SELVITYS Pakollisen ympäristövakuutusjärjestelmän kehittäminen (SYKE:n raportti 21/2011) Jouko Tuomainen/SYKE VAKUUSRYHMÄ 20.1.2014
Selvityksen tavoitteet Taustaselvitys YM:lle Arviointi ympäristövahinkovakuutusjärjestelmän toimivuudesta vahvuudet ja heikkoudet kustannukset ympäristövahinkojen määrä Vrt. Ruotsi lopettanut vakuutuksen Kehittämistarpeet nimeäminen vaihtoehtojen luonnostelu 2
Ympäristön pilaantumisen eri muodot - taloudelliset vahingot - ennallistamistarve/ongelmajäte varastot - öljyvahingot - ydinvahingot - kuljetusvahingot - maiseman muuttuminen - biodiversiteetti/ ekologiset vahingot - kaukokulkeumat - hajakuormitus - vanhat saastuneet alueet - jne. Ympäristövahinkolain soveltamisala - yleislaki ympäristövahinkojen korvaamisesta - uudet vahingot ei siis vanhat pilaantumiset jne - vain korvaukset taloudellisista menetyksistä! - ei yleisesti ennallistaminen/puhdistaminen - ei ydinvahingot jne. Vakuutuslain soveltamisala -isännättömät ja tuntemattomat -toissijaisuus (=ei ketään muuta maksajaa) -omavastuu/yläraja/näyttötaakka -jne
Vrt. muu vakuutus on?,, Vahingonkorvausvastuu Aiheuttaja maksaa omilla varoilla Aiheuttaja maksukyvytön, tuntematon, konkurssi tms. Yrityksen vakuutus Vapaaehtoinen vakuutus -ympäristövastuu, vastuu, palo jne Pakollinen vakuutus - ei Suomessa käytössä Toissijainen ympäristövahinkovastuuvakuutus 4
Vakuutuslain tausta 1988 ympäristövahinkolakitoimikunta laki ympäristövahinkojen korvaamisesta ( YVL) Eduskunta totesi toissijainen järjestelmän puuttuvan 1991 ympäristötaloustoimikunta/ ympäristövahinkojaosto: budjetin ulkopuolinen rahasto budjettimalli pakollinen ympäristövakuutus 1993 YVAKO-työryhmä Lainvalmistelu: ehdotus ympäristövahinkojen toissijaisesta korvausjärjestelmästä 1997 Hallituksen esitys vakuutuslaista 1999 Laki vakuutuksesta (81/1998) 5
Toimijat ja rahavirrat VAKUUTUKSEN NEUVOTTELUKUNTA VAKUUTUSLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖVAKUUTUSKESKUS (n. 85 000 euroa/vuosi) Hakemus (5kpl/12 vuotta) Korvaukset (2 kpl/12 vuotta) VAHINGONKÄRSIJÄ Jälleenvakuutus (noin 2,6 M /vuosi) VAKUUTUSPOOLI Maksut (noin 2,7 M /vuosi) VAKUUTUSYHTIÖT (9 kpl) VEROTTAJA Vakuutusvero, (noin 0,8 M /vuosi) Vakuutussopimus ja maksut, (noin 3,5 M /vuosi) MAKSUVELVOLLINEN TOIMINNANHARJOITTAJA -noin 1300 kpl 6
Vakuutusmaksut ja korvaukset Maksuja koottu yrityksiltä Yhteensä 2009-2013 noin 46 miljoonaa euroa Ei rahastoidu vaikkei korvauksia!! Hakemukset Haettu korvausta 8 krt Korvatut Neljä kertaa korvattu, yht. n. 300 000 kyse oli ongelmajätteiden varastoinnista Hylätyt Korvausten osuus vakuutusmaksuista: Alle 1 % esim. konkurssipesien hakemuksia tms., joissa ei ollut kyse YVL:n alaisesta toiminnasta 7
Suomen ja Ruotsin vertailua (1/2) Vakuutukset samankaltaisia tavoitteet, organisaatio, rahoitusmalli samat käytännön kokemukset (=1 %) Yhteinen säädöshistoria Suomessa lain säätämisessä esimerkkinä Ruotsin vakuutusmalli Ruotsi lakkautti vakuutuksen 1.1.2010 Vahinkovakuutus täysin tarpeeton (20 v kokemus) Ennallistamisvakuutus lähes tarpeeton Budjettirahoitus päämalliksi Esim. hyvin isot vahingot PIMA-ennallistamiseen oli jo runsas rahoitus 8
Suomen ja Ruotsin vertailua (2/2) Valmisteluvaihe samanlainen molemmissa vertailtiin lakien valmisteluvaiheessa vakuutusmallia ja julkisoikeudellisia rahoitusmalleja, mutta päädyttiin vakuutusmalliin Molemmissa virhearvio lain säätämisvaiheessa tulevasta kehityksestä Vakuutuksen tarve ja tuottama korvausturva Vakuutuksella on aina sille tyypillisiä monia korvausoikeuden rajoituksia, joten käytännössä esiintyvissä tilanteissa harvoin korvausta 9
Arvio vakuutuslain tavoitteiden saavuttamisesta Vakuutus toimii moitteetta rahoituksen kokoamismekanismina Ei valituksia tai kanteluita On hallinnollisesti kevyt järjestelmä Hallintokulut organisaatiossa pienet On teoriassa parannus ( lain kirjaimen tasolla ) vahinkoa kärsineiden oikeussuoja (= taloudelliset korvaukset yksityisille) nopeuttaa ympäristövahinkojen torjuntaa ja ympäristön ennallistamista (= viranomaisten ennallistamiskustannusten korvaaminen) 10
Vakuutusuudistuksen vaihtoehdot Nykytila säilyy Osittaisuudistus toimintaa tehostaen maksuvelvollisuutta uudelleen kohdentaen Vakuutuslain soveltamisalan laajentaminen Vakuutuksen lakkauttaminen 11
Arvio vakuutuksesta järjestelmänä Kustannustehokkuus Kallis suhteessa korvauksiin (99 % vrt 1 %) Tarpeellisuus vakuutustoiminta on matematiikkaa: riskit / korvaukset Suomessa ei vaan ole riittävästi onnettomuuksia tilastojen mukaan korvattavia vahinkoja ei ollut ei tapahdu tulevaisuudessa vakuutuksen kannalta mielekkäitä määriä (esim. 10 kpl vuosi) 12
Vakuutuksen laajentaminen? Pienet korjaukset lakiin mahdollisia Eivät poista 1 % ongelmaa eli vahinkojen puutetta Soveltamisalan laajentamisen ongelmia Korvaukset: YVL:stä poikkeaminen edellyttää kaavamaista, tiukkaa ja täsmällistä vakuutusehtojen laadintaa, joka vaikeaa kaikenkirjavissa isännättömissä ympäristöpäästöissä / onnettomuuksissa. Puhdistamis/Ennallistamisvastuu: päätös ennallistamistarpeesta on tapauskohtaista harkintaa, jonka tekee viranomainen, mikä ei sovi vakuutustoiminnassa 13