ray:n avustustoiminnan asiakaslehti Taloushallinto sähköistyy vauhdilla 10 Verkostoissa jaetaan kokemuksia 24 2 2011 Superäitejä ei ole» Jokainen vanhempi tarvitsee tukea kasvattajana s.12
HYVÄN TEKIJÄ Vapaaehtoisena tuulen tuiverruksessa Kuka olet? Olen Micke Andersén, Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoinen. 1 Olen toiminut meripelastajana nyt viitisen vuotta. Päätyökseni olen Ylellä äänisuunnittelijana. MIKSI teet vapaaehtoistyötä? Olen 2 aina pitänyt vesillä liikkumisesta, ja kun samalla voin auttaa apua tarvitsevia, mikäpä sen parempi. Toisten auttaminen on tärkeää, ja olen saanut itselleni myös uusia ystäviä. Paras kiitos on, kun näen onnistuneen tehtävän jälkeen ilon ihmisten kasvoilla. jaakko lukumaa MIKÄ vapaaehtoistyössä mo- 3 TIVoi? Mahtava porukka ja hyvä kalusto motivoivat. Joskus voi tuntua tylsältä, kun ei ole pelastustehtäviä. Toisaalta on tietenkin hyvä, ettei kukaan ole pulassa. 4 MillaISTa tukea toivot järjestöl- TÄSI? Suomen Meripelastusseura järjestää vuosittain monia kursseja. Olen saanut mielestäni kursseilta kaiken tarpeellisen tiedon. 5 MITÄ olet oppinut vapaaehtoistyöstä? Olen oppinut, että meri voi olla todella arvaamaton. Koskaan ei tiedä minkälainen päivä on edessä, kun alus irtoaa laiturista. Tuija HolTTinen 2 2/2011
jaakko lukumaa 2/2011 7 8 10 12 18 20 22 24 26 RAY jalkautui strategiakiertueelle Yhteisvoimin parempi Suomi Taloushallinto sähköistyy Voimaa vanhemmuuteen Tulokset ja vaikutukset esiin ABC kohtaa nuoria TÄSSÄ NUMEROSSA Vältä turha takaisinperintä Innostusta verkostoista Kainuussa löytyi kavereita VAKIOT 2 Hyvän tekijä 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 17 Vieraskynä 23 Rahislainen 27 Uusi alku Avustusvalmistelija Mirja Nyroos-Seppänen näkee hakemuksista miten Suomella menee s. 23. tukipotti on raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakas lehti. Turuntie 42, 02650 Espoo. tukipotti@ray.fi päätoimittaja Marika Leed, (09) 4370 2253, 0400 600 892, marika.leed@ray.fi Toimitus ja taitto Legendium Oy, toimituspäällikkö Anna Koroma-Mikkola ulkoasu Matti Berg kannen kuva Jaakko Lukumaa paino Suomen Graafiset Palvelut Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa. Painos 6 700 issn 1796-9921 Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki fi/11/1. Se on siinä Tämän kevään huipentuma on ollut avustusstrategia julkistamiskiertueineen. Sadat järjestöihmiset olivat aktiivisesti kuuntelemassa, mitä asioita ray lähivuosina painottaa avustustoiminnassaan. Yllätyksiä uudessa avustusstrategiassa on tuskin kenellekään, koska niin tiiviisti se seuraa aikaisempien vuosien linjauksia. ray:n avustustoiminnan tehtävä on edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Strategian päälinjauksia on vaikea kyseenalaistaa: vahvistetaan hyvinvointia, ehkäistään ongelmia ja autetaan ihmisiä. Yllätys sen sijaan voi olla se, että avustusstrategiassa kiteytyy lähes kymmenen vuoden työ. Avustuslinjausten tarkentamiseen tuli erityistä tarvetta vuosituhannen vaihteessa, kun arpajaislakia uudistettiin. Sen yhteydessä eduskunta hyväksyi myös uuden avustuslain. Uuden avustuslain myötä oli vedettävä rajat mitä voidaan tukea ja mitä ei. Näiden linjausten vetäminen ei millään muotoa ollut kivuton prosessi. Rajat piti löytää elinkeinotoimintaan, kuntien järjestämisvastuulla oleviin palveluihin ja tietysti valtion antamiin tehtäviin. Vaikeinta järjestöille lienee ollut oman palvelutoiminnan rajaaminen. Lisäksi, kun verottaja vuosikymmenen puolivälissä iski kyntensä aikaisemmin yleishyödyllisenä tunnettuun toimintaan, soppa oli valmis. Soppaa hämmensi vielä valtio ottamalla avustuslinjaukset osaksi valtiohallinnon tulosohjausjärjestelmää. Kuin ihmeen kaupalla näistä haasteista selvittiin. Yksi osa ratkaisua oli avustusosaston ennakkoluuloton asenne purkaa pattitilanteita keskustellen ja sopimalla uusista toimintatavoista. Avustusstrategiassa on otettu huomioon niin eukuin kansalliset säännöt, kuntien tehtävät ja erityisesti järjestölähtöinen työ. Tämä järjestöille kestävä linja vahvistuu ensi vuoden alusta voimaan tulevassa uudessa arpajaislaissa. Monista saattaa tuntua, että kaikki on nyt valmista, kun vielä valtiokin otti omalle vastuulleen sille kuuluvia tehtäviä mm. pelastuskopterit. Paikoilleen ei kuitenkaan jäädä. Hyvästä strategiasta huolimatta avustuslinjausten on aina muututtava terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen muuttuessa. Hannu Salokorpi Varatoimitusjohtaja Avustusstrategiassa kiteytyy lähes kymmenen vuoden työ. 3 pääkirjoitus 3
koonnut liisa kairesalo ajankohtaiset 4 Vapaaehtoistoiminta mainonnan teemana RAY nostaa EU:n teemavuoden kunniaksi mainonnassaan esille vapaaehtoistoiminnan merkityksen. Kesäkuun 6.-19. päivinä tv:ssa, netissä ja lehdissä toteutettavan mainosiskun aiheena on paniikkihäiriö. TV-filmissä tutustutaan aikaisemmin paniikkihäiriöstä kärsineeseen Sini Marttiseen. Nykyisin Sini on vapaaehtoinen kokemusvalmentaja ja Paniikkisivuston toiminnanjohtaja. ray rahoittaa vapaaehtoistoimintaa tänä vuonna noin 200 miljoonalla eurolla. Tärkeät tukirakenteet RAY järjesti Helsingissä 12.5. seminaarin vapaaehtoistoiminnasta. Seminaarissa käsiteltiin vapaaehtoistoiminnan tukirakenteisiin ja verkostoihin liittyviä asioita sekä kuultiin järjestöjen esimerkkejä toimivista käytännöstä. Seminaarista jäi jatkoon pohdittavaksi esimerkiksi seuraavaa: Mitä vapaaehtoistoimintaan liittyvä verkostoyhteistyö on parhaimmillaan ja miten RAY voisi omalta osaltaan edistää sitä? Millä tavoin voidaan luoda mahdollisuuksia yhteistyölle paitsi sosiaali- ja terveysjärjestöjen kesken myös muiden kansalaisjärjestötoiminnan sektoreiden suuntaan? 2/2011 Terveyserot kasvavat erilliset hankkeet eivät tehoa Hyvistä tavoitteista huolimatta terveyserot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten 25 vuoden aikana. VäestörYHMIEN väliset sosioekonomiset terveyserot jatkavat kasvuaan huolimatta lukuisista eroja kaventamaan pyrkivistä hankkeista. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta katsauksesta Kapeneeko kuilu? Erityisesti erot tuloryhmien välisissä elinajanodotteissa ovat kasvaneet nopeasti. Ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteessa oli vuonna 2007 miehillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta. Vuonna 2000 ero oli miehillä 9,9 vuotta ja naisilla 4,9 vuotta. Alimman tuloviidenneksen elinajanodote ei ole noussut sitten 1990- luvun alun. Muiden tuloryhmien elin ajanodotteen tiedetään kasvaneen tasaisesti 1980-luvun lopulta lähtien. Syynä terveyserojen kasvuun on se, että Suomessa harjoitettu yhteiskuntapolitiikka on ollut ajoittain ristiriidassa terveyserojen kaventamisohjelman tavoitteiden kanssa. Väestön terveyteen vaikuttaa TarviTAAN laaja -alaista POliiTTiSTA tahtoa. joukko niin sanottuja sosiaalisia määreitä kuten tuloerot, köyhyys ja työttömyys. Näiden lisääntyminen on heikentänyt alimpien sosioekonomisten ryhmien terveyden edellytyksiä tavalla, jota ei pystytä erillisin hankkein ja yksin sosiaali- ja terveysministeriön toimin korjaamaan. Tähän asti saadut kokemukset yrityksistä kaventaa terveyseroja osoittavat raportin mukaan, että tarvitaan pitkäkestoista ja laajaalaista, hallintorajat ylittävää poliittista tahtoa kääntää suunta terveyserojen kasvusta niiden vähentämiseen. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja rahoitusjärjestelmää uudistettaessa huomiota tulisi kiinnittää siihen, että tulevaisuudessa palvelut vähentäisivät eivätkä kärjistäisi sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja. Kapeneeko kuilu? -raportin päälukujen lopussa on ehdotuksia terveyserojen kaventamisen jatkotoimiksi. ray
Verkossa tuntitili Vapaaehtoistyö tekee tyytyväiseksi Vapaaehtoistyötä tekevät ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä ja voivat paremmin, esittää Eurofoundin eli Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tutkimus. KaKSI tuntia vapaaehtoistyötä viikossa riittää kohentamaan hyvinvointia. Vapaaehtoistyö on kaikin puolin kannattavaa, koska se hyödyttää niin vapaaehtoistyön tekijää kuin ympäröivää yhteiskuntaa. Yhdysvaltalainen raportti on osoittanut vapaaehtoistyön vaikuttavan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Raportissa, jossa yhdistettiin 30 aiheeseen liittyvää tutkimusta, laskettiin myös terveysvaikutusten kannalta paras vapaaehtoistyön määrä: 100 tuntia vuodessa eli noin 2 tuntia viikossa. Lisätunnit eivät kohentaneet työntekijöiden terveyttä lisää. Vanhat ihmiset näyttävät hyötyvän vapaaehtoistyön tekemisestä muita enemmän erityisesti heille se saattaa antaa uudenlaista merkityksellisyyden tunnetta elämään. Vapaaehtoistyö ei ole Suomessa vähäpätöinen asia: 43 prosenttia täysiikäisistä suomalaisista osallistuu vapaaehtoistyöhön. Koko eu:n keskiarvo on 20 prosenttia, joissain jäsenmaissa luku on vain 10. Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. RAY:n nettisivut uudistuivat huhtikuun lopussa. ray:n nettisivut uusittiin RAY:n nettisivut uudistuivat. Sivut koostuvat neljästä eri kohderyhmiä palvelevasta osiosta. Pelimaailma on nettipelipalvelu, jonne pitää rekisteröityä. Palvelu on tarkoitettu yli 18-vuotiaille aikuisille pelaajille. Järjestöt-osio on avustusta saaville ja sitä hakeville järjestöille tarkoitettu palvelu. Yrityskumppanit-osio palvelee RAY:n yrityskumppaneita. ray-osiosta löytyy yleistä tietoa avustustoiminnasta, pelaamisesta, vastuullisuudesta sekä RAY:stä organisaationa. STM uudisti järjestöpoliittiset linjaukset SoSIaali- ja terveysministeriö (STM) on uudistanut järjestöpoliittiset linjaukset. Muistion keskeiset strategiset tavoitteet on liitetty ministeriön uuteen sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiaan. Muistio toimii ministeriön kansalaisjärjestöpolitiikan toimintalinjauksena. Järjestöpoliittisten linjausten uudistamiseen vaikuttivat järjestöjen palvelutoiminnan kilpailuympäristön muutokset, EU:n yhteisölainsäädännön kehitys, kansalaisjärjestöjen perustehtävien määrittelyn tarve sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisen työnjaon selkeyttäminen. Järjestöpolitiikan peruslinjausten mukaan kansalaisjärjestötoiminta vahvistaa kansalaisten osallistumisen mahdollisuuksia ja hyvän elämän edellytyksiä. Ministeriö kannustaa järjestöjä laaja-alaiseen alueelliseen yhteistyöhön muiden kuntien, muiden kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa. Ministeriö pyrkii selkiyttämään järjestöjen tekemän auttamistyön ja elinkeinotoiminnan sääntöjä, jotta järjestöjen panos molemmilla aloilla turvattaisiin nykyistä paremmin. Kansalaisjärjestöjen rahoitus pyritään turvaamaan. Tykkää Facebookissa RAY tukee -sivustosta! RAY tukee -kampanjan nettisivuille nostetaan vapaaehtoisvuoden 2011 teeman mukaan tarinoita ja uutisia erityisesti vapaaehtoistoiminnasta. ray tukee on myös Facebookissa. Sivustosta tykkäämällä voit seurata avustustoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan vuoden kuulumisia. Kerro myös itse mitä kaikkea hyvää pelieuroilla saadaan aikaan! 5
Samuli Karala Peliuutiset Juha Helpistä ray:n pokerinaama Suomen kaikkien aikojen menestynein pokerin liveturnauspelaaja Juha Helppi ja Raha-automaattiyhdistys aloittavat yhteistyön. Toukokuussa allekirjoitetun sopimuksen myötä Helppi työskentelee seuraavat kaksi vuotta RAY:n live- ja nettipelaamisen keulakuvana sekä on aktiivisesti mukana muun muassa RAY Pokerin kehittämisessä. Grand Casino Helsinki uudistuu Helsingin Mikonkadulla sijaitseva ray:n omistama Grand Casino Helsinki uudistetaan. Remontin myötä kasinon tiloja ja pelitarjontaa uudistetaan vastaamaan paremmin tämän päivän vaatimuksia. Kasino palvelee asiakkaitaan normaalisti koko remontin ajan. Työn valmistumista juhlitaan syksyllä näyttävästi. Suositut Show and Dinner -illat jatkuvat syyskuussa Beatles-tribuutin merkeissä. KASiNO PAlVElee NORMAAliSTi koko remontin ajan. ray Rahapelaamisen ikäraja 18 vuotta 1.7. lähtien Uudessa arpajaislaissa säädetty rahapelaamisen uusi 18 vuoden ikäraja astuu RAY:n pelien osalta voimaan heti, kun yrittäjän tiloissa olevassa pelipisteessä on toteutettu muutostyöt, kuitenkin viimeistään 1.7.2011. ray:n omissa pelisaleissa ja kasinolla noudatetaan jo 18 vuoden ikärajaa. Rahapelaaminen ei jatkossa ole alaikäisenä sallittu edes vanhempien seurassa. 18 vuoden ikäraja koskee kaikkea rahapelaamista, myös Veikkauksen ja Fintoton pelejä. Ikärajamuutoksen arvioidaan vaikuttavan RAY:n pelien tuottoon noin 10 miljoona euroa vuonna 2011. Rahapelit ovat mukavaa viihdettä, mutta nuoret eivät välttämättä ymmärrä niihin sisältyviä riskejä. Viedään yhdessä viestiä eteenpäin ja pidetään näin K18 huolta siitä, etteivät nuoret pelaisi rahalla. Grand Casino Helsinki on Suomen ainoa kansainvälinen pelikasino, joka tarjoaa pelien lisäksi show-viihdettä ja ravintolapalveluita. 6 2/2011
1 2 3 TERVEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN VAHVISTAMINEN TERVEYTTÄ JA SOSIAALISTA HYVINVOINTIA UHKAAVIEN ONGELMIEN EHKÄISEMINEN ONGELMIA KOHDANNEIDEN AUTTAMINEN JA TUKEMINEN Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen on jäsennetty RAY:n avustusstrategiassa kolmeksi päälinjaksi. Ajankohtainen ja tarpeellinen RAY jalkautui maaliskuussa kahdeksalle paikkakunnalle ja teki tunnetuksi rahoituksen painopisteitä vuosina 2012 2015. Järjestöt antoivat kiertueelle kouluarvosanan 8,5. teksti marika leed RAY satsasi maaliskuussa vahvasti Yhdessä enemmän hyvinvointia -seminaarikiertueeseen. Strategiakauden 2012 2015 avustuslinjauksia tehtiin tunnetuksi 8. 31.3. kaikkiaan kahdeksalla paikkakunnalla. Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella ray:n jalkautumista eri puolille Suomea pidettiin tervetulleena. Viestit ajankohtainen", "tarpeellinen" ja "tärkeä" toistuivat palautteissa usein. Kaiken kaikkiaan kiertuetta pidettiin avoimuuden osoituksena ray:ltä ja osallistujat kokivat, että strategian sisältö selkiytyi. Seminaarit toimivat monen mielestä myös hyödyllisenä verkostoitumistapahtumana alueen toimijoille. Yhteistyötä tarvitaan Avustusstrategian tavoitetilassa Suomessa on monipuolinen järjestökenttä, järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu ja terveys- ja hyvinvointierot maassamme kaventuneet. ray:n näkemyksen mukaan tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan laajaalaista eri toimijoiden välistä yhteistyötä, joten seminaarien aamupäivät toteutettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kaste-ohjelman kanssa. Osa vastaajista harmitteli sitä, että kuntapäättäjiä oli saapunut seminaareihin melko vähän paikalle. Seminaareissa esitellyt konkreettiset tapausesimerkit järjestöjen ja kuntien onnistuneista yhteistyöhankkeista saivat kuitenkin kauttaaltaan hyvää palautetta. Työpajoissa ideoitiin Seminaarien iltapäiväosuuksissa ray keräsi osallistujilta ajatuksia siitä, mihin järjestöjen kannattaisi strategiakaudella 2012 2015 panostaa. Uusia avauksia ja yhteistyömahdollisuuksia pohdittiin kolmessa eri työpajassa. Tärkeinä vaikuttamiskohteina nähtiin esimerkiksi arjen kuormittavuuden vähentäminen ja osallisuuden uusien muotojen löytäminen. Toimintaympäristön haasteina nähtiin muun muassa ikärakenteen muutos, eriarvoisuuden ja yksinäisyyden lisääntyminen, huonot terveystottumukset ja moniongelmaisuuden lisääntyminen. Projektien kohdalla oltiin huolissaan siitä, että pienten järjestöjen resurssit eivät tahdo riittää projektien hallinnointiin. Nykyistä enemmän yhteistyötä toivottiin esimerkiksi oppilaitosten ja työelämän toimijoiden kanssa. Kokonaisarvosanaksi järjestöt antoivat strategiakiertueelle 8,5. 7
8 2/2011 Mietitään yhdessä, miten saataisiin parempi Suomi. Varhainen puuttuminen on äärettömän tärkeää, jotta vältytään turhilta työkyvyttömyyseläkkeiltä, työttömiltä ja syrjäytyneiltä. Jos apu tulee ajoissa, se on win win tilanne, niin yksilölle, työelämälle kuin yhteiskunnalle, Satu Huber muistuttaa.
teksti anna koroma-mikkola kuvat jaakko lukumaa Vaikuttaja Tutustukaa yrityksiin! Suomi on siinä ihannemaa, että kaikki tuntevat toisensa. Julkisen ja yksityisen puolen välissä on kuitenkin ollut lasiseinä, jonka takia ei ole aidosti voitu yhdessä miettiä ja ratkaista tulevaisuuden haasteita, Eläke- Tapiolan toimitusjohtaja Satu Huber toteaa. Yhteiseen hyvinvoinnin rakentamiseen hän haluaisi mukaan myös kansalaisjärjestöt. Satu Huber on silmin nähden innostunut; innoissaan työssä innostumisesta. Siihen hän on päässyt pureutumaan Sitran vuoden mittaisessa hankkeessa. Uskon, että innostuminen on ratkaisu moneen, kun puhutaan eläkepommista ja muista suurista haasteista. Jos ihminen on innostunut työstään, hän myös haluaa jatkaa työelämässä pidempään. Hyvinvoivat ihmiset saavat asioita aikaan tehokkaammin, paremmin ja innovatiivisemmin. Samalla yhtiö ja koko yhteiskunta voivat paremmin. Huberin mielestä on selvää, että ensisijassa ihminen kantaa itse vastuun omasta hyvinvoinnistaan. Työnantaja pystyy toki tukemaan sitä. Muun muassa hyvällä johtamisella ja ilmapiirillä sekä tarvittavilla joustomahdollisuuksilla voimme luoda tarvittavat puitteet. Rohkenetko keskustella? Yhteiskunnassamme on valtavia haasteita: työurien pidentäminen, jaksaminen, masennukset, syrjäytyminen sekä monet muut. Rajanveto mille asioille yhteiskunnan pitää tehdä jotakin ja mille yritysten, ei ole helppoa. Tapiola on aloitteellisesti avannut keskustelua Tapiola-Akatemioissaan. Aiheina ovat olleet esimerkiksi kenen vastuulla on suomalaisten pärjääminen, mikä on hyvää yhteisöllisyyttä sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuudet, Tapiolan yhteiskuntasuhteiden ja vastuullisen yritystoiminnan johtaja Anu Pylkkänen kertoo. Tärkeiden kysymysten ratkomiseen Tapiola on osallistunut myös esimerkiksi SPR:n yksinäisyyttä torjuvan Ystäväpalvelun kumppanina. Ryhtyisitkö kumppaniksi? Pylkkäsen ja Huberin mukaan tulevaisuuden kannalta oleellisinta olisi luoda selkeät rajat yksityiselle ja julkiselle palvelulle ja määritellä yhdessä kaikkien osapuolten, myös kansalaisjärjestöjen, roolit. Kaikkia tullaan jatkossa tarvitsemaan Suomessa. En usko, että Suomea voidaan ajaa siihen suuntaan, että vain ne, joilla on rahaa, saavat ostettua itselleen hyvät palvelut, Pylkkänen toteaa. Tapiolassa koetaan todella hyväksi kehitys, jossa yritykset ja kansalaisjärjestöt ovat ryhtyneet hakemaan uudenlaisia kumppanuuksia. Päivän sana on löytää omaan toimintaan ja arvoihin luontevasti liittyvää asiaa. Aidon kumppanuuden aikaan saaminen vie toki aikaa ja on vaativampaa, kuin että annetaan joku lahjoitus ja ollaan tyytyväisiä. Mutta todellisten vaikutusten aikaansaaminen Anu Pylkkänen vaatii, että osapuolet etsivät asiasta yhteistä pihviä; mitä me voimme tehdä ja mitä te voitte tehdä, Pylkkänen painottaa. Uutena yhteistyömuotona Tapiolassa on suunnitteilla työntekijöiden mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä työaikana. Tutkimusten mukaan tällainen korottaa motivaatiota, lisää sitoutumista ja ylpeyttä työnantajasta. Siinä on kaikki hyvät elementit, Pylkkänen uskoo. Uskallatko irrottautua? Huber toivoo, että myös järjestöt olisivat aktiivisempia yrityksiin päin. Järjestöjen työnjakoa ei tunneta hyvin ja niiden koetaan tekevän paljon päällekkäistä. Yrityksillä olisi selkeä tilaus järjestöyhteistyön koordinointiin ja mahdollisista yhteistyömuodoista kertomiseen. Parasta olisi, jos voisimme koota kaikki toimijat yhteen. Mietittäisiin, millaisia palasia järjestöt ottaisivat hoidettavakseen ja mihin yritykset tulevat mukaan, Huber toteaa. Kaikilla osapuolilla olisi toisiltaan opittavaa. Tärkeintä on aktiivinen ja ennakkoluuloton toisten lähestyminen sekä uskallus irrottautua omalta tontilta. Tarvitsemme kaikkien osapuolten aitoa yhteistyötä. Hyödynnetään kaikki mahdolliset resurssit ja erilainen osaaminen ja mietitään, miten saataisiin parempi Suomi, Huber päättää. 9
tartu tietoon istockphoto KEVYTTÄ yläpilveä TALOUS- HALLINTOON 10 Kun taloushallinnon sähköistäminen toteutetaan pilvipalveluna, hommat hoituvat tehokkaasti verkossa. teksti pirjo kupila 2/2011 Pal- VElUN KÄyTTöön- OTTO on KEVyTTÄ ja edullista. Pilvipalvelulla tarkoitetaan useimmiten ohjelmaa tai tallennustilaa, johon pääsee tunnuksilla miltä tahansa tietokoneelta. Pilvipalvelut toimivat netissä, mutta sijaitsevat jossain palveluntarjoajan palvelimella. Tyypillisiä pilvipalveluja ovat sähköpostit, tiedosto- ja varmuuskopiointipalvelut, kalenterit sekä asiakkuuden ja myynnin ohjausjärjestelmät. Kuluttajille tutuimpia pilvipalveluita lienevät Googlen palvelut. Web-pohjaisten palvelujen etuja taloushallinnossa ovat yksi aina ajantasainen ohjelma ja palvelun yhteiskäyttö tilitoimiston, tilintarkastajien avustusta saavilla järjestöillä myös rahoittajien kanssa. Perinteisiin taloushallinnon ohjelmistoratkaisuihin verrattuna selainpohjaisen palvelun käyttöönotto on kevyttä ja edullista, koska se korvaa järjestön omat ohjelmistot ja laitteet. Myös järjestelmän vaihtaminen toiseen on helpompaa kuin perinteisissä ohjelmistoratkaisuissa. Kun sähköistä taloushallintoa käytetään palveluna, toimintaan saadaan lisää joustoa ja tehtäviä voidaan tarvittaessa siirtää tilitoimistolle. Pakolliset laki- ja veromuutokset hoituvat helpommin. Huolta ei tarvitse kantaa edes kotimaisen suoraveloituksen päättymisestä 2013, kun laskutus voidaan hoitaa sähköisesti, myyntipäällikkö Jyrki Haaraoja Sampo Pankista luettelee. Perinteisesti kaksi kolmasosaa järjestön taloustoiminnoista on päivittäisrutiinien pyörittämistä.
» Kommentti Sähköinen avustusten käsittely- ja asiointijärjestelmä vapauttaa aikaa asiantuntijatyölle järjestöissä ja RAY:ssä. Sähköistämällä taloushallintonsa järjestöt saavat talousseurantansa ajantasaiseksi ja RAY:n toivomalle tasolle. Automatisoimalla käsityötä kuten laskujen käsittelyä, vapautuu aikaa toiminnanohjaukseen ja päätöksentekoon. Niitä tukee sähköisen taloushallinnon ajantasainen informaatio. Järjestö voi esimerkiksi seurata varainhankinnan edistymistä reaaliaikaisesti ja reagoida muutoksiin välittömästi, Haaraoja perustelee sähköistämisen etuja. Sähköinen vuoropuhelu Sampo Pankki on kehittänyt taloushallinnon sähköistä järjestöratkaisua yhdessä tilitoimistojen ja taloushallinnon sovelluspalveluja tarjoavan Netvisor Oy:n kanssa. ray on toiminut hankkeessa konsulttina, jotta palvelun tuottamat raportit, kuten tuloslaskelma- ja tasemallit palvelisivat mahdollisimman hyvin järjestöjä. ray ei ole silti sitoutunut mihinkään yksittäiseen ratkaisuun tai toimittajaan. ray uudistaa parhaillaan omaa avustusten käsittely- ja asiointijärjestelmäänsä. Sähköiseen asiointiin avustusten hakemisessa siirrytään vuoden 2012 aikana. Sen jälkeen sähköistetään avustusten maksatus-, valvonta- ja seuranta-asiointi. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että muutaman vuoden sisällä järjestöt saisivat myös avustushakemusten sekä hanke- ja vuosiselvitysten talousinformaation kasaan omista järjestelmistään klikkaamalla ja pystyisivät lähettämään sen ray:lle sähköisesti. ray saisi puolestaan ajantasaista tietoa järjestöjen taloudesta avustuspäätösten ja seurantansa tueksi. KRISTIAN SEEMER RAY:n valvontapäällikkö KERRAllA PilVEEN Vuoden 2010 alussa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöllä (Spek) ei ollut enää vaihtoehtoja. Sen oli pakko tehdä jotain taloushallinnon ohjelmistosekamelskalle ja yksittäisiin työpisteisiin saakka jumiutuneille prosesseille. Spek päätti reilu vuosi sitten hankkia taloushallintoonsa ajasta ja paikasta riippumattoman web-pohjaisen toimintaympäristön. Palvelun toimittajaksi valittiin Netvisor Oy. Myös tilitoimisto sidottiin tiukasti palvelun käyttöönottovaiheeseen omalla sopimuksellaan. Selainpohjainen ohjelmisto otettiin käyttöön lyhyen kehitysvaiheen jälkeen lokakuussa ja nyt sillä on tehty jo ensimmäinen tilinpäätös. Hallintojohtaja Marko Hasari sanoo, että ratkaisulla poistettiin kerralla ohjelmistojen ja laitteiden päivitys- ja yhteensopivuusongelmat. Lisäksi kirjanpidon rutiineja voitiin palvelun yhteiskäytön ansiosta siirtää tilitoimistolle, jolloin omat taloushallinnon asiantuntijamme pääsevät tehokkaammin paneutumaan järjestön monitahoiseen rahoitukseen ja raportointiin. Esimerkiksi Spekin tuorein vuosiselvitys RAY:lle on tehty osin Rovaniemellä, järjestön Lapin alueyksikössä, jossa uudistus vapautti taloushallinnon osaajan aikaa tuottavampaan työhön. Nyt tasekirjan skannailu ja lähettäminen erikseen rahoittajille tuntuu Hasarin mielestä jo hölmöltä. Rahoittajamme voisivat tilintarkastajien lailla printata tasekirjan itse palvelustamme, jos eivät halua lukea sitä putkelta. Sieltä se löytyy tositteiden tarkkuudella, hän huomauttaa ylpeänä. Info Pilvipalvelun etuja taloushallinnossa Ohjelmisto- ja palvelininvestoinnit sekä ohjelmistojen ja laitteiden yhteensopivuusongelmat ovat historiaa. Yhteiskäytön ansiosta taloushallinnon rutiineja voidaan vaivatta siirtää tilitoimistolle. Myös tilintarkastus ja raportointi helpottuvat. Ajantasainen ja helposti saavutettava taloustieto tukee päätöksentekoa. Sähköinen arkistointi syrjäyttää mapit. Taloushallintokulujen budjetointi helpottuu. Etätyön edellytykset paranevat eikä kaikkien tarvitse kerääntyä töihin Kehä III:n sisälle. 11
Voimaa vanh Riittävää huolenpitoa, hellää hoivaa ja ajan antamista. Kuulolla oloa, kiinnostuksen osoittamista ja arkisten asioiden tekemistä yhdessä, sopuisasti. Lasten määrittelemä hyvä vanhemmuus koostuu yksinkertaisista asioista, mutta erilaiset arjen haasteet asettavat vanhemmille paineita. Miten vanhempia voi tukea ja auttaa jaksamaan? teksti anna koroma-mikkola kuvat jaakko lukumaa 12 2/2011
emmuuteen VaNHEMpIEN tiedot, taidot ja jaksaminen ovat lapsen turvallisen elämän kannalta avainasemassa. Perheille, niin erityisryhmille kuin tavallisille eri ikäisten lasten vanhemmille, pitäisi olla saatavilla tukipalveluja matalalla kynnyksellä, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula toivoo. Lähtökohtana on huomioitava, että perhemuodot ovat hyvin erilaisia ja lisääntyvissä määrin monikulttuurisia. Samoin perheiden haasteet ovat moninaisia. Monilla sukulaisten ja ystävien tukiverkosto on jäänyt kauas, toisille suurin ongelma on köyhyys, jollekin yksinäisyys tai vieras kieli ja kulttuuri. Yksi tyypillinen vanhemmuuden haaste syntyy liioista suorituspaineista. Aikuiset elävät usein itse kiireisessä työelämässä ja sen vaikutukset valuvat lastenkin maailmaan. Lasten elämässä pitäisi pyrkiä pois valmentamisesta ja suorittamisesta, jättää aikaa kavereiden kanssa olemiselle ja leikille, Aula painottaa. Lasten ja nuorten on myös itse tärkeä saada tietoa omista oikeuksistaan ja vaatia hyvää vanhemmuutta. Lapset, jotka elävät haavoittuvissa olosuhteissa esimerkiksi päihteiden, väkivallan tai parisuhdeongelmien keskellä, eivät useinkaan itse osaa arvioida, ettei tilanne ole tavallinen, vaan yrittävät sopeutua. Lasten elämässä pitäisi pyrkiä pois suorittamisesta Kaikille löydyttävä tukea Ammattilaisten on tärkeää oppia tukemaan erilaisia perheitä. Aula muistuttaa, että äitiys tai isyys 13
Tommi AnTTonen "Jokaisella lapsella on oikeus olla lapsi riippumatta perhetilanteesta: harrastaa, leikkiä ja olla kavereiden kanssa", Maria Kaisa Aula muistuttaa. on ikuinen perhemuodosta riippumatta. Vastuu lapsesta ja valmiudet huolehtia lapsen kasvun edellytyksistä ovat vanhemmuuden ydinasioita. Tuen tarve vaihtelee perheestä toiseen. Joillakin vanhemmilla on aukkoja ihan perustiedoissa ja -taidoissa, toinen tarvitsee perhekahvilaa, kolmas ammattilaisten apua. Kaikkia nykyiset toimintamuodot eivät edes tavoita. Pitää löytää oikeat tavat tehdä asioita, Aula toteaa. Järjestöt ovat Suomessa vastanneet pitkälti matalan kynnyksen vanhemmuuden tuesta kuten verkkopalveluista. Näen sen todella hyvänä ja uskon, että sillä saralla riittää jatkossakin paljon tekemistä, esimerkiksi kotikasvatuksen tukemista ja vertaisryhmätoiminnan tarjoamista. Tärkeä rooli järjestöillä on Aulan mielestä myös uusien toimintamuotojen kehittämisessä. Esimerkiksi koulujen perhetyön kehittämisessä voisivat järjestöt ottaa aktiivisen roolin ja testata erilaisia malleja kasvatuskumppanuuteen. Neuvola- ja varhaiskasvatusvaiheessa tukeminen on meillä kohtuullisen hyvällä mallilla, mutta sitten tuki alkaa hiipua huomattavasti. Siinä näen ehdottomasti vahvistamisen tarvetta. Joissakin kunnissa on kokeiltukin perhetyön mallia kouluissa, hyvin kokemuksin, Aula kertoo. Yksin ei tarvitse pärjätä Myös Pienperheyhdistyksen toiminnanjohtaja KaiKKia nykyiset TOiminta- MUOdOT eivät TAVOita. Juha Turtiainen tietää, että vanhempien tarpeet vaihtelevat yhden vanhemman perheissäkin. Toisille tärkeintä on arkinen lastenhoitoapu, toisille vertaistuki tai lomamahdollisuus. Ei siis pelkkiä kasvatuskeskusteluiltoja, Turtiainen kuvailee. Pienperheyhdistyksen Tenavatupa tarjoaa yksinhuoltajille tilapäistä lastenhoitoa. Tapaamispaikkapalvelulla pyritään tukemaan lapsen ja erossa asuvan vanhemman suhdetta. Perheille, joiden lapsella ei ole ollenkaan suhdetta isäänsä, on tarjolla mieskaveritoimintaa. Mummila-toiminta paikkaa puolestaan tilannetta, jos omia isovanhempia ei ole mahdollista tavata. Erilaisia kursseja on muun muassa akuutissa erotilanteessa oleville sekä yksin lasta odottaville, joille neuvolasta ei vertaistukea löydy. Yhdistyksen leireillä ja retkillä perheet voivat lomailla yhdessä ja tavata muita perheitä. Vertaistuki onkin kaiken yhdistyksen toiminnan ydin. Yksinhuoltajilla vertaistuen tarve ja jaksaminen korostuu. Monille on tärkeä huomata, että yksin ei tarvitse osata kaikkea. Mahdollisuus jutella toisen aikuisen kanssa ja jakaa kokemuksia on tärkeä. Suuri ilo voi syntyä pienestä, esimerkiksi mummilan mummin tai toisen yksinhuoltajan positiivisista sanoista omasta lapsesta. Sellainen antaa vanhemmalle tunteen, että on onnistunut, Turtiainen kertoo. Jokainen on kasvattaja Kokemus vastuun jakautumisesta auttaa paljon jaksamisessa. Aulan mielestä pitäisi ajatella, että jokainen aikuinen, joka kohtaa lapsia, on kasvattaja. Lapsi kasvaa sosiaalisissa suhteissa, sekä hyvässä että pahassa. Jokainen aikuinen vähintäänkin antaa malleja omalla toiminnallaan, esimerkiksi miten suhtaudutaan erilaisiin ihmisiin. Juha Turtiainen kertoo, että yhdistys on etsinyt yhä enemmän kumppaneita, joiden kanssa on voitu laajentaa toimintaa tai osaamista, esimerkiksi maahanmuuttaja-asioissa. Minusta on hyvin terve kehityspiirre, että tehdään yhdessä asioita, kun omat resurssit eivät riitä. Aulan mielestä järjestöjen yhteistyö lasten hyväksi on tärkeää ja päällekkäisyyttä hankkeissa karsittava. Myös kunnissa on tärkeää suunnitella ja johtaa lapsiin ja vanhemmuuteen kohdistuvaa työtä yli hallintoalojen,» Kommentti Lapsen sosiaalinen turvallisuus tiivistyy monella tapaa siihen, millä tavalla lapsesta välittävän aikuisen läsnäolo ja lapsen oikeus omiin tekemisiin ja lapsena olemiseen toteutuu. Kulttuurisen kehityksen ja kansainvälistymisen myötä perhe voi lapsen ja aikuisen lähiyhteisönä näyttää monenlaiselta. Tärkeintä on kuitenkin, että jokaisella lapsella olisi hänestä välittävä aikuinen. PEKKA MYKRÄ RAY:n kehittämispäällikkö 14 2/2011
Juha Turtiaisen mukaan pienelläkin tuella oikeassa vaiheessa voi olla valtavia vaikutuksia lapsen myöhemmässä elämässä. teksti jaakko liikanen Kasperin kanssa kahden Johanna Alen on saanut vanhemmuuteensa kaipaamaansa tukea ja neuvoja yhdistystoiminnasta. Apu on yksinhuoltajalle kullan arvoista. asiakaslähtöisesti. Hyvin vaikeissakin tilanteissa on pystyttävä rakentamaan sujuvaa yhteistyötä koulun, kodin ja sosiaali- ja terveyspuolen toimijoiden välillä. Näissä tilanteissa on myös vahvistettava lapsen äänen kuulemista. Järjestöt voisivat tässä antaa mallia kuntien ammattilaisille siitä, miten lapsia kuulemalla voisi vaikuttavammin tukea perheitä, Aula toteaa. LapSETTomuuTENSa jo hyväksyneen helsinkiläisen Johanna Alenin elämä muuttui kerta heitolla 1990-luvun loppupuolella. Kasperi syntyi hänen ollessaan 36-vuotias. Olin jo tottunut ajatukseen, etten saa lapsia. Aiempi avoliittokin oli päättynyt lapsettomuuden takia, Alen sanoo. Mutta uuden miesystävän kanssa tärppäsi. Isä ei kuitenkaan halunnut osallistua pojan kasvatukseen. Asiaan ei liity dramatiikkaa. Yhdessä oli sovittu, että Johanna kasvattaa lapsen yksin. Info Lapsen turvallinen elämä -avustusohjelma ray:n avustusohjelma vuosille 2012 2017. Keskittyy yläkouluikäisiin ja sitä nuorempiin lapsiin. Tavoitteena vahvistaa ja tukea vanhemmuutta sekä turvata lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen. Ohjelman kautta halutaan löytää ja vahvistaa järjestöille soveltuvia toimintatapoja lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Tuetaan sekä uusien toimintamallien kehittämistä että olemassa olevia hyviä toimintamuotoja. Ohjelman koordinaattorina toimii Lastensuojelun Keskusliitto. Ohjelmaan mukaan hakemisessa noudatetaan RAY:n normaaleja hakuaikakäytäntöjä. LISätieTOJA: www.ray. fi/jarjestot/tulokset/ AVustusohjeLMAT/LAP- SIOHJelma 15
Erosimme jo raskausaikana. Mies tunnusti lapsen, mutta kasvatusvastuu jäi minulle yhteisestä sopimuksesta. Eikö lapsen kasvattaminen yksin pelottanut? Ehkä jotenkin, mutta olin niin onnen huumassa tuolloin, etten osannut tulevia murehtia. Mutta en varsinaisesti pelännyt. Taloudellinen tilanteenikin oli ihan hyvä. Sitä kyllä mietin, että miten näin vanhana vielä pärjää vauvan kanssa. Olin hoitanut paljon siskoni lapsia, mutta siitä oli mennyt jo aikaa. Miesten juttuja Pienperheyhdistykseen Johanna Alen liittyi Kasperin ollessa kolmivuotias. Olin kotihoidon tuella pojan kanssa kotona ja leikkipuistossa kuulin yhdistyksestä. Ajattelin, että miksikäs ei. Yhdistyksen anti on ollut hänelle todella tärkeää. Siellä saa ystäviä ja vertaistukea eikä tarvitse olla kasvatukseen liittyvien vaikeuksien kanssa yksin. Ja olemme olleet myös virkistysmatkoilla Nuuksiossa sekä Virossa Otepäässä ja Pärnussa. Yhdistyksen kautta Kasperille on järjestynyt myös mieskaveri. Miehen mallia tarjoaa Antti, Kasperin elämään miehen mallia on tuonut mieskaveri Antti. Yhdessä käydään vaikka pyöräilemässä tai pelaamassa. YhdistyKSESTÄ SAA ystäviä ja VERTAiSTUKEA. jolla on omassa perheessään kaksi alle kouluikäistä lasta. Antti on tosi mukava, sanoo pöydän ääreen istahtanut, muun muassa korista vapaa-aikanaan pelaava 14-vuotias Kasperi. Kaksikko on baanalla pari kolme kertaa kuussa. Käymme uimassa ja pyöräilemässä. Tai autoja koeajamassa ja kartingissa. Laidasta laitaan tehdään kaikenlaista. Johanna Alenin mielestä on hienoa, että Kasperi saa mallia miesten elämästä, kun omassa kodissa ei sellaista ole tarjolla. Erityisempää ulkopuolista apua tarvittiin Kasperin ollessa noin seitsemän vanha. Villiys vaivasi, eikä äiti saanut tilanteesta otetta. Ei tuo vaan uskonut minua. Anttia hän tosin kuunteli silloinkin, Johanna hymähtää. Varsinainen ongelmien ratkonta kuului tuolloin kuitenkin perheneuvolaan. Kävimme siellä apua saamassa. Keskustelimme ja saimme kotitehtäviäkin ratkottavaksi. Joita me ei ikinä kyllä tehty, Kasperi huomauttaa virnistäen. 16 2/2011
Lapsen turvallinen elämä MITEN voimme parantaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Varma vastaus on aikuisten yhteistyöllä! Olipa kysymyksessä korjaavat palvelut, ehkäisevä toiminta tai proaktiivinen lähestyminen, aina kannattaa tehdä yhteistyötä. Viime vaalikauden aikana toimineissa hallituksen politiikkaohjelmissa yhteistyö ja avoimuus olivat tärkeitä toimintaperiaatteita. Haastavaa tällainen toimintatapa on viimeistään siinä vaiheessa, kun määrällisillä indikaattoreilla kysytään tuloksista ja vaikuttavuudesta. Sain viime vaalikauden aikana ohjelmajohtajana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa kutsuja moneen tapaamiseen ja tilaisuuteen. Tuli käytyä myös ray:n avustusosastolla, mutta vaikuttivatko juuri ne kokoukset jollakin ratkaisevalla tavalla ray:n ensi vuoden alusta alkavaan Lapsen turvallinen elämä -avustusohjelmaan? Haluan tietysti ajatella, että vaikuttavuutta oli. Miten sitä mittaisi? Kun käännän tarkastelun näkökulmaa voin rehellisesti sanoa, että minulle jäi kokouksista enemmän mieleen, kuin vain kahvinmaku. Tapaamisissa oli läsnä monen eri alan asiantuntijoita ja lähdin aina kokouksista uusin tiedoin ja innostuneena. Tietoyhteiskunnassa tieto on valttia ja sitä valuuttaa vaihdettiin. Tiedän, että kokoukset ray:ssä vaikuttivat myös muihin hankkeisiin. Ohjelmajohtajan paikka oli monella tavalla erikoinen, se oli monessa mielessä rajaton eikä tiukasti sektoreihin sidottu. Tiedämme, että sektorirajojen yli tehtävä yhteistyö voisi parantaa monen lapsen elämää. Sektorirajat eivät tietenkään ole muodostuneet pahantahtoisuudesta, vaan työnjaosta. Työn jakaminen on tehokasta, mutta monimutkaisessa nyky-yhteiskunnassa meidän tulisi useammin pysähtyä kysymään itseltämme toiminnan tehokkuudesta tehokasta kenelle? Järjestöt voivat hyvin pitkälle itse määritellä omat tehtävänsä ja toimintatapansa. Niitä voi muuttaa ilman lakimuutoksia. Yhteistyössä olisi löydettävä uusia yhdyspintoja. Tämä joustavuus ei aina ole mahdollista julkisella puolella. Järjestöt voivat esimerkiksi helpommin siirtyä toimintojen rajapintatarkastelusta yhteistyötä korostavaan yhdyspinta-ajatteluun. Monissa järjestöissä vapaaehtoiset toimivat vapaa-ajallaan. Vapaaehtoistyössä voisi helpommin miettiä työnjaon luomia sektoreita uudestaan, toisella tavalla, kuin palveluprosessissa. Tavoite lapsen turvallinen elämä on kokonaisvaltainen ja toteutuakseen se edellyttää todellista 24/7 näkökulmaa. Suurimman osan tästä ajasta enemmistö lapsista on kotona, kun vanhemmilla tai muilla huoltajilla on vapaa-aikaa. Pieni osa lapsista elää kuitenkin aina jonkun työajalla. Järjestöt lähestyvät lasta oman työnjakonsa mukaisesti. Yhteistyössä olisi kuitenkin löydettävä uusia yhdyspintoja. Millainen on hanke, joka on tehokas lapsen turvallisen elämän näkökulmasta? georg henrik wrede Johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö vieraskynä 17
ray HelsinkiMission seniorisalonki tarjoaa seniori-ikäisille mielekästä, maksutonta toimintaa ja yhdessäoloa lääkkeeksi yksinäisyyteen. Kyseessä on HelsinkiMission projekti, joka toteutetaan RAY:n tuella. Kuvassa Anna-Liisa Grönroos (vas.) ja Marja-Liisa Löytymäki. Toiminnan tulokset esiin Raha-automaattiyhdistys seuraa jatkossa entistä tarkemmin, mitä tuloksia ja vaikutuksia myönnetyllä rahoituksella saadaan aikaan. Parhaat käytännöt halutaan tuoda esiin malliksi muillekin. teksti pirkko koivu Laki velvoittaa Raha-automaattiyhdistystä seuraamaan myönnettyjen avustusten käytön tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Parhaillaan ray:ssä luodaan erityistä seurantajärjestelmää. Seurannalla ei haeta numerotietoja, joita meillä jo on. Nyt haetaan laadullista tietoa: tuloksia ja vaikutuksia, kertoo seurantapäällikkö Janne Jalava ray:stä. Seurantajärjestelmää rakennetaan parhaillaan ja sitä testataan pilottijärjestöjen kanssa ennen varsinaista käyttöönottoa, joka on aikaisintaan vuonna 2013. Kun järjestelmä PalAUT- TEita hyödynne- TÄÄN entistä laajemmin ja systemaatti- SEMMin. aikanaan toimii, avustusten saajat raportoivat tiedot verkkopalveluun. Raportointijärjestelmästä tehdään mahdollisimman selkeä ja yhtenäinen. Tässä vaiheessa uuteen järjestelmään siirtyminen ei vaadi avustusten saajilta mitään toimenpiteitä. Lisää palautetta Kuinka seurantajärjestelmä sitten tulevaisuudessa vaikuttaa? Kuvitellaan, että avustuksen saaja on järjestö, joka vetää sopeutumisvalmennuskurs- 18 2/2011
sin esimerkiksi Parkinsonin tautiin sairastuneille ja heidän omaisilleen. Ennen kursseja ja niiden jälkeen on tapana kerätä osallistujilta palautetta siitä, kuinka kaikki sujui, millaiset olivat odotukset ja kuinka ne täyttyivät. Olisiko jotain toimintaa voinut olla kurssin aikana enemmänkin ja jotain kenties vähemmän? Palautteen ansiosta järjestöt voivat arvioida toimintansa tuloksia ja suunnitella seuraavien kurssien sisältöä. Jatkossa osallistujien palaute ja siitä tehty järjestöjen itsearviointi on keskeinen osa ray:lle toimitettavia laadullisia seurantatietoja. Erilaisia palautteita hyödynnetään entistä laajemmin ja systemaattisemmin. Järjestöjen on syytä kerätä palautetta myös työntekijöiltä ja vapaaehtoistyöntekijöiltä sekä tärkeiltä yhteistyökumppaneilta, joita voivat olla vaikkapa kunnat tai seurakunnat. Janne Jalavan mukaan yhteistyökumppanit ovat avaintekijöitä, kun määritellään avustetun toiminnan tai järjestön mainetta. Ne kertovat, kuinka tunnettua toiminta on tai miten asiat sujuvat. Avustuksen saajat ovat tähänkin saakka keränneet tietoa toiminnastaan säännöllisesti. Seurantajärjestelmän avulla tulokset saadaan paremmin näkyviin. Seurannan ansiosta avustusten saajat joutuvat kehittämään uusia tapoja kerätä tietoja ja ne taas auttavat kehittämään toimintaa, Janne Jalava sanoo. ViiME KÄdes- SÄ hyödyn SAA autetta- VA ihminen. Autettava ihminen hyötyy Janne Jalavan mukaan järjestöt saavat seurannan ansiosta työhönsä kriittisen ja arvioivan otteen. Ne joutuvat miettimään, mikä on hyvää, mitä voidaan kehittää paremmaksi ja mitä täysin uutta tarvitaan. Kuinka toimintamme vahvistaa terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja ehkäisee ongelmia? Kuinka voimme tukea vaikeuksiin joutuneita ihmisiä? Viime kädessä hyödyn saa autettava ihminen tai väestöryhmä. Avustuksen saajien toimittama seurantatieto analysoidaan ray:ssä tarkasti. Seurantaa varten kehitetään mittarit, jotta tiedot olisivat mahdollisimman yhteismitallisia ja vertailtavia. Seurantatieto on Raha-automaattiyhdistyksellä pohjana ja suuntaviittana, kun se tekee seuraavia avustuspäätöksiä. Tiedon avulla pystymme antamaan myös palautetta ja tukemaan järjestöjä toiminnan kehittämisessä, Janne Jalava sanoo. Seurantajärjestelmä kokoaa eri avustuskohteista lupaavia käytäntöjä muidenkin hyödynnettäviksi. Tässä on alustavasti ajateltu yhteistyökumppaniksi Innokylää. Kyseessä on sosiaali- ja terveysalan verkkopalvelu, jota rakennetaan vaiheittain vuosina 2011 2013. Tähän saakka ongelmana on ollut se, että hyvät ratkaisut ja ideat jäävät paikallisiksi, eivätkä tule muiden tietoon. Seurantajärjestelmä koskee kaikkia ray:n avustuksen saajia. ray:n puolella seurannasta vastaavat seurantapäällikkö Janne Jalava ja valmistelutiimien seurantavastaavat. Järjestelmän sujuvuutta testataan sekä C-, Ak- että Ay-rahoitteisten toimintojen osalta ennen laajempaa käyttöönottoa. Testausaikaa on tämä ja ensi vuosi. Info Uusi seurantajärjestelmä Käyttöön vuonna 2013. Selkeyttää avustuksen saajien raportointia. Painottaa avustusrahojen tuloksia ja vaikutuksia. Lupaavat käytännöt ja toiminnat pääsevät esiin. Valmisteluvaihe tänä ja ensi vuonna. Seurantateemoja tai -indikaattoreita kehitetään seurantaverstaissa pilottijärjestöjen kanssa. Seurantaverstaissa järjestöväkeä koulutetaan myös itsearviointiin. 19
Iltapäivällä koulun päätyttyä nuoria alkaa valua asemalle: välipalalle, kavereita tapaamaan, viettämään aikaa. Tärkeää on ollut rakentaa pelisääntöjä yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ja ABC löysivät toisensa ABC-asemista on tullut muutamassa vuodessa Suomen suurin nuorisotila. Nyt liikennemyymäläketju luo uusia tapoja kohdata nuoret asiakkaat yhä vastuullisemmin ja tasapuolisemmin. teksti mari vehmanen kuvat henri salenius KESKIVIIKKoiltapÄIVÄ Tampereen Kalevan abc:llä on tavanomaisen vilkas. Asiakkaita tulee ja menee: kahvitaukoa viettäviä työntekijöitä, lapsiperheitä, eläkeläisiä ja koulupäivän päätyttyä myös nuorisoa. Vilinästä huolimatta tunnelma on rauhallinen ja kotoisa. Aina kaikki ei ole kuitenkaan sujunut aivan yhtä kitkattomasti. Jokin aika sitten meillä meinasi olla todellisia pulmia teini-ikäisten kävijöidemme kanssa. aina ei ole SUjUNUT ai- VAN KITKAT- TOMASTI. Yksin tai kaksin nuoret osaavat kyllä olla fiksusti, mutta joukossa tyhmyys alkaa tiivistyä nopeasti. Tekee mieli näyttää kavereille, kuinka kova kundi tai gimma sitä oikein on, liikennemyymäläpäällikkö Maarit Rosenberg sanoo. Hänen mukaansa ongelmat olivat juuri sellaisia, joita syntyy murrosikäisten kokoontuessa ilman kunnollisia pelisääntöjä. Nuoret valtasivat ravintolasalin, häiritsivät muita asiakkaita, sotkivat ja rikkoivat paikkoja. 20 2/2011