Syyskuu 2004 TOIMIALAKATSAUS Suunnittelun maailmanmarkkinat kasvussa...2 ENR TOP 200: Markkinat elpyvät viennissä STD: Pohjoismaiden BKT-kasvu ennustaa parempia aikoja SKOL: Koko suunnitteluala uskoo kasvuun Pääkirjoitus: Miten menee kiitos kysymästä...3 Tiedonvaihtoa korkeakoulujen kanssa...4 Talotekniikan tiedonhallintaa...6 Ympäristösuunnittelussa korostuu poikkitieteellisyys...8 Väyläsuunnittelu tienhaarassa...10 Teollisuudelle kokonaispalvelua...12 Yrityskulttuuri kansainvälistyy...14 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry www.skolry.fi
2 SKOL Visio Syyskuu 2004 Suunnittelun maailmanmarkkinat kasvussa ENR TOP 200: Markkinat elpyvät viennissä Engineering News Record lehden kyselyn mukaan maailman 200 suurinta kansainvälistä konsulttiyritystä näkee suunnittelu- ja konsulttialan vientimarkkinoiden alkavan vähitellen toipua useiden vuosien ajan jatkuneista kriiseistä ja kysynnän laskusta (www.enr.com). Vuosi 2003 oli hyvä vuosi ja vientiliikevaihto kasvoi 11 prosenttia edellisvuodesta. Voimakkaimmin markkinat kasvoivat Afrikassa, Euroopassa ja Lähi-idässä, USA:n ja Etelä-Amerikan vientikysyntä heikkeni. Teollisuuden hankkeet olivat vahvimmassa kasvussa kun taas ympäristö- ja vesisektorin vientihankkeet vähenivät. Jännitteet tärkeillä vientimarkkinoilla kuten Lähi-idässä ja Afrikassa ovat vähentyneet ja kysyntä vilkastuu. Konsultteja huolestuttaa kuitenkin edelleen viennin kohdealueiden turvallisuus, korruptio ja lisääntyvä kilpailu erityisesti paikallisten yritysten taholta. STD: Pohjoismaiden BKT-kasvu ennustaa parempia aikoja Ruotsin konsulttiyritysten järjestö Svensk Teknik och Design tarkastelee Branschöversikten-raportissaan pohjoismaisia konsulttimarkkinoita ja toteaa eri maiden samansuuntaisen BKTkasvun tuovan lisää töitä alalle lähivuosina, vaikka takana onkin yksityisten rakennus- ja teollisuusinvestointien lasku (www.std.se). Kunkin Pohjoismaan 30 suurimman alan konsernin henkeä kohden laskettu liikevaihto oli Suomessa 80 000 euroa, Ruotsissa ja Tanskassa 95 000 euroa ja Norjassa yli 100 000 euroa. Liikevoitot vaihtelivat melkoisesti, suomalaiset yritykset tekivät 5,9 prosentin tuloksen, norjalaiset 4,1 prosenttia, tanskalaiset 2,0 prosenttia ja ruotsalaiset vain 1,0 prosenttia. Sekä Euroopan 300 että maailman 150 suurimman alan konsernin vastaava liikevoitto oli 3,2 %. STD:n tuore Branschkommuniké arvioi Ruotsin konsulttimarkkinoiden kääntyvän kuluvana vuonna kasvuun ja myös kannattavuuden paranevan. Erityisesti teollisuuden kysyntä reagoi nopeimmin taloudellisen tilanteen parantumiseen ja myös infrastruktuuri-investointien odotetaan lisääntyvän, talonrakentamisessa kasvu antaa vielä odottaa. SKOL: Koko suunnitteluala uskoo kasvuun in jäsenyritysten kokonaistilauskanta on kas- SKOL vanut viime syksystä lähtien, erityisesti kotimaisia tilauksia on saatu runsaasti. Tilauskannan kasvu on tullut pääosin teollisuuskohteista, yhdyskunta- ja talosektorin tilauskanta ovat säilyneet ennallaan. Myös vientitilauskanta kasvoi teollisuussektorilla, mutta väheni talonrakentamisessa ja yhdyskuntasektorilla. Suunnitteluyritysten markkinanäkymät ovat varsin myönteiset sekä kotimarkkinoilla että erityisesti viennissä. SKOLin ilmaisen jäsenluettelon voi tilata SKOLista, tietoja jäsenyrityksistä on myös verkkosivuilla www.skolry.fi.
SKOL Visio Syyskuu 2004 3 Miten menee kiitos kysymästä Yleisillä tunnusluvuilla niin Suomen, Euroopan kuin globaalista näkökulmasta tarkastellen eivät alkuvuosi eikä viime vuosikaan olleet helppoja. Markkinatilanne on ollut kireä ja investointitaso on monella sektorilla ollut maltillinen, jopa matala. Tästä huolimatta ovat suomalaiset konsultti- ja insinööritoimistot pärjänneet kohtuullisen hyvin niin liikevaihdon kuin tilauskannan ja tuloksenkin suhteen. Menestymisen taustalla on monia tekijöitä, joista mainittakoon asiakkaiden halu ja ymmärrys käyttää alan erikoisosaamista laajenevassa mitassa niin konsultointi-, tuotekehitys- kuin normaaleissa suunnittelutehtävissäkin. Ei myöskään sovi unohtaa osaamista, luotettavuutta ja kilpailukykyistä laatu/hintasuhdetta tiukassa eurooppalaisessa kilpailussa. Suomalainen osaaminen on menestynyt edelleen hyvin myös kilpailussa vientimarkkinoilla, vientiprojektien osuus on yli 30 prosenttia liikevaihdosta. Me suunnittelijat saamme pääosin toimeksiantomme selkeistä investointiprojekteista, ovat ne sitten uudis-, uusinta- tai ylläpitoon liittyviä toimeksiantoja. Ilmassa on vihdoinkin positiivisia merkkejä elpymisestä ja luottamus talouden toipumiseen on lisääntynyt. Uskon tämän ja tulevan vuoden olevan alalle hyviä. Uskoani lisää myös viidennen ydinvoimalan suunnittelun käynnistyminen. Tämä tuo paljon töitä suomalaisille suunnittelijoille. Ulkomaiset yritykset ja sijoittajat ovat löytäneet Suomen ja mielenkiinto on näkynyt myös lisääntyneinä suunnittelualan yrityskauppoina. Usea merkittävä valtakunnallinen ja paikallinen suunnitteluyritys on saanut viime aikoina uuden omistajan. Moni kysyykin, miten omistuspuolen muutos vaikuttaa yrityksiin? Vaikka konsultointi saattaa olla kansainvälistä, suunnittelu on maailmallakin hyvin paikallista toimintaa ellei kyseessä ole merkittävä erikoisosaaminen. Näin ollen suunnittelua voi hyvin verrata kiinteistöön ja talojahan ei uusi omistaja mihinkään siirrä. Suunnittelua tehdään ja tullaan tekemään jatkossakin paikallisin voimin paikallisille asiakkaille. Kiina-ilmiö ei ole näiltä osin suomalaiselle suunnittelulle samanlainen uhka kuin sarjavalmistus teollisuudelle. Suomalaisyritysten ulkomaisen omistuksen lisääntyminen ja kansainvälinen verkottuminen ovat kansainvälistymisen mukanaan tuomia ilmiöitä. Myönteistä on, että osaavat asiantuntijamme pääsevät hankkimaan lisää kansainvälistä kokemusta uusissa verkostoissa. Tuloksena on toivottavasti suomalaisen osaamisen leviäminen ja lisääntyminen uusien töiden myötä. Vientiprojekteissa tulemme kohtaamaan entistä kovemman paikallisen kilpailun mm. EU:n laajenemisen myötä. Viennillä on alallemme keskimääräistä suurempi merkitys, kun vertaamme viennin osuutta Pohjoismaisella tasolla. Suunnitteluviennin kasvattaminen ja ylläpitäminen vaatii yritysten osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja kilpailukykyisen laatu/hintasuhteen ylläpitoa. Tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin valoisat myös kansainvälisesti tarkastellen. Mikäli talouskasvu etenee ennakoidusti vuoden 2004 aikana, investointien valmistelu- ja toteutusaktiviteettien voidaan uskoa lisääntyvän. Myös talouden toipuminen Kaukoidässä, Kiinassa ja osittain myös Euroopassa, yhdistettynä EU:n laajentumiseen ja Venäjän kasvuun, luovat hyvät edellytykset suomalaisten asiantuntijapalvelujen kysynnän kasvulle. SKOLin suhdannekatsauksen mukaan suunnitteluyritysten markkinanäkymät ovat lähes kauttaaltaan myönteiset. Kotimarkkinoiden saldoluku oli keväällä +26 ja viennin +34 prosenttia. Näin myönteisiä näkymäarvioita ei ole ollut alalla seitsemään vuoteen. Erityisen myönteiset markkinanäkymät ovat teollisuussektorilla, yli puolet yrityksistä uskoo sekä koti- että vientimarkkinoiden kasvuun. Myös suunnittelualan henkilömäärä jatkaa tasaista kasvuaan ja osaajista on ajoittain ollut pulaakin. Viiden vuoden ajan kasvu on ollut noin neljä prosenttia vuodessa ja ennuste tälle vuodelle on sama. Positiivista onkin, että kiinnostus suunnittelutehtäviin ja alan koulutukseen on jälleen kasvussa. Markku Kaskimies SKOL ry, puheenjohtaja TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n tehtävänä on alan toimintaedellytysten parantaminen ja jäsenyritysten toiminnan jatkuva parantaminen. Liitto on konsulttialan kansainvälisen järjestön FIDICin ja Euroopan järjestön EFCAn jäsen. SKOLin vision mukaisesti tavoitteena on, että SKOL-yritykset ovat asian tuntijoina ja ratkaisujen tuottajina korvaamaton osa asiakkaan arvoketjua. Liiton noin 260 jäsenyrityksen yhteenlaskettu laskutus oli noin 720 miljoonaa euroa vuonna 2003. Laskutuksesta kolmannes tulee ulkomaisista kohteista. Jäsenyritysten toiminta kattaa kaksi kolmasosaa riippumattoman teknisen suunnittelun kokonaisvolyymista Suomessa. Jäsenyritysten palveluksessa työskentelee yli 10 500 henkeä. Pääasialliset toiminnot ovat talonrakentamista, teollisuutta ja infrasektoria palveleva suunnittelu. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tapiolan Keskustorni, 02100 ESPOO puhelin 020 595 5100 faksi 020 595 5111 www.skolry.fi skolry@skolry.fi YHTEYSHENKILÖT Toimitusjohtaja Timo Myllys Johtaja Pertti Kinni Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen Projektipäällikkö Matti Tauriainen Talous Ritva Marttila Tilastot Hilve Nurminen Julkaisut Kirsti Leskinen SNIL Kaija Haanmäki SKOL Visio ISSN 1457-9073 päätoimittaja Timo Myllys toimitus Lauri Seppänen taitto Markus Janhunen
4 SKOL Visio Syyskuu 2004 Tiedonvaihtoa korkeakoulujen kanssa Teorian ja käytännön yhdistäminen ja hyödyntäminen korkeakouluopetuksessa olisi niin oppilaitosten kuin elinkeinoelämänkin etu. Yritykset saisivat entistä valmiimpia insinöörejä palvelukseensa. Korkeakoulut voisivat hyödyntää alan uusinta käytännön tietoutta, Insinööritoimisto A-Insinöörien toimitusjohtaja, rakennusneuvos Toimi Tarkiainen perustelee. Kun Oulussa lopetettiin viime vuosikymmenellä rakennusalan diplomi-insinöörien koulutus, muut korkeakoulut eivät saaneet lisää taloudellisia resursseja. Pikemminkin ne ovat joutuneet hankkimaan rahoituksestaan entistä suuremman osan ulkopuolisista toimeksiannoista. On hyvä, että tutkimus tuottaa entistä spesifisempaa tietoa, mutta korkeakoulujen on muistettava tämän lisäksi niiden tärkein tehtävä eli opetustyö. Korkeakoulujen sivutöistä ei saa muodostua suunnittelutoimistoille kilpailevaa, vaan täydentävää yhteistoimintaa, Toimi Tarkiainen edellyttää. Paikallisella tasolla Tampereella yrityksillä ja oppilaitoksilla on hedelmällistä yhteistyötä. A-Insinöörien kehitysjohtaja toimii esimerkiksi korkeakoulun sillanrakennuksen erityisopettajana. Yrityselämän edustajia istuu oppilaitosten neuvottelukunnissa. Vastavuoroisesti olisi toivottavaa, että korkeakoulujen opettajat voisivat tutustua ja työskennellä yrityksissä. Uusin tieto käyttöön Yritysmaailmassa on hyödynnettävä uusinta tietoa. Tämä koskee erityisesti vientisuunnittelua, joka muodostaa 10 15 prosenttia A-Insinöörien liikevaihdosta. Venäjällä yhtiö on suunnittellut mm. Pietarin ja Jaroslavin jäähallien sekä Saksassa Hampurin hallin kattorakenteet. Sama suunnittelutiimi on pitkälti vastannut näiden eri kohteiden suunnittelusta. Toimi Tarkiainen: Konsulttien ja korkeakoulujen välinen yhteistyö on tarpeen ja hyödyllistä. Korkeakoulujen tärkein tehtävä on kuitenkin opetustyö eikä niiden sivutöistä saa muodostua konsulttien kanssa kilpailevaa toimintaa.
SKOL Visio Syyskuu 2004 5 Keravan kaksiosaisen kirjaston yhteydessä toimii Keski-Uudenmaan ammattikoulu sekä Laurean ammattikorkeakoulu. Tilavuudeltaan 22.000 kuutiometrin suuruisen kirjaston rakentaminen alkoi helmikuussa 2002 ja rakennus valmistui toukokuussa 2003. Yhtiö on suunnitellut mm. Wärtsilälle, Kvaerner Pulpingille ja Foster Wheelerille teräsrakenteita sekä kattilalaitosja dieselvoimalarakennuksiin. Suunnittelun on oltava virheetöntä ja aikataulussaan, sillä kaukomaille toimitettujen teräsrakenteiden paikan päällä valmistaminen ja korjaaminen on vaikeaa ellei mahdotontakin. Terästoimiala on ollut edelläkävijänä ohjelmistojen, normien ja työmenetelmien kehittelyssä ja käyttöönotossa. Suunnitteluohjelmistot edustavat alansa huippua, mikä mahdollistaa teräsrakenteiden suunnittelun eri puolelle maapalloa, Toimi Tarkiainen selventää. Hän on myös tyytytäinen betonipuolella uudelleen virinneeseen kehitystyöhön. Yhteistyö betoniyritysten ja rakennusliikkeiden kanssa oli erityisen tiivistä jo 1960-1970-luvulla, kun BES-järjestelmää kehitettiin. Tuon ajan kumppanuusajattelulle oli ominaista, että kehitettiin asuinrakentamisen elementtitekniikkaa Mattinen & Niemelän, myöhemmän MNKn ja muiden paikallisten rakentajien kanssa, Toimi Tarkiainen muistuttaa. Betonialan kehitystoiminta hidastui 1990- luvun lamavuosina, mutta on nyt viime aikoina uudestaan virinnyt. Rakennesuunnittelun edelläkävijöitä Vuonna 1959 perustettu Insinööritoimisto A-Insinöörit Oy on rakennesuunnittelun edelläkävijöitä ja alan johtavia toimistoja Suomessa. Konsernin noin kymmenen miljoonan euron liikevaihdosta A-Insinöörien osuus on noin kuusi miljoonaa. Konsernin noin 160 henkilöstä rakennesuunnittelussa on runsaat 100 henkilöä. Yhtiössä suunnitellaan niin teräs- kuin betonirakenteita, erikoisrakenteita, jännitettyjä rakenteita sekä siltoja. Yhtiön henkilöstön korkeaa ammattitaitoa osoittaa, että silta- ja talonrakennustekniikan kehitysjohtajana toimii huhtikuussa 2004 tohtoriksi väitellyt Vesa Järvinen. Rakennuttamistehtäviä varten konsernissa on perustettu A-Rakennuttajat Oy, joka työllistää Tampereella 25 ja Helsingissä 5 henkilöä. A-Tie Oy toimii puolestaan tie- ja liikennesuunnittelussa. Pirkanmaalla konserni on johtava toimisto edustamillaan toimialoilla ja osallistuu vahvasti mm. Tampereen läntisen kehätien ja siltojen suunnitteluun. RAKENNESUUNNITTELU JA GEOTEKNIIKKA SKOLin jäsenyrityksistä lukumäärältään eniten, yli 160 yritystä, toimii talonrakennussektorilla ja näistä miltei puolet on rakennesuunnittelijoita. Rakennesuunnittelun kokonaislaskutus oli vuonna 2003 yhteensä 80 miljoonaa ja pohjarakennus- ja kallioteknisen suunnittelun noin 30 miljoonaa euroa. Rakennesuunnittelu painottuu kotimarkkinoille, viennin osuus oli vuonna 2003 noin kymmenen prosenttia. Rakennesuunnittelijat ovat saaneet alkuvuonna kotimaasta runsaasti uusia töitä ja kotimainen tilauskanta on kasvussa. Rakennesuunnittelijat ovat kotimarkkinoiden näkymien suhteen hieman pessimistisiä, joka viides uskoo kotimarkkinoiden hiipuvan. Henkilöstön arvioidaan silti lisääntyvän vuoden aikana miltei viisi prosenttia. Geotekniikkaan kuuluu mm. pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjatutkimukset ja kalliorakennustekniikkaan kalliorakenteiden suunnittelu ja tutkimukset. Näiden toimialojen kokonaislaskutus on 32 miljoonaa euroa, vientitöiden osuus on kuusi prosenttia. SUURIMMAT RAKENNETEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kotimaa Vienti M M M Finnmap Consulting Oy 16,5 16,1 0,5 JP-Kakko Oy 7,2 4,0 3,2 A-Insinöörit Oy 5,0 4,2 0,8 Ins.tsto Pöysälä & Sandberg Oy 4,7 3,6 1,1 Aaro Kohonen Oy 4,0 3,7 0,4 SuunnitteluKORTES Oy 3,9 2,3 1,6 Ins.tsto Magnus Malmberg Oy 3,4 3,3 Ramboll -konserni 2,9 2,9 Narmaplan Oy 2,3 2,3 Optiplan Oy 2,1 2,1 Ins.tsto Ylimäki & Tinkanen Oy 2,1 1,9 0,2 Suomen Talokeskus Oy 2,0 2,0 Ins.tsto Oy M. Ollila & Co 1,4 1,4 PPTH-Engineering Oy 1,3 0,7 0,6 Ins.tsto Lauri Mehto Oy 1,3 1,3 Ins.tsto Pekka Heikkilä Oy 1,1 1,0 Ins.tsto Mikko Vahanen 1,0 1,0 Ins.tsto RJ Heiskanen Oy 1,0 1,0 SUURIMMAT GEO- JA KALLIOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kotimaa Vienti M M M Ramboll -konserni 7,2 6,6 0,6 Maa ja vesi -konserni 6,5 6,1 0,4 Suomen IP-Tekniikka Oy 2,2 1,8 0,4 Geotek Oy 2,1 2,1 Ins.tsto Saanio & Riekkola Oy 1,9 1,8 0,1 SITO Oy 1,9 1,9 0,1 Ins.tsto Pohjatekniikka Oy 1,7 1,6 0,0 Geotesti Oy 1,7 1,7 Fundus Oy 1,0 1,0 0,1 Suunnittelukeskus Oy 0,8 0,8 Geobotnia Oy 0,8 0,8 Geo-Juva Oy 0,7 0,7 YS -Konsultit Oy 0,5 0,4 0,1 Savon Tekmi Oy 0,4 0,4 Geopalvelu Oy 0,4 0,4
6 SKOL Visio Syyskuu 2004 Talotekniikan tiedonhallintaa Suurissa talotekniikkaprojekteissa suunnittelijan on toimittava niin kuin omasta hankkeesta olisi kysymys. Tiedonhallinta on keskeisessä asemassa, kun vielä loppukäyttäjästäkään ei ole varmuutta. Suurissa liikekeskushankkeissa on tarvittu sisäistä rakennuttamista Projectus- Teamin yksikön johtaja Seppo Mäki-Pollari korostaa. Yhtiöllä on kokemusta suurten liikekeskusten Jumbon, Myyrmannin ja Iso Omenan lvissuunnittelusta. Suomen suurin talonrakennuskohde Kampin keskus ja Leppävaaran toinen vaihe ovat sitoneet viime aikoina nelisenkymmentä prosenttia yhtiön suunnittelukapasiteetista. Tällaisessa tilanteessa kilpaileminen uusista suurista hankkeista on oltava hyvin tarkkaan harkittua. Vanhoja asiakkaita on sen sijaan luonnollisesti palveltava, aikaa ja resursseja täytyy löytyä. Kun ProjectusTeamissa on ollut tavoitteena, ettei hirveästi kasvateta yritystä, suunnittelutehtävistä selviytymiseksi on teetetty etätyötä, Seppo Mäki-Pollari selvittää. Kehä III pohjoispuolella on ammattitaitoisia ja päteviä suunnittelijoita, joilla yhtiö on teettänyt suunnittelua. Tärkeintä tässä yhteistyössä on tehtävänanto ja työnaikainen mobiiliohjaus. Kun tehtävä annetaan ulkopuoliselle suunnittelijalle projektin avainhenkilöiden on osallistuttava tehtävänjakoon. Tiedot toimitetaan sähköisessä muodossa projektipankkiin, josta jopa satalukuiset käyttäjät voivat hyödyntää suunnittelun edistyessä kertynyttä tietokantaa. Luonnokset jalostuvat projektin vanhetessa asennussuunnittelmiksi. Suunnittelijan ammattitaidon, kokemuksen ja parhaan arvauksen perusteella joudutaan välillä suunnittelemaan vaikkapa Seppo Mäki-Pollari: Suurissa talotekniikkaprojekteissa tarvitaan sisäistä rakennuttamista ja suunnittelussa etätyötä. Rakennuttajien vaatimus kiinteän hinnan vaatimisesta silloin, kun suunnitelmien tiedetään varmuudella muuttuvan, tuntuu vähintäänkin kohtuuttomalta. Kampin keskuksen talotekniikkasuunnittelu työllisti jatkuvasti parikymmentä ProjectusTeamin suunnittelijaa. Kiireisimpänä aikana työssä oli 40 suunnittelijan joukko. Tämä Suomen suurin talonrakennustyömaa on vaikuttanut lähistön rakennuskannan talotekniikkaan, mikä on tuonut yhtiölle uusia töitä. elementtien mainosvalovarauksia, kun loppukäyttäjistäkään ei ole vielä tietoa, Seppo Mäki-Pollari pohdiskelee. Kilpailu on sinänsä hyvä asia, jotta yritysten kilpailukyky pysyisi vireänä. Suunnittelija myy asiantuntemusta ja henkistä osaamista. Jos rakennuttaja edellyttää kiinteää suunnitteluhintaa tilanteessa, jolloin rakennuttajalla itselläkään ei ole tie-
SKOL Visio Syyskuu 2004 7 toa loppukäyttäjistä ja varmuudella tiedetään suunnitelmien muuttuvan projektin edistyessä, tuntuu tällainen vaatimus vähintäänkin kohtuuttomalta, Seppo Mäki- Pollari viestittää tilaajille. Leivästä oli kysymys ProjectusTeam muodostuu kahdesta suurinpiirtein samansuuruisesta yksiköstä. Lvi- ja sähkösuunnitteluyksiköt työllistävät runsaat 70 suunnittelijaa. Yrityksen liikevaihto oli 4,5 miljoonaa euroa vuonna 2003. Omistajina on tasaosuuksin kymmenen konsernin palveluksessa työskentelevää asiantuntijaa. Yrityksen juuret juontuvat 1990-luvun lamaan, jolloin Insinööritoimisto Kupari & Uusitalo ajautui konkurssiin. Seppo Mäki-Pollari ja Juha Pihlajamäki olivat työskennelleet yrityksen palveluksessa jo 1980-luvulla. Vuonna 1992 kaksitoista avainhenkilöä perustivat konkurssitilanteessa oman yrityksen, ProjectusTeamin. Kysymys oli leivästä, Seppo Mäki-Pollari muistuttaa. Alkuvaiheessa yrityksen palveluksessa oli 17 suunnittelijaa, jotka edustivat talotekniikan kaikkien sektoreiden asiantuntemusta. Tämä kymmenen hengen omistajatiimi on edustanut pysyvyyttä. Tilaaja tietääkin suunnittelua tilatessaan kenenkä projektipäällikön hän saa hankkeeseensa. Uutta suunnittelijavoimaa on puolestaan rekrytoitu internetin avulla. Tällöin paljastuu yrityksen palvelukseen hakeutuvien innostuneisuus ja kiinnostus uudesta tekniikasta. Uusien suunnittelijoiden joukossa onkin diplomi- ja insinööritöiden tekijöitä, joten yrityksen tulevaisuuskin on tässä mielessä turvallisissa käsissä, Seppo Mäki-Pollari uskoo. Verkottumista sen sijaan tarvitaan, kun ProjectusTeam on hakeutunut ulkomaan markkinoille. Yrityksen suunnittelijoilla on sinänsä vuosien kokemus aikaisemmista Neuvostoliiton aikaisista sekä lähi-idän vientiprojekteista. Nykyisen Venäjän kasvaville ja suurille suunnittelumarkkinoille yritys on hakeutunut yhteistyökumppaniksi vuonna 2002 Moskovaan perustettuun Ficote Engineering -yhteistyöyritykseen. ProjectusTeam osallistuu tähän yhteistyöhön kouluttamalla ja perehdyttämällä venäläisiä suunnittelijoita Suomessa käytännön projekteissa. Venäläisillä insinööreillä on omalta, ehkä kapealta alaltaan hyvin syvällinen koulutus. Laajempien kokonaisuuksien hallitsemiksi heitä perehdytetään käytännön projektityöskentelyyn, Seppo Mäki-Pollari valottaa yhteistyömuotoja. Paikalliset normit ja suunnitteluun liittyvät venäläiset toimintavat ovat näille venäläissuunnittelijoille jo entuudestaan tuttuja. TALOTEKNIIKKASUUNNITTELU Noin 70 SKOLin jäsenyritystä tekee talotekniikkasuunnittelua, josta kokonaislaskutusta kertyi vuonna 2003 yhteensä 85 miljoonaa euroa. Talotekniikkasuunnittelun toimialat ovat LVI-tekniikka (laskutus vuonna 2003 yhteensä 49 M ), sähkö ja teletekniikka (31 M ) ja rakennusautomaatio (5 M ). Talotekniikkatoimistojen tilauskanta on pysynyt tasaisena ja kapasiteetti on täyskäytössä. Henkilöstön arvioidaan kasvavan nelisen prosenttia tänä vuonna. Talotekniikkayrityksiä työllistää erityisesti korjausrakentaminen. Koko talonrakennusalalla korjaussuunnittelun osuus on lähes 30 prosenttia töistä, mutta talotekniikkapuolella miltei puolet. SUURIMMAT TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Laskutus miljoonaa euroa (toimialat LVI-tekniikka, sähkö- ja teletekniikka, rakennusautomaatio). Toimialan laskutus Kotimaa Vienti M M M Ins.tsto Olof Granlund Oy 16,8 15,5 1,3 JP-Talotekniikka Oy 9,2 7,7 1,5 Air-Ix Suunnittelu 4,7 4,6 0,2 Projectus Team Oy 4,2 3,7 0,5 Suomen Talokeskus Oy 3,1 3,1 Niemi & Co Oy 2,8 2,8 Optiplan Oy 2,5 2,5 AX-Konsultit Oy 2,4 2,1 0,3 Ins.tsto Lausamo Oy 2,4 1,9 0,5 Hepacon Oy 2,2 2,2 Tuomi Yhtiöt Oy 1,8 1,8 Ins.tsto Tauno Nissinen Oy 1,4 1,4 Yhtyneet Insinöörit Oy 1,4 1,2 0,2 Ins.tsto Leo Maaskola Oy 1,3 1,1 0,2 Kontermo Oy 1,3 1,3 Sähköins.tsto Matti Leppä 1,1 1,1 KL-Team Talotekniikka Oy 1,1 1,1 Ins.tsto Nurmi Oy 1,1 1,1 Quatrocon Oy 1,0 1,0 Ins.tsto Åke Jokela Oy 1,0 1,0 SUURIMMAT ARKKITEHTI- JA RAKENNUTTAJATOIMISTOT SKOLin jäseninä on myös arkkitehti- ja rakennuttajatoimistoja, laskutus miljoonaa euroa. Alan kokonaislaskutus Kotimaa Vienti M M M Evata Finland Oy 6,1 4,9 1,2 Projektikonsultit Oy 6,1 5,8 0,3 Arkkit.tsto Larkas & Laine Oy 3,0 3,0 CM-Urakointi Oy 2,7 2,7 Optiplan Oy 2,3 2,3 Laitila Arkkitehdit Oy 2,0 1,5 0,5 KSOY Arkkitehtuuria 1,4 1,4 Suunnittelukeskus Oy 1,4 1,4 Ramboll -konserni 1,4 1,4 Arkkit.tsto CJN Oy 1,3 1,3 Ins.tsto Mikko Vahanen Oy 1,3 1,3 Arkkit.tsto KVA Oy 0,9 0,6 0,3 ARKET Oy, arkkitehtitoimisto 0,9 0,5 0,3 Arkkit.tsto Paatela-Paatela & Co Oy 0,9 0,8 Parviainen Arkkitehdit Oy Ltd 0,8 0,8
8 SKOL Visio Syyskuu 2004 Öljysatama puhtaaksi Kotkan Puistolanniemessä on kunnostettu vanhan öljysataman maaperää, joka kelpaa vaikkapa asuinkäyttöön. Alue oli vielä 1940-luvulla merta, täytettiin satamakäyttöön ja vuokrattiin 1950-luvulla öljysatamaksi. Alueella käsiteltiin öljytuotteita ja kemikaaleja. Tämä nykyinen Kotkansaaren Katariinanniemen alue luovutetaan puhdistettuna takaisin Kotkan kaupungille. Alueella tehtiin maaperätutkimuksia ja koeluontoista maaperän kunnostamista 1993-1998. Lisätutkimuksia tehtiin 1999-2000 maaperän pilaantuneisuuden ja siihen liittyvän ympäristö- ja terveysriskien arvioimiseksi. Ennakkotutkimuksissa alueelta analysoitiin 65 maanäytettä ja 13 vesinäytettä sekä otettiin 50 huokosilmanäytettä. Maaperä todettiin mineraaliöljyjen ja haihtuvien hiilivetyjen pilaamaksi sekä lisäksi alueella havaittiin jäänteitä bensiinin lisäaineena käytetystä lyijystä. Puistolanniemen vuokralaiset jättivät ympäristölupahakemuksen alueen kunnostamisesta Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle keväällä 2001. Alkuvuonna 2002 saatiin ympäristölupapäätös, jonka keskeisenä periaatteena oli alueen kunnostaminen mahdollisimman vähäisin ympäristövaikutuksin. Tavoiteltavana vaihtoehtona pidettiin pilaantuneiden maaainesten mahdollista käsittelyä paikan päällä ilman kuljetusten aiheuttamia päästöjä. Ympäristöluvassa määriteltiin puhdistustaso, mikä ei aiheuttaisi ympäristö- eikä terveysriskiä edes asuinkäytössäkään. Puhdistaminen kuumentamalla Alkuvuodesta 2002 järjestettiin urakkakysely alueen kunnostamisen erilaisista käsittelymenetelmistä. Menetelmää valittaessa punnittiin kunnostustöiden aikataulua, ympäristövaikutuksia, käsittelyn puhdistustulosta sekä työturvallisuutta. Kunnostusmenetelmäksi valittiin terminen desorptio, jossa maa-aineksen sisältämät haitta-aineet haihdutetaan kuumentamalla. Haitta-aineet poltettiin puolestaan jälkipolttimen korkeassa lämpötilassa vaarattomiksi. Valitun menetelmän etuina oli mm. se, että puhdistettu maa-aines voitiin palauttaa kaivuualueille. Tällöin säästyttiin korvaavan maa-aineksen tuomisesta alueelle, jonka lyijyä sisältävät maa-ainekset toimitettiin alueen ulkopuolelle pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn. Öljysataman 7,4 hehtaarin alueelta kaivettiin kaikkiaan noin 130.000 tonnia maata. Alueella käsiteltiin termisesti maata noin 80.000 tonnia ja muualle kuljetettiin noin 1.000 tonnia lyijypitoista maata. Kaivetuista maista osa oli puhtaita ja ne sijoitettiin kunnostettujen alueiden täytemaiksi. Aluetta kunnostettaessa sieltä löytyi vanha kaatopaikka, josta kaivettiin maamassoja 14.000 tonnia ja ne välivarastoitiin alueelle. Tarkemman lajittelun jälkeen kaatopaikkamassat toimitettiin käsiteltäviksi luvanvaraiseen pilaantuneiden maiden käsittelykeskukseen. Puistolanniemen kunnostaminen valmistui viimeistelytöineen toukokuussa 2004. Insinööritoimisto Paavo Ristolan suunnittelemat ja valvomat, runsaan vuoden kestäneet työt maksoivat noin kuusi miljoonaa euroa. Kunnostus toteutettiin ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Kunnostuksen tavoitteet saavutettiin, jopa ylitettiin, sillä alueen maaperä todettiin puhtaammaksi kuin mitä ympäristöluvan puhdistusvaatimukset edellyttivät. Kunnostettua aluetta tarkkaillaan näytteenotoin vielä kolmen vuoden ajan kunnostustuloksen varmistamiseksi. Kunnostettua aluetta voidaan joka tapauksessa pitää ympäristölle ja terveydelle turvallisena vaikkapa asuinkäyttöön, kun alue luovutetaan Kotkan kaupungille. Suomen johtava ympäristösuunnittelutoimisto, Paavo Ristola Oy työllistää noin 130 henkilöä. Heistä parisenkymmentä työskentelee yhtiön akreditoidussa laboratoriossa Hollolassa. Laboratoriossa tutkitaan epäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet maa-, vesi- ja ilmanäytteistä. Analyysivalikoima kattaa lainsäädännössä esitetyt kaikki ympäristönäytteistä määriteltävät aineet ja yhdisteet. Laboratorion arvostusta osoittaa sekin, että saksalainen lääketeollisuus on tutkituttanut näytteitään Hollolassa, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Paavo Ristola paljastaa. Yhtiön toisessa laboratoriossa Vantaalla tutkitaan puolestaan teollisuuden ja voimaloiden polttoaineita, prosessivesiä, erilaisia sivu- ja hyötytuotteita sekä jätteitä. Laboratoriotutkimusten ohella näytteenottoa ja analysointia on kehitetty itse paikan päällä tapahtuvaksi. Kolme tukijalkaa Vuonna 1970 perustetun Paavo Ristola Oy:n toiminta tukeutuu lähinnä ympäristö-, vesihuolto- ja yhdyskuntatekniikkaan. Ympäristötekniikan osuus liikevaihdosta on noin 70 prosenttia, vesihuollon osuus on vajaaa viidennes ja yhdyskuntatekniikan kymmenkunta prosenttia. Vuonna 2003 liikevaihtoa kertyi noin 8,6 miljoonaa euroa. Yhtiön tärkeimpiä asiakkaita ovat teollisuusyritykset, kaupungit ja kunnat sekä valtio. Ympäristöja puolustusministeriöille yhtiö on tehnyt ympäristöselvityksiä mm. varuskuntien ja puolustusteollisuuden jätevesien käsittelystä ja vaikutuksista pohjavesiin. Vaikeista meren pohjan sedimenttitutkimuksista Paavo Ristola mainitsee satamien tinayhdisteet, jotka oli tarkoitus lähettää Saksaan analysoitaviksi, mutta päätyivät Hollolaan tutkittaviksi. Monet ympäristöasiat ovat viranomaisillekin
SKOL Visio Syyskuu 2004 9 Ympäristösuunnittelussa korostuu poikkitieteellisyys Ympäristöasioiden tutkimuksessa ja suunnittelussa korostuu eri tieteenalojen yhteistyö. Konsultointiyrityksessä on asiantuntijoita kemisteistä geofyysikoihin, metsänhoitajista maisemasuunnittelijoihin sekä arkkitehdeistä limnologeihin. Perinteisiä rakennusalan osaajiakin on, mutta juristi on ympäristösuunnittelutiimin uusin jäsen. vielä uusia ja outoja. Kun yhtiö on saanut jonkun ympäristöraportin valmiiksi, sen taustalla on joukko eri alojen asiantuntijoita. Joku nimetty henkilö kirjoittaa lausunnon, mutta sen voi lukea ja tarkistaa toinenkin asiantuntija viime kädessä vaikkapa toimitusjohtaja, kemian tohtori Pentti Manninen. Yhtiöön on kertynyt siksi paljon ympäristötietoutta ja -aineistoa, että materiaalia on riittänyt väitöskirjoiksikin. Viimeksi Joonas Hokkanen väitteli monitavoitteisesta päätöksenteosta ympäristöasioista, Paavo Ristola kiittelee henkilöstönsä halua kehittää ammattitaitoaan ja osaamistaan. Vastaavasti yhtiöstä on lähtenyt koulutettuja osaajia mm. kaupunkien ympäristöpäälliköiksi. Paavo Ristola: Ympäristöasiat ovat kehittyneet ja muuttuneet viime vuosina voimakkaasti. Kynnys tulla ympäristökonsultointiin on varsin korkea, sillä laboratoriopalvelujen luominen vaatii suuria investointeja. Lappeenrannassa Huhmarniemen asuinalue kunnostettiin syys-marraskuussa 2003. Alueelta kaivettiin dioksiinien ja furaanien pilaamaa maata 65.000 tonnia ja tilalle tuotiin puhdasta maata. Yhteistyötä yliopistojen kanssa Yhteistyö korkeakoulujen, yliopistojen sekä alan johtavien tutkimuslaitosten ja virastojen kanssa on tarpeen ja hedelmällistä. Ympäristöasioissa tarvitaan siksi laajaa ja monipuolista asiantuntemusta, että yhteistyötäkin tarvitaan. Kun aikanaan tapahtui Tsernobyl ydinvoimalaonnettomuuden jälkeinen laskeuma mm. Päijänteellä, Paavo Ristolan toimiston ohella hankkeessa oli mukana Helsingin yliopiston radiokemian laitos. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten olisi kuitenkin syytä pysyttäytyä perustehtävässään eli tutkimuksessa ja opetuksessa. Veroeuroilla tapahtuva konsultointi ei enää kuulu Paavo Ristolan mielestä korkeakoulujen toimenkuvaan, vaan se olisi jätettävä alan konsulttitoimistoille. Ympäristöasioissa on pystyttävä haistelemaan tuulia ja ennakoimaan tapahtumia. Yhtiö on liiketoiminnoissaan halunnut pysyttäytyä kotimaassa eikä lähteä perheyhtiönä vientiin. Potentiaalia kyllä olisi vaikkapa Venäjällä, jossa Pietarin kaupungin juomavesi voitaisiin saada pohjavedestä. Samoin Petroskoille riittäisi vettä pohjavesiesiintymistä, mutta Venäjällä ympäristöasiat eivät ole priorisoituneet budjettiluvuiksi, Paavo Ristola pohdiskelee. Moni 1960- ja 1970-luvulla perustettu suunnitteluyritys on siirtynyt ulkomaalaisomistukseen, koska jatkajaa ei ole löytynyt. Paavo Ristola ei sinänsä pelkää ulkomaalaisomisteisten yritysten kilpailua. Kynnys tulla ympäristöalan konsultointiyritysten joukkoon on varsin korkea. Esimerkiksi tarvittavia laboratoriopalveluja ei luoda tyhjästä ja investoinnit ovat suuret, Paavo Ristola pohdiskelee ja toteaa rakennusinsinööripoikansa ja farmaseuttityttärensä jatkavan yhtiön palveluksessa yrityksen kehittämistä.
10 SKOL Visio Syyskuu 2004 YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU Yhdyskuntatekniikan sektorilla toimivien SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 2003 oli yhteensä 150 miljoonaa euroa kuten edellisvuonnakin. Viennin osuus oli lähes viidennes. SKOLin jäsenyritysten henkilöstöstä lähes neljännes työskentelee yhdyskuntasektorilla toimivissa jäsenyrityksissä. Yhdyskuntasektorin laskutus pysyi edellisvuoden lukemissa. Yhdyskuntatekniikan suunnittelun suurimmat toimialat ovat tie-, katu- ja aluetekniikka (laskutus vuonna 2003 yhteensä 32 M ), ympäristö- ja maisemasuunnittelu (28 M ), vesihuoltotekniikka (24 M ), geotekniikka ja kalliorakennustekniikka (21 M ) sekä mittaus- ja kartoitustekniikka (12 M ). Yhdyskuntasektorin kotimainen tilauskanta on pysynyt vahvana suurten kotimaisten infrahankkeiden ansiosta. Vientitöiden määrä on hienoisessa laskussa. Yhdyskuntasektorin henkilöstön arvioidaan kasvavan neljä prosenttia tänä vuonna. SUURIMMAT VÄYLÄSUUNNITTELIJAT Laskutus miljoonaa euroa (toimialat tie-, katu- ja aluetekniikka, liikennetekniikka, siltatekniikka). Toimialan laskutus Kotimaa Vienti M M M Ramboll -konserni 13,2 12,6 0,6 LT-Konsultit Oy 5,9 5,4 0,5 SITO -yhtiöt 4,8 4,8 Maa ja Vesi -konserni 4,2 3,9 0,3 JP-Transplan Oy 3,1 2,9 0,2 Finnroad Oy 2,9 2,9 Suunnittelukeskus Oy 2,7 2,6 0,1 SuunnitteluKORTES Oy 1,8 1,5 0,3 Finnmap Consulting Oy 1,7 1,7 YS -Konsultit Oy 1,7 1,5 0,2 Finnmap Infra Oy 1,5 1,3 0,2 Ins.tsto A-Tie Oy 1,3 1,3 Strafica Oy 1,0 0,8 0,2 Ins.tsto Pontek Oy 1,0 1,0 Plaana Oy 0,9 0,9 Air-Ix Suunnittelu 0,8 0,8 Roadscanners Oy 0,6 0,4 0,2 Linea Konsultit Oy 0,6 0,6 TL-Suunnittelu Oy 0,6 0,6 A-Insinöörit Oy 0,5 0,5 SUURIMMAT YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJAT Laskutus miljoonaa euroa (toimialat maisemasuunnittelu, vesihuoltotekniikka, vesirakennustekniikka ja ympäristösuunnittelu). Toimialan laskutus Kotimaa Vienti M M M Maa ja Vesi Oy 13,9 7,3 6,6 Suunnittelukeskus Oy 12,9 6,9 6,0 Ramboll -konserni 7,9 6,8 1,1 Ins.tsto Paavo Ristola Oy 7,6 7,5 0,1 PSV - Maa ja Vesi Oy 2,4 2,4 Suomen IP-Tekniikka Oy 1,6 1,6 SITO -yhtiöt 1,1 1,1 Air-Ix Suunnittelu 0,9 0,9 Finnconsult Oy 0,9 0,9 Electrowatt-Ekono Oy 0,9 0,4 0,5 LT-Konsultit Oy 0,8 0,7 Ins.tsto Pitkälä Oy 0,6 0,5 0,1 Väyläsuunnittelijoille kolme, neljä viime vuotta ovat olleet hyvin kiireisiä. Suurissa infrahankkeissa, joissa suunnitteluajat ovat uusien hankintamenettelyjen myötä lyhentyneet minimiin, on perustettu konsulttitoimistojen välisiä konsortioita resurssien varmistamiseksi. Hankkeiden toteutusmallit ovat tuoneet suunnittelijoille uusia haasteita. Nyt suunnittelijat elävät epätietoisuudessa. Hallituksen liikennepoliittinen työryhmä on toisaalta listannut kymmenen seuraavan vuoden ajalle 54-kohtaisen tie-, rata- ja satamahankkeiden rakennusohjelman. Tälle, lähes 3.910 miljoonan euron ohjelmalle ei ole toistaiseksi pystytty osoittamaan rahoitusta, Suomalaisen Insinööritoimiston toimitusjohtaja Kimmo Fischer pohdiskelee. Vuonna 1976 perustetun SITOn toiminta-ajatus on säilynyt vuosien varrella ennallaan. Toimisto on erikoistunut liikenneväylien, siltojen, rakenteiden ja geotekniikan sekä ympäristön suunnitteluun. Toimeksiannot ovat vain muuttuneet aikaisempaa kokonaisvaltaisimmiksi uusine hankintamenettelyineen ja elinkaarimalleineen. Elinkaarimallista lisähaasteita E18 -tien Muurla-Lohjanharjun noin 50 km:n pituinen osuus on hyvä esimerkki muuttuneesta suunnittelu- ja toteutusmallista, Kimmo Fischer selvittää. Suunnittelun ja toteutuksen lisäksi elinkaarimalli sisältää hoito- ja ylläpitovastuun sekä rahoituksen 25 vuoden sopimusjaksolle. Tämä on koko tarjousryhmälle konsultit mukaan lukien erittäin suuri haaste, josta selviytymiseksi on muodostettu Ramboll in, SITOn ja JP-yhtiöiden käsittävä konsulttiryhmä. Elinkaarimalli edellyttää erittäin tiivistä yhteistyötä rakentajan kanssa. On
SKOL Visio Syyskuu 2004 11 Väyläsuunnittelu tienhaarassa pohdittava, investoidaanko rakentamisratkaisuihin, jolloin säästetään hoidossa ja ylläpidossa vai tähdätäänkö tietoisesti yli 20 vuoden aikaiseen hoitoon ja ylläpitoon. Tälläisessa tiehankkeessa on myös aidosti pohdittava pitkäaikaiskestävyyttä, mikä edellyttää mahdollisten uudentyyppisten rakenteiden ja materiaalien käyttöä, mikä on yksi haaste lisää suunnittelijoille. Muurla-Lohjanharju -osuutta voidaan verrata Paimio-Muurla -väliseen osuuteen. Kun nyt liikennöitävän Paimio-Muurlan suunnittelu ja rakentaminen kesti kuusi, seitsemän vuotta, huomattavasti pidempi Muurla-Lohjanharju -välinen osuus on määrä olla valmiina vuonna 2009. Suunnittelu ja toteutus on siten puristettu noin neljään vuoteen, Kimmo Fischer valottaa uusien haasteiden tuomaa muutosta. Kumppanuus elinehto Suurissa tiehankkeissa kumppanuusajattelu on elinehto hankkeiden toteuttamiseksi aikataulussaan. Esimerkiksi E18, Lohja-Lohjanharjun hankkeessa urakoitsija ratkesi joulukuussa 2003. Skanska Tekran piti aloittaa maarakennustyöt heti tammikuussa, sillä koko hankkeen on määrä valmistua joulukuussa 2005. Konsulttiryhmälle suunnittelun ja toteutuksen nivoutuminen toisiinsa edellyttää erittäin tiivistä yhteistyötä urakoitsijan kanssa. Yhdessä oli mietittävä tekniset ratkaisut, työmenetelmiä ja aikataulua. Suunnittelijan oli käytännössä heti pystyttävä antamaan leikkausten mitat ja louhittavan tason, jottei urakoitsijalle tulisi ylimääräistä työtä. Tielinjan pohjavahvistukset oli myös suunniteltava välittömästi, sillä maarakennuksessa massatalous ja massojen kuljettaminen oikeisiin paikkoihin on töiden onnistumisen kulmakiviä, Kimmo Fischer selvittää. Tekninen suunnittelu vain osa kokonaisuutta Suunnittelijan maailma on viime aikoina voimakkaasti muuttunut. Tämä on nähty suurissa väylähankkeissa, joissa tekninen suunnittelu on vain osa kokonaisuutta. Esimerkiksi E18-tie ja Vuosaaren satamahanke ovat kohdanneet hyväksyttävyyteen liittyviä vaikeuksia ja valitukset ovat lykänneet näitä hankkeita. SITOssa infrahankkeen hallintaa, politiikkaa ja tekniikkaa on tutkinut Juha Siipo kiitettävin arvosanoin hyväksytyssä diplomityössään Vuosaaren satamahankkeen kokemusten pohjalta. Suunnitteluprosessin ohella projektiin vaikuttavat poliittis-hallinnollinen prosessi, osalliset sekä media. Hankkeen etenemisen kannalta tärkeimpiä edellytyksiä ovat tahto hankkeeseen, hankkeen laillisuus ja onnistunut tekninen suunnittelu. Suurten infrahankkeiden prosessien hallintaan ei kuitenkaan löydy mitään tyhjentävää ja yksiselitteistä vastausta. Prosesseja voidaan kuitenkin kehittää, etteivät ne tukehtuisi tulevaisuudessa omaan mahdottomuuteensa. Kimmo Fischer: Väylähankkeissa tekninen suunnittelu on vain osa kokonaisuutta. Hankintamenettelyt, elinkaarimallit, yhteistyö rakennuttajan ja urakoitsijan kanssa ovat muuttaneet perinteistä toimintamallia. Moottoriteiden risteykset joudutaan toteuttamaan mittavina eritasoliittyminä. Yläkuvassa E18-tien Lohjanharju-Muijalan eritasoliittymän suunnitelma.
12 SKOL Visio Syyskuu 2004 Teollisuuden investointihankkeissa konsulttien tarjoamat palvelut ovat laajentuneet suunnittelusta kokonaispalveluksi. Kun teollisuus on luopunut omista rakennusosastoistaan ja -päälliköistäänkin, projektinjohto, hankinnat sekä asennus- ja rakennusvalvonta ovat siirtyneet konsulttien harteille, Rinteknon toimitusjohtaja Olli Gerdt toteaa. Rintekno on vuonna 1970 perustettu insinööritoimisto, joka on erikoistunut teollisuussuunnitteluun, erityisesti life scienceteollisuuden, kemianteollisuuden ja petrokemian sekä öljynjalostamoiden prosessisuunnitteluun. Yhtiö tarjoaa myös projektinjohto- ja valvontapalveluja. Neste oli pitkälti 1990-luvulle yhtiön pääomistaja. Ranskalainen Technip tuli Rinteknon osakkaaksi 1990, mutta myi vähemmistöosuutensa vuoden 2002 lopussa yhdysvaltalaiselle BE & K Inc. -yhtiölle. Amerikkalaisyhtiö osti myöhemmin Neste Engineeringilta lisää osakkeita ja kasvatti omistustaan Rinteknossa yli 83 prosenttiin. Fortumin omistamalle yhtiölle jäi 10 prosentin osuus ja yhtiön toimivalle johdolle runsaan 6 prosentin osuus. Noin 200 henkilön Rintekno -konsernin emoyhtiöllä on toimistot Espoossa ja Turussa, Göteborgissa toimii Rintekno AB, Espoossa Systecon ja Turussa on lisäksi Turun Sähkösuunnittelu. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2003 noin 17 miljoonaa euroa, Olli Gerdt selvittää. Haasteiden edessä Teollisuussuunnittelu on haasteiden edessä, sillä teollisuuden investoinnit ovat Suomessa alhaisella tasolla, mikä näkyy investointilastoista. Rintekno pyrkii hyödyntämään tässä tilanteessa ulkomaisen omistajan yhteistyökumppanien kontaktiverkostoa. Teollisuuden on kuitenkin investoitava toimintojensa kehittämiseen pelkästään kilpailukykynsä ylläpitämiseksi, Olli Gerdt muistuttaa. Rinteknon pääomistaja näkee Venäjän markkinat yhtenä mahdollisuutena, sillä onhan BE & K:lla Svetogorskissa toimistokin. Puolassa omistajalla on kaksi toimipistettä. Venäjän markkinoilla tähdätään business to business -tyyppisiin hankkeisiin länsimaisille investoijille. Samanaikaisesti kun yhtiössä seurataan kansainvälistä kehitystä ja ennakoidaan muutosten vaikutuksia, yhtiössä on investoitu toimintojen kehittämiseen huomattavia summia. Investoinnit ovat olleet viidestä seitsemään prosenttiin liikevaihdosta. Pääpaino on ollut uusien prosessien ja ohjelmistojen kehittelyssä, mutta yhtiö on osallistunut myös tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kehityshankkeisiin. Yhtiössä on ollut käytössä jo 1980-luvulta lähtien ISO 9000-mukainen, joskin sertifioimaton laatujärjestelmä. Tämä laatujärjestelmä vastaa kyllä hyvin alan laatuvaatimuksia, Olli Gerdt täsmentää. Mittavia teollisuusprojekteja Suurissa ja nopeatempoisissa teollisuusprojekteissa konsulttiyrityksen voimavaroja sitoutuu huomattavasti suunnitte- Teollisuudelle kokonaispalvelua
SKOL Visio Syyskuu 2004 13 TEOLLISUUSSUUNNITTELU Olli Gerdt: Teollisuussuunnittelu on haasteiden edessä. Kotimaassa teollisuusinvestoinnit ovat suvantovaiheessa, mutta teollisuuden on investoitava pelkästään jo kilpailukykynsä säilyttämiseksi. Rintekno pyrkii hyödyntämään ulkomaisen omistajansa kontaktiverkostoa. Forchemin mäntyöljytislaamo Raumalla on alallaan maailman suurin. Konsultin vastuulla olivat tässä projektissa suunnittelun lisäksi hankinnat sekä rakennus- ja asennusvalvonta. luun ja muihin toimintoihin. Useammassa vaiheessa toteutettu Forchem Oy:n mäntyöljytislaamo Raumalle vaati Rinteknolta viidenneksen koko henkilöstön työpanoksesta. Alallaan maailman suurin mäntyöljytislaamo oli Rinteknolle kokonaishanke, jossa suunnittelun lisäksi hankinnat sekä rakennus- ja asennusvalvonta olivat konsultin vastuulla. Torniossa Rintekno on osallistunut kolme vuotta kestäneen AvestaPolaritin jaloterästehtaan investointien laajennushankkeisiin. Tarvittaessa Rintekno on liittoutunut vaativissa teollisuusprojekteissa ulkomaisten kumppanien kanssa. Kun alallaan maailman suurimpia kemikaaliyhtiöitä BASF, jolla on tuotantoa 39 maassa, suunnitteli Suomeen paperikemikaalitehdasta, Rintekno löysi yhteistyökumppanin Technip Germanysta. Joulukuussa 2000 solmittu konsortio toimi 50-50 -periaatteella. Projekti kesti kesäkuuhun 2002. Rinteknon osuus käsitti tässä Haminaan rakennetussa paperikemikaalitehtaassa suunnittelun, asennus- ja rakennusvalvonnan sekä vastuun kokonaiskustannuksista. Lisäksi Rinteknon tytäryhtiön, Systeconin vastuulla oli automaatiojärjestelmän toimittaminen, Olli Gerdt muistelee. Teollisuussektori on suurin suunnittelun päälohkoista sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. Teollisuussektorin laskutus vuonna 2003 oli 310 miljoonaa euroa, prosentin verran vähemmän kuin edellisvuonna. Väheneminen tuli kotimaan laskutuksesta, vientilaskutus kasvoi ja oli lähes puolet sektorin kokonaislaskutuksesta. Kotimaisten teollisuuskohteiden suunnittelu väheni viisi prosenttia 160 miljoonaan euroon. Viidennes teollisuussuunnittelusta on tehdas- ja laitossuunnittelua, jonka määrä kuitenkin väheni edellisvuodesta. Laskussa olivat myös teollisuusautomaatio, koneenrakennustekniikka ja prosessisuunnittelu. Teollisuussektorin kotimaiset työt kasvoivat laiva- ja meritekniikassa sekä valvonnassa ja tarkastuksessa. Teollisuussektorin markkinanäkymät ovat parantuneet selvästi alkuvuoden aikana, kun uusia tilauksia on saatu hyvin. Tämän seurauksena kotimainen tilauskanta kasvoi kolmanneksen ja vientitilauskantakin seitsemän prosenttia. Teollisuussektorin henkilöstön määrän arvioidaan kasvavan tänä vuonna 4 prosenttia. Teollisuussektorin suurimmat toimialat ovat tehdas- ja laitossuunnittelu (laskutus vuonna 2003 yhteensä 61 M ), sähkö- ja teletekniikka (43 M ), teollisuusautomaatio (42 M ), laivaja meritekniikka (35 M ) sekä prosessisuunnittelu (32 M ). SUURIMMAT TEOLLISUUSSUUNNITTELIJAT Laskutus miljoonaa euroa (toimialat energiatekniikka, koneenrakennustekniikka, logistiikka, laiva- ja meritekniikka, teollisuuden LVI-tekniikka, prosessitekniikka, puunjalostustekniikka, teollisuuden sähkötekniikka ja tele- ja turvatekniikka, tehdas- ja laitossuunnittelu, teollisuusautomaatio, valvonta ja tarkastus, ympäristösuunnittelu, muu teollisuuden suunnittelu). Sektori yhteensä Kotimaa Vienti M M M PIC Engineering Oyj 52,7 29,9 22,8 Jaakko Pöyry Oy 35,1 10,9 24,2 JP-Suunnittelu Oy 34,2 22,4 11,9 Etteplan Oyj 24,5 5,8 18,7 Elomatic Oy 20,3 7,1 13,2 Deltamarin Oy 16,1 4,2 12,0 CTS Engineering Oy 15,6 10,1 5,5 Electrowatt-Ekono Oy 14,9 6,3 8,6 Rintekno Oy 9,0 6,6 2,3 Polartest Oy 7,6 7,2 0,4 Indufor Oy 6,8 0,2 6,6 Rejlers Oy 5,9 5,8 0,1 Jyvästek Oy 5,2 1,7 3,5 Air-Ix Suunnittelu 4,4 3,1 1,4 Systecon Oy 4,3 3,2 1,0 Ins.tsto Enmac Oy 3,7 3,7 Oy Omnitele Ab 2,9 2,1 0,8 LCA Engineering Oy 2,8 2,7 0,1 Ins.tsto Oy Avecon Ab 2,6 2,0 0,6 Maa ja Vesi -yhtiöt 2,2 2,0 0,2 KANSAINVÄLISET KONSERNIT SUOMESSA SKOLin koko jäsenkunnan henkilöstöstä 40 prosenttia on kuuden suuren kansainvälisen konsulttiryhmän palveluksessa. Jaakko Pöyryn lisäksi Suomessa toimivat ruotsalaiset Sweco ja ÅF, tanskalainen Ramboll, englantilainen WSP ja amerikkalainen BE&K. Henkilöstö Suomi Ulkomaat Yhteensä JAAKKO PÖYRY GROUP 2 000 3 000 5 000 SWECO (PIC Engineering) 900 2 900 3 800 RAMBOLL (SCC Viatek) 600 3 600 4 200 WSP (LT-konsulti, Kortes) 300 4 700 5 000 ÅF (ÅF-CTS Engineering) 300 2 500 2 800 BE & K (Rintekno, Systecon) 200 5 000 5 200 Yhteensä 4 300 21 700 26 000
14 SKOL Visio Syyskuu 2004 Yrityskulttuuri kansainvälistyy Kansainvälisen yrityksen toiminta on samalla paikallista, kansallista että globaalia, Ramboll Finlandin toimitusjohtaja Jaakko Heikkilä selvittää. Hän on kokenut johtamansa yrityksen palveluksessa rakennusalan nousukauden, laman ja omistajuuksien vaihtumiset. Ramboll Finlandin tavoitteena on nousta rakennusalan johtavaksi konsulttiyritykseksi Suomessa sekä Venäjällä että Baltian maissa. Kysymyksessä on vuonna 1962 perustettu Viatek, joka on tänään osa tanskalaista Ramboll -konsernia. Tätä ennen yrityksen omisti ruotsalainen Scandiaconsult. Rambollin palveluksessa on runsaat 4.200 henkilöä yli 70 toimistossa pohjoismaiden lisäksi Belgiassa, Saksassa, Venäjällä, Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Konserniin kuuluu myös Ramboll Finnconsult, joka on erikoistunut monialaisten kehitysprojektien valmisteluun, arviointiin ja toteuttamiseen. Toiminta-alueena ovat tällöin kehitysmaat sekä Keskija Itä-Euroopan siirtymatalousmaat. Yhtiöllä on alueyksiköitä mm. Egyptissä, Etiopiassa, Mosambikissa ja Nigaraguassa. Ruotsalaisessa yrityskulttuurissa konsernikielenä käytettiin ruotsia ja asiat haluttiin tiukasti ankkuroida, förankring. Suomalaisen ja ruotsalaisen yrityskulttuurin eroja voidaan perustella monella tavalla. Yksi historiallinen syy erilaiseen ajatteluun ja toimintatapaan voi olla se seikka, että Suomi on viimeisten 200 vuoden aikana ollut usein uhattuna hotad ja Ruotsi on saanut olla suojassa skyddad. Erilaiset historialliset kokemukset ovat jättäneet jälkensä tämänkin päivän käyttäytymiseen, Jaakko Heikkilä selvittää. Kuka ostaa kenet? Ramboll oli Tanskan suurin konsulttiyritys, joka oli vuosia katsellut laajentumismahdollisuuksia kansainvälisille markkinoille. Scandiaconsultilla oli samankaltaisia tavoitteita. Yritykset alkoivat vilkuilla toisiaan ja neuvottelujen edetessä ainoaksi mahdollisuudeksi jäi, että säätiön omistama Ramboll ostaa pörssiyhtiö Scandiaconsultin osakkeet. Kauppa toteutui aprillipäivänä 2003. Jaakko Heikkilä: Kansainvälisessä Ramboll -konsernissa vaativiin ja suuriin projekteihin kootaan parhaat resurssit konsernin sisältä. Suomalaisyhtiön tavoitteena on nousta rakennusalan johtavaksi konsulttiyritykseksi Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Viisivuotisessa projektissa Suomen tieverkkoa mitataan laser-tekniikalla vuosittain noin 30.000 km. Tiehallinon järjestämän hinta-laatukilpailun voitti Rambollin suomalais-ruotsalainen tarjous. Rambollin toimintaperiaatteisiin kuuluivat eettisyys, vastuuntunto ja tietoisuus velvoitteista yhteiskuntaa kohtaan, mitkä poikkesivat monen muun yrityksen toimintavoista. Tällaista arvopohjaa yhtiössä oli noudatettu 60 vuotta. Yhtiön perustaja, 93-vuotias professori Börje J. Ramboll käy edelleenkin viikoittain yrityksessä. Tanskalainen yrityskulttuuri olikin lähellä suomalaista toimintatapaa, joten siihen oli helppo mukautua, Jaakko Heikkilä valottaa. Konsernissa oli käytössä sama Maconomy-talous- ja projektihallintojärjestelmä, jota suomalaiset olivat käyttäneet aikaisemminkin. Johtamisjärjestelmäkin oli entuudestaan tut-
SKOL Visio Syyskuu 2004 15 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA tu. Organisaatiomalliksi muodostui hajautettu järjestelmä, jossa Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi muodostivat omat yhtiönsä, mutta suurissa ja vaativissa projekteissa kerätään konsernin parhaat ja osaavimmat voimat sekä hyödynnetään konsernin kokonaisvaltaista tietopohjaa. Avointa tiedonvaihtoa Viatek oli jo Scandiaconcultin omistuksessa opetellut pohjoismaista toimintatapaa. Kahdeksan vuoden aikana Ruotsiin oli viety mm. pehmeiden maiden lujitustekniikkaa sekä Norjaan ruoppaustietoutta. Tie- ja ratarakentamisessa voitiin esimerkiksi turvemaata lujittaa sementtiteollisuuden kanssa kehitetyllä lujitusaineilla, jolloin vältyttiin massojen vaihdoilta, Jaakko Heikkilä selvittää. Nykyisessä Ramboll-konsernissa toteutetaan mm. Trondheimin satamassa pilottiprojektia. Kysymyksessä on sataman puhdistaminen ja sen merenpohjan sedimentin tasapainottaminen. Projektiin on koottu konsultteja niin Norjasta kuin Suomestakin sekä yhteistyökumppaneita muistakin yrityksistä. Syksyllä 2002 Tiehallinto järjesti tarjouskilpailun päätieverkon viisivuotisesta investointiprojektista. Suomalaisyhtiön yhteistyökumppanina oli Rambollin Malmön toimisto, jolla oli tarjottavanaan uusin laser-mittaustekniikka. Tiukassa laatu-hintavertailussa suomalais-ruotsalainen konsortio voitti tarjouskilpailun. Vuosittain, huhti-marraskuun välisenä aikana mitataan runsaat 30.000 km teitä 10x10 cm:n ruutujen kokoisina alueina. Malmösta tuoduilla laser-mittalaitteilla varustetuilla autoilla ajetaan normaalin liikenteen nopeudella. Kuljettajan vieressä operaattori seuraa tietokonenäytöltä mittaustuloksia. Tiedot lähetetään Malmöhön muokattavaksi, mistä ne palautuvat prosessoituina tietoina Tiehallinnon tietojärjestelmään. Mittauksissa laadun tarkkailu on korostetusti esillä. Syksyn mittauksissa voidaan tarkkailla uusien päällysteiden toimivuutta, ajomukavuutta, mistä palautetta voidaan välittää suoraan urakoitsijoille. Tietoa muokataankin tulevaisuuden tarpeisiin, Kalervo Mattila selvittää Rambollin Tampereen toimistosta. SKOLin jäsenyritysten toiminnasta kolmannes kohdistuu erilaisiin ulkomaisiin kohteisiin ja projekteihin. Näistä hankkeista vajaa puolet on suoraa vientiä ulkomaisille tilaajille. Runsas puolet ulkomaisesta toiminnasta on välillistä vientiä, siis suunnittelua ja konsultointia ulkomaisiin kohteisiin yhteistyössä suomalaisten vientiyritysten kanssa. Tyypillisiä välillisen viennin kohteita ovat esimerkiksi puunjalostus- ja meriteollisuuteen liittyvät vientihankkeet, joissa suunnittelusta useimmiten 100 prosenttia on kotimaista työtä. Vuonna 2003 vientiprojektien laskutus oli 230 miljoonaa euroa ja tästä suoraa vientiä oli 100 miljoonaa euroa. Vientilaskutus pysyi edellisvuoden tasolla. Vientilaskutuksesta kaksi kolmasosaa tuli teollisuussektorilta, 12 prosenttia infrasektorilta ja kymmenen prosenttia talonrakentamisesta. Loput 14 prosenttia ulkomaisesta laskutuksesta koostuu erilaisista kehityshankkeista, jotka liittyvät esim. hallinnon, terveydenhuollon ja opetustoimen kehittämiseen. Teollisuusmaihin suuntautuu 44 prosenttia, Itä-Eurooppaan 17 prosenttia ja kehitysmaihin 39 prosenttia vientihankkeista. Merkittävimmät viennin kohdemaat olivat Kiina, Saksa, Ruotsi, Venäjä ja USA. Osa vientilaskutuksesta muodostuu ulkoasiainministeriön rahoittamista kehitysyhteistyöhankkeista, joihin liittyvää konsultointia oli vuonna 2003 noin 30 miljoonan euron arvosta eli kolmetoista prosenttia koko ulkomaan laskutuksesta. Kehitysyhteistyöhön ja EU:n uusiin jäsenmaihin liittyviä teknisen avun hankkeita on saatu paljolti myös EU:n rahoittamina. SUURIMMAT VIENTIYRITYKSET Vientilaskutus Viennin osuus Kokonaislaskutus M % M Helsinki Consulting Group Oy 25,9 98 % 26,4 Jaakko Pöyry Oy 24,2 69 % 35,1 PIC Engineering Oyj 22,8 43 % 52,7 Etteplan Oyj 18,7 76 % 24,5 Elomatic Oy 13,2 65 % 20,3 Deltamarin Oy 12,0 74 % 16,1 JP-Suunnittelu Oy 11,9 35 % 34,2 Electrowatt-Ekono Oy 10,1 58 % 17,5 Maa ja Vesi Oy 8,4 25 % 34,0 Suunnittelukeskus Oy 7,2 31 % 23,5 Indufor Oy 6,6 97 % 6,8 CTS Engineering Oy 5,5 35 % 15,6 Ramboll Finnconsult Oy 3,7 100 % 3,7 Jyvästek Oy 3,5 67 % 5,2 JP-Kakko Oy 3,2 45 % 7,2 FM-International Oy 3,1 97 % 3,2 Rejlers Oy 3,0 45 % 6,7 Finnroad Oy 2,9 90 % 3,3 Rintekno Oy 2,3 26 % 9,0 SuunnitteluKORTES Oy 1,9 30 % 6,2 Air-Ix Suunnittelu 1,6 13 % 12,3 JP-Talotekniikka Oy 1,5 13 % 11,6 Ramboll Finland Oy 1,4 5 % 29,5 Ins.tsto Pöysälä & Sandberg Oy 1,3 25 % 5,2 Ins.tsto Olof Granlund Oy 1,3 8 % 17,3 Evata Finland Oy 1,2 20 % 6,1 Chematur Ecoplanning Oy 1,2 84 % 1,5 Oy Omnitele Ab 1,1 27 % 4,2 Eagle Group International Oy 1,1 96 % 1,2 Systecon Oy 1,0 24 % 4,3 Ins.tsto Oy Avecon Ab 0,9 17 % 5,3 A-Insinöörit Yhtiöryhmä 0,8 9 % 8,6 JP-Transplan Oy 0,7 12 % 5,8 Ins.tsto Lausamo Oy 0,6 25 % 2,5 PPTH-Engineering Oy 0,6 48 % 1,3 LT-Konsultit Oy 0,6 8 % 7,4 Laitila Arkkitehdit Oy 0,5 26 % 2 Projectus Team Oy 0,5 12 % 4,3 TSS Group Oy 0,5 25 % 1,9 Finnmap Consulting Oy 0,5 2 % 18,8 AX-Konsultit Oy 0,4 9 % 4,7
JOUKKOKIRJE Tervetuloa tupaantuliaisiin Tapiolan Keskustornin 12. kerrokseen torstaina 30.9.2004 klo 15 18 tapaamaan suunnittelu- ja konsulttialan sekä rakentamisen laadun asiantuntijoita, kollegoita ja ystäviä. Cocktailtarjoilun ohella voitte nauttia myös Tapiolan hulppeista maisemista. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry SKOLin jäsenenä on 260 teknisen palvelun asiantuntijayritystä, jotka työllistävät 10 500 henkeä. SKOL-yritykset ovat asiantuntijoina ja ratkaisujen tuottajina korvaamaton osa asiakkaan arvoketjua. Rakentamisen Laatu RALA ry Palveluitamme ovat RALA-pätevyys (rekisterissä 460 rakennus- ja asennus-yritystä, jotka työllistävät 33 000 henkeä), toimintajärjestelmien hyväksynnät ja hankepalaute. RALA edistää terveistä lähtökohdista kilpailevan, laaduntuottokykyisen, tehokkaan ja yhteiskuntavastuuta kantavan toimintaympäristön kehittymistä kiinteistö- ja rakennusalalla. Ilmoittautumiset: skolry@skolry.fi / marjo.laurila@rala.fi / puh. 020 595 5100