon mukaisesti ja hyödyntää työryhmän erilaisuutta ja osaamista käyttämällä mm. konsultointi, mentorointia ja työnohjausta toimii omahoitajana aktiivisesti lapsen ja nuoren tilanteen tuntijana moniammatillisessa yhteistyössä reflektoi työryhmässä työstä nousevia ajatuksia, tunteita ja ilmiötä ottaa vastaan ja antaa aktiivisesti palautetta työryhmän työskentelyn kehittämiseksi 15

Ammatillisuuden ylläpitäminen edistää luovuuden käyttöä omassa ja työryhmän työskentelyssä ja ongelmien ratkaisuissa pohtii omia arvojaan, asennettaan, osaamistaan ja työskentelyotettaan reflektoi oman elämäntilanteensa vaikutusta työskentelyynsä ja tunnistaa omat rajansa toimii itseohjautuvasti ja vastuullisesti sekä vastuuhenkilönä että alaisena arvioi, ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan vastuullisesti osallistuu aktiivisesti lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen arvioi realistisesti työnsä vaikuttavuutta, tuloksia ja laatua. 4. IKÄÄNTYNEIDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ Ammattitaitovaatimukset osaa hyödyntää ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyön tietoperustaa ammatillisessa toiminnassaan vahvistaa ikääntyneen voimavaroja, tunnistaa sosiaalisia ongelmia ja osaa varhaisen puuttumisen toteuttaa ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoa ja kuntoutusta edistää muistisairaan ikääntyneen hyvinvointia hyödyntää työssään palvelujärjestelmää arvioida ja kehittää omaa toimintaansa. Ammattitaidon osoittaminen osoittaa ammattitaitonsa ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyössä toimimisessa aidoissa työelämän tilanteissa psykogeriatrista työtä tekevissä yksiköissä. Tutkinnon suorittaja toimii ehkäisevän, hoitavan tai kuntouttavan mielenterveys- ja päihdetyön eri vaiheissa moniammatillisen työryhmän ja verkoston jäsenenä. osoittaa osaamisensa ammattitaitovaatimusten mukaisissa työtehtävissä. Siltä osin kuin vaadittava ammattitaito ei tule esiin käytännön työtehtävissä, ammattitaidon osoittamista voidaan täydentää haastattelussa ja dokumenteilla. 16

Hyväksytyn suorituksen kriteerit ammattitaitovaatimuksittain hyödyntää ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyön tietoperustaa ammatillisessa toiminnassaan. Ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyön etiikan ja tietoperustan hallinta kuvaa yhteiskunnassa vallalla olevia vanhuuskäsityksiä ja pohtii omaa asennettaan ikääntymiseen ja vanhuuteen pohtii eettisiä näkökulmia ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyössä perustelee toimintaansa tiedolla erilaisista teorioista, elämänkulusta ja vanhenemisesta kuvaa vanhenemisen vaikutuksia yksilön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn tunnistaa ikääntyneen päihteiden ja lääkkeiden väärinkäytön vaikutuksia perustelee toimintaansa tiedolla ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdehäiriöistä perustelee toimintaansa tiedolla terapeuttisista menetelmistä ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyössä. vahvistaa ikääntyneen voimavaroja, tunnistaa sosiaalisia ongelmia ja osaa varhaisen puuttumisen. Ikääntyneen voimavarojen vahvistaminen tunnistaa ikääntyneen yksilölliset, toimivat selviytymiskeinot ja -mallit ja hyödyntää niitä työssään ohjaa ja tukee ikääntynyttä kognitiivisten toimintojen ylläpitämisessä tukee työssään ikääntyneen osallisuutta Sosiaalisten ongelmien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen tunnistaa ikääntyneen turvattomuuden ja pelot ja puuttuu niihin asiakaslähtöisesti toimii ikääntyneen yksinäisyyden, syrjäytymisen tai sen uhan ennaltaehkäisemiseksi ennakoi ja ennaltaehkäisee ikääntyneen aggressiivista käyttäytymistä ja toimii ammatillisesti näissä tilanteissa huomioi kaltoinkohtelun sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan mahdollisuuden ja toimii tilanteissa ikääntyneen edun mukaisesti ottaa puheeksi ikääntyneen henkisen hyvinvoinnin ja mahdollisen päihdekäytön ja toimii näissä tilanteissa ikääntyneen hyvinvointia edistävällä tavalla. 17

toteuttaa ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoa ja kuntoutusta. Psykososiaalisen hoidon ja kuntoutuksen toteuttaminen kuvaa erilaisia psykososiaalisia hoito- ja kuntoutusmenetelmiä perustelee toimintaansa psykososiaalisen tuen merkityksestä ikääntyneen hoidossa ja kuntoutuksessa käyttää ja arvioi monipuolisesti psykososiaalisia menetelmiä ja niiden vaikutusta ikääntyneen toimintakykyyn tukee ja hoitaa ikääntynyttä vakavassa sairaudessa ja kuoleman lähestyessä Lääkehoidon toteuttaminen perustelee toimintaansa tiedolla ikääntyneiden turvallisen psyykenlääkehoidon erityispiirteistä ottaa selvää ikääntyneen asiakkaan/potilaan lääkkeiden vaikutuksista ja yhteisvaikutuksista, tunnistaa yleisimmät haitta- ja sivuvaikutukset sekä väärinkäytön ilmiöt toteuttaa turvallista lääkehoitoa ohjaa ikääntynyttä turvallisessa lääkkeiden käytössä ja lääkehoidon toteutuksessa Yhteistyö perheen ja verkostojen kanssa selvittää/kartoittaa ikääntyneen olemassa olevat perhe- ja lähiverkostot perustelee toimintaansa tiedolla omaisten ja läheisten merkityksestä ikääntyneen hyvinvoinnille ottaa perheen ja lähiverkoston mukaan ikääntyneen hoitoon antaa tietoa ja ohjaa perhettä ja lähiverkostoa ikääntyneen sairaudesta, hoidon/kuntoutuksen etenemisestä sekä sosiaalisen ja taloudellisen tuen hakemisesta huomioi omaishoitajan voimavarat tukee omaisia surutyössä. edistää muistisairaan ikääntyneen hyvinvointia. Muistisairaan hyvinvoinnin edistäminen perustelee toimintaansa tiedolla muistisairauksista ja niihin liittyvistä käyttäytymispiirteistä arvioi muistisairaan henkilön kokonaistilanteen ja toimintakyvyn sekä ottaa huomioon mielenterveys- ja päihdeongelmien mahdollisuuden perustelee toimintaansa tiedolla vuorovaikutuksen ja ilmapiirin merkityksestä muistisairaan hyvinvoinnille kohtaa muistisairaan henkilön arvostavasti ja yksilöllisesti edistää vuorovaikutuksellaan myönteistä ilmapiiriä 18

toteuttaa muistisairaan hoidon moniammatillisena yhteistyönä vahvistaa muistisairaan itsemääräämisoikeutta, omanarvontunnetta ja identiteettiä vahvistaa fyysistä turvallisuutta ja psyykkistä turvallisuuden tunnetta. hyödyntää työssään palvelujärjestelmää. Moniammatillisen yhteistyön tekeminen ja hoitoon ohjaus toimii moniammatillisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa perustelee toimintaansa tiedolla ikääntyneille suunnatuista palveluista tukee ja ohjaa ikääntynyttä tarkoituksenmukaisiin palveluihin tuntee vapaaehtoistyön toimijoita ja niiden tarjoamia palveluja ohjaa ikääntyneen hänelle soveltuvan vapaaehtoistoiminnan pariin. arvioi ja kehittää omaa toimintaansa. Oman toiminnan arviointi ja kehittäminen arvioi omaa toimintaansa rehellisesti ja realistisesti ja tietää omat voimavaransa ja jaksamisensa rajat huolehtii oma-aloitteisesti jaksamisestaan ja työturvallisuudestaan hyödyntää työssään työnohjausta, yhteisöllisistä vuorovaikutusta, koulutusta ja muita työhyvinvointia edistäviä menetelmiä huolehtii ammattitaitonsa ylläpidosta ja kehittämisestä säännöllisten kehittämiskeskustelujen ja koulutuksen avulla toimii työssään aloitteellisesti ja sisäisen yrittäjyyden mukaan kehittää ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyötä. 19

5. TUTKINNON OSA AMMATTITUTKINNOSTA Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammattialan osaamista täydentävä tai syventävä ammatillinen tutkinnon osa ammattitutkinnosta. Todistuksen tutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta, ja psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon tutkintotoimikunta tunnustaa tämän tutkinnon osan osaksi psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoa todistuksen perusteella. 6. TUTKINNON OSA TOISESTA ERIKOISAMMATTITUTKINNOSTA Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammattialan osaamista täydentävä tai syventävä ammatillinen tutkinnon osa toisesta erikoisammattitutkinnosta. Todistuksen tutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta, ja psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon tutkintotoimikunta tunnustaa tämän tutkinnon osan osaksi psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoa todistuksen perusteella. III TUTKINTOA KOSKEVAT MUUT MÄÄRÄYKSET Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista säädetään Opetushallituksen määräyksessä Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa (28/011/2015). 20

Liite: TUTKINNON KUVAUS Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto Tutkinnon perusteiden voimaantulopäivä xx.xx.2016 Tutkinnon muodostuminen Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto muodostuu kahdesta pakollisesta (tutkinnon osat 1-2) ja kahdesta valinnaisesta tutkinnon osasta (tutkinnon osat 3-6). Valinnaisista tutkinnon osista vähintään yhden tulee olla tutkinnon osista 3-4. Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon pakolliset tutkinnon osat ovat mielenterveys- ja päihdetyössä toimiminen sekä mielenterveys- ja päihdetyön menetelmien käyttäminen. Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnossa on neljä valinnaista tutkinnon osaa: - lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö - ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyö - tutkinnon osa ammattitutkinnosta - tutkinnon osa toisesta erikoisammattitutkinnosta Tutkinnon suorittaneen osaaminen Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon suorittaneen työ on osa mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntijatoimintaa sosiaali- ja terveysalalla. Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon suorittaneen työ perustuu eettisesti kestäviin periaatteisiin. Työskentely on asiakaslähtöistä ja ihmistä kunnioittavaa. Työssä tarvitaan alan lainsäädännön ja palvelujärjestelmien tuntemusta. Tutkinnon suorittanut hallitsee syvällisesti mielenterveys- ja päihdetyön työprosessin ja sen edellyttämät toimintatavat. Työssä painottuu ammatillinen, tavoitteellinen vuorovaikutus ja kyky kohdata asiakas/potilas ja hänen läheisensä terveyttä edistävässä, hoitavassa ja kuntouttavassa mielenterveys- ja päihdetyössä. Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon suorittanut toimii oman työnsä asiantuntijana ja kehittäjänä sekä pystyy toimimaan työyhteisössään erilaisissa vastuutehtävissä. Tutkinnon suorittanut osaa perustella työssään tekemänsä ratkaisut ja valinnat ja arvioida niiden vaikutuksia moniammatillisen työyhteisön jäsenenä. Tutkinnon suorittanut huolehtii työhyvinvoinnistaan ja käyttää työnohjausta sekä koulutusta työnsä tukena. Työn laadun kehittäminen edellyttää tutkinnon suorittaneelta kykyä ja halua oman ja työyhteisön toiminnan jatkuvaan arviointiin, itsensä kehittämiseen ja sisäiseen yrittäjyyteen. Valinnaisesta tutkinnon osasta riippuen tutkinnon suorittaja hallitsee lasten ja nuorten tai ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyön taikka muun mielenterveys- ja päihdetyöhön soveltuvan tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ammattitutkinnosta tai toisesta erikoisammattitutkinnosta. Työtehtäviä, joissa tutkinnon suorittanut voi toimia Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon suorittanut työskentelee erilaisissa mielenterveys- ja päihdetyön erityistä osaamista vaativissa tehtävissä sosiaali- ja terveysalalla. Työtä tehdään julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä yhteisöjen ylläpitämissä avo- ja laitospalveluissa. 21

Tutkintotodistuksen antajan nimi ja asema Tutkintotodistuksen antaa Opetushallituksen asettama tutkintotoimikunta. Tutkinnosta päättävän kansallisen/alueellisen viranomaisen nimi ja asema Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriön alainen keskusvirasto Tutkinnon taso (kansallinen tai kansainvälinen) ISCED 4 Arvosana-asteikko/hyväksymisvaatimukset Hyväksytty/hylätty Jatko-opintokelpoisuus Tutkinto tuottaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Säädösperusta Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 812/1998 Tutkintotodistuksen voi säädösten mukaan saada seuraavilla tavoilla Tutkinto suoritetaan osoittamalla tutkintotilaisuuksissa Opetushallituksen päättämissä tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito. Tarvittaessa järjestetään tutkintoon valmistavaa koulutusta. Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Pohjakoulutusvaatimukset Näyttötutkinnon suorittaminen on ammattitaidon hankkimistavasta riippumatonta. Tutkintoon osallistujalle ei ole asetettu muodollisia koulutusvaatimuksia. Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset on määritelty siten, että ne edellyttävät tutkinnon suorittajalta vähintään sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon tasoisia tietoja ja taitoja sekä lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja ja alan työkokemusta. 22