Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 25.02.2013 Sivu 1 / 105 Kokoustiedot Aika 25.02.2013 maanantai klo 17:30-23:10 Tauko klo 20.10-20.40 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Timo Soini, puheenjohtaja (PerusS&Sit.) Anitra Ahtola (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (Vas.) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina-Richardson (SDP) Henri Haaksiala Jukka Niemelä (Kok.) Carl Haglund (SFP) Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Matilda Hemnell (SFP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala (Kesk.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (SFP) Maria Jungner (SDP) Arja Juvonen (PerusS&Sit.) Kaarina Järvenpää (KD) Tuija Kalpala Jussi Koskinen (Kok.) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö Tiina Ahlfors (Vas.) Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti (Kok.)
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 25.02.2013 Sivu 2 / 105 Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen Päivi Salli (Vihr.), poistui tauon aikana, kun Kirsi Louhelainen saapui Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula Jouni Mykkänen (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä Jan Holst (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), poistui tauon aikana, tilalle Raija Meriläinen Muut saapuvilla olleet Jyrki Myllärniemi Emma Holsti Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Mari Immonen Jouni Majuri kaupunginhallituksen jäsen nuorisovaltuuston edustaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 25.02.2013 Sivu 3 / 105 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Henri Haaksiala Tuija Kalpala Kalevi Kivistö Kirsi Louhelainen Markku Markkula Heikki Seppä Kari Kuusisto Janne Tähtikunnas
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 25.02.2013 Sivu 4 / 105 Allekirjoitukset Timo Soini puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 11.3.2013 11.3.2013 Kaarina Järvenpää Martti Hellström Pöytäkirjan nähtävänäolo 14.3.2013 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 15.3.3.2013 osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 25.02.2013 Sivu 5 / 105 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 28 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 29 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 30 Pelastuslaitoksen johtokunnan vaali (pöydälle 28.1.2013) 8 31 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen 13 eronpyyntö ja täydennysvaali 32 Kaupungin edustajien nimeäminen Kauniaisten kaupungin 15 suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan ja ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan 33 Espoon käräjäoikeuden lautamiesten vaali 17 34 Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten vaali 24 35 Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan vaali 27 36 Lisämäärärahan myöntäminen Tapiolan Liiketalo Oy:n ja 29 Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritorin osakkeiden ostamiseen 37 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 31 Kiinteistö Oy Espoon Sairaala-nimiselle yhtiölle Espoon sairaalan rakentamiseen otettavalle lainalle 38 1-2 Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotieto 35 39 3 Lausunto luonnoksesta kuntarakennelaiksi 39 40 4 Laajalahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 58 Turvesuo pohjoinen, alue 120602 41 Blominmäen osayleiskaavan hyväksyminen, alue 620 000 73 42 Edustajien nimeäminen Helsingin ja Uudenmaan 97 sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon toimikaudeksi 2013-2016 43 Kokouksessa jätetyt aloitteet 100
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 6 / 105 28 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 14.2.2013 ja 20.2.2013 allekirjoittamilla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1. Lisäksi edellä mainituille on lähetetty valtuuston puheenjohtajan 20.2.2013 allekirjoittama jatkoesityslista nro 1.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 7 / 105 29 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kaarina Järvenpää ja Martti Hellström.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 8 / 105 5448/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 18 7.1.2013 Valtuusto 18 28.1.2013 30 Pelastuslaitoksen johtokunnan vaali (pöydälle 28.1.2013) Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee pelastuslaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi 2013 2016 kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Heikki Seppä (Kok., Espoo) Paavo Hiltunen (Kok., Espoo) Leila Lehtinen (Kok., Espoo) Arja Sääksvuori (Kok., Espoo) Marko Knuutila (Vihr., Espoo) Heikki Pöyhönen (Vihr., Espoo) Sirpa Hyytiä- Hallenberg (SDP, Espoo) Pirkko Saarnio (SDP, Espoo) Kari Paunonen (PerusS&Sit., Espoo) Matti Palonen (PerusS&Sit., Espoo) (Kauniainen/Kirkkonummi) (Kauniainen/Kirkkonummi) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) sekä nimeää pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi Heikki Sepän (Kok., Espoo) ja varapuheenjohtajaksi (Lohjan toimialue). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee pelastuslaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi 2013 2016 kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen. (4) Heikki Seppä, Espoo Jahn-Christer Karle, Henkilökohtainen varajäsen Leila Lehtinen, Espoo Kok
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 9 / 105 Kauniainen Tuija Piekka, Lohja Kirsti Karlsson, Hanko Riitta Rekiranta, Kauniainen Marko Seppä, Lohja Risto Alen, Hanko SDP (2) Kai Viherkanto, Vihti Pentti Simonen, Lohjan alue Sirpa Hyytiä-Hallenberg, Espoo Pirkko Saarnio, Espoo RKP (2) René Blomster, Espoo Ann-Katrin Bender, Raasepori Vihr. (1) Marko Knuutila, Espoo Ps (1) Antti-Jussi Manninen, Kirkkonummi Gunnel Hellström, Kirkkonummi Andreas Elfving, Inkoo Marjokaisa Piironen, Kirkkonummi Kari Paunonen, Espoo sekä nimeää jäsenistä pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi Heikki Sepän (Kok., Espoo) ja varapuheenjohtajaksi Kai Viherkannon (SDP, Vihti). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Valtuusto: Valtuusto valitsi pelastuslaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi 2013 2016 kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen. (4) Heikki Seppä, Espoo Jahn-Christer Karle, Kauniainen Tuija Piekka, Lohja Kirsti Karlsson, Hanko Henkilökohtainen varajäsen Leila Lehtinen, Espoo Riitta Rekiranta, Kauniainen Marko Seppä, Lohja Risto Alen, Hanko Kok SDP (2) Kai Viherkanto, Vihti Pentti Simonen, Lohjan alue Sirpa Hyytiä-Hallenberg, Espoo Pirkko Saarnio, Espoo RKP (2) René Blomster, Espoo Ann-Katrin Bender, Raasepori Vihr. (1) Marko Knuutila, Espoo Gunnel Hellström, Kirkkonummi Andreas Elfving, Inkoo Marjokaisa Piironen, Kirkkonummi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 10 / 105 Ps (1) Antti-Jussi Manninen, Kirkkonummi Kari Paunonen, Espoo sekä nimesi jäsenistä pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi Heikki Sepän (Kok., Espoo) ja varapuheenjohtajaksi Kai Viherkannon (SDP, Vihti). Selostus Espoon kaupungin palveluliiketoimen toimialan johtokuntien johtosäännön mukaan pelastuslaitoksen johtokunnassa on kymmenen (10) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvoston päätöksen (174/2002) mukaisen Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kuntien 3.12.2002 tekemän sopimuksen mukaisesti pelastuslaitoksen johtokunnan jäsenistä ja varajäsenistä kuusi nimetään Espoon toimialueelta, johon kuuluvat Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta, kaksi Lohjan toimialueelta, johon kuuluvat Karkkilan ja Lohjan kaupungit sekä Siuntion ja Vihdin kunnat (Karjalohjan kunta, Nummi-Pusulan kunta ja Lohjan kaupunki yhdistyivät Lohjan kaupungiksi 1.1.2013) ja kaksi Raaseporin toimialueelta, johon kuuluvat Hangon ja Raaseporin kaupungit sekä Inkoon kunta. Espoo nimeää jäsenistä puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan, joka valitaan Lohjan toimialueelta. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Pelastuslaitoksen johtokunnassa tulee siten olla naisia ja miehiä neljä (4). Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Tasa-arvolaista poikkeamiseen on oltava erityinen syy.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 11 / 105 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 7.1.2013 18 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee pelastuslaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi 2013 2016 kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Heikki Seppä (Kok., Espoo) Paavo Hiltunen (Kok., Espoo) Leila Lehtinen (Kok., Espoo) Arja Sääksvuori (Kok., Espoo) Marko Knuutila (Vihr., Espoo) Heikki Pöyhönen (Vih.r, Espoo) Sirpa Hyytiä- Hallenberg (SDP, Espoo) Pirkko Saarnio (SDP, Espoo) Kari Paunonen (PerusS&Sit., Espoo) Matti Palonen (PerusS&Sit., Espoo) (Kauniainen/Kirkkonummi) (Kauniainen/Kirkkonummi) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) sekä nimeää pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi Heikki Sepän (Kok., Espoo) ja varapuheenjohtajaksi (Lohjan toimialue). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 28.1.2013 18 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee pelastuslaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi 2013 2016 kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Heikki Seppä (Kok., Espoo) Paavo Hiltunen (Kok., Espoo) Leila Lehtinen (Kok., Espoo) Arja Sääksvuori (Kok, Espoo) Marko Knuutila (Vihr., Espoo) Heikki Pöyhönen (Vihr., Espoo) Sirpa Hyytiä- Hallenberg (SDP, Espoo) Pirkko Saarnio (SDP, Espoo)
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 12 / 105 Kari Paunonen (PerusS&Sit., Espoo) Matti Palonen (PerusS&Sit, Espoo) (Kauniainen/Kirkkonummi) (Kauniainen/Kirkkonummi) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) sekä nimeää pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi Heikki Sepän (Kok., Espoo) ja varapuheenjohtajaksi (Lohjan toimialue). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti Laukkasen kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi - Valitut - Johtokunnan sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 13 / 105 5439/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 60 11.2.2013 31 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Jarno Kukkosen tilalle (PerusS&Sit.) (PerusS&Sit). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Jarno Kukkosen tilalle (PerusS&Sit.) Seppo Huhdan (PerusS&Sit). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Jarno Kukkosen tilalle (PerusS&Sit.) Seppo Huhdan (PerusS&Sit). Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen Jarno Kukkonen (PerusS/Sit) pyytää 31.1.2013 päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena työ lautakunnan alaisena viranhaltijana. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan ei ole henkilö joka on asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan jäseneksi valitaan mies.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 14 / 105 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.2.2013 60 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Jarno Kukkosen tilalle (PerusS&Sit.) (PerusS&Sit). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Jarno Kukkonen - Valittu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 15 / 105 591/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 61 11.2.2013 32 Kaupungin edustajien nimeäminen Kauniaisten kaupungin suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan ja ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto nimeää toimikaudeksi 2013-2016 Espoon kaupungin edustajana 1 Kauniaisten kaupungin suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan asiantuntijajäseneksi asiantuntijajäsen Oge Eneh (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Lari Tuominen (Kok.) sekä 2 Kauniaisten kaupungin ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan asiantuntijajäseneksi asiantuntijajäsen Christina Ruth (SFP) henkilökohtainen varajäsen Anna af Hällström (SFP). Päätös Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kauniaisten koululautakuntien nimet on muutettu 1.1.2013 alkaen opetusja varhaiskasvatuslautakunniksi. Samassa yhteydessä Kauniaisten kaupungin hallintosääntöön on tehty lautakuntien kokoonpanoja koskevia muutoksia. Espoon kaupungilla on oikeus nimetä Kauniaisten kaupungin suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan yksi (1) asiantuntijajäsen ja Kauniaisten kaupungin ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan yksi (1) asiantuntijajäsen. Asiantuntijajäsenellä on lautakunnassa puheoikeus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 16 / 105 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.2.2013 61 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto nimeää toimikaudeksi 2013-2016 Espoon kaupungin edustajana 1 Kauniaisten kaupungin suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan asiantuntijajäseneksi asiantuntijajäsen Oge Eneh (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Lari Tuominen (Kok.) sekä 2 Kauniaisten kaupungin ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan asiantuntijajäseneksi asiantuntijajäsen Christina Ruth (SFP) henkilökohtainen varajäsen Anna af Hällström (SFP). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Valitut - Kauniaisten kaupunki
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 17 / 105 5508/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 62 11.2.2013 33 Espoon käräjäoikeuden lautamiesten vaali Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamiehiksi toimikaudeksi 2013-2016 seuraavat 59 henkilöä: Janne Jokinen Jorma Kajaste Henri Korhonen Juha Kuusinen Allan Käyhkö Mika Lehtisyrjä Jaakko Moisio Janne Pesonen Kristian Rehnfors Vesa Valkama Ilkka Virtanen Peter Wellmann Suvi Aherto Katri Alén Mirjami Balk Jessica Löfgren-Eriksson Tuuli Miettinen Minttu Mustonen Satu Paajanen Leena Piironen Merja Pursiainen Erja Selin Katariina Sorvanto Taru Saraste Niina Tapanainen Kirsi Ranne Heikki Pöyhönen Rolf Heikkinen Pia Litmo Rainer Westerlund Leena Tammivuori Sirkku Saarikoski
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 18 / 105 Timo Lahtinen-Mäkelä Sirkka Lindroos Kai Hurskainen Jukka Hämäläinen Sami Lehtonen Kari Karjalainen Anu Heinänen Maija Snygg Satu Nurminen-Hämäläinen Eija Varja Jouko Pirttimäki Rami Lindberg Aki Luukkainen Jura Jukola Kaija Hietanen Mirka Helin Anna-Liisa Kuisma Suvi Karhu Stefan Ekholm Rainer Andersson Anders Blomberg Thea Kusénius Tove Westerlund Barbro Blomster Reijo Stedt Ville Uusivuori Hannu Hätönen Toimikaudeksi 2009-2012 valittujen lautamiesten toimikausi päättyy, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Käsittely Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus sisältää käräjäoikeuslain 6 :n vastaisesti ehdotuksen alle 25-vuotiaaksi lautamieheksi sekä lisäksi ehdotuksen yli 63 -vuotiaaksi lautamieheksi, joten heidän tilalleen on ehdotettava toisia henkilöitä. Puheenjohtaja teki seuraavan muutosehdotuksen: Jaakko Moision ja Sirkka Lindroosin sijaan käräjäoikeuden lautamiehiksi valitaan Mika Suomu ja Mauri Herpiö. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska puheenjohtajan ehdotuksesta poikkeavia esityksiä ei ole tehty, on puheenjohtajan ehdotus ja kaupunginhallituksen ehdotus muilta osin tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Valtuusto: Valtuusto valitsi Espoon käräjäoikeuden lautamiehiksi toimikaudeksi 2013-2016 seuraavat 59 henkilöä: Janne Jokinen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 19 / 105 Jorma Kajaste Henri Korhonen Juha Kuusinen Allan Käyhkö Mika Lehtisyrjä Mika Suomu Janne Pesonen Kristian Rehnfors Vesa Valkama Ilkka Virtanen Peter Wellmann Suvi Aherto Katri Alén Mirjami Balk Jessica Löfgren-Eriksson Tuuli Miettinen Minttu Mustonen Satu Paajanen Leena Piironen Merja Pursiainen Erja Selin Katariina Sorvanto Taru Saraste Niina Tapanainen Kirsi Ranne Heikki Pöyhönen Rolf Heikkinen Pia Litmo Rainer Westerlund Leena Tammivuori Sirkku Saarikoski Timo Lahtinen-Mäkelä Mauri Herpiö Kai Hurskainen Jukka Hämäläinen Sami Lehtonen Kari Karjalainen Anu Heinänen Maija Snygg Satu Nurminen-Hämäläinen Eija Varja Jouko Pirttimäki Rami Lindberg Aki Luukkainen Jura Jukola Kaija Hietanen Mirka Helin Anna-Liisa Kuisma Suvi Karhu Stefan Ekholm Rainer Andersson Anders Blomberg
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 20 / 105 Thea Kusénius Tove Westerlund Barbro Blomster Reijo Stedt Ville Uusivuori Hannu Hätönen Toimikaudeksi 2009-2012 valittujen lautamiesten toimikausi päättyy, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Selostus Käräjäoikeuslain 7 :n mukaan valtuusto valitsee lautamiehet toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakaumaa. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- ja poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö (käräjäoikeusl 6 ). Oikeusministeriö on päätöksessään 20.12.2012 vahvistanut Espoon käräjäoikeuden lautamiesten määräksi 62 siten, että Espoosta valitaan 59 ja Kauniaisista 3 lautamiestä. Lautamiestehtävän luonne Lautamiehen tehtävää ei voida pitää kunnallisena luottamustehtävänä vaikka valtuusto valitsee lautamiehet. Perustuslain mukaan tuomiovaltaa käyttävät itsenäiset ja riippumattomat tuomioistuimet. Lautamiehet, joilla on yksilöllinen äänioikeus, ovat tuomioistuimen jäseniä ja toimivat tuomarin vastuulla. Näin ollen tehtävä on pikemminkin valtiollinen luottamustehtävä, jonka hoitamisesta maksettavat kustannukset (istuntopalkkio, ansionmenetyskorvaus ja matkakustannukset) suoritetaan valtion varoista. Lautamiehen tehtävä eroaa kunnallisista lautakunnan jäsenyyksistä ja eräistä muista kunnallisista luottamustehtävistä siinäkin suhteessa, että tuomioistuimen istunnot alkavat yleensä aamulla kello 9.00 ja istuntoja jatketaan niin pitkään, että kaikki istuntopäivälle haastetut jutut saadaan käsitellyksi. Lautamiehen tehtävä edellyttää siis varautumista koko päivän kestävään istuntoon. Erityisesti laajoissa rikosasioissa lautamiesten tulee varautua olemaan läsnä useampana päivänä peräkkäin. Lautamiesten istuntovuoroista sopiminen edellyttää tällaisissa tapauksissa käräjäoikeuden ja lautamiesten keskinäistä yhteydenpitoa riittävän ajoissa, jotta lautamiehet voisivat varautua istuntoihin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 21 / 105 Lautamiesten valintaan liittyviä kysymyksiä Lautamiesten valinnan osalta ministeriö kiinnittää huomiota käräjäoikeuslain 0581/93) 6 :ään kokonaisuudessaan. Sen ensimmäinen momentti kuuluu seuraavasti:" Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä". Siten lautamieheksi ei voida valita henkilöä, jota ei ole pidettävä sopivana tehtävään. Sopivaisuuden arviointi saattaa olla hankalaa, mutta säännöksellä on ajateltu suljettavan lautamiestehtävän ulkopuolelle henkilöt, joilla on esimerkiksi rikosrekisterimerkintöjä tai jotka ovat syyllistyneet toistuvasti vähäisempiin rikoksiin. Sopivaisuuden arviointi edellyttää yleensä ehdokkaan kokonaisvaltaista arviointia, jonka lopputuloksena tulisi olla johtopäätös siitä, että asianomaisen henkilön valinnalla ei horjuteta tuomioistuinta kohtaan tunnettua luottamusta. Valtuustoryhmällä tai valtuustoilla ei kuitenkaan yleensä ole mahdollisuutta selvittää tällaisia tietoja ja sen vuoksi lautamiesehdokkaiden tietoon tulisi saattaa edellä mainittu kelpoisuusvaatimus. Näin erityisesti sen vuoksi, että käräjäoikeudet yleensä selvittävät lautamiehiksi valittujen rikosrekisteritiedot. Käräjäoikeuslain mukaan kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakautumaa. Lautamiesjärjestelmän uskottavuutta ja kansalaisten luottamusta järjestelmään saattaisi lisätä, mikäli lautamiesten joukossa olisi myös eri etnisiä ryhmiä edustavia henkilöitä. Lautamiehille ei ole asetettu erityisiä kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia, toisin kuin tuomareille. Valtuustojen tehtävänä on huolehtia siitä, että lautamiehiksi valittavilla henkilöillä on tehtävän suorittamiseksi vaadittava riittävä kielitaito ja käräjäoikeuden tehtävänä on huolehtia lautamiesten istuntokokoonpanosta. Käytännössä kielitaitovaatimukset korostuvat sellaisissa käräjäoikeuksissa, jotka ovat kaksikielisiä. Käräjäoikeuslain 9 :n mukaan lautamiehen vaaliin sovelletaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain (365/95) 39 :n mukaan luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu ja senkin jälkeen siihen saakka, kunnes toimeen on valittu toinen. Tämän vuoksi oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että käräjäoikeuksien ja kunnanhallitusten tulisi pyrkiä sopimaan ajankohta, josta lukien uudet lautamiehet aloittavat toimintansa ja nykyisten toimikausi päättyy. Tämä on tärkeätä käräjäoikeuksien istuntokokoonpanojen määräämiseksi ja myös sen vuoksi, että uusien lautamiesten yhteystietojen toimittaminen käräjäoikeudelle ja muut käytännön järjestelyt saattavat ainakin suurimmissa käräjäoikeuksissa vaatia jonkin verran aikaa. Mikäli käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu useampia kuntia, tulisi kaikkien tuomiopiiriin kuuluvien kuntien pyrkiä valitsemaan lautamiehensä likimain samanaikaisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 22 / 105 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.2.2013 62 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamiehiksi toimikaudeksi 2013-2016 seuraavat 59 henkilöä: Janne Jokinen Jorma Kajaste Henri Korhonen Juha Kuusinen Allan Käyhkö Mika Lehtisyrjä Jaakko Moisio Janne Pesonen Kristian Rehnfors Vesa Valkama Ilkka Virtanen Peter Wellmann Suvi Aherto Katri Alén Mirjami Balk Jessica Löfgren-Eriksson Tuuli Miettinen Minttu Mustonen Satu Paajanen Leena Piironen Merja Pursiainen Erja Selin Katariina Sorvanto Taru Saraste Niina Tapanainen Kirsi Ranne Heikki Pöyhönen Rolf Heikkinen Pia Litmo Rainer Westerlund Leena Tammivuori Sirkku Saarikoski Timo Lahtinen-Mäkelä Sirkka Lindroos Kai Hurskainen Jukka Hämäläinen Sami Lehtonen Kari Karjalainen Anu Heinänen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 23 / 105 Maija Snygg Satu Nurminen-Hämäläinen Eija Varja Jouko Pirttimäki Rami Lindberg Aki Luukkainen Jura Jukola Kaija Hietanen Mirka Helin Anna-Liisa Kuisma Suvi Karhu Stefan Ekholm Rainer Andersson Anders Blomberg Thea Kusénius Tove Westerlund Barbro Blomster Reijo Stedt Ville Uusivuori Hannu Hätönen Toimikaudeksi 2009-2012 valittujen lautamiesten toimikausi päättyy, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 24 / 105 5362/00.04.01/2012 34 Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten vaali Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vuosiksi 2013-2016 seuraavat kaksikymmentä (20) henkilöä: Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Ali Karjalainen Ari Rehnfors Mika Suomu Seppo Äikäs Kaija Hartikainen Aila Lehtinen Maila Lingman-Nukala Pirjo Söderström Rainer Westerlund Hanna Kalanne Seppo Niiranen Yngve Lindholm John Lindfors Ossi Haapalinna Sakari Behm Stefan Ekholm Christina Koikkalainen Harri Davidson Susanna Aho Veijo Huotari Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vuosiksi 2013-2016 seuraavat kaksikymmentä (20) henkilöä: Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Mahamed Mahamud Nur Ari Rehnfors Mika Suomu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 25 / 105 Mika Lehtisyrjä Tuuli Miettinen Minttu Mustonen Maila Lingman-Nukala Maria Rajakari Rainer Westerlund Hanna Kalanne Seppo Niiranen Seppo Lehto John Lindfors Ossi Haapalinna Sakari Behm Stefan Ekholm Christina Koikkalainen Harri Davidsson Susanna Aho Sebastian Kotonen Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja, tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Valtuusto: Valtuusto valitsi kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vuosiksi 2013-2016 seuraavat kaksikymmentä (20) henkilöä: Mahamed Mahamud Nur Ari Rehnfors Mika Suomu Mika Lehtisyrjä Tuuli Miettinen Minttu Mustonen Maila Lingman-Nukala Maria Rajakari Rainer Westerlund Hanna Kalanne Seppo Niiranen Seppo Lehto John Lindfors Ossi Haapalinna Sakari Behm Stefan Ekholm Christina Koikkalainen Harri Davidsson Susanna Aho Sebastian Kotonen Selostus Kiinteistönmuodostamislain 6 :n mukaan valtuuston tulee valita kunnan kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vähintään kuusi henkilöä valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Uskotun miehen tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 26 / 105 Vaalikelpoisuudesta uskotun miehen toimeen on voimassa, mitä käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään. Uskotuksi mieheksi ei saa siten valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Uskottuja miehiä valittaessa on huomioitava naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain säännökset. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.2.2013 63 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vuosiksi 2013-2016 seuraavat kaksikymmentä (20) henkilöä: Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Ali Karjalainen Ari Rehnfors Mika Suomu Seppo Äikäs Kaija Hartikainen Aila Lehtinen Maila Lingman-Nukala Pirjo Söderström Rainer Westerlund Hanna Kalanne Seppo Niiranen Yngve Lindholm John Lindfors Ossi Haapalinna Sakari Behm Stefan Ekholm Christina Koikkalainen Harri Davidson Susanna Aho Veijo Huotari Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 27 / 105 198/00.00.01/2013 Kaupunginhallitus 64 11.2.2013 35 Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan vaali Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukuntaan toimikaudeksi 2013-2016 jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä seuraavasti: Jäsen Varajäsen Elli Perklén (Kok.) Matti Ahola-Luttila (Kok.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Kari Niskanen (PerusS&Sit.) Jari Nurminen (Kesk.) Helena Pyhälahti-Räisänen (Kesk.) Harri Bollström (KD) Maria Majanen (KD) Päätös Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Poliisin hallinnosta annetun asetuksen 10 :n mukaan poliisilaitosten yhteydessä toimii poliisin neuvottelukunta. Poliisilaitoksen neuvottelukunnan tehtävänä on mm. seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä, tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista. Asetuksen 13 :n mukaan neuvottelukunnassa on vähintään viisi ja enintään viisitoista jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuustot valitsevat neuvottelukunnan jäsenet ja varajäsenet toimikaudekseen. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan jäsenmääräksi on vahvistettu 15, joista Espoon valtuusto valitsee neljä (4) jäsentä ja varajäsentä. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Espoon nimeämissä neuvottelukunnan jäsenissä tulee siten olla naisia ja miehiä vähintään kaksi (2).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 28 / 105 Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Tasa-arvolaista poikkeamiseen on oltava erityinen syy. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.2.2013 64 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukuntaan toimikaudeksi 2013-2016 jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä seuraavasti: Jäsen Varajäsen Elli Perklén (Kok.) Matti Ahola-Luttila (Kok.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Kari Niskanen (PerusS&Sit.) Jari Nurminen (Kesk.) Helena Pyhälahti-Räisänen (Kesk.) Harri Bollström (KD) Maria Majanen (KD) Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Länsi-Uudenmaan poliisilaitos - Valitut
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 29 / 105 406/02.05.05/2013 Kaupunginhallitus 32 21.1.2013 36 Lisämäärärahan myöntäminen Tapiolan Liiketalo Oy:n ja Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritorin osakkeiden ostamiseen Valmistelijat / lisätiedot: Pirinen Mikko, puh. (09) 816 25713 Heikkinen Pekka, puh. (09) 816 22354 Slätis Carl, puh. (09) 816 84419 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 myöntää talousarviokohtaan 7196, osakkeet ja osuudet/tilakeskus lisämäärärahaa 6 820 000 euroa, 2 korottaa kaupungin talousarviolainojen ottovaltuutta 6 820 000 euroa. Päätös Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tapiolan Liiketalo Oy omistaa ja hallitsee Espoon 12. kaupunginosan korttelin 2 tonttia numero 14 (kiinteistötunnus 49-12-2-14) ja sillä sijaitsevaa liikerakennusta osoitteessa Kauppamiehentie 5, 02100 Espoo. Rakennuksen huoneistoala on noin 1 036 m2. Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori omistaa ja hallitsee Espoon 12. kaupunginosan korttelin 2 tonttia numero 15 (kiinteistötunnus 49-12-2-15) sekä osittain tontilla, osittain katualueella 49-12-9901-0 ja osittain katuaukiolla 49-12-9902-3 sijaitsevaa liikerakennusta osoitteessa Kauppamiehentie 7, 02100 Espoo. Rakennuksen huoneistoala on noin 1 397 m2. Tapiolan ydinkeskusta kehittyy voimakkaasti metron ja metroaseman sekä siihen liittyvien keskuspysäköinnin ja joukkoliikenneterminaalien rakentuessa. Samalla Tapiolan keskustaan toteutetaan merkittäviä uusia asuin-, liike- ja erilaisten palveluiden rakennushankkeita. Tapiolan ydinkeskustan kehittyessä on myös Kulttuuriaukion ympäristön kehittämiseen kiinnitettävä huomiota. Riskinä on, että tämä osa-alue jää vähäiselle huomiolle muun Tapiolan kehittyessä, ja sen johdosta alueen houkuttelevuus ja vetovoimaisuus pienenee. Alueen kiinteistöjen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 30 / 105 pääomistajana ja keskeisimpänä toimijana kaupungilla on parhaat edellytykset kehittämistyön toteuttamiseksi. Rakennuksen kaikki tilat on vuokrattu pääosin pitkillä vuokrasopimuksilla ja tiloista saadaan asianmukainen vuokratulo, noin 670 000 euroa vuodessa. Kohteen hoitokulut pl. korjaukset ovat noin 170 000 euroa vuodessa. Kaikki vuokrasopimukset jäävät voimaan hankinnan toteutuessa. Hankkimisesta ei seuraa merkittävää korjaustarvetta lukuun ottamatta Liiketalo Oy:n vesikaton uusimista, joka on huomioitu kauppahinnassa. Kaupasta menevä varainsiirtovero on 133 654 euroa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 21.1.2013 32 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 ostaa edellyttäen, että valtuusto myöntää tarvittavan määrärahan, Sponda Oyj:ltä sen omistamat Tapiolan Liiketalo Oy:n osakkeet n:ot 1 39 520 eli yhtiön koko osakekannan sekä Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritorin osakkeet n:ot 1-1631 eli yhtiön koko osakekannan. Osakkeiden yhteinen on 6 682 746,96 euroa 2 päättää, että ostopäätös on voimassa 28.3.2013 saakka, 3 oikeuttaa teknisen toimen johtajan päättämään kaupan yksityiskohtaisista ehdoista ja toteuttamaan kaupan. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää talousarviokohtaan 7196, osakkeet ja osuudet/tilakeskus lisämäärärahaa 6 820 000 euroa, 2 korottaa kaupungin talousarviolainojen ottovaltuutta 6 820 000 euroa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 31 / 105 741/02.05.06/2013 Kaupunginhallitus 59 11.2.2013 37 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Sairaala-nimiselle yhtiölle Espoon sairaalan rakentamiseen otettavalle lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria, puh. (09) 816 84330 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Kiinteistö Oy Espoon Sairaala Lainan antaja kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 150 milj. euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 25 vuotta lainan/lainojen ensimmäisestä nostosta, Lyhennykset tasalyhennykset puolivuosittain, lainan/lainojen lyhennysvapaa enintään 4 vuotta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 että takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan/lainojen keskisaldolle, 3 ettei takaukselle vaadita vastavakuutta. Käsittely Rahoitusjohtaja Tuori, perusturvajohtaja Metso ja teknisen toimen johtaja Louko poistuivat esteellisinä (Kiinteistö Oy Espoon Sairaalan hallituksen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 32 / 105 jäseniä) valtuustosalista tämän asian käsittelyn ajaksi (Hallintolaki 28 1 mom. 5-kohta). Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Päätös Kaupunginhallitus 26.3.2012 83 - Päätös Valtuusto 27.2.2012 24 Kiinteistö Oy Espoon Sairaala anoo Espoon kaupungilta takausta lainalle, jonka yhtiö tulee ottamaan Espoon Sairaalan kiinteistön rakentamista varten. Espoon sairaala -hanketta on alun perin suunniteltu Puolarmetsän sairaalan tontille perustuen 23.8.2007 sosiaali- ja terveyslautakunnassa hyväksyttyyn tarveselvitykseen sekä vuonna 2008 pidetyn arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Valtuusto päätti kokouksessaan 14.6.2010 6 Espoon sairaalan ja seniorikeskuksen toteuttamisesta joko kumppanuusmallilla tai kaupungin omistaman ja takaaman, perustettavan yhtiön toimesta, riippuen kumppanuusmallin kilpailutuksen tuloksesta. Joulukuussa 2011 kaupunginhallitus päätti selvityttää sairaalan siirron Jorvin sairaalan tontille. Tämän selvityksen perusteella valtuusto päätti kokouksessaan 27.2.2012 24, että Espoon sairaala rakennetaan Puolarmetsän sijaan Jorvin sairaalan yhteyteen. Hankkeen toteuttaminen niin laajalla elinkaarimallilla kuin Puolarmetsään oli suunniteltu, ei ole tarkoituksenmukaista. Tämän selvityksen perusteella valtuusto päätti kokouksessaan 27.2.2012 24, että Espoon sairaala rakennetaan Puolarmetsän sijaan Jorvin sairaalan yhteyteen. Hanketta ei toteuteta laajalla elinkaarimallilla kuin Puolarmetsään oli suunniteltu. Valtuusto hyväksyi samassa yhteydessä rakennushankkeen hankesuunnitelman, jonka mukaan hankkeen investoinnin kustannusarvio on 150 milj. euroa (kust. taso 2/2012). Hankkeen hankesuunnitelman alustavan aikataulun mukaisesti tavoitteena on, että rakennustyöt aloitettaisiin vuonna 2013 ja sairaala olisi käyttöönotettavissa keväällä 2016. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 26.3.2012 83 Kiinteistö Oy Espoon Sairaala- nimisen yhtiön perustamisesta. Yhtiö on Espoon kaupungin kokonaan omistama, tarkoituksena rakennuttaa, omistaa ja hallinnoida Espoon sairaalan kiinteistöä. Samassa päätettiin, että yhtiötä perustettaessa kaupunki sijoittaa siihen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 33 / 105 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.2.2013 59 500 000 euroa osakepääomana ja että varsinaiset rakentamiskustannukset yhtiö rahoittaa kaupungin takaamalla lainalla. Hankkeen SR- (Suunnittele ja rakenna) urakan tarjousvaiheen neuvottelumenettely on käynnistetty loppukeväällä 2012. Tarjouspyyntömenettely on edennyt siten, että kaupallinen tarjouspyyntö lähetetään neuvottelumenettelyssä mukana oleville tarjoajaryhmille helmikuussa 2013 ja tarjoukset pyydetään huhtikuussa 2013. Urakkasopimus pyritään allekirjoittamaan alkukesällä 2013. Espoon kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Espoon Sairaalan koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita. Kaupungin myöntämät takaukset per 31.12.2012 on 898 milj. euroa, josta täytetakaukset 21 milj. euroa. Kaikista myönnetyistä takauksista Länsimetron osuus on 490 milj. euroa, Espoon Asunnot Oy:n osuus 172 milj. euroa ja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen osuus 132 milj. euroa. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Kiinteistö Oy Espoon Sairaala Lainan antaja kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 150 milj. euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 25 vuotta lainan/lainojen ensimmäisestä nostosta, Lyhennykset tasalyhennykset puolivuosittain, lainan/lainojen lyhennysvapaa enintään 4 vuotta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 että takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan/lainojen keskisaldolle,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 34 / 105 3 ettei takaukselle vaadita vastavakuutta. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 35 / 105 1525/02.02.02/2012 Kaupunginhallitus 58 11.2.2013 38 Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Pöytäkirjamerkinnät 2012 2 Valtuustoryhmän toiminnan tukeminen - Pöytäkirjamerkintä nro 21 - Tilinpäätöksen ennakkotieto 2012 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2012 on valmistumassa. Ennakkotieto tilinpäätöksestä perustuu 1.2.2013 valmistelutilanteeseen, jossa lähes kaikki tilinpäätöskirjaukset poistoja lukuun ottamatta ovat tehty. Varsinainen tilinpäätös käsitellään 25.3.2013 kaupunginhallituksessa ja 20.5.2013 valtuustossa. Vuoden 2012 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin tilikauden tulos on noin 25 milj. euroa ja se on yli 20 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Vuosikatetta kertyi noin 143 milj. euroa eli hieman edellisvuotta enemmän. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat olennaisesti ennakoitua suuremmat rahoitustuotot. Tulosta vastaavasti heikensivät poikkeuksellisen suuret alaskirjaukset 14 milj. euroa sekä verotulojen ennakoitua huonompi kehitys ja jääminen alle muutetun talousarvion. Huolimatta kohtuullisesta tuloksesta, on kaupungin käyttökate eli kate ennen rahoitustuottoja heikentynyt 25 milj. eurolla verrattuna vuoteen 2011. Kate on heikentynyt, koska menokehitys on ollut suurempaa kuin ulkoisten tulojen tai verotulojen kehitys.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 36 / 105 Kaupungin ulkoiset tuotot kasvoivat vajaat 3 prosenttia ja olivat yhteensä 253 miljoonaa euroa. Espoon kaupungin ulkoiset kulut olivat 1 528 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 5 prosenttia. Kulujen kasvuun vaikuttivat toimintavolyymin kasvun lisäksi inflaation tuomat hinnannousut ja lisääntyneet palveluostot. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa 13 787 henkilöä ja se kasvoi vuoden aikana 249 henkilöllä. Henkilöstömäärän kasvu painottui erityisesti sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalveluihin ja vanhusten palveluihin sekä sivistystoimen suomen- ja ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen. Palveluliiketoimen henkilöstömäärää ovat vuoden aikana nostaneet kaupungin toimintojen sisäiset uudelleen organisoinnit ja siirrot muilta toimialoilta. Kaupungin henkilöstökulut olivat 594 milj. euroa ja vuokratyövoiman kustannukset 27 milj. euroa. Ulkoisten palvelujen ostoihin käytettiin vuoden aikana 660 milj. euroa ja avustuksiin 131 milj. euroa. Suurin yksittäinen palvelujen osto oli erikoissairaanhoito, johon käytettiin 210 milj. euroa. Merkittävin avustusmuoto oli toimeentulotuki, jota maksettiin 46 milj. euroa. Verorahoituksen kehitys oli ennakoitua heikompaa ja verotuloja tilitettiin 1 249 milj. euroa eli ainoastaan 1,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 067,5 milj. euroa ja yhteisöveroa 116,1 milj. euroa. Vuoden 2012 verotulot alittivat talousarvion yhteensä 8,3 milj. eurolla. Erityisesti yhteisöveron kehitys oli heikkoa, sillä tilitykset olivat 20 prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna. Kaupungin investointitaso oli edelleen korkea ja investointeja toteutettiin 216 milj. eurolla. Lisäksi kaupunki toteutti länsimetroon ja koulujen peruskorjauksiin liittyviä investointeja tytäryhtiöidensä kautta n. 70 milj. eurolla. Kaupungin rahoitustilanne pysyi ennakoitua parempana, osin sen vuoksi, etteivät kaikki investoinnit toteutunet suunnitellussa aikataulussa. Kaupunki nosti lainaa talousarviovarausta vähemmän eli 23 milj. euroa ja vastaavasti lyhensi lainamääräänsä 24 milj. euroa. Rahastoja ei purettu. Espoo-strategian vuoden 2012 tulostavoitteet toteutuivat kohtuullisen hyvin. Tulostavoitteita oli yhteensä 99, joista 23 tulostavoitteen osalta tavoitteeseen ei täysin päästy tai tavoite toteutui aikataulustaan myöhässä. Huomioitavaa kuitenkin on, että eräät tulostavoitteet olivat kaikkien toimialojen tuloskorteissa, jolloin mahdollinen poikkeama on huomioitu jokaisessa kortissa. Esimerkiksi palveluiden järjestämisen tavoitetilaan sekä tilatarve- ja yksikkökokomitoitukseen liittyvät tulokset kertaantuivat poikkeamien määrissä. Lokakuun lopun tilanteesta tuotiin valtuuston käsittelyyn tulostavoitteiden poikkeamat. Hyväksytyistä poikkeamista on kuitenkin toteutumassa tulostavoitteen mukaisesti toimintakatteen kehitykseen tavoitteet lähes jokaisella toimialalla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 37 / 105 Kuuden tulostavoitteen osalta arviointikriteerit on määritelty siten, että tavoitteen toteutumistieto on arvioitavissa vasta tilinpäätöksen yhteydessä. Näitä ovat lähinnä työhyvinvointiin liittyvät tulokset. Espoon asukasmäärä kasvoi 4 320 henkilöllä ja vuoden lopun ennakkotiedon mukaan on 256 760. Muutto ulkomailta Espooseen nousi uuteen ennätykseen ja Espooseen muutti ulkomailta kaikkiaan 3 140 asukasta. Vuoden 2012 Espoon väestönkasvusta 50 % oli syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Maahanmuuton tuoma väestönlisäys oli 37 % ja kuntien välisen muuttovoiton 13 %. Joulukuun 2012 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 8 463 ja työttömyysaste oli 6,5 %, joka on prosentin korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli 10,7 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli 1 588 eli 20 % työttömistä. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 700 ja 50 vuotta täyttäneitä 3 118. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 18,8 % edellisvuodesta. Vuosi 2012 oli edellisvuosien tapaan tapahtumarikas. Kuntauudistus, metropolialueen esiselvitys, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus sekä yhteiset tietojärjestelmät nousivat voimakkaasti esille. Kesän jälkeen talouden epävakaus näky irtisanomisaaltoina ja Espoon kaupunki osallistui aktiivisesti mm. teknologia-alan osaajien työllistymisen ja yritysten kasvumahdollisuuksien tukemiseen. Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksen mukaan pysynyt edellisvuoden tasolla, mutta suurten kaupunkien asukkaista espoolaiset ovat tyytyväisimpiä palveluihin. Espoon kaupungin talouden perusta on vakaalla pohjalla. Haasteena on kuitenkin menojen kasvaminen verorahoitusta ja ulkoisia tuottoja nopeammin. Verorahoituksen ja talouden kehitys tulee arvioiden mukaan jatkumaan hitaana. Tämä ei mahdollista kustannusten nykyisen kasvuvauhdin jatkumista. Palvelutarve ja -kysyntä eivät vaihtele suhdanteiden mukaan ja Espoon väestö sekä väestörakenteen muutokset jatkavat voimakasta kasvuaan. Ne asettavat erittäin suuria haasteita Espoon kaupungille minimitulostavoitteen saavuttamiselle. Espoon tavoitteena tulee olla 180 miljoonan euron vuosikate, jotta tarvittavat investoinnit palvelujen tuottamiseen ja kaupunkirakenteen kehittämiseen voidaan toteuttaa ilman kaupungin kohtuutonta velkaantumista. Kaupungin toimintakyvyn turvaaminen ja kasvun mahdollistaminen kohtuullisella verotuksen tasolla edellyttää edelleen kustannustehokkuuden parantamista. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.2.2013 58 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 38 / 105 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 39 / 105 5074/03.00.00/2012 Kaupunginhallitus 65 11.2.2013 39 Lausunto luonnoksesta kuntarakennelaiksi Valmistelijat / lisätiedot: Takala Markku, puh. (09) 816 22069 Immonen Mari, puh. (09) 816 22252 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Kuismin Timo, puh. (09) 816 22393 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon kuntarakennelain luonnoksesta: Yleistä Rakennetyöryhmän selvityksestä valtionvarainministeriölle antamassaan lausunnossa valtuusto yksimielisesti totesi, ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Myönteistä rakennelaissa on se, ettei siihen ole lisätty yleisempiä säännöksiä ns. pakkoliitoksista. Pakkoliitokset ovat mahdollisia vain vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien kohdalla. Helsingin seudulla kuntauudistuksen tavoitteena tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Kuntarakenteen muutosesitysten tulee perustua parhaisiin argumentteihin. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen päätöksentekoon. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista metropolia. Metropolialue tarvitsee demokraattisen ja ketterän hallintomallin, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Metropoliratkaisun on vahvistettava seudun asukkaiden osallistumista.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 40 / 105 Metropolialue kuntauudistuksen erityisalue ja kohde Helsingin seudun kunnat ovat Suomen olosuhteissa poikkeuksellinen alue, jonka erityispiirteet ja olosuhteet olisi huomioitava kaikilla kuntauudistuksen osa-alueilla: kuntarakenne, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, kuntien tehtävien arviointi, kuntalain kokonaisuudistus ja valtionosuusuudistus. Uudistuksen osa-alueiden kietoutuminen toisiinsa sekä niiden aikataulujen erirytmisyys korostaa metropolialueen erityisratkaisun merkitystä. Lausunnon antamista kuntarakennelakiluonnoksesta hankaloittaa olennaisesti epäselvyys ja epätietoisuus SOTE -uudistuksen sekä esiselvityksen metropolivaihtoehtojen sisällöstä. Tämän takia metropolialueen kunnilla tulee olla mahdollisuus täydentää lausuntoaan maaliskuun 2013 aikana. Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet Kunnan on selvitettävä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä, jos kunta täyttää yhden tai useamman selvitysperusteista. Yhdistymisselvityksen tavoitteena on valmistella kuntien yhdistämisesitys ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään kuntien yhdistymisesitystä, on selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi edellytetyn selvityksen sisältövaatimus laaja. Ellei metropolialueen sisällä synny yhteistä tahtotilaa, muodostuu jo näistä vähimmäisselvityksistä merkittävää työmäärää ja johtamista edellyttävä prosessi, jonka hyödyt voivat jäädä vaatimattomiksi. Olisi parempi, jos yhdistymisselvityksessä aina selvitettäisiin liitoksen rinnalla myös, miten todetut ongelmat voitaisiin ratkaista kuntien välisellä yhteistyöllä tai muilla keinoin. Tämä lisäisi kuntien intressiä osallistua aktiivisesti uusien ratkaisujen etsimiseen niissä tapauksissa, joissa selvitykseen ryhtyminen ei ole ollut kuntien yhteinen tavoite. Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi kunnalla olisi velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä, jos yksikin seuraavista selvitysperusperusteesta osoittaa selvitystarvetta 1) palveluiden edellyttämä väestöpohja; 2) työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne; 3) kunnan taloudellinen tilanne. Metropolialueella kuntarakenne (kuntajaon selvitysvelvollisuus) ja metropolihallinto on kytketty toisiinsa. Kuntajakoselvitysalueiden muodostamista koskevat perusteet on kirjattu metropolialuetta koskevan esiselvityksen toimeksiantoon. Helsingin metropolialueen kuntien osalta metropoliperuste korvaa työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevat selvitysperusteet. Yleiset, muualla sovellettavat perusteet johtaisivat toiminnallisesta näkökulmasta arvioituna liian suurten selvitysalueiden muodostumiseen. Siksi Helsingin metropolialueen kuntia koskevan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 41 / 105 erityissäännöksen tarkoituksena olisi rajata alueita pienempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Helsingin metropolialueen kuntien tulisi selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi. Koska edellä mainittu yksin johtaisi metropolialueella liian suurten selvitysalueiden muodostamiseen, tulisi metropolialueella muodostettavien selvitysalueiden lisäksi muodostaa toiminnallinen kokonaisuus ja oltava perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Metropoliperuste (metropolialueperuste) eroaa muista selvitysperusteista. Se on niistä poiketen sanonnaltaan ja käsitteiltään yleisempi, epätäsmällinen ja tulkinnanvarainen. Miten ja missä prosessissa todetaan ja tulkitaan esim. milloin on olemassa merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve. Ja mitä tarkoitetaan lauseella yhdistymiset ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta? Näiltä osin perustetta on Espoon mielestä pyrittävä selkiyttämään. Laissa käytetään sanontoja, joiden juridinen sisältö jää epämääräiseksi tai puuttuu kokonaan. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve (4 d 4 mom) on määrittelemättä. Usein tarpeen sijasta olisi parempi käyttää tavoitetta tai muuta tahtomiseen viittaavaa käsitettä. Kasvupaineen vuoksi (4 d 4 mom) on vailla juridista sisältöä. Lisäksi kasvupaine on epämääräinen käsite, jota ei ole tarkemmin määritelty maankäytön suunnittelua koskevassa lainsäädännössä, jonka alaan se kuitenkin viittaa. Maankäyttö- ja rakennuslain terminologiaa käyttäen sillä tarkoitetaan taajamarakenteen sellaista kehitystä, jonka vuoksi tarvitaan maankäytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Metropolialueella kuntarakenne ja metropolihallinto kytkeytyvät toisiinsa (4 d 4 mom) lause on määriteltävä tarkemmin. Metropoliperusteen lisäksi arvioitaessa alueen kuntien selvitysvelvollisuutta sovellettaisiin palvelu- ja talousperusteita. Väestöperusteen keskeinen tekijä palvelujen järjestämisen kannalta on alueen asukkaiden määrä ja asumistiheys. Tehokkaan ja vaikuttavan palvelutuotannon edellytyksiä on muitakin kuin riittävä väestöpohja. Tutkijat ja muut asiantuntijat ovat olleet hyvin varovaisia kunnan tehokkaan optimikoon määrittelyssä. Professori (emeritus) Pentti Meklin toteaa Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 4/2012 julkaistussa artikkelissa Suuruuden ekonomia kuntakontekstissa mahdollisuuksia ja rajoitteita mm.: - Kunnalla ei ole olemassa yleistä optimikokoa, jos sitä mitataan asukaskohtaisilla kustannuksilla. - Kuntakoon suurentaminen, kuntaliitos sinänsä, ei tuo suuruuden tarjoamaa hyötyä, vaan se tarjoaa mahdollisuuksia, kehittämispotentiaalia. - Kunnan tehokas ja riittävän suuri koko vaihtelee palvelutehtävittäin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 42 / 105 - Suuruuden tuomien etujen kannalta kunnan suuruutta oleellisempaa on palveluyksikköjen suuruus. - Kunnan järjestämiä palveluita suuruuden etujen kannalta tarkastellessa oleellisia ovat palvelujen rakenteet ja palveluketjut. Talousperusteen tavoitteena on palvelujen turvaaminen kuntalaisille. Tavoitteena tulee olla kunnat, joiden palvelut ovat kustannustehokkaat, väestön huoltosuhde ja ikärakenne ovat kestäviä ja ovat elinvoimaisia. On huomattava, että kriisikuntaperusteen jäykkä soveltaminen voi uhata myös kuntia, jotka maksavat verontasausta muille. Valtionosuusjärjestelmä on valtion tärkein kunnan talouden ohjauksen väline. Järjestelmän laskentaperusta on korjattava ja sen tulee olla avoin ja läpinäkyvä. Järjestelmän tulee olla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä. Järjestelmän tulee perustua todellisiin kustannuksiin ja oltava kannustava. Järjestelmän tavoitteet ja laskentaperusteet tulee olla yhdensuuntaiset. Valtionosuudet ja verotuloon perustuva tasausjärjestelmä liittyvät toisiinsa. Niiden laskentaperusteet tulee pitää selkeinä ja läpinäkyvinä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen ja palvelurakennetta koskevat linjaukset SOTE-uudistuksen tavoitteena on parempi integraatio perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Hallitusohjelmassa todetaan, että laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä väestöpohjaltaan riittävän suuria kuntia tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Espoo on tässä tarkoituksessa vahva peruskunta. Olisi hyvä selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutus osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Espoo tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta Kauniaisten Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. SOTE - alueen ja HUS:n toimintoja ja rakenteita tulee muuttaa nykyisestä ilman, että hyvin toimivia elementtejä muutetaan. Erityisiä kehittämistarpeita kohdistuu ikäihmisten hoitoon ja kuntoutukseen. Espoo haluaa varata mahdollisuuden antaa lausunto valtionosuus- ja SOTE- järjestelmän uudistamisesta. Käsittely Valtuustonneuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Kauma Rahkosen ym. kannattamana teki valtuuston neuvottelutoimikunnan puolesta seuraavan kokonaismuutosesityksen nro 10: Valtuusto antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon kuntarakennelain luonnoksesta:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 43 / 105 Yleistä Rakennetyöryhmän selvityksestä valtionvarainministeriölle antamassaan lausunnossa valtuusto yksimielisesti totesi, ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Myönteistä rakennelaissa on se, ettei siihen ole lisätty yleisempiä säännöksiä ns. pakkoliitoksista. Pakkoliitokset ovat mahdollisia vain vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien kohdalla. Helsingin seudulla kuntauudistuksen tavoitteena tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Kuntarakenteen muutosesitysten tulee perustua parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen päätöksentekoon. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista metropolia. Metropolialue tarvitsee demokraattisen ja ketterän hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Metropoliratkaisun on vahvistettava seudun asukkaiden osallistumista. Metropolialue kuntauudistuksen erityisalue ja -kohde Helsingin seudun kunnat ovat Suomen olosuhteissa poikkeuksellinen alue, jonka erityispiirteet ja olosuhteet olisi huomioitava kaikilla kuntauudistuksen osa-alueilla: kuntarakenne, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, kuntien tehtävien arviointi, kuntalain kokonaisuudistus ja valtionosuusuudistus. Uudistuksen osa-alueiden kietoutuminen toisiinsa sekä niiden aikataulujen erirytmisyys korostaa metropolialueen erityisratkaisun merkitystä. Lausunnon antamista kuntarakennelakiluonnoksesta hankaloittaa olennaisesti epäselvyys ja epätietoisuus SOTE -uudistuksen sekä esiselvityksen metropolivaihtoehtojen sisällöstä. Tämän takia metropolialueen kunnilla tulee olla mahdollisuus täydentää lausuntoaan maaliskuun 2013 aikana. Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet Kunnan on selvitettävä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä, jos kunta täyttää yhden tai
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 44 / 105 useamman selvitysperusteista. Yhdistymisselvityksen tavoitteena on valmistella kuntien yhdistämisesitys ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään kuntien yhdistymisesitystä, on selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi edellytetyn selvityksen sisältövaatimus laaja. Ellei metropolialueen sisällä synny yhteistä tahtotilaa, muodostuu jo näistä vähimmäisselvityksistä merkittävää työmäärää ja johtamista edellyttävä prosessi, jonka hyödyt voivat jäädä vaatimattomiksi. Olisi parempi, jos yhdistymisselvityksessä aina selvitettäisiin liitoksen rinnalla myös, miten todetut ongelmat voitaisiin ratkaista kuntien välisellä yhteistyöllä tai muilla keinoin. Tämä lisäisi kuntien intressiä osallistua aktiivisesti uusien ratkaisujen etsimiseen niissä tapauksissa, joissa selvitykseen ryhtyminen ei ole ollut kuntien yhteinen tavoite. Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi kunnalla olisi velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä, jos yksikin seuraavista selvitysperusperusteesta osoittaa selvitystarvetta 1) palveluiden edellyttämä väestöpohja; 2) työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne; 3) kunnan taloudellinen tilanne. Metropolialueella kuntarakenne (kuntajaon selvitysvelvollisuus) ja metropolihallinto on kytketty toisiinsa. Kuntajakoselvitysalueiden muodostamista koskevat perusteet on kirjattu metropolialuetta koskevan esiselvityksen toimeksiantoon. Helsingin metropolialueen kuntien osalta metropoliperuste korvaa työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevat selvitysperusteet. Yleiset, muualla sovellettavat perusteet johtaisivat toiminnallisesta näkökulmasta arvioituna liian suurten selvitysalueiden muodostumiseen. Siksi Helsingin metropolialueen kuntia koskevan erityissäännöksen tarkoituksena olisi rajata alueita pienempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Helsingin metropolialueen kuntien tulisi selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi. Koska edellä mainittu yksin johtaisi metropolialueella liian suurten selvitysalueiden muodostamiseen, tulisi metropolialueella muodostettavien selvitysalueiden lisäksi muodostaa toiminnallinen kokonaisuus ja oltava perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Metropoliperuste (metropolialueperuste) eroaa muista selvitysperusteista. Se on niistä poiketen sanonnaltaan ja käsitteiltään yleisempi, epätäsmällinen ja tulkinnanvarainen. Miten ja missä prosessissa todetaan ja tulkitaan esim. milloin on olemassa merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve. Ja mitä tarkoitetaan lauseella yhdistymiset ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta? Näiltä osin perustetta on Espoon mielestä pyrittävä selkiyttämään. Laissa käytetään sanontoja, joiden juridinen sisältö jää epämääräiseksi tai puuttuu kokonaan. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve (4 d 4 mom)
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 45 / 105 on määrittelemättä. Usein tarpeen sijasta olisi parempi käyttää tavoitetta tai muuta tahtomiseen viittaavaa käsitettä. Kasvupaineen vuoksi (4 d 4 mom.) on vailla juridista sisältöä. Lisäksi kasvupaine on epämääräinen käsite, jota ei ole tarkemmin määritelty maankäytön suunnittelua koskevassa lainsäädännössä, jonka alaan se kuitenkin viittaa. Maankäyttö- ja rakennuslain terminologiaa käyttäen sillä tarkoitetaan taajamarakenteen sellaista kehitystä, jonka vuoksi tarvitaan maankäytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Metropolialueella kuntarakenne ja metropolihallinto kytkeytyvät toisiinsa (4 d 4 mom. lause on määriteltävä tarkemmin. Metropoliperusteen lisäksi arvioitaessa alueen kuntien selvitysvelvollisuutta sovellettaisiin palvelu- ja talousperusteita. Väestöperusteen keskeinen tekijä palvelujen järjestämisen kannalta on alueen asukkaiden määrä ja asumistiheys. Tehokkaan ja vaikuttavan palvelutuotannon edellytyksiä on muitakin kuin riittävä väestöpohja. Tutkijat ja muut asiantuntijat ovat olleet hyvin varovaisia kunnan tehokkaan optimikoon määrittelyssä. Professori (emeritus) Pentti Meklin toteaa Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 4/2012 julkaistussa artikkelissa Suuruuden ekonomia kuntakontekstissa mahdollisuuksia ja rajoitteita mm.: - Kunnalla ei ole olemassa yleistä optimikokoa, jos sitä mitataan asukaskohtaisilla kustannuksilla. - Kuntakoon suurentaminen, kuntaliitos sinänsä, ei tuo suuruuden tarjoamaa hyötyä, vaan se tarjoaa mahdollisuuksia, kehittämispotentiaalia. - Kunnan tehokas ja riittävän suuri koko vaihtelee palvelutehtävittäin. - Suuruuden tuomien etujen kannalta kunnan suuruutta oleellisempaa on palveluyksikköjen suuruus. - Kunnan järjestämiä palveluita suuruuden etujen kannalta tarkastellessa oleellisia ovat palvelujen rakenteet ja palveluketjut. Talousperusteen tavoitteena on palvelujen turvaaminen kuntalaisille. Tavoitteena tulee olla kunnat, joiden palvelut ovat kustannustehokkaat, väestön huoltosuhde ja ikärakenne ovat kestäviä ja ovat elinvoimaisia. On huomattava, että kriisikuntaperusteen jäykkä soveltaminen voi uhata myös kuntia, jotka maksavat verontasausta muille. Valtionosuusjärjestelmä on valtion tärkein kunnan talouden ohjauksen väline. Järjestelmän laskentaperusta on korjattava ja sen tulee olla avoin ja läpinäkyvä. Järjestelmän tulee olla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä. Järjestelmän tulee perustua todellisiin kustannuksiin ja oltava kannustava. Järjestelmän tavoitteet ja laskentaperusteet tulee olla yhdensuuntaiset. Valtionosuudet ja verotuloon perustuva tasausjärjestelmä liittyvät toisiinsa. Niiden laskentaperusteet tulee pitää selkeinä ja läpinäkyvinä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 46 / 105 Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen ja palvelurakennetta koskevat linjaukset SOTE- uudistuksen tavoitteena on parempi integraatio perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Hallitusohjelmassa todetaan, että laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä väestöpohjaltaan riittävän suuria kuntia tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Espoo on tässä tarkoituksessa vahva peruskunta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus olisi hyvä toteuttaa osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Tällä hetkellä Espoo tekee yhteistyötä useiden sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa, ja Vihdin kanssa Espoolla on yhteistyösopimus. Erikoissairaanhoito järjestetään yhdessä Uudenmaan kuntien kanssa. SOTE- alueen ja HUS:n toimintojen ja rakenteiden uudistaminen ei saa vaarantaa hyvin toimivia toimintamalleja. Erityisiä kehittämistarpeita kohdistuu ikäihmisten hoitoon ja kuntoutukseen. Espoo haluaa varata mahdollisuuden antaa lausunto valtionosuus- ja SOTE -järjestelmien uudistamisesta. Kilpi Ruohon kannattamana teki seuraavan muutosesityksen: - Yleistä 3. kappale poistetaan. Tilalle seuraava teksti: "Helsingin seudun kunnat ovat kymmeniä vuosia muodostaneet yhtenäisen ja kansainvälisesti kilpailukykyisen työssäkäynti-, asumis- ja vapaaajanviettoalueen. Osana tätä aluetta Espoon kaupunki on onnistunut tuottamaan kuntalaisille korkeatasoiset palvelut kustannustehokkaasti. Kunnallinen itsehallinto on kansanvaltaa, jolla on itseisarvo. Metropolihallinto vie valtaa kauemmaksi kansalaisista, siksi sillä ei ole itseisarvoa. Metropolihallinto voi olla perusteltu vain, jos sen avulla saadaan merkittäviä parannuksia palvelutuotannon tasoon ja tehokkuuteen. Ennen varmuutta tämän toteutumisesta Espoo suhtautuu uuden ylikunnallisen hallintorakenteen pystyttämiseen kielteisesti." - Yleistä 4. kappaleen 3. virkkeen 1. lause: "hallintomallin" korvataan sanalla "hallinnon". - Yleistä 4. kappale: Lisätään kappaleen loppuun virke: "Nykytiedon valossa tämä toteutuu parhaiten kehittämällä itsenäisten kuntien sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä." - Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet (eityslistanlistan sivulla 30) 7. kappaleen viimeinen virke korvataan kahdella uudella virkkeellä: "Näiltä osin lakiluonnoksen 4d on epäonnistunut. Se loukkaa kunnallista itsehallintoa ja on myös ristiriidassa lakiluonnoksen 2 n määrittelemien kuntarakennelain itsehallintoa korostavien tavoitteiden kanssa." - Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet (es.listan sivula 30) 10.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 47 / 105 kappale: "määriteltävä tarkemmin" korvataan sanalla "poistettava". Uotila Hopsun ym. kannattamana teki seuraavan toivomuksen: Valtuusto toivoo, että kuntauudistuksen seuraaviin vaiheisiin valmistautuessaan kaupunginhallitus pitäisi lähtökohtinaan vaaleilla valittavaa demokraattista seutuhallintoa ja todellista vaikutusmahdollisuutta omaavaa lähidemokratiamallia, sekä seudullisesti mahdollisimman yhdenmukaisia veroperusteita. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysjärjestysehdotuksen: Ensin äänestetään pohjaehdotuksen ja Kauman kokonaisehdotuksen kesken ja sen jälkeen Kilven yksittäisistä muutosehdotuksista ja sitten toivomuksesta. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestys pohjaehdotuksen ja Kauman kokonaismuutosehdotuksen kesken: Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Kauman ehdotus tässä vaiheessa hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tässä vaiheessa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Äänestykset Kilven muutosehdotuksista Kauman ehdotusta vastaan: Puheenjohtaja totesi, että Kilven ehdotus Yleistä 4. kappaleen 3. virkkeen 1. lause: "hallintomallin" korvataan sanalla "hallinnon" sisältyy Kauman ehdotukseen, joten siitä ei tarvitse äänestää. 1. Yleistä 3. kappale poistetaan. Tilalle seuraava teksti Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kauman ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 68 äänellä 6 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kilven ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. 2. Yleistä 4. kappale: Lisätään kappaleen loppuun virke.. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kauman ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 68 äänellä 7 ääntä vastaan hylkäsi Kilven ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 48 / 105 3. Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet (esityslistan sivulla 30) 7. kappaleen viimeinen virke korvataan kahdella uudella virkkeellä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kauman ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 68 äänellä 7 ääntä vastaan hylkäsi Kilven ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. 4. Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet (esityslistan sivula 30) 10. kappale: "määriteltävä tarkemmin" korvataan sanalla "poistettava". Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kauman ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 68 äänellä 7 ääntä vastaan hylkäsi Kilven ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Uotilan toivomuksesta: Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Uotilan toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 57 äänellä 18 ääntä vastaan hylkäsi Uotilan toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi äänestysten päätteeksi, että valtuuston päätökseksi on muodostunut valtuustonneuvottelutoimikunnan puheenjohtajan toimikunnan puolesta tekemä kokonaisehdotus. Päätös Valtuusto: Valtuusto antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon kuntarakennelain luonnoksesta: Yleistä Rakennetyöryhmän selvityksestä valtionvarainministeriölle antamassaan lausunnossa valtuusto yksimielisesti totesi, ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Myönteistä rakennelaissa on se, ettei siihen ole lisätty yleisempiä säännöksiä ns. pakkoliitoksista. Pakkoliitokset ovat mahdollisia vain vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien kohdalla. Helsingin seudulla kuntauudistuksen tavoitteena tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 49 / 105 kestävyys ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Kuntarakenteen muutosesitysten tulee perustua parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen päätöksentekoon. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista metropolia. Metropolialue tarvitsee demokraattisen ja ketterän hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Metropoliratkaisun on vahvistettava seudun asukkaiden osallistumista. Metropolialue kuntauudistuksen erityisalue ja -kohde Helsingin seudun kunnat ovat Suomen olosuhteissa poikkeuksellinen alue, jonka erityispiirteet ja olosuhteet olisi huomioitava kaikilla kuntauudistuksen osa-alueilla: kuntarakenne, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, kuntien tehtävien arviointi, kuntalain kokonaisuudistus ja valtionosuusuudistus. Uudistuksen osa-alueiden kietoutuminen toisiinsa sekä niiden aikataulujen erirytmisyys korostaa metropolialueen erityisratkaisun merkitystä. Lausunnon antamista kuntarakennelakiluonnoksesta hankaloittaa olennaisesti epäselvyys ja epätietoisuus SOTE -uudistuksen sekä esiselvityksen metropolivaihtoehtojen sisällöstä. Tämän takia metropolialueen kunnilla tulee olla mahdollisuus täydentää lausuntoaan maaliskuun 2013 aikana. Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet Kunnan on selvitettävä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä, jos kunta täyttää yhden tai useamman selvitysperusteista. Yhdistymisselvityksen tavoitteena on valmistella kuntien yhdistämisesitys ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään kuntien yhdistymisesitystä, on selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi edellytetyn selvityksen sisältövaatimus laaja. Ellei metropolialueen sisällä synny yhteistä tahtotilaa, muodostuu jo näistä vähimmäisselvityksistä merkittävää työmäärää ja johtamista edellyttävä prosessi, jonka hyödyt voivat jäädä vaatimattomiksi. Olisi parempi, jos yhdistymisselvityksessä aina selvitettäisiin liitoksen rinnalla myös, miten todetut ongelmat voitaisiin ratkaista kuntien välisellä yhteistyöllä tai muilla keinoin. Tämä lisäisi kuntien intressiä osallistua
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 50 / 105 aktiivisesti uusien ratkaisujen etsimiseen niissä tapauksissa, joissa selvitykseen ryhtyminen ei ole ollut kuntien yhteinen tavoite. Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi kunnalla olisi velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä, jos yksikin seuraavista selvitysperusperusteesta osoittaa selvitystarvetta 1) palveluiden edellyttämä väestöpohja; 2) työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne; 3) kunnan taloudellinen tilanne. Metropolialueella kuntarakenne (kuntajaon selvitysvelvollisuus) ja metropolihallinto on kytketty toisiinsa. Kuntajakoselvitysalueiden muodostamista koskevat perusteet on kirjattu metropolialuetta koskevan esiselvityksen toimeksiantoon. Helsingin metropolialueen kuntien osalta metropoliperuste korvaa työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevat selvitysperusteet. Yleiset, muualla sovellettavat perusteet johtaisivat toiminnallisesta näkökulmasta arvioituna liian suurten selvitysalueiden muodostumiseen. Siksi Helsingin metropolialueen kuntia koskevan erityissäännöksen tarkoituksena olisi rajata alueita pienempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Helsingin metropolialueen kuntien tulisi selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi. Koska edellä mainittu yksin johtaisi metropolialueella liian suurten selvitysalueiden muodostamiseen, tulisi metropolialueella muodostettavien selvitysalueiden lisäksi muodostaa toiminnallinen kokonaisuus ja oltava perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Metropoliperuste (metropolialueperuste) eroaa muista selvitysperusteista. Se on niistä poiketen sanonnaltaan ja käsitteiltään yleisempi, epätäsmällinen ja tulkinnanvarainen. Miten ja missä prosessissa todetaan ja tulkitaan esim. milloin on olemassa merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve. Ja mitä tarkoitetaan lauseella yhdistymiset ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta? Näiltä osin perustetta on Espoon mielestä pyrittävä selkiyttämään. Laissa käytetään sanontoja, joiden juridinen sisältö jää epämääräiseksi tai puuttuu kokonaan. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve (4 d 4 mom) on määrittelemättä. Usein tarpeen sijasta olisi parempi käyttää tavoitetta tai muuta tahtomiseen viittaavaa käsitettä. Kasvupaineen vuoksi (4 d 4 mom.) on vailla juridista sisältöä. Lisäksi kasvupaine on epämääräinen käsite, jota ei ole tarkemmin määritelty maankäytön suunnittelua koskevassa lainsäädännössä, jonka alaan se kuitenkin viittaa. Maankäyttö- ja rakennuslain terminologiaa käyttäen sillä tarkoitetaan taajamarakenteen sellaista kehitystä, jonka vuoksi tarvitaan maankäytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Metropolialueella kuntarakenne ja metropolihallinto kytkeytyvät toisiinsa (4 d 4 mom. lause on määriteltävä tarkemmin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 51 / 105 Metropoliperusteen lisäksi arvioitaessa alueen kuntien selvitysvelvollisuutta sovellettaisiin palvelu- ja talousperusteita. Väestöperusteen keskeinen tekijä palvelujen järjestämisen kannalta on alueen asukkaiden määrä ja asumistiheys. Tehokkaan ja vaikuttavan palvelutuotannon edellytyksiä on muitakin kuin riittävä väestöpohja. Tutkijat ja muut asiantuntijat ovat olleet hyvin varovaisia kunnan tehokkaan optimikoon määrittelyssä. Professori (emeritus) Pentti Meklin toteaa Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 4/2012 julkaistussa artikkelissa Suuruuden ekonomia kuntakontekstissa mahdollisuuksia ja rajoitteita mm.: - Kunnalla ei ole olemassa yleistä optimikokoa, jos sitä mitataan asukaskohtaisilla kustannuksilla. - Kuntakoon suurentaminen, kuntaliitos sinänsä, ei tuo suuruuden tarjoamaa hyötyä, vaan se tarjoaa mahdollisuuksia, kehittämispotentiaalia. - Kunnan tehokas ja riittävän suuri koko vaihtelee palvelutehtävittäin. - Suuruuden tuomien etujen kannalta kunnan suuruutta oleellisempaa on palveluyksikköjen suuruus. - Kunnan järjestämiä palveluita suuruuden etujen kannalta tarkastellessa oleellisia ovat palvelujen rakenteet ja palveluketjut. Talousperusteen tavoitteena on palvelujen turvaaminen kuntalaisille. Tavoitteena tulee olla kunnat, joiden palvelut ovat kustannustehokkaat, väestön huoltosuhde ja ikärakenne ovat kestäviä ja ovat elinvoimaisia. On huomattava, että kriisikuntaperusteen jäykkä soveltaminen voi uhata myös kuntia, jotka maksavat verontasausta muille. Valtionosuusjärjestelmä on valtion tärkein kunnan talouden ohjauksen väline. Järjestelmän laskentaperusta on korjattava ja sen tulee olla avoin ja läpinäkyvä. Järjestelmän tulee olla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä. Järjestelmän tulee perustua todellisiin kustannuksiin ja oltava kannustava. Järjestelmän tavoitteet ja laskentaperusteet tulee olla yhdensuuntaiset. Valtionosuudet ja verotuloon perustuva tasausjärjestelmä liittyvät toisiinsa. Niiden laskentaperusteet tulee pitää selkeinä ja läpinäkyvinä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen ja palvelurakennetta koskevat linjaukset SOTE- uudistuksen tavoitteena on parempi integraatio perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Hallitusohjelmassa todetaan, että laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä väestöpohjaltaan riittävän suuria kuntia tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Espoo on tässä tarkoituksessa vahva peruskunta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus olisi hyvä toteuttaa osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Tällä hetkellä Espoo tekee yhteistyötä useiden sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta Kauniaisten ja Kirkkonummen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 52 / 105 kanssa, ja Vihdin kanssa Espoolla on yhteistyösopimus. Erikoissairaanhoito järjestetään yhdessä Uudenmaan kuntien kanssa. SOTE- alueen ja HUS:n toimintojen ja rakenteiden uudistaminen ei saa vaarantaa hyvin toimivia toimintamalleja. Erityisiä kehittämistarpeita kohdistuu ikäihmisten hoitoon ja kuntoutukseen. Espoo haluaa varata mahdollisuuden antaa lausunto valtionosuus- ja SOTE -järjestelmien uudistamisesta. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Äänestyslistat 39 - Lausuntopyyntö kuntarakennelakiluonnoksesta 22.11.2012 - Kuntarakennelaki lakiluonnos perusteluineen - Kuntauudistuksen eteneminen - Kuntauudistuksen muiden hankkeiden eteneminen - Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset Kuntarakennelain uudistus osana kuntauudistusta Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Osana kuntauudistusta hallitus käynnisti syksyllä 2011 hallitusohjelman mukaisen koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne (valtiovarainministeriön julkaisuja 5a/2012 ja 5b/2012) valmistui helmikuussa 2012. Valtiovarainministeriö asetti helmikuussa 2012 kuntarakennelakia valmistelevan työryhmän, jonka tehtävänä oli seurata ja arvioida kunta- ja palvelurakenneselvityksestä saatavaa palautetta ja sen pohjalta laatia yhteenveto alue- ja kuulemiskierroksesta sekä tehdä uudistuksen vaikutusarviointi ja laatia tarkennettu esitys uudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavoista. Lisäksi työryhmän tuli valmistella luonnos hallituksen esityksestä kuntauudistusta ohjaavaksi rakennelaiksi. Espoon osalta on merkityksellistä, että kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys (helmikuu 2012) ei sisältänyt metropolialueen erityispiirteet kattavaa tarkastelua. Valtionvarainministeriölle rakennetyöryhmän esityksestä antamissaan lausunnoissa Espoon kaupunki ja useat muut Helsingin seudun kunnat esittivät metropolialueratkaisua maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen päätöksentekoon. Kuntien lausuntojen jälkeen valtionvarainministeriö käynnisti valtioneuvoston linjauksiin perustuvan esiselvityksen metropolialueen kuntajakoselvitysalueista ja vaihtoehdoista metropolihallinnoksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 53 / 105 Hallitus linjasi kuntauudistuksen etenemistä iltakoulussaan 5.6.2012 sekä antoi seuraavana päivänä tiedonannon eduskunnalle kuntauudistuksen etenemisestä (VNT 2/2012 vp). Hallitus antoi linjauksissaan määrittelemiensä tarkastelunäkökulmien perusteella tarkempien uudistuksen kriteerien valmistelun rakennelakia valmistelevan työryhmän tehtäväksi. Työryhmän valmistelemat tarkemmat kriteerit vahvistettiin hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä 27.6.2012. Lausuntopyynnössä todetaan, että nyt kyseessä oleva kuntarakennelakiluonnos on valmisteltu hallituksen linjausten pohjalta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia, ja samalla lain nimike muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä. Lisäksi ehdotetaan kielilain muuttamista eräiltä osin. Sosiaalija terveyspoliittinen ministerityöryhmä on linjannut palvelurakenneuudistuksen jatkoa 15.11.2012. Näitä linjauksia koskeva muistio on tämän lausuntopyynnön liitteenä. Valtiovarainministeriö pyytää Espoon kaupungilta lausuntoa luonnoksesta yleisesti sekä erityisesti lausumaan seuraavista kysymyksistä: - selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; - esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; - valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; - yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä; - sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 7.3.2013 mennessä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.2.2013 65 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon kuntarakennelain luonnoksesta: Yleistä Rakennetyöryhmän selvityksestä valtionvarainministeriölle antamassaan lausunnossa valtuusto yksimielisesti totesi, ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Myönteistä rakennelaissa on se, ettei siihen ole lisätty yleisempiä säännöksiä ns. pakkoliitoksista. Pakkoliitokset ovat mahdollisia vain vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien kohdalla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 54 / 105 Helsingin seudulla kuntauudistuksen tavoitteena tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Kuntarakenteen muutosesitysten tulee perustua parhaisiin argumentteihin. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen päätöksentekoon. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista metropolia. Metropolialue tarvitsee demokraattisen ja ketterän hallintomallin, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Metropoliratkaisun on vahvistettava seudun asukkaiden osallistumista. Metropolialue kuntauudistuksen erityisalue ja kohde Helsingin seudun kunnat ovat Suomen olosuhteissa poikkeuksellinen alue, jonka erityispiirteet ja olosuhteet olisi huomioitava kaikilla kuntauudistuksen osa-alueilla: kuntarakenne, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, kuntien tehtävien arviointi, kuntalain kokonaisuudistus ja valtionosuusuudistus. Uudistuksen osa-alueiden kietoutuminen toisiinsa sekä niiden aikataulujen erirytmisyys korostaa metropolialueen erityisratkaisun merkitystä. Lausunnon antamista kuntarakennelakiluonnoksesta hankaloittaa olennaisesti epäselvyys ja epätietoisuus SOTE -uudistuksen sekä esiselvityksen metropolivaihtoehtojen sisällöstä. Tämän takia metropolialueen kunnilla tulee olla mahdollisuus täydentää lausuntoaan maaliskuun 2013 aikana. Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet Kunnan on selvitettävä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä, jos kunta täyttää yhden tai useamman selvitysperusteista. Yhdistymisselvityksen tavoitteena on valmistella kuntien yhdistämisesitys ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään kuntien yhdistymisesitystä, on selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi edellytetyn selvityksen sisältövaatimus laaja. Ellei metropolialueen sisällä synny yhteistä tahtotilaa, muodostuu jo näistä vähimmäisselvityksistä merkittävää työmäärää ja johtamista edellyttävä prosessi, jonka hyödyt voivat jäädä vaatimattomiksi. Olisi parempi, jos yhdistymisselvityksessä aina selvitettäisiin liitoksen rinnalla myös, miten todetut ongelmat voitaisiin ratkaista kuntien välisellä yhteistyöllä tai muilla keinoin. Tämä lisäisi kuntien intressiä osallistua
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 55 / 105 aktiivisesti uusien ratkaisujen etsimiseen niissä tapauksissa, joissa selvitykseen ryhtyminen ei ole ollut kuntien yhteinen tavoite. Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi kunnalla olisi velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä, jos yksikin seuraavista selvitysperusperusteesta osoittaa selvitystarvetta 1) palveluiden edellyttämä väestöpohja; 2) työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne; 3) kunnan taloudellinen tilanne. Metropolialueella kuntarakenne (kuntajaon selvitysvelvollisuus) ja metropolihallinto on kytketty toisiinsa. Kuntajakoselvitysalueiden muodostamista koskevat perusteet on kirjattu metropolialuetta koskevan esiselvityksen toimeksiantoon. Helsingin metropolialueen kuntien osalta metropoliperuste korvaa työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevat selvitysperusteet. Yleiset, muualla sovellettavat perusteet johtaisivat toiminnallisesta näkökulmasta arvioituna liian suurten selvitysalueiden muodostumiseen. Siksi Helsingin metropolialueen kuntia koskevan erityissäännöksen tarkoituksena olisi rajata alueita pienempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Helsingin metropolialueen kuntien tulisi selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi. Koska edellä mainittu yksin johtaisi metropolialueella liian suurten selvitysalueiden muodostamiseen, tulisi metropolialueella muodostettavien selvitysalueiden lisäksi muodostaa toiminnallinen kokonaisuus ja oltava perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Metropoliperuste (metropolialueperuste) eroaa muista selvitysperusteista. Se on niistä poiketen sanonnaltaan ja käsitteiltään yleisempi, epätäsmällinen ja tulkinnanvarainen. Miten ja missä prosessissa todetaan ja tulkitaan esim. milloin on olemassa merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve. Ja mitä tarkoitetaan lauseella yhdistymiset ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta? Näiltä osin perustetta on Espoon mielestä pyrittävä selkiyttämään. Laissa käytetään sanontoja, joiden juridinen sisältö jää epämääräiseksi tai puuttuu kokonaan. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve (4 d 4 mom) on määrittelemättä. Usein tarpeen sijasta olisi parempi käyttää tavoitetta tai muuta tahtomiseen viittaavaa käsitettä. Kasvupaineen vuoksi (4 d 4 mom) on vailla juridista sisältöä. Lisäksi kasvupaine on epämääräinen käsite, jota ei ole tarkemmin määritelty maankäytön suunnittelua koskevassa lainsäädännössä, jonka alaan se kuitenkin viittaa. Maankäyttö- ja rakennuslain terminologiaa käyttäen sillä tarkoitetaan taajamarakenteen sellaista kehitystä, jonka vuoksi tarvitaan maankäytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Metropolialueella kuntarakenne ja metropolihallinto kytkeytyvät toisiinsa (4 d 4 mom) lause on määriteltävä tarkemmin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 56 / 105 Metropoliperusteen lisäksi arvioitaessa alueen kuntien selvitysvelvollisuutta sovellettaisiin palvelu- ja talousperusteita. Väestöperusteen keskeinen tekijä palvelujen järjestämisen kannalta on alueen asukkaiden määrä ja asumistiheys. Tehokkaan ja vaikuttavan palvelutuotannon edellytyksiä on muitakin kuin riittävä väestöpohja. Tutkijat ja muut asiantuntijat ovat olleet hyvin varovaisia kunnan tehokkaan optimikoon määrittelyssä. Professori (emeritus) Pentti Meklin toteaa Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 4/2012 julkaistussa artikkelissa Suuruuden ekonomia kuntakontekstissa mahdollisuuksia ja rajoitteita mm.: - Kunnalla ei ole olemassa yleistä optimikokoa, jos sitä mitataan asukaskohtaisilla kustannuksilla. - Kuntakoon suurentaminen, kuntaliitos sinänsä, ei tuo suuruuden tarjoamaa hyötyä, vaan se tarjoaa mahdollisuuksia, kehittämispotentiaalia. - Kunnan tehokas ja riittävän suuri koko vaihtelee palvelutehtävittäin. - Suuruuden tuomien etujen kannalta kunnan suuruutta oleellisempaa on palveluyksikköjen suuruus. - Kunnan järjestämiä palveluita suuruuden etujen kannalta tarkastellessa oleellisia ovat palvelujen rakenteet ja palveluketjut. Talousperusteen tavoitteena on palvelujen turvaaminen kuntalaisille. Tavoitteena tulee olla kunnat, joiden palvelut ovat kustannustehokkaat, väestön huoltosuhde ja ikärakenne ovat kestäviä ja ovat elinvoimaisia. On huomattava, että kriisikuntaperusteen jäykkä soveltaminen voi uhata myös kuntia, jotka maksavat verontasausta muille. Valtionosuusjärjestelmä on valtion tärkein kunnan talouden ohjauksen väline. Järjestelmän laskentaperusta on korjattava ja sen tulee olla avoin ja läpinäkyvä. Järjestelmän tulee olla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä. Järjestelmän tulee perustua todellisiin kustannuksiin ja oltava kannustava. Järjestelmän tavoitteet ja laskentaperusteet tulee olla yhdensuuntaiset. Valtionosuudet ja verotuloon perustuva tasausjärjestelmä liittyvät toisiinsa. Niiden laskentaperusteet tulee pitää selkeinä ja läpinäkyvinä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen ja palvelurakennetta koskevat linjaukset SOTE-uudistuksen tavoitteena on parempi integraatio perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Hallitusohjelmassa todetaan, että laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä väestöpohjaltaan riittävän suuria kuntia tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Espoo on tässä tarkoituksessa vahva peruskunta. Olisi hyvä selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutus osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Espoo tekee yhteistyötä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 57 / 105 sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta Kauniaisten Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. SOTE - alueen ja HUS:n toimintoja ja rakenteita tulee muuttaa nykyisestä ilman, että hyvin toimivia elementtejä muutetaan. Erityisiä kehittämistarpeita kohdistuu ikäihmisten hoitoon ja kuntoutukseen. Espoo haluaa varata mahdollisuuden antaa lausunto valtionosuus- ja SOTE- järjestelmän uudistamisesta. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 58 / 105 3450/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 102 10.8.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 9 23.1.2013 Kaupunginhallitus 74 11.2.2013 40 Laajalahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Turvesuo pohjoinen, alue 120602 Valmistelijat / lisätiedot: Rouhiainen Liisa, puh. (09) 816 24121 Pennanen Tarja, puh. (09) 816 24215 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 12.10.2009 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. Käsittely Louhelainen Partasen kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Valtuusto palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavaalueella olevasta yleiskaavan virkistysalueesta säilytetään puolet, jolloin maakunnallinen viheryhteys sekä yleiskaavan virkistysyhteydet voidaan turvata riittävinä. Nykyinen esitys ei ole voimassa olevan maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä 44 valtuusto äänellä 22 ääntä vastaan ja 3 äänestäessä tyhjää hylkäsi palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Byman Karimäen kannattamana ehdotti, että päätösehdotus hylätään.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 59 / 105 Louhelainen Nevalaisen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että maakunnallinen viheryhteys, korvaavat ulkoilutie- ja latuyhteydet alueen länsi- ja pohjoispuolella sekä hiihtosilta Turunväylän yli toteutetaan mahdollisimman luonnonmukaisina ja sujuvina samanaikaisesti Turveradantien ja Turvesolmun rakentamisen kanssa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että ensin äänestetään pohjaehdotuksen ja hylkäyksen kesken ja mikäli pohjaehdotus voittaa, niin sitten käsitellään toivomus. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin hylkäysehdotusta, äänestävät "ei". Äänestyksessä valtuusto 51 äänellä 24 ääntä vastaan hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Louhelaisen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että maakunnallinen viheryhteys, korvaavat ulkoilutieja latuyhteydet alueen länsi- ja pohjoispuolella sekä hiihtosilta Turunväylän yli toteutetaan mahdollisimman luonnonmukaisina ja sujuvina samanaikaisesti Turveradantien ja Turvesolmun rakentamisen kanssa. Byman, Tiina Elo, Halava, Hertell, Hopsu, Hyrkkö, Karimäki, Kasvi, Lahti, Louhelainen, Nevalainen, Nevanlinna, Partanen ja Rahkonen ilmoittivat eriävän mielipiteensä päätöksen. Liite Oheismateriaali 4 Äänestyslistat 40 - Ajantasa-asemakaava - Kaavamääräykset - Kaavanmuutos
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 60 / 105 - Tapahtumaluettelo - Väliaikaiset lumenkaatopaikat Selostus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan hankeen laajentaminen voimassa olevan asemakaavan virkistysalueelle. Alueelle sallitaan pienen päivittäistavaran kaupan, ravintolan ja huoltoaseman sijoittaminen. Turveradantien ja Turvesolmun rakennussuunnittelu on käynnistynyt ja tavoitteena on, että rakentaminen käynnistyy 2013-2014. Alueella on voimassa rakennuskielto, kunnes Turveradantie ja Turvesolmun eritasoliittymä on toteutettu. Muutosalueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla esitettynä: Turvesuo pohjoinen - Torvmossen norra, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6529, käsittää osan virkistysaluetta (muodostuu osa uutta korttelia 17060). 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. Vireilletulo Espoon kaupunginhallitus laajensi 16.12.2008 Skanska Talonrakennus Oy:lle 10.12.2007 varattua suunnittelualuevarausaluetta ja varasi Skanska Talonrakennus Oy:lle sijaintikarttaan rajatun alueen tilaa vievän erikoiskaupan ja siihen tukeutuvien palvelujen suunnittelua varten. Suunnittelualuevaraus on voimassa 31.12.2013 saakka. Skanska Commercial Development Finland Oy on jättänyt 16.2.2009 päivätyn asemakaavan muutoshakemuksen. Hankkeen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta on kuulutettu 5.3.2009 kaupungin ilmoituslehdissä; Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 61 / 105 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 16.3.2009. Alueen kuvaus Muutoksella on tarkoitus laajentaa Sinimäentien ja Turveradantien risteyksen länsipuolella olevaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tonttia pohjoiseen Turunväylälle saakka. Asemakaavan muutosalue on rakentamatonta metsäaluetta. Muutosalueen maanpinnan korkeustaso vaihtelee etelästä pohjoiseen siirryttäessä +10 - +25 välillä. Pohjoisosan kalliokukkulan kasvillisuus on laikukasta ja vaihtelee korkeuskäyrien ja rinteen kivikkoisuuden mukaan. Kukkulan länsipuolella oleva metsikkö on kaupungin luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa mainittu alueena jonka valtapuustona on tammi. Tammivaltaisen alueen reunamilla puusto on kuitenkin hiljattain hakattu, kun kukkulan ja Suosaarenkallion väliin rakennettiin kaukolämmön välipumppaamo. Muutosaluetta halkoo kaukolämpökanava ja itä-länsisuuntainen hiekkatie joka toimii virkistysreittinä. Kukkulan kaakkoissuuntaisella alarinteellä pohjakasvillisuus on paikoin lehtomaista. Rinteen yläosassa metsätyyppi muuttuu kuivahkoksi kankaaksi. Muutosalueen eteläosan maasto on kulunutta ja kasvillisuudeltaan melko tyypillistä. Kulutus ja ihmistoiminta näkyvät ennen kaikkea helppokulkuisilla virkistysreitin puoleisilla alarinteillä. Muutosalueen eteläpuolella oleva hiekkakenttä toimii teknisen keskuksen lumenkaatopaikkana. Alueelle on kasattu purkujätettä, maa-ainesta ja karsittuja puita ja risuja. Tälle alueelle kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.3.2007 asemakaavan muutoksen Laajalahden Retail Park - hankkeen 1. vaihetta varten. Lännessä muutosalue rajoittuu Suosaarenniityn lähivirkistysalueeseen, jonka takana on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Pohjoisessa on Turunväylän suojaviheralue ja idässä Turveradantien katualue varaus. Muutosalue sijoittuu osaksi Sinimäen teollisuusaluetta Turunväylän ja Sinimäentien varressa. Muutosalue on kaupungin omistuksessa. Aikaisempia käsittelyjä Kaava-alueesta pidettiin viranomaisneuvottelu 14.12 2010 yhdessä Kellarimäki - Friisinmäki asemakaavan muutoksen kanssa. Asemakaavan muutos esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnan infossa 13.10.2011 sekä lautakunnan edellyttämä Turveradantien lähialueita koskeva selvitys 2.2.2011.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 62 / 105 Liikenne Kaava-alueen eteläpuolella kulkeva Sinimäentie Turvesuontie toimii itälänsisuuntaisena pääkatuna, joka yhdistää Laajalahden asuinalueen Mankkaalle ja Nihtisiltaan sekä Kehä I:lle. Suunniteltu Turveradantien rakentaminen ja siihen liittyvän Turvesolmun eritasoliittymän rakentaminen mahdollistaa liikennöinnin Turunväylälle ja Leppävaaraan. Voimassa olevassa asemakaavassa on varauduttava täydelliseen Turvesolmun eritasoliittymään eli ramppeihin Helsingin sekä Turun suuntaan. Turveradantien ja Turvesolmun eritasoliittymän rakennussuunnittelu on käynnistynyt. Tavoitteena on, että rakentaminen käynnistyy 2013-2014. Ramboll Finland Oy (17.5.2011) on tehnyt asemakaavan muutokseen liittyen ympäristövaikutustenselvityksen, jossa on tarkasteltu myös liikenteen toimivuutta. Toimivuustarkasteluiden perusteella kaavahankkeen synnyttämä liikenne ei aiheuta merkittäviä sujuvuusongelmia lähikatuverkolla. Seudullinen ulkoilutie- ja latuyhteys ohjataan asemakaavan muutosalueen länsipuolelle jäävälle puistoalueelle ja pohjoisessa Turunväylän suojaviheralueelle. Lisäksi Turvesolmun eritasoliittymän suunnittelun yhteydessä on suunniteltu latuvaraus ja hiihtosilta Turunväylän yli. Turveradantien katualueelle ajoradan viereen on suunniteltu jalankulku- ja pyörätie, lisäksi kaava-alueen läheisyydessä on varauduttu kevyen liikenteen eritasoratkaisuihin. Sinimäentielle Turveradantien länsipuolelle on suunniteltu bussipysäkki, joka voidaan toteuttaa, kun alueelle tulee maankäyttöä. Tulevaisuudessa bussilinjat voivat kulkea myös Turveradantietä, jolle on mahdollista toteuttaa bussipysäkit. Lisäksi Turvesolmun eritasoliittymään on suunniteltu bussipysäkit. Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi eli asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavaksi rakentamisalueeksi. Kaavassa on osoitettu viheryhteystarve, joka tullaan ratkaisemaan asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaava Yleiskaavan mukaan alue on virkistysaluetta, jota halkoo sijainniltaan ohjeellinen, yhteydeltään sitova virkistysyhteys. Asemakaava Voimassa olevassa 5.6.1996 vahvistetussa Turvesuo pohjoinen, asemakaavassa alue on lähivirkistysaluetta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 63 / 105 MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 17.11. 7.12.2011. Nähtävilläoloaikana muutoksesta jätettiin 3 muistutusta. Muistutuksissa kiinnitetään huomiota muutoksen aiheuttamaan ajoneuvoliikenteeseen ja sen aiheuttaman liikennemelun lisääntymiseen sekä virkistysalueen pienenemiseen. Muutoksesta saatiin lausunnot Fortumilta, HSY:ltä, Uudenmaan ELY:ltä, Espoon ympäristökeskukselta ja tekniseltä keskukselta. Lausunnoissaan Fortum ja HSY painottavat olemassa olevien johtojen säilyttämistä alueella sekä uuden muuntamovarauksen lisäämistä alueen pohjoisosaan. Espoon ympäristökeskus ja Uudenmaan ELY paonottavat pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden säilymistä. Uudenmaan ELY toteaa lausunnossaan, että asemakaavanmuutos on laadittu vastoin maakunta- ja yleiskaavan periaatteita eikä sitä voida hyväksyä. Muistutusten ja lausuntojen johdosta asemakaavan muutokseen on tehty seuraavat tarkistukset: Muutoksen (KM-1) määräystä on tarkistettu lisäämällä määräykseen: Alueelle saa sijoittaa vain paljon tilaa vaativan erikoistavaran suuryksikköjä sekä myymäläkeskittymiä joissa yksittäisen myymälän koko ei ylitä 2 000 k-m 2. Alueelle ei saa sijoittaa mm. vaatekaupan, urheilukaupan tai sisustuskaupan suuryksikköä eikä yli 2000 k-m 2 tavaratalotyyppistä laajan valikoiman myymälää. Muutosalueen pohjoisosaan lisättiin muuntamon rakennusala ja johtovaraus sähköjohdolle. Kaavamääräyksiä on tarkistettu mahdollistamalla energiahuollon rakennuksen ja johtovarausten siirtäminen toiseen paikkaan ja näin vapautuvien alueiden käyttäminen kaavanmukaiseen rakentamiseen. Rakennuksen, laitteiden ja johtojen siirto edellyttää sopimusta niiden omistajien kanssa. Autopaikkojen laskentaperustetta tarkistettiin siten, ettei rakennusoikeuden lisäksi sallittua kerrosalaa oteta huomioon kaavan vaatimia autopaikkoja laskettaessa. Asemakaavan muutos Korttelialue KM-1 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alueelle saa sijoittaa vain paljon tilaa vaativan erikoistavaran suuryksikköjä sekä myymäläkeskittymiä joissa yksittäisen myymälän koko ei ylitä 2 000 k-m 2. Alueelle saa sijoittaa enintään 1 000 k-m 2 suuruisen päivittäistavarankaupan, ravintolan ja enintään 200 k-m 2 huoltoasema.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 64 / 105 Alueelle ei saa sijoittaa mm. vaatekaupan, urheilukaupan tai sisustuskaupan suuryksikköä eikä yli 2 000 k-m 2 tavaratalotyyppistä laajan valikoiman myymälää. Muutoksen alueesta muodostuu korttelin 17060 tontti nro 1. Muutoksen pinta-ala on noin 5,3 ha ja rakennusoikeus 22 000 k-m2, joka vastaa tehokkuuslukua e=0,40. Alueella olevalle rakennetulle kaukolämmön välipumppaamolle on merkitty oma rakennusala (en = energiahuollolle varattu rakennusala), joka saadaan rakentaa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Suunnittelualuetta halkovalle kaukolämpökanavalle on merkitty johtoa varten varattu alueen osa. Johdon tarkka sijainti on tutkittava rakennussuunnittelun yhteydessä. Alueen etelälaitaan on varattu johtorasite vesijohtoa varten ja pohjoisosaan rakennusala muuntamolle ja johtovaraus sähköjohdolle. Alueelle saa rakentaa kylmiä katoksia sekä myymälätoiminnan vaatimia rakenteita. Autopaikkoja, polkupyörien pysäköintipaikkoja ja jätehuoltotiloja voidaan sijoittaa saman korttelin toisen tontin puolelle kiinteistöjen välisin sopimuksin. Maanpäälliset autopaikat tulee jäsennellä enintään 800 m2 suuruisiin alueisiin puu- ja pensasistutuksin. Jalankulkuväylät tulee merkata kiveyksillä tai vastaavalla kestävällä ja erotuvalla materiaalilla. Varastointi- ja lastausalueet sekä virkistysalueeseen rajoittuva tontinraja on aidattava, aitojen korkeuksien tulee olla vähintään 180 cm. Aidat on toteutettava umpiaitoina. Korttelin Turunväylän puoleiselle rajalle rakennettava aita on toteutettava siten, että se toimii meluesteenä. Melueste voidaan muodostaa rakennusten kanssa yhtenäisenä meluesteenä. Meluesteen tulee soveltua rakennuksen arkkitehtuuriin. Aitojen ja tukimuurien rakennusmateriaalina on käytettävä puuta tai kiveä. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää kiveä ja lasia. Katoksien ja myymälätoiminnan vaatimien rakenteiden julkisivut voivat poiketa em. julkisivumateriaalista. Ennen rakentamista on selvitettävä onko korttelialueen aikaisempi toiminta aiheuttanut maaperän pilaantumista. Sähkön jakelun vaatimat muuntamotilat tulee sijoittaa kiinteistöihin. Muuntamotilat ja tekniset tilat saa rakentaa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Alueelle tulee rakentaa autopaikkoja 1 autopaikka 50 kerrosneliömetriä kohden ja autopaikat tulee sijoittaa korttelialueelle. Polkupyörien pysäköimispaikkoja on rakennettava vähintään 100 ja ne on sijoitettava sisäänkäyntien läheisyyteen. Rakennusoikeuden lisäksi sallittua kerrosalaa ei oteta mukaan kaavan vaatimia autopaikkoja laskettaessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 65 / 105 Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää sekä alueellisten että muutoksen alueen hulevesien hallintasuunnitelma, jossa on selvitetty alueen hulevesien keräys-käsittely- ja imeytystapa. Alueen hulevedet tulee viivyttää, puhdistaa ja mahdollisuuksien mukaan imeyttää korttelialueella. Sama velvoite koskee rakentamisenaikaisia järjestelyjä. Katualue Muutoksessa levennetään Turveradantietä länteen (n. 900 m 2 ). Levennyksellä mahdollistetaan Turveradantien viereen suunnitellun jalankulku- ja pyörätien erottaminen viherkaistalla ajoradasta. Itään, Laajalahden pientaloalueelle päästään suunnitellun Turveradantien alikulun kautta. Korttelialueella on voimassa MRL:n 58 :n mukainen rakennuskielto kunnes Turveradantie ja Turvesolmun eritasoliittymä Turunväylälle on toteutettu asemakaavan mukaisesti. Ympäristövaikutusselvitys ja kaupallisten vaikutusten arviointi Ramboll on tarkistanut 17.5.2011 alueelle laadittua Espoon Laajalahden Retail Park asemakaavan muutoksen ympäristövaikutusselvitystä hulevesien osalta ja Entrecon on laatinut (20.5.2011) Espoo, Kellarimäki - Friisinmäki ja Turvesuo pohjoisen -alueita koskevien asemakaavanmuutosten kaupallisten ympäristövaikutusten arvioinnin (20.5.2011) selvitykset ovat nähtävänä kokouksessa. Melu Ympäristönvaikutusselvityksen (Ramboll, 17.5.2011) mukaan asemakaavahankkeen vaikutus ympäristön asuinalueiden melutilanteisiin on vähäinen, koska melutilanteisiin vaikuttaa enemmän liikenteen yleinen lisääntyminen alueen liikenneverkolla sekä Turvesuon uuden maankäytön ja Turvesolmun eritasoliittymän lisäliikenne. Kaavahanke ei tuo melutasojen ohjearvojen ylittävän melun piiriin uusia kiinteistöjä, vaan ohjearvot ylittyvät tulevaisuudessa samoilla aluilla kuin nykytilanteessakin. Ilmanlaatu Ympäristövaikutusselvityksen (Ramboll 17.5.2011) mukaan asemakaavahankkeen aiheuttaman liikenteen tuottamat ilmanlaatuvaikutukset ovat vähäiset. Alueen viihtyisyyteen voi lähinnä keväisin vaikuttaa lisääntyvän liikenteen aiheuttama katupöly. Kaupallisten ympäristövaikutusten arviointi Entrecon laatimassa kaupallisten ympäristövaikutusten arvioinnissa (20.5.2011) todetaan, että Turvesolmun hankkeet tasapainottavat kaupan verkostoa alueellisesti ja parantavat kaupan palvelujen saatavuutta. Lähialueen asukkaiden asiointimatkat lyhenevät. Hankkeet ovat Turveradantien jatkeen ja Turvesolmun liittymän valmistuttua erinomaisesti saavutettavissa henkilöautolla ja hyvin saavutettavissa myös kevyenliikenteen reittejä pitkin sekä useiden linja-autoreittien varrella.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 66 / 105 Päätöshistoria Turvesolmun suuryksiköiden sijainti on perusteltu niihin suunniteltu kaupan laatu huomioiden. Suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Alue on saavutettavissa sekä joukkoliikenteellä (linjaautolinjat) että kevyellä liikenteellä. Turvesolmun maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Turvesolmun hankkeet eivät muodosta yhtenäistä, maankäyttö- ja rakennuslaissa ja hallituksen esityksen perusteluissa kuvattua vähittäiskaupan suuryksikköön verrattavaa myymäläkeskittymää, sillä Turunväylä erottaa pohjois- ja eteläpuolen hankkeet toiminnallisesti toisistaan. Ympäröivän yhdyskunnan koko, myymäläkeskittymän keskeinen sijainti taajamarakenteessa sekä myymälöiden laatu huomioiden voidaan todeta, ettei sillä ole merkittävää seudullista merkitystä. Nihtisilta - Turvesolmu sisältyy Espoon kaupan palveluverkkoselvitykseen ja -suunnitelmaan 2030, jossa se on esitetty uutena seudullisena erikoistavarakaupan vyöhykkeenä Lommila - Mikkelän ja Suomenojan lisäksi. Korvaavat lumenkaatopaikat Leppävaaraan, Vermon raviradan lounaispuolelle sekä Vanttilaan Kauklahden väylän ja Vanttilantien koillispuolelle tullee korvaavat väliaikaiset lumenkaatopaikat. Molemmat alueet ovar Espoon kaupungin omistuksessa. Jatkossa tutkitaan lumensulatusasemaa Blominmäen jätevedenpuhdistamon purkuputken varrelle. Puhdistamon on arvioitu valmistuvan 2020. Perittävät maksut Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.8.2010 / 8 1321/503/2009 Hakija on maksanut 9.11.2009 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 67 / 105 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 120602 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 12.10.2009 päivätyn 5.8.2010 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Päätös Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle tämän asemakaava-alueen ja sen lähialueiden kokonaistarkastelua varten. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle asemakaava-alueen ja sen lähialueiden kokonaistarkastelua varten. Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.10.2010 / 3 1321/503/2009 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 120602 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 12.10.2009 päivätyn 5.8.2010 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 68 / 105 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunkisuunnittelukeskus laatii nyt käsittelyssä olevasta alueesta ja Turveradantien lähialueista selvityksen, joka ohjaa eri asemakaavojen, myös tämän, valmistelua. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja palautusehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunkisuunnittelukeskus laatii nyt käsittelyssä olevasta alueesta ja Turveradantien lähialueista selvityksen, joka ohjaa eri asemakaavojen, myös tämän, valmistelua. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.8.2011 102 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 120602 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 12.10.2009 päivätyn 1.8.2011 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 69 / 105 Jäsen Kiijärvi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 2-kohta). Kiijärven ollessa estyneenä asian käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistui varajäsen Vilo. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon ja jäsen Klarin kannattamana, että 1) kaavamääräystä KM-1 tarkistetaan seuraavasti: Alueelle voidaan sijoittaa päivittäistavarakaupan pieni yksikkö (max 1000 k-m2), ravitsemuspalveluja ja huoltoasema 2) päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 4, joka kuuluu 4 edellyttää seuraavia valmistelutoimenpiteitä toteutettavaksi rinnan nähtävillä oloa ja palautteesta aiheutuvia toimia: - koska ehdotuksen mukainen rakentaminen lisää merkittävästi liikennettä, Turunväylän liittymän suunnittelua ja rakentamisen valmistelua kiirehditään siten, että liittymä on edellytys tämän ja Turunväylän pohjoispuolisten kaupallisten hankkeiden toteuttamiselle, - hanke sijoittuu yleiskaavassa osoitetulle virkistysalueelle, joka sijainniltaan ei kuitenkaan sovellu virkistystoiminnalle. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää pyöräilyn sekä hiihdon ja muun virkistyksen yksityiskohtaisten verkostojen suunnitelmien laadintaa ja toteuttamista koskevia päätöksiä, - rakennusten suunnittelua jatketaan ja niiden sijoittelua muutetaan ainakin siten, että latuyhteydelle varataan riittävä tila Turunväylän eteläpuolelle, - alueelle mahdollistettavien kaupallisten palvelujen suunnittelua tulee jatkaa ja esittää ne tarkempina siten, että ne täydentävät muulla Turunväylän lähialueilla olevia palveluja ja tuottavat palveluja erityisesti myös Laajalahden nykyiselle ja tulevalle asutukselle - huoltoaseman mahdollisuutta selvitetään ja sitä koskeva kaavamääräys voidaan tarvittaessa poistaa seuraavassa käsittelyvaiheessa. - hankkeen alle jää nykyinen lumisina talvina välttämätön lumenkaatopaikka, jota korvaavat paikat on osoitettava tämän hankkeen suunnittelun yhteydessä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 120602 2
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 70 / 105 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 12.10.2009 päivätyn, kokouksessa 10.8.2011 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602 siten tarkistettuna, että alueelle voidaan sijoittaa päivittäistavarakaupan pieni yksikkö (max 1000 k-m2), ravitsemuspalveluja ja huoltoasema. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 4 edellyttää seuraavia valmistelutoimenpiteitä toteutettavaksi rinnan nähtävillä oloa ja palautteesta aiheutuvia toimia: - koska ehdotuksen mukainen rakentaminen lisää merkittävästi liikennettä, Turunväylän liittymän suunnittelua ja rakentamisen valmistelua kiirehditään siten, että liittymä on edellytys tämän ja Turunväylän pohjoispuolisten kaupallisten hankkeiden toteuttamiselle, - hanke sijoittuu yleiskaavassa osoitetulle virkistysalueelle, joka sijainniltaan ei kuitenkaan sovellu virkistystoiminnalle. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää pyöräilyn sekä hiihdon ja muun virkistyksen yksityiskohtaisten verkostojen suunnitelmien laadintaa ja toteuttamista koskevia päätöksiä, - rakennusten suunnittelua jatketaan ja niiden sijoittelua muutetaan ainakin siten, että latuyhteydelle varataan riittävä tila Turunväylän eteläpuolelle, - alueelle mahdollistettavien kaupallisten palvelujen suunnittelua tulee jatkaa ja esittää ne tarkempina siten, että ne täydentävät muulla Turunväylän lähialueilla olevia palveluja ja tuottavat palveluja erityisesti myös Laajalahden nykyiselle ja tulevalle asutukselle - huoltoaseman mahdollisuutta selvitetään ja sitä koskeva kaavamääräys voidaan tarvittaessa poistaa seuraavassa käsittelyvaiheessa. - hankkeen alle jää nykyinen lumisina talvina välttämätön lumenkaatopaikka, jota korvaavat paikat on osoitettava tämän hankkeen suunnittelun yhteydessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.1.2013 9 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 120602 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 12.10.2009 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 71 / 105 asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. 3 ilmoittaa muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1400 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 566,67 euroa, eli yhteensä 1966,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen Käsittely Keskustelun alussa esittelijä muutti asemakaavamääräyksen 12 :n kuulumaan seuraavasti: Korttelin 17060 rakennuksia ei saa ottaa käyttöön ennen kuin Turveradantie ja Turvesolmun eritasoliittymä Turunväylälle on toteutettu. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijä tekemä esitys 12 :n asemakaavamääräyksen muuttamiseksi yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 120602 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 12.10.2009 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. Kaupunginhallitus 11.2.2013 74 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 12.10.2009 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 72 / 105 Tiedoksi - Uudenmaan ELY-keskus, ote päätöksestä liitteineen - Uudenmaan liitto, ote lainvoimaisesta päätöksestä sekä liitekartta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 73 / 105 176/10.02.02/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17 1.2.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 23 14.2.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 33 29.2.2012 Kaupunginhallitus 116 16.4.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 4 23.1.2013 Kaupunginhallitus 75 11.2.2013 41 Blominmäen osayleiskaavan hyväksyminen, alue 620 000 Valmistelijat / lisätiedot: Katajamäki Mirkka, puh. (09) 816 24323 Hämäläinen Tanja, puh. (09) 816 24321 Palola Aulis, puh. (09) 816 24222 Vehmas Martti, puh. (09) 816 24336 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 15.11.2010 päivätyn ja 14.1.2013 tarkistetun Blominmäen osayleiskaavan, piirustusnumero 6604. Käsittely Puheenjohtaja Bymanin kannattaman ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston päättäneen jättää asian yksimielisesti pöydälle. Päätös Oheismateriaali Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Blominmäen osayleiskaava, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet - Blominmäen osayleiskaava, muistutusten lyhennelmät ja vastineet - Kaavakartta A3, merkinnät ja määräykset - Blominmäen osayleiskaava, kaavaselostuksen liitteet - Blominmäen osayleiskaava kaavaselostus - Blominmäen jätevedenpuhdistamon mahdollisten hätäylivuotojen Natura-arviointi - Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Blominmäen jätevedenpuhdistamon mahdollisten hätäylivuotojen Naturaarvioinnista - Blominmäen jätevedenpuhdistamon purkujärjestelyjen muutokset HSY 14.2.2013
Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 74 / 105 Selostus Osayleiskaavalla mahdollistetaan seudullisen jäteveden kalliopuhdistamon sijoittaminen Espoon Blominmäkeen niin, että säilytetään alueen luonto- ja virkistysarvot. Kaavan tavoitteena on turvata Pohjois-Espoon ja Keskuspuiston välinen ekologinen viheryhteys ja kevyenliikenteen väyläverkosto. Kaavassa osoitetaan tilavaraus Espoo-Salo -oikoradalle sekä varaudutaan Kehä III:n leventämiseen 2+2-kaistaiseksi. Lisäksi kaavassa tarkennetaan Kehä III:n eteläpuolella asuntoalueiden ja virkistysalueen rajausta asemakaavoitusta varten. Blominmäen osayleiskaava-alue sijaitsee Länsi-Espoossa Turunväylän eteläpuolella Kehä III:n varrella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 130 hehtaaria. Alue on pääasiassa rakentamatonta, topografialtaan vaihtelevaa metsäistä aluetta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Vireilletulo Espoon valtuusto päätti 12.10.2009 jätevedenpuhdistamon siirtämisestä pois Suomenojalta ja uuden puhdistamon rakentamisesta kalliopuhdistamona Blominmäkeen sekä kehotti kaupunkisuunnittelukeskusta käynnistämään jätevedenpuhdistamon edellyttämän kaavoituksen. Lisäksi valtuusto päätti, että Blominmäen kaavoituksen yhteydessä turvataan Pohjois-Espoon ja Keskuspuiston välinen toimiva ekologinen viheryhteys ja kevyenliikenteen väyläverkosto. Blominmäen osayleiskaavan vireilletulosta kuulutettiin 18.2.2010 kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma