Vaikuttavuuden hankinta. Petri Hilli

Samankaltaiset tiedostot
Tulosperusteiset rahoitussopimukset Suomessa. Petri Hilli

Yksilöllinen hyvinvointityö tulevaisuuden maakunnassa

Lapsuuden SIB Vaikuttavuusinvestoiminen työkaluna elämänkaaren mittaiseen hyvinvointiin

Mikä on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön arvo? Petri Hilli

Mallintaminen ja mittaaminen tulosperusteisissa sopimuksissa. 30. lokakuuta 2016 Petri Hilli

Vaikuttavat tulosperusteiset investoinnit hyvinvointiin

SIB-mallilla kustannusvaikuttavaa hyvinvointia. Avainalueen vetäjä Mika Pyykkö

Vaikuttavuusinvestoimisella tuloksellista hyvinvointia. Projektijohtaja Mika Pyykkö

Vaikuttavuusinvestoiminen. Petri Hilli, vanhempi neuvonantaja

Vaikutusten ostaminen maakuntien strategisen johtamisen ytimessä

Vaikuttavuusinvestoinnit yritysten kehittämisessä

Yhdessä fiksummin ja vaikuttavammin syksyn SIB teematyöpaja lapset, nuoret ja lapsiperheet

Sisältö. 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus

Yhdessä fiksummin ja vaikuttavammin syksyn SIB teematyöpaja työllisyys

Teesit vaikuttavuusinvestoimisesta

Järjestäjä tuottaja malli, osataanko hankkia vaikuttavuutta? Sari Rautio, johtava asiantuntija

Hyvää huomista, vaikuttavuusinvestoiminen! Paasitorni

SIB-malli Social Impact Bond yksityisellä pääomalla mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä

VAIKUTTAVUUTTA HANKINNOILLA. Lapin elinvoimaisuuden eväät! Anna Tonteri, johtava asiantuntija, vaikuttavuusinvestoiminen

Vaikuttavuusinvestoiminen resursseja hyvinvointiongelmien ehkäisemiseen. Heidi Humala

Työkykyjohtamisen edelläkävijäksi. Julkisen sektorin työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen tulosperusteista palkkiomallia hyödyntäen (TyHy-SIB)

Vaikuttaa hyvältä! Vaikuttavuus yrityksen valttikorttina: Miten tuotetaan hyvinvointia vaikuttavasti ja tuloksellisesti? Aamupäiväseminaari 31.8.

Muutos mielessä yhteiskunnallisen markkinoinnin kuulumisia

Vaikuttavat hankinnat ja hankinnoilla kehittäminen. Sari Rautio, vanhempi neuvonantaja Rovaniemi

Palvelujen vaikuttavuus

Muutos mielessä yhteiskunnallinen markkinointi mahdollistajana

Vaikuttavuusinvestoinnilla resursseja hyvinvointiongelmien ehkäisemiseen

Vaikuttavuusinvestoiminen kannattavuutta ja mitattavaa yhteiskunnallista hyvää, uutta Suomessa toteutuu maailmalla

SIB-hankkeet ratkaisuna työllisyydenhoitoon. Työttömien keskusjärjestön seminaari

Vaikuttavuusvalmentamo. Onnelan viikonloppu

KOTO-SIB- kokeilu Maahanmuuttajien nopea työllistäminen. Susanna Piepponen Erityisasiantuntija

Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen 2.0. Jari Pekuri Hämeenlinna

Vaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö. Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

Hyvinvointia ja säästöjä...

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Infotilaisuus : Tyypin 2 diabetekseen kehitteillä SIB-hanke

NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen

Vaikuttavat toimet teemapaja. HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Kumppanuutta kotouttamiseen. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off

Ammattikoulutuksen tuloksellisuus ja tuloksellisuuden arviointi

Vaikuttavuusinvestoiminen - yhteinen hyvä kasvamaan tuloksellisesti ja tuottoisasti. Avainalueen vetäjä Mika Pyykkö

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Käytännön kokemuksia vaikuttavuussijoitusrahastoista

Ammatillisen koulutuksen reformi

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Hack the Budget. Nuorisotakuu

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät

Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

JULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ. KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

PERHEVAPAALTA TYÖMARKKINOILLE. - STM:n, TEM:in hanke

HYTE-KERROIN TALOUDELLINEN KANNUSTIN KUNTIEN HYTE- TYÖHÖN. Timo Ståhl KKI-päivät 2019, Lahti

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Asiantuntijakuuleminen Marjo Alatalo

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Ennakkojaksot ja VALMA Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Työelämän osaamistarpeet ja muutostrendit

YHTEISKUNNALLISELLA MARKKINOINNILLA PUHTIA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN Verkostotapaaminen

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Innokylän laajentaminen ja kokonaiskonseptin uudistus

Turpakäräjät

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Pohjois-Savon ELY. Valinnanvapauspilotti. Jussi Pyykkönen

KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue

SATAOSAA työhönvalmennus

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

10 askelta onnistumiseen

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Työllisyydenhoidon palvelukokeilu

Turun Ohjaamo

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Transkriptio:

Vaikuttavuuden hankinta Petri Hilli 9.10.2017

Intervention vaikuttavuuden arviointi 1. Onko tietylle interventiolle ennalta asetetut tavoitteet saavutettu? 2. Onko ne saavutettu nimenomaan intervention avulla? Kirjallisuutta: Dahler-Larsen, P.,Vaikuttavuuden arviointi, FinSoc Arviointiraportteja / Stakes : 3/2005 Klemelä, J., SROI arviointimenetelmä, SOSTEn julkaisuja 1/2016

Vaikuttavuusketju Panos Tuotos Vaikutus Vaikuttavuus Resurssit: raha, henkilöstö, osaaminen, verkostot Mitattu tehty työ: tunnit, kontaktien lukumäärä, kirjoitetut raportit Konkreettinen muutos ihmisissä tai rakenteissa: oppiminen, uudet käytännöt, lakimuutokset Ihmisten hyvinvointi ja yhteiskunnallinn hyöty: työllistyminen, terveet elinvuodet

Tarvitaan muutos toimintatapaan Siirtymä vaikuttavuuden hankintaan tarkoittaa kahta radikaalia muutosta suomalaiseen hankintakenttään: 1. Järjestäjän/ostajan tehtävä muuttuu määrittelijästä omistajaksi ja 2. toimittajan rooli suorittajasta innovatiiviseksi vaikuttavuuden tuottajaksi Uudessa asetelmassa korostuu verkostomainen toimintatapa ja eri tahojen yhteistyö: järjestöt ja yhdistykset, yritykset ja yrittäjät, asiantuntijat, tutkijat ja kansalaiset.

Määritellään tavoite, ei tekemisen tapaa - Vaikuttavuuden hankinta edellyttää, että ostaja on määritellyt: väestöryhmän, jonka hyvinvoinnin edistämiseen toimet kohdennetaan mitattavissa olevan hyvinvoinnin tai sitä määrittävän tekijän tavoitetason tai niissä tapahtuvaksi halutun muutoksen edellä mainitun tuloksen taloudellisen arvon ja sen perusteella maksettavan tulospalkkion enimmäissuuruuden - Palveluntuottajat määrittelevät ja toteuttavat käytännön toimet parhaaksi katsomallaan tavalla, yhteistyössä maakunnan kanssa

Tulosperusteinen sopimus (SIB)

Tulosperusteisen rahoitussopimuksen perusrakenne

SIB-hankekokonaisuus vuonna 2017: 5 (+ 1) rahastoa SIB Työhyvinvoinnin edistäminen julkisella sektorilla (TyHy-SIB) tulospalkkio: julkisen sektorin organisaatiot työnantajina Maahanmuuttajien nopea työllistyminen ja kotoutuminen (Koto-SIB) tulospalkkio: TEM Lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen (Lapsi-SIB) tulospalkkio: (maa)kunnat Työllistymisen edistäminen tulospalkkio: TEM Ikääntyneiden itsenäisen toimintakyvyn vahvistaminen tulospalkkio: (maa)kunnat Tilanne Käynnissä 4 asiakasorganisaatiota hankehallinnoija: Epiqus rahasto noin 0,6 M euroa Käynnissä hankehallinnoija: Epiqus rahasto noin 13,5 M euroa Käynnistymässä useita kuntia (esim. Hämeenlinna) mukana hankehallinnoija: FIM & LSKL Käynnistymässä Useita kuntia ja kuntayhtymiä mukana Suunnittelussa Useita (maa)kuntia mukana Hankehallinnoijan kilpailutus käynnistynyt tai käynnistymässä

Tulosperusteisen toiminnan lähtökohtana mallinnus Malli on esitys kokonaisuudesta, jonka avulla pyritään ymmärtämään ja simuloimaan mallin kohdetta. Se antaa enemmän tietoa todellisuudesta kuin hypoteesi ilman mallia ja auttaa ymmärtämään monimutkaisia kokonaisuuksia ja/tai asioita joita ei voida havaita (esim tulevaisuus). Tulosperusteinen hanke perustuu yleensä - Toiminnalliseen malliin: mitä tehdään, kenelle ja miksi, että päästään lähtötilasta tavoitetilaan, millä aikavälillä on voi odottaa pysyviä vaikutuksia - Taloudelliseen malliin: investointilaskelma 9

Toiminnallinen malli Kuvaa toiminnan logiikan, syy-seuraussuhteet. Malli sisältää tiedon esimerkiksi Loppukäyttäjien segmentit Mahdollisimman tarkka määritelmä Miten heidät tavoitetaan Toimenpiteet segmenteittäin Toimenpiteiden kuvaus ja ajoitus sekä tilannekohtaiset jatkotoimenpiteet Resurssien määrä Selvitys, miksi ao toimenpidekokonaisuus toimii, ja mahdolliset riippuvuudet muusta toiminnasta Indikaattorit, joilla ao syy-seuraussuhdetta seurataan Tulosmittarit Mittaaminen toiminnan tukena - Toimintaa ohjaavat mittarit (resurssien käytön optimointi) - Prosessimittarit (suoritteiden ja prosessin laatu, toimenpiteiden käyttö) 10

Taloudellinen mallinnus Toiminnan taloudellista potentiaalia arvioitaessa tehdään laskelma, mitä tapahtuisi jatkamalla nykyisellä tavalla ja jos palvelut toimitetaan - laskelmien erotuksesta syntyy arvio jakovarasta, josta määrätään hinta (=%-osuus säästöistä) 11

Taloudellinen malli Ostajan, palveluntuottajien ja (mahdollisen) sijoittajan on arvioitava tuloksiin vaadittavien ehkäisevien suoritteiden hintoja/kustannuksia laskiessaan toimituksen kannattavuutta omasta näkökulmastaan Ostaja maksaa tuloksista: tulosperusteinen laskutus voidaan sitoa - todellisuudessa havaittuihin säästöihin - laskennallisiin säästöihin - hyvinvoinnin mittareihin Kustannussäästöjen suuruutta arvioidaan vertaamalla toteutunutta - vertailuryhmään, esim satunnaistettu koeasetelma (RCT), Suomessa ei suosittu, US vallitseva - laskennalliseen ennusteeseen odotetusta kustannuskehityksestä 12

Suomen ja Pohjoismaiden 1. SIB edistää työhyvinvointia (TyHy-SIB) Mikä TyHy-SIB? Julkisen sektorin työnantajille tarjottava palvelukokonaisuus, joka auttaa niitä edistämään työhyvinvointia ja esim. vähentämään sairauspoissaoloja Sopimusten toivottu aikajänne 3 vuotta Sopijaosapuolet Julkisen sektorin organisaatio (= asiakas) ja Epiqus Työhyvinvointi I Ky -rahasto Hankehallinnoija: Epiqus Oy, yhteiskunnallinen yritys Palvelun rahoitus ja hinnoittelu Palveluntuottajat Palvelu tuotetaan SIB-rahoituksella: asiakas maksaa automaattisesti vain osanottomaksun 15 euroa/työntekijä Tulosperusteisena palvelupalkkiona asiakas maksaa osuuden sairauspoissaolojen vähenemisen ja muun mahdollisen mitattavissa olevan myönteisen kehityksen aikaan saamasta kustannussäästöstä Rahaston alihankkijat Aino Health Management Oy, Headsted Oy, Tietotaito Group Oy ja Trainers House Oyj

Epiqus Työhyvinvointi I Ky

Maahanmuuttajien kotoutuminen ja nopea työllistyminen (Koto-SIB) Tavoitteet Nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä, kokeilla uusia koulutus- ja työllistämismalleja sekä mahdollistaa maahanmuuttajan koulutuksen ja työnteon yhdistäminen joustavalla tavalla Asiakas/tilaaja Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Toteutuksen vaihe Kilpailutuksen perusteella valittu hankehallinnoija (Epiqus Oy), joka aloittanut virallisesti 1.6.2016 ja jonka tehtävänä erityisesti hankekokonaisuuden suunnittelu ja hallinnointi hankkeisiin liittyvän rahoitusinstrumentin (sijoitusrahasto) rakentaminen varainkeruu rahastoon ja rahaston hallinnointi tulostavoitteiden mukaisen maahanmuuttajien koulutus- ja työllistämistoiminnan järjestämisen yhteistyössä palveluntuottajien kanssa seuranta, väli- ja loppuraportointi

Koto-SIB - Valtio maksaa vain tuloksista, tavoitteita kuvaaviksi tulosindikaattoreiksi valikoituivat maksetut tuloverot ja säästöt työmarkkinatuissa Maksetaan 50% todetuista tuloksista verrattuna satunnaistettuun vertailuryhmään - Sopimuksen tarkasteluperiodi kolmen täyttä verovuotta, koko tulosperusteinen maksu vasta verotuksen valmistuttua (ensimmäinen maksu vuonna 2020)

Epiqus Koto-SIBin toiminnallinen malli Työllistymisiä / Henkilötyövuodet 4 900 MODUULI 1 30 pv:n intensiivijakso Due Diligence (2-5 pvä) Uravalmennus Kielikoulutus 1 Osaamisen syväkartoitus JAKO ALOILLE Moduulit 2-3 alakohtaisia. Logistiikka HoReCa Siivous Kiinteistönhuolto Ympäristöpalvelu Esimieslinja IT MODUULI 2 20-50 pv.. alakohtaista koulutusta. Ensisisijaista: substanssi - osaaminen Kielikoulutus 2 Työelämätaidot Työharjoittelu MODUULI 3 Sitouttavat toimet työsuhteessa; hajautettuja päiviä väh. 85 pv. asti 3 v. aikana. Sitouttaminen Kielikoulutus 3 Substanssi - osaaminen 3 680 / 5 070 Yrittäjien ryhmä jne. EXPRESS-POLKU (15 %): Töihin ykkösmoduulista Mistä tahansa vaiheessa voidaan palata taaksepäin ja vaihtaa tarvittaessa suuntaa. KOULUTUSPOLKU (10 %): Oppisopimus, ammattikoulu, yliopisto YRITTÄJÄPOLKU (10 %): Räätälöity tuki erilaisille yrittäjyysmalleille ERITYISOSAAJAPOLKU (5 %): Räätälöity tuki kohti johtotehtäviä 490 / 720 490 / 710 250 / 540 4 000 / 7 000

Koto-SIBin taloudellinen malli

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen - Sijaishuollon asiakasmäärät suhteessa samanikäiseen väestöön. Lähde: THL

Data 20

Ongelmien kasaantuminen Malli tehty yhteistyössä THL:n (Merikukka, Ristikari, Ståhl), Iceheartsin (Vartiamäki) ja kuntien (Pekuri, Valkama) asiantuntijoiden kanssa. 1987 kohorttitiedon avulla lapset jaetaan riskiryhmiin, riskitekijöitä - vanhemman pitkittynyt toimeentulotuki (yli 6kk) - vanhemman mielenterveys- ja/tai päihdeongelma - vanhemman alhainen koulutus - perhetausta; ero, huoltajan kuolema, isä ei tiedossa Yhteenlasketut riskipisteet määrittävät riskiluokan (0-4) Riskiluokka kuvaa todennäköisyyttä joutua ongelmiin myöhemmällä iällä. 21

Uudet sijaishuollon päätökset 22

Ennuste sijaishuollon tarpeesta 23

Odotetut kustannukset riskiluokittain - Avo- ja sijaishuollon, psyk. erikoissairaanhoidon ja (käyttäytymiseen liittyvän) erityisen tuen 24

Jää ilman peruskoulun jälkeinen tutkintoa 25

Ansiotulot koulutuksen mukaan 26

Toimeentulotukikuukaudet 24v asti 27

Odotetut kustannukset koko elämän ajalta - Katkoviiva = peruskoulun jälkeinen tutkinto on, tavallinen viiva = ei ole - Negatiivinen kustannus = tuotto - Huomioitu tuloverotus (palkat ja työeläkkeet), työmarkkina-, toimeentulo- ja asumistuet 28

Mittarit TULOSMITTARIT (eli näistä maksetaan): Primäärinen tavoite yhteiskuntaan ja työelämään integroituneet kansalaiset, tulosmittarina Tulosmittari 1: NEET (Not in Employment, Education or Training), kertaluenteinen tulospalkkio jos saavutettu 18 vuoden iässä, perustuen odotettuihin hyötyihin Tulosmittari 2: Tulosmittareina lisäksi säästökohteet perustuen todelliseen käyttöön - Säästökohteet: sijaishuolto, avohuolto, erityinen tuki perusopetuksessa, psykiatrinen erikoissairaanhoito Seurataan myös (toimintaa ohjaavat mittarit) - interventioon osallistumista ja laatua (syntyykö luottamuksellinen aikuissuhde) - koulupoissaoloja (yläasteen poissaoloilla on suuri korrelaatio peruskoulun varaan jäämiseen) - yksilökohtaisia tavoitteita, väkivaltakäyttäytyjillä ristiriitatilanteita koulussa, koettua hyvinvointia, itseluottamusta, kaverisuhteita, Näitä käytetään seuramaan palvelun toimivuutta matkalla kohti pidemmän aikavälin tuloksia (NEET) 29

Toiminnallinen malli: Lapsuuden hyvinvoinnin SIB / HML (FIM & LSKL) Potentiaalisten lasten kartoitus esikouluiässä Joukkueen kokoaminen 1. luokalla Lapsella/nuorella vaikeaa: Tukea elämänhallintaan, oppimisvaikeuksiin, koulunkäyntiin Kasvattaja lapsen rinnalla ALAKOULU Kriisi perheessä: psykologista tukea, kotikäyntejä, perhetyötä YLÄKOULU Kasvattaja lapsen rinnalla Kasvattaja nuoren rinnalla TYÖPAIKKA/ OPISKELUPAIKKA Tulevaisuutta etsimässä: Tukea opiskelu- ja työpaikan etsimiseen TOIVEIKAS TULEVAISUUS

Investointilaskelma - NEET status esim 5 (odotusarvo 10) 31

sitra.fi seuraavaerä.fi @sitrafund