Kymijoen ETELÄOSAn osayleiskaava

Kymijoen ETELÄOSAn osayleiskaava RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT MA-ARKKITEHDIT 6.3.2013

kansikuva: Kyminlinnan maalinnoituksen lounaisportti.

Kymijoen ETELÄOSAN osayleiskaava RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT JOHDANTO Kotkan Kymijokivarren osayleiskaavoitus on käynnistynyt vuonna 2005. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2007-2008. Saadun palautteen perusteella päätettiin, että kaava-alueella on tehtävä aiempia selvityksiä tarkempi rakennuskulttuurin selvitys. Osayleiskaavaehdotuksen valmistelu käynnistyi vuonna 2011. Tällöin päätettiin käynnistää myös rakennuskulttuurin selvitys. Osayleiskaavaehdotus on laadittu ensin koko kaava-alueen eteläosalle, tässä selvityksessä esitellään eteläosan rakennuskulttuuria. Selvitystä on täydennetty maaliskuussa 2013. SELVITYKSEN RAKENNE Selvitys alkaa lyhyellä katsauksella alueen historiaan ja aiempiin rakennuskulttuurin selvityksiin. Toisessa luvussa esitellään lyhyesti kartoilla ja valokuvin alueen nykypäivän rakennuskulttuuria osa-alueittain. Kolmannessa luvussa esitellään kaava-alueella sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät rakennuskulttuurin alueet. Neljännessä luvussa esitellään kaava-alueella sijaitsevat muinaismuistot. Selvityksen ovat laatineet arkkitehti Antti Karvonen ja maisemaarkkitehti Kaisu Hynynen, MA-arkkitehdit oy. Kohdekuvat Antti Karvonen ja Kaisu Hynynen, ilmakuvat Lentokuva Vallas oy ja Eniron nettisivut. 1

HISTORIAN VAIHEITA KUNINKAAN KARTASTO Kuninkaan kartastosta löytyy vanhin selkeä karttaesitys Kymijoen eteläosan alueesta. Kartasto on laadittu 1700-luvun lopulla. Kotkan seutu kuului vuodesta 1743 Venäjään. Ruotsi suunnitteli menetettyjen alueiden valtaamista takaisin, siksi kuninkaan kartoittajat lähetettiin myös Venäjän puolelle, ei kuitenkaan Helilää idemmäs. Mielenkiintoisia kohteita löytyikin, kuten rantatien lukoksi rakennettu Kymmenegårdin maalinnoitus, Kotkansaaren varuskuntakaupunki ja saarilinnoitukset. Jokivarsilla oli joukko pieniä kyliä, kuten Kaukola, Suttila, Langila, Runala, Qvarnby, Pihko, Metsäkylä, Paricca, Högfors, Escola, Hårdåla, Calliocoski ja Helilä, jossa on kirkko. Kartan itäreunassa on tie Sunilan tilalle. Rantatie ylitti joen Sutelassa, Huumanhaarassa ja Korkeakoskella (Högfors), jossa on ollut pato. Sutelan ja Eskolan kylät näyttävät kookkaimmilta. Laajimmat pellot ovat linnan ja kartanon alueella. Kartan ajan rakennuksista ei liene jäljellä ainuttakaan. Kartaan kuvattu maalinnoitus on purettu ja korvattu isommalla 1800-luvun alussa. Varuskuntakaupunki on sekin tuhottu. 2

HISTORIAN VAIHEITA TOPOGRAFIKARTTA Topografikartta vuodelta 1946 kuvaa huomattavasti kuninkaan kartastoa läheisempää aikaa. Yhdyskuntarakenne on muuttunut, mutta vain osin. Uusi valtatie ohittaa Kyminlinnan eteläpuolelta, rautatie kulkee Korkeakosken teollisuusalueelta Hovinsaaren kautta Kotkan satamaan. Kyminsuulla ja Jumalniemen kärjessä on sahateollisuutta. Hovinsaarelle on rakentumassa Metsolan laajat pientaloalueet, Helilään on muodostunut taajama. Pientaloasutusta on Sutelassa, Kierikkalassa ja Kalliokoskella, Turvalan alue on rakenteilla. Monet alueet ovat edelleen maatalousaluetta, kuten Kaukola, Pihkoo, Metsäkylä, Parikka, Eskola, Hortola, Lankila, Ruonala, Jumalniemi, Jylppy ja Kyminkartano. Kartan laatimisen jälkeen kaupunki on kasvanut ja muuttunut tällä alueella tavattomasti. Vuoden 1946 rakennuskannasta on jäljellä vain osa sirpaleina uuden yhdyskuntarakenteen seassa. 3

AIEMPIA SELVITYKSIÄ KYMENLAAKSON RAKENNUSKULTTUURI Kaava-alueen rakennuskulttuuria on selvitetty Kymenlaakson rakennuskulttuuri-teoksessa vuodelta 1992 (Kymenlaakson seutukaavaliitto). Selvityksessä esitellyt kaava-alueen kohteet ovat kaikki edelleen olemassa. Kohteista vain osa on huomioitu kaavoituksessa. Osa kohteista on kaavoittamattomilla alueilla, osa alueilla, joilla kaavat ovat selvitystä edeltävältä ajalta. Selvitykseen on otettu ensisijaisesti kohteita, joita on pidetty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävinä. Selvityksessä kohteet ja niiden arvo on luokiteltu järjetelmällisesti ja niiden taustaa on kuvattu lyhyesti. Kohteiden paikallistaminen on kuitenkin joskus vaikeaa, koska sijaintitiedot ja hakemistokartta ovat ylimalkaisia. 4

AIEMPIA SELVITYKSIÄ KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖ Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on laatinut vuonna 2005 kokonaisselvityksen Kymenlaakson kulttuuuriympäristöstä. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden osalta selvitys perustuu vuoden 1992 selvityksen valikoimaan. Tämän lisäksi selvityksessä esitetään edellisen selvityksen jälkeen tehdyt valtakunnalliset ja maakunnalliset rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueiden rajaukset. Selvityksen tavoitteena oli luoda kokonaisvaltainen kuva ja paikkatietokanta ympäristön arvoista. Yksittäisistä kohteista on vain suppeasti tietoa. 5

AIEMPIA SELVITYKSIÄ RKY 2009 KAUPUNKIPUISTOHANKE RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Kotkan kaupunki on käynnistänyt kaupunkipuistohankkeen v. 2005. Hankkeen esittelyraportissa v. 2007 Kotkan seudun historiaa esitellään monipuolisesti. Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Kulttuuriympäristöjen alueiden käytön suunnittelussa huomioidaan rakennettujen ympäristöjen lisäksi myös valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Muinaisjäännösten ensisijainen lähtöaineisto on Museoviraston ylläpitämä muinaisjäännösrekisteri. Kaikki muinaisjäännökset ovat lain nojalla rauhoitettuja, mutta Museovirasto arvioi maakuntakaavakohtaisesti myös yksittäisten muinaisjäännösten merkittävyyttä valtakunnallisella tasolla. RKY KOHTEET KAAVA-ALUEELLA Kaava-alueella sijaitsee 6 valtakunnallista rky-aluetta kokonaan tai osaksi. Rky-alueiden kuvaukset esitetään tässä selostuksessa kunkin osa-alueen esittelyn yhteydessä. 6

RAKENNUSKULTTUURI Kymijoen Korkeakosken haara, taustalla Karhulan Hovi, entinen tehtaanjohtajan asunto. 7

RAKENNUSKULTTUURI TÄNÄÄN Korkeakosken teollisuusympäristö rk2 rk1 rk3 rk7 rk6 rk4 rk8 rk9 rk5 rk15 rk10 rk11 rk13 rk12 rk14 TEEMAKARTTA rk16 Kymin kirkko rk17 rk19 rk20 rk18 rk20 rk21 Kymijoen osayleiskaavan rakennuskulttuurin selvityksessä tarkastellaan rakennuskulttuurin arvoja nykytilanteessa. rk34 rk22 rk24 rk25 rk26 rk35 rk27 rk36 Keskeinen tavoite on se, että osayleiskaavassa voidaan huomioida rakennetun ympäristön arvot riittävästi. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että nykyisissä yleis- ja asemakaavoitus rakennuskulttuurin arvot on huomioitu varsin puutteellisesti. rk28 rk37 rk29 rk30 rk23 rk38 Suuri Rantatie rk40 rk41 rk31 rk32 rk56 rk42 rk43 rk45 rk46 rk39 Karhulan teollisuusympäristö rk47 rk48 rk33 Kyminlinnan maalinnoitus rk49 rk50 rk57 rk44 rk51 rk43 rk52 rk55 rk53 Osayleiskaavan teemakartassa on esitetty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöalueet kaava-alueella ja sen lähialueella, sekä yksittäisten rakennuskulttuurin kohteiden sijainti. rk54 50.0 Leppäsaari Kyminsuu Hakamäki rk58 Kerrala Pitkäsuo Korela Jumalniemi Kartta kertoo, että Kymijoen eteläosan kaava-alueella on laajoja rakennuskulttuurin arvoalueita sekä runsaasti yksittäisiä arvokohteita. Huumanpohja rk59 rk60 Sunilanlahti Aittakorpi Vanh.k. Lankila Vt rk67 rk68 57.0 SELVITYS rk63 rk62 rk64 rk65 Langinkosken keisarillinen kalamaja Pirosenvuori Jylppy Rauh. rk61 rk66 MERKINNÄT Langinkoski Kirkko Suuripalo Hovinsaari rk60 Soravuori Karhuvuori rk16 Rakennuskulttuurikohde Paloas. Selvityksessä käyty läpi aiempien selvitysten kohteet ja lisäksi otettu mukaan joitain uusia kohteita. Kohteille on annettu juoksevat numerot, yksittäisten kohteiden nimi perustuu tässä selvityksessä tilan nimeen. Kaikki kohteet on valokuvattu. Urheilutalo rk70 Vt rk69 Kortetsaari Metsola Kosulaisenpohja rk60 Muinaishauta H.as Ruonala Pohjinniitty Rakennuskulttuuri,aluekohde Kylätontti Historiallinen tielinjaus Valtakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas 65.0 Vanh.k. PAIMENPORTTI 78.0 Virolaisenpohja Urheiluhalli Pumppuamo Sair. Kosulaisenkallio Syvälahdenpohja Sikosaari Papinniemi Latokari Pohjinkari Kymijoen oyk, eteläosa Teemakartta KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU KOTKA Härniemi Leppäkari Majasaari Munsaari 27.2.2013 MA-arkkitehdit oy Hovinsaari Nokkonen 1:20 000 8

RAKENNUSKULTTUURI TÄNÄÄN OMINAISPIIRTEITÄ MONI-ILMEISYYS Kymijoen eteläosan osayleiskaavan alueen rakennettu ympäristö on hyvin moni-ilmeinen. Joen rannalla on viljeltyjä maatalousmaisemia, isoja teollisuusalueita, laajoja pientaloalueita, tiivistä kaupunkikeskustaa, iso maalinnoitus, keisarin kalamaja, ryhmäpuutarhoja ja vilkkaita liikenneväyliä. JOKIVARREN MERKITYS Joki on vuosisatoja ollut alueen valtaväylä, jonka varteen maatalous, kyläasutus ja varhainen teollisuus ovat vuorollaan asettuneet. Nykyajan rakentaminen on sijoittunut isojen teiden varrelle ja aiemmin rakentamattomille sisämaan alueille. Tämän seurauksena jokivarsi on jäänyt sivuun ja paljolti piiloonkin kaupunkikuvassa. Korkeakosken suvanto, taustalla teollisuusalue. Kymin kirkon vanha hautausmaa. Kappalaisen pappila Eskolassa. Kyminlinnan kasarmeja. MUUTOS JA PYSYVYYS Jokivarressa maankäyttö on muuttunut ajan mittaan, paikoin useaan kertaan. Vanhasta on paljon tallella, mutta paljon on myös kadonnut tai katoamassa. Kymijoen omasta historiasta, kalastuksesta, sahateollisuudesta ja vesirakentamisesta kertovat joki- ja rantarakenteet ovat suurelta osin jo kadonneet. 9

JOKIRAKENTEET Uittolaituri Kyminsuussa. Uittoon liittyvää rantojen paalutusta Jumalniemessä. Käytöstä jäänyt kävelysilta Jumalniemestä Karhulan teollisuusalueelle. Koskipadon rakenteita Langinkoskella. Kyminkartanon sillan jäänteet. Keisarin kalamajan puutarhasilta. 10

KORKEAKOSKI, ESKOLA Kohteet 1-16 Alueeseen kuuluu Korkeakoskella teollisuusaluetta ja Karellinmäen asutusta sekä Eskolan vanhan kylän tilakeskuksia. Korkeakosken teollisuusympäristö rk2 rk1 rk3 rk7 rk6 Korkeakosken teollisuusympäristö rk2 rk8 rk1 rk3 rk7 rk6 rk4 rk8 rk9 rk5 rk15 rk10 rk11 rk13 rk12 rk14 rk4 rk16 rk9 Kymin kirkko rk17 rk19 rk20 rk5 rk18 rk20 rk21 rk34 rk22 rk24 rk25 rk26 rk35 rk27 rk36 rk28 rk37 rk10 rk29 rk30 rk23 rk38 Suuri Rantatie rk46 rk15 rk40 rk41 rk31 rk32 rk56 rk42 rk43 rk45 rk39 Karhulan teollisuusympäristö rk47 rk48 rk50 rk11 rk33 Kyminlinnan maalinnoitus rk49 rk57 rk43 rk52 rk13 rk12 rk44 rk51 rk55 rk53 rk54 50.0 Leppäsaari rk14 Kyminsuu Hakamäki rk58 Kerrala Pitkäsuo Korela Jumalniemi Huumanpohja rk59 rk60 Sunilanlahti Aittakorpi Vanh.k. Lankila Vt rk67 rk68 57.0 rk63 rk62 rk64 rk65 Langinkosken keisarillinen kalamaja Pirosenvuori Jylppy Rauh. rk61 rk66 MERKINNÄT Langinkoski rk16 Kirkko Suuripalo Hovinsaari rk60 Soravuori Karhuvuori rk16 Rakennuskulttuurikohde Paloas. Urheilutalo rk70 Vt rk69 Kortetsaari Metsola Muinaishauta Kosulaisenpohja H.as Ruonala Pohjinniitty rk60 Rakennuskulttuuri,aluekohde Kylätontti Historiallinen tielinjaus Valtakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas 65.0 Vanh.k. PAIMENPORTTI 78.0 Virolaisenpohja Urheiluhalli Pumppuamo Sair. Kosulaisenkallio Syvälahdenpohja Sikosaari Papinniemi Latokari Pohjinkari Kymijoen oyk, eteläosa Teemakartta KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU KOTKA Härniemi Leppäkari Majasaari Munsaari 27.2.2013 MA-arkkitehdit oy Hovinsaari Nokkonen 1:20 000 11 rk17

Korkeakosken teollisuusympäristö VALTAKUNNALLINEN RKY-ALUE, KUVAUS Korkeakosken teollisuusympäristö on muotoutunut historialliselle mylly- ja sahapaikalle, jossa on toiminut tiettävästi yksi maamme varhaisimmista teollisuuslaitoksista. Nykyisin virran varrella sijaitsevat A. Ahlström Osakeyhtiön Korkeakosken tehtaat ja niiden vieressä entinen Enso-Gutzeit Oy:n Insuliittitehdas yhtenäisine asuntoalueineen. Kierikkalassa ja Kalliokoskella on lisäksi tehdastyöväestön vanhaa asutusta. Kosken kuohut ja luonnonkauneus ovat kautta aikain houkutelleet myös taiteilijoita. Vanha Turku-Viipuri -maantie ylittää Kymijoen kosken Korkeakoskella. Vanhimmat tiiliset tehdasrakennukset ovat perustamisen ajoilta 1880-luvulta ja 1900-luvun alusta. Puuhiomoa ja kartonkitehdasta on laajennettu 1920-luvulla. Vanhempi vesivoimala on rakennettu 1906, uudempi on arkkitehti Karl Lindalin suunnittelema 1926 samoin kuin 1923 valmistunut höyryvoimala. Korkeakoskella on Suomen vanhin kuitulevytehdas The Insulite Company of Finland, joka on perustettu 1930. Tehtaan välittömässä läheisyydessä on 1930-luvun alussa rakennettu yhtenäinen työväenasuntoalue Pahvikylä. Sen amerikkalaistyyliset insuliittitalot ovat arkkitehtien Hytönen ja Luukkonen suunnittelemia. HISTORIA Kymenlaakson ensimmäinen. Karhulan sahan omistaja William Ruth osti 1887 mennessä Korkeakosken koskiosuudet ja puuhiomon rakentaminen aloitettiin samana vuonna. Hiomo rakennettiin uudelleen 1901 ja ensimmäinen vesivoimala 1800-luvun lopulla. Myöhemmin virran varrelle sijoittuivat A. Ahlström Osakeyhtiön Korkeakosken tehtaat ja niiden viereen Enso-Gutzeit Oy:n insuliittitehdas asuntoalueineen. Insuliittitehdas oli alansa ensimmäinen Suomessa ja valmisti 1930-luvulla sekä huokoista että kovaa puulevyä. Museovirasto OSAYLEISKAAVA-ALUE Osayleiskaavassa on mukana vain osa valtakunnallisesti arvokkaasta rky-alueesta: Karhulantien ja Korkeakoskenhaaran välinen alue. Tällä alueella sijaitsee mm. vanha ja uusi vesivoimalarakennus ja kaksi teollisuusrakennusten ryhmää, jotka sisältävät eri-ikäisiä tehdasrakennuksia. Vanha vesivoimala ei ole enää käytössä. Siinä toimii vapaa-ajan kalastuksen tukipiste. Uusi vesivoimala ja teollisuusalue ovat tuotantokäytössä. Kymijoen Korkeakosken vanhalla myllypaikalla toimi ensimmäinen vesisaha jo 1550-luvulla ja teollisuuslaitos oli tiettävästi 12

Korkeakoski. Vasemmalla ylhäällä vanha ja uusi vesivoimala, oikealla laaja tehdasalue. Etualalla Karellinmäen vanhaa työväenasutusta. Kopterikuva Eniro. 13

KORKEAKOSKI Rantakallio (vas) ja Kareli (oik), asuinrakennuksia (1 ja 2). Puuhiomon koulu (3) Korkeakoski Iisakkalanmäeltä, voimalaitos, käytössä (4-7). Korkeakosken vanha voimalaitos, ei käytössä (4). Korkeakosken tehdasalue, käytössä (6). Korkeakosken tehdasalue, käytössä (7). 14

KORKEAKOSKI ESKOLA Vuorenrinne, Iisakkala, asuinrakennuksia (8). Tehtaantontti, Iisakkalanmäki, loma-asunto (9). Kunnaala, talouskeskus (10) Kunnaala, päärakennus (11) Mäki-Rommi, päärakennus (12). Kirjapaino (ent. säästöpankki) (13). 15

ESKOLA Kappalaisen pappila (14). Kappalaisen pappila (14). Mäkelä, tilakeskus (15) Myllytie, päärakennus 1 (17) Näkymä Eskolan pelloille, taustalla Korkeakoskenhaara. 16

rk7 rk8 rk6 KYMIN KIRKKO, HELILÄ rk4 rk9 rk5 Kohteet 17-21 rk10 rk15 Alueeseen kuuluu Kymin kirkko hautausmaineen ja Helilää. rk11 rk13 rk12 rk14 rk16 Korkeakosken teollisuusympäristö rk2 rk1 rk3 rk7 rk6 rk4 rk8 rk9 rk5 rk15 rk10 rk11 rk13 rk12 rk17 rk14 rk16 Kymin kirkko rk17 rk19 rk20 rk18 rk20 rk19 rk21 rk22 rk20 rk24 rk25 rk26 rk27 rk36 rk28 rk37 rk29 rk30 rk23 rk38 Suuri Rantatie rk40 rk41 rk31 rk32 rk56 rk42 rk43 rk45 rk46 rk39 Karhulan teollisuusympäristö rk47 rk48 rk50 rk33 Kyminlinnan maalinnoitus rk49 rk20 rk18 rk34 rk35 Kymin kirkko rk57 rk44 rk51 rk43 rk52 rk55 rk53 rk54 50.0 Leppäsaari Kyminsuu Hakamäki rk58 Kerrala Pitkäsuo Korela Jumalniemi Huumanpohja rk59 rk60 Sunilanlahti Aittakorpi Vanh.k. Lankila Vt rk67 rk68 57.0 rk63 rk62 rk64 rk65 Jylppy Rauh. rk61 rk66 Langinkosken keisarillinen kalamaja Pirosenvuori MERKINNÄT Langinkoski Kirkko Suuripalo Hovinsaari rk60 Soravuori Karhuvuori rk16 Rakennuskulttuurikohde Paloas. Urheilutalo rk70 Vt rk69 Kortetsaari Metsola Muinaishauta Kosulaisenpohja H.as Ruonala Pohjinniitty rk60 Rakennuskulttuuri,aluekohde Kylätontti Historiallinen tielinjaus Valtakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas 65.0 Vanh.k. PAIMENPORTTI 78.0 Virolaisenpohja Urheiluhalli Pumppuamo Sair. Kosulaisenkallio Syvälahdenpohja Sikosaari Papinniemi Latokari Pohjinkari Kymijoen oyk, eteläosa Teemakartta KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU KOTKA Härniemi Leppäkari Majasaari Munsaari 27.2.2013 MA-arkkitehdit oy Hovinsaari Nokkonen rk21 1:20 000 17

Kymin kirkko VALTAKUNNALLINEN RKY-ALUE, KUVAUS Kymin kivikirkko lukeutuu Intendentinkonttorin 1800-luvun puolivälissä suunnittelemiin, kivestä rakennettuihin empiretyylisiin ristikirkkoihin. Kymin kirkko on rakennettu Kymijoen Korkeakoskenhaaran itärannalle, korkealle mäntyjä ja kuusia kasvavalle kallioiselle mäelle. Valkeaksi kalkitussa sisäviisteisessä tiilikirkossa on korkea puusta rakennettu länsitorni. Kirkkosalin seinät ovat voimakkaan keltaiset. Sisäviisteiden ikkuna-aukkojen yläpuolella on Aarre Aaltosen kirkon 100-vuotisjuhlaan 1951 tekemät korkokuvat, joiden aiheina ovat Vuorisaarna, Hyvä paimen, Pyhä yö ja Sallikaa lasten tulla tyköni. Getsemane-aiheisen alttaritaulun on maalannut Berndt Godenhjelm 1865. Alttarin kookkaat lasiset kyntteliköt ovat lahja Karhulan lasitehtaan työntekijöiltä. 43-äänikertaiset urut on valmistanut tanskalainen urkurakentamo Bruno Christensen & Sonner 1991. Kirkon kelloina ovat Pernajan Forsbyn ruukinkirkkoon 1736 ostetut kellot. Kirkonmäellä on kaksikerroksinen valkeaksi rapattu seurakuntatalo 1920-luvun lopulta. Kirkon alapuolella on jyrkkään kallioseinämään rajautuva vanha, 1729 perustettu hautausmaa arvokkaine hautamuistomerkkeineen. Hautausmaan vieressä ovat viime sotien sankarihaudat. Kirkkoa ympäröivä laaja luonnonmukaisena hoidettu puisto laajenee itään hautausmaana. HISTORIA Alunperin Pyhtääseen kuulunut Kymenkartanon kappeliseurakunta perustettiin vuoden 1440 tienoilla. Kymin kirkkopitäjä syntyi 1642. Seurakunnan kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsivat Kymenkartanon läheisyydessä. Seurakunnan kolmas kirkkorakennus valmistui nykyiselle vanhalle hautausmaalle 1729 ja paloi 1837. Nykyistä kirkkoa edeltänyt puukirkko paloi heti valmistuttuaan 1843 ja uusi kirkko määrättiin rakennettavaksi kivestä. Suomen Intendentinkonttorissa laaditun piirustuksen mukaan rakennettu, järjestyksessä seurakuntansa viides kirkko, vihittiin käyttöön juhannuksena 1851. Seurakuntatalo valmistui 1929 arkkitehti Ilmari Launiksen piirtämänä. Sankarihauta-alueen suunnitelmasta järjestettiin arkkitehtikilpailu 1943 ja arkkitehti Hilding Ekelundin suunnitelma toteutettiin 1945. Museovirasto OSAYLEISKAAVA-ALUE Osayleiskaavassa on mukana koko valtakunnallisesti arvokas rky-alue. 18

KYMIN KIRKKO, HELILÄ Kymin kirkko (18). Kymin seurakuntatalo (19). Kymin kirkon hautausmaat (20). Uittoa varten paalutettua jokirantaa Apinkoukussa. Kuntala (Bärlundin kartano) (21). Bärlundin vaja (21). 19

KARHULAN RANTA, KYMINSUU Kohteet 22-33 rk21 Alueeseen kuuluu Korkeakoskenhaaran alajuoksun rannat ja Karhulan hovin seutu. rk22 rk24 rk25 rk26 Korkeakosken teollisuusympäristö rk2 rk1 rk3 rk27 rk7 rk6 rk4 rk8 rk9 rk5 rk28 rk15 rk10 rk11 rk13 rk12 rk14 rk16 rk29 rk30 Kymin kirkko rk17 rk19 rk20 rk18 rk20 rk23 rk21 rk34 rk22 rk24 rk25 rk26 rk35 rk27 rk36 rk28 rk37 rk29 rk30 rk23 rk38 Suuri Rantatie rk40 rk41 rk31 rk32 rk56 rk42 rk43 rk45 rk46 rk39 Karhulan teollisuusympäristö rk47 rk48 rk33 Kyminlinnan maalinnoitus rk49 rk50 rk57 rk44 rk51 rk43 rk52 rk55 rk53 rk54 rk56 rk31 rk32 50.0 Leppäsaari Kyminsuu Hakamäki rk58 Kerrala rk39 Pitkäsuo Karhulan teollisuusympäristö Korela Jumalniemi Huumanpohja rk59 rk60 Sunilanlahti Aittakorpi Vanh.k. Lankila Vt rk67 rk68 57.0 rk63 rk62 rk64 rk65 rk61 rk66 Langinkosken keisarillinen kalamaja Pirosenvuori Jylppy Rauh. MERKINNÄT Langinkoski Kirkko Suuripalo Hovinsaari rk60 Soravuori Karhuvuori rk16 Rakennuskulttuurikohde Paloas. Urheilutalo rk70 Vt rk69 Kortetsaari Metsola Muinaishauta Kosulaisenpohja H.as Ruonala Pohjinniitty rk57 65.0 rk60 Kylätontti rk33 Historiallinen tielinjaus Valtakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas Vanh.k. Rakennuskulttuuri,aluekohde PAIMENPORTTI 78.0 Virolaisenpohja Urheiluhalli Pumppuamo Sair. Kosulaisenkallio Syvälahdenpohja Sikosaari Papinniemi Latokari Pohjinkari Kymijoen oyk, eteläosa Teemakartta KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU KOTKA Härniemi Leppäkari Majasaari Munsaari 27.2.2013 MA-arkkitehdit oy Hovinsaari Nokkonen 1:20 000 20

Karhulan teollisuusympäristö VALTAKUNNALLINEN RKY-ALUE, KUVAUS Karhulan teollisuusympäristö on merkittävä osa Kymijoen varrelle syntynyttä teollisuutta. Teollisuuslaitokset ja sen ympärille muotoutuneet eri-ikäiset työntekijöiden asuinalueet sekä tehtaankartano muodostavat monipuolisen, eri aikoina muotoutuneen yhdyskunnan. Teollisuuslaitoksen kulttuurihistoriallisesti merkittävimmän osan muodostavat vanhat tuotantorakennukset sekä eri-ikäiset virkailijoille ja työntekijöille rakennetut, yhtenäisesti suunnitellut asuma-alueet sekä tehtaankartano. Tehdasalueen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun lopulta: entinen lasitehtaan savitupa, tiilinen korjaamo ja rautamuottipaja samoin kuin jokirannassa sijaitseva tiilinen korjaamo. Ns. vanha konttori on vuodelta 1903. Keskusvarasto, pannuhuone ja entinen kokoonpanohalli ovat vuosilta 1916-1917. 1920-luvulla rakennettiin lasivarasto ja vientipuuhiomo arkkitehti Karl Lindahlin suunnitelmin. Vanhimmat 1880-luvun työväenasuintalot sijaitsevat teollisuusalueen rungon muodostavan William Ruthin kadun länsipuolella. Karhulantien ja Sudenkadun varrella olevat 1890-luvulla rakennetut kaksikerroksiset paanuvuoratut työväenkasarmit Kalliopytinki, Suopytinki, Verstaspytinki ja Metsäpytinki ovat arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan ainutlaatuisia. Sudenkadun, Karhunkadun ja Kokkolankadun neljän perheen asuintalot ovat 1920-luvulta ja arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelemat. Karhunkadun ja Ahmankadun mestaritaloista kaksi on vuodelta 1936 ja neljä vuodelta 1946 (G. Aspelin). Arkkitehti Alvar Aalto oli Karhulan tehtaitten suunnittelijana 1940-luvulla. Tältä ajalta ovat suuri konttori- ja konepajarakennus sekä yksikerroksinen lasivarasto samoin kuin Karhunkadun varrella sijaitseva liike- ja asuinkerrostalo ja ns. Tennistalojen asuinkerrostaloryhmä. Teollisuusalueen pohjoispuolella Kymijoen varrella, suuren puiston keskellä, sijaitsee Karhulan kartano. Kartanon päärakennus kahdeksankulmaisine kulmatorneineen ja verantoineen on saanut nykyisen asunsa 1892 arkkitehti Ricardo Björnbergin suunnitelmien mukaan. Kartanon kivinavetta sijaitsee lähellä päärakennusta tien toisella puolen. Teollisuusalueen kohdalla Kymijoessa on säilynyt jäänteitä uittolaitteista. HISTORIA Karhulanniemen teollistuminen alkoi 1874, jolloin tähän Kymijoen itäisimpään suuhaaraan perustettiin saha. Vuosisadan loppuun mennessä alueella toimi sahan ohella puuhiomo, sen jätepuuta polttoaineenaan käyttänyt lasitehdas ja konepaja. Nämä William Ruthin perustamat laitokset yhdistettiin 1902 Karhula Oy:ksi ja liitettiin A. Ahlström yhtiöön 1915. Vilkkain rakennuskausi oli 1888-1893, jolloin valmistuivat mm. konepaja, viisiraaminen saha, tiilitehdas ja valimo. Samana aikana valmistui 48 työväenasuntoa, kansakoulu ja Karhulan kartanoon sijoittunut johtajan asunto. 1920-luvulla tehdaslaitoksia laajennettiin ja rakennettiin voimalaitos ja asuinrakennuksia. Tehdasrakennuksia laajennettiin edelleen 1930-luvulta lähtien. 1940-luvulla tehtaiden suunnittelijana toimi Alvar Aalto. Karhula muodosti yhdessä Kymin teollisuusyhdyskuntien kanssa oman kauppalan 1951, kunnes se liitettiin Kotkaan 1977. Museovirasto OSAYLEISKAAVA-ALUE Osayleiskaavassa on mukana vain osa valtakunnallisesti arvokaasta rky-alueesta: Karhulan kartano ja Korkeakoskenhaaran ranta-alueet. 21

KARHULAN RANTA Maakuntatalo (ent. pappila) (22). Karhulan hovi, päärakennus (27). Karhulan hovi, piharakennus (24). Karhulan hovi, talousrakennus (25). Karhulan hovi, huvimaja (26). Karhulan hovi, torppa (23). 22

KARHULAN RANTA, KYMINSUU Karhulan hovi, sivurakennus (28). Karhulan hovi, sivurakennus (29). Karhulan hovi, sisääntuloakseli (30). Karhulan tehtaat, toimistorakennus (31). Karhulan tehtaat, pumppaamo (32). Karhulan tehtaat, kävelysilta (33). 23

KyMINLINNA, KYMINKARTANO, SUURI RANTATIE Kohteet 34-54 Laajaan alueeseen kuuluu Kyminlinnan, Kyminkartanon ja Sutelan alueita. rk34 rk35 rk36 rk37 Korkeakosken teollisuusympäristö rk2 rk1 rk3 rk7 rk6 rk4 rk38 rk8 rk9 rk5 rk15 rk10 rk11 rk13 rk12 rk14 Suuri Rantatie rk16 Kymin kirkko rk17 rk19 rk20 rk18 rk20 rk40 rk41 rk46 rk21 rk56 rk42 rk43 rk45 rk39 rk47 rk48 rk34 rk22 Kyminlinnan maalinnoitus rk24 rk25 rk26 rk35 rk27 rk36 rk28 rk37 rk29 rk30 rk23 rk38 Suuri Rantatie rk40 rk41 rk31 rk32 rk56 rk42 rk43 rk45 rk46 rk39 rk48 rk50 rk50 rk33 Kyminlinnan maalinnoitus rk49 rk49 Karhulan teollisuusympäristö rk47 rk57 rk57 rk44 rk51 rk43 rk52 rk55 rk44 rk51 rk53 rk54 rk43 rk52 rk55 50.0 Leppäsaari Kyminsuu Hakamäki rk58 Kerrala Pitkäsuo Korela Jumalniemi rk53 Huumanpohja rk59 rk60 Sunilanlahti Aittakorpi rk54 Vanh.k. Lankila Vt rk67 rk68 57.0 rk63 rk62 rk64 rk65 rk61 rk66 Langinkosken keisarillinen kalamaja Pirosenvuori Jylppy Rauh. MERKINNÄT Langinkoski Kirkko Suuripalo Hovinsaari rk60 Soravuori Karhuvuori rk16 Rakennuskulttuurikohde Paloas. Urheilutalo rk70 Vt rk69 Kortetsaari Metsola Muinaishauta Kosulaisenpohja H.as Ruonala Pohjinniitty rk60 Rakennuskulttuuri,aluekohde Kylätontti Historiallinen tielinjaus Valtakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas 65.0 Vanh.k. PAIMENPORTTI 78.0 Virolaisenpohja Urheiluhalli Pumppuamo 50.0 Sair. Kosulaisenkallio Syvälahdenpohja Sikosaari Papinniemi Latokari Pohjinkari Kymijoen oyk, eteläosa Teemakartta KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU Leppäsaari KOTKA Härniemi Leppäkari Majasaari Munsaari 27.2.2013 MA-arkkitehdit oy Hovinsaari Nokkonen 1:20 000 Hakamäki rk58 Kerrala 24 Pitkäsuo Korela

KyMINLINNA, KYMINKARTANO, SUURI RANTATIE Kohteet 34-54 25

Kyminlinnan maalinnoitus VALTAKUNNALLINEN RKY-ALUE, KUVAUS Kyminlinna on suurista linnoituksista ainoa lähes kaikkine etuvarustuksineen säilynyt (nykyisen) Kaakkois-Suomen linnoitus. Kyminlinna on osa keisarinna Katariina II:n aikana aloitettua Ruotsia vastaan rakennettua linnoitusketjua. Epäsäännöllisen pentagonin muotoinen tähtimäinen linnoitus, joka rakentuu viidestä bastionista ja niiden välisistä kurttiinimuureista ja kaponieereista, on sisähalkaisijaltaan lähes puolen kilometrin mittainen. Linnoitusniemen alue on kokonaispinta-alaltaan yli 80 hehtaaria. Linnoituksen sisäpuolella on rakennuskantaa 1810-luvulta, kuten vartiorakennus kummankin portin tuntumassa sekä upseerisiipi, sotilaskasarmi ja entinen keittiörakennus linnoituksen koillisosassa. Kyminlinnan koillinen portti on tehty 1930-luvulla käyttäen mallina Kyminlinnan ensimmäisen maalinnoituksen porttipiirustusta. Alkuperäisen linnoitusportin kaltainen lounaisportti on rekonstruoitu 1980-luvulla. Linnoituksen ulkopuolella koillisessa sijaitseva puinen komendantintalo vuodelta 1879 toimii ravintolana ja varuskuntakerhona. Kyminlinna on rakennettu keskiaikaisen kuninkaankartanon, Kymenkartanon maille. Nykyään kartano sijaitsee linnoituksen pohjoispuolella Kymijoen monihaaraisessa suistomaastossa rannalla, jossa Suuri Rantatie ylittää Kymijoen. Kartanon mansardikattoinen päärakennus on linnoituksen rakentamisen ajalta 1790-luvulta ja suuret graniittiset talousrakennukset 1900-luvun alusta. Linnoitusmuurin länsipuolella, Kymijoen saarella on Sutelan keskiaikainen kylätontti, jonka kylärakenne ja tiestö ovat säilyneet hyvin. Kyminlinna on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. HISTORIA Kymenkartanosta muodostettiin (Ruotsin) kuninkaankartano 1556. Wrangel-suvulle se siirtyi 1629. Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin (Kymenkartano siirtyi Venäjän alaisuuteen). 1790-luvulla (Venäjän) kruunu lunasti kartanon maat, joille ryhdyttiin rakentamaan Kyminlinnaa. Tuon jälkeen kartano perustettiin nykyiselle paikalleen Kymijoen ja linnoituksen pohjoispuolelle. Kyminlinna kuului Pietarin suojaksi rakennettuun linnoitusvyöhykkeeseen. Ensimmäinen maalinnoitus rakennettiin Katariina II:n käskystä ja kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla 1791-1792 Kymijoen haarapaikkaan Suuren Rantatien varrelle sulkemaan Ruotsin puolelta Haminaan ja Viipuriin johtavaa tietä ja joen ylityspaikkoja. Nykyisen, ensimmäistä linnaketta huomattavasti laajemman linnoituksen rakentaminen aloitettiin 1803 (J.P. von Suchtelen). Ensimmäinen maalinnoitus purettiin lähes kokonaan ja materiaali hyödynnettiin uuden linnoituksen rakentamisessa. Linnoituksen merkitys väheni 1810-luvulla valtiollisen tilanteen muututtua (Venäjän Viipurin kuvernementti liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan) ja se lakkautettiin. Kyminlinna toimi sen jälkeen venäläisenä varuskuntana aina Suomen itsenäistymiseen asti. Linnoituksessa oli inkeriläisten pakolaisten leiri 1920-1930-luvulla ja 1950-luvulta alkaen varuskunta. Kyminlinnan itä- ja eteläsivujen kivirakenteet korjattiin alkuperäisen mukaiseen asuun 1980-luvulla. Muun linnoituksen restaurointi jatkuu edelleen. Museovirasto OSAYLEISKAAVA-ALUE Osayleiskaavassa on mukana koko valtakunnallisesti arvokas rky-alue. 26

SUURI RANTATIE VALTAKUNNALLINEN RKY-ALUE, KUVAUS HISTORIA (Ruotsin itäosan) Suomen keskeisiä hallinto- ja linnakeskuksia, Turkua ja Viipuria, yhdistävä Suuri Rantatie kehittyi Suomen(lahden) rannikkoa seuraavan merireitin rinnalle tiettävästi jo 1300-luvulla. Tärkeimmät kylät ja puolustusvarustukset sijaitsivat jokisuiden ja laaksojen varsilla, joten tien linjaus muodostui kylästä ja kirkolta toiselle kulkevaksi. Keskiajalta lähtien tiellä liikkujien majoituksesta, kestityksestä ja kyydityksestä huolehtineista kestikievareista annettiin asetus 1649. Samassa yhteydessä määrättiin ensimmäistä kertaa välimatkapylväiden pystyttämisestä. (Ruotsin itäosan) Suomen ensimmäisen, 1638 perustetun, säännöllisen postilinjan jälkeen Suuri Rantatie oli merkittävä osa Tukholman, Baltian ja Venäjän välistä postireittiä, josta kehittyi 1700-luvulla Pohjoismaiden merkittävin maantieyhteys. Rantatien merkitys liikenteen ja tiedonvälityksen väylänä väheni 1800-luvulla, jolloin uudet keksinnöt, höyrylaivat, lennätin ja rautatie tarjosivat uusia vaihtoehtoja. Teiden linjausta oiottiin eri aikoina liikenteen kasvun ja liikennevälineiden kehityttyä, vanhimmat tunnetut oikaisut tehtiin 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun puolivälistä lähtien. Autoistuminen lisäsi teiden oikaisua ja leventämistä, ja valtaosa hyvin säilyneistä Rantatien osuuksista jäi syrjään liikenteeltä 1920-1930 -lukujen tienparannuksissa. Suuren Rantatien osia on myös jäänyt uusien teiden ja rakennusten sekä taajama- ja kaupunkirakentamisen alle. KUVAUS (ote Pyhtään-Kotkan alueen osalta) Rantatien ja Kymijoen Pyhtäänhaaran risteyskohdassa on Pyhtään keskiaikainen kirkko, jonka ohitettuaan Rantatie jatkuu asvaltoimattomana metsätaipaleelle ja edelleen Länsi- ja Siltakylän purojen vartta itään. Kotkan Kyminlinnan kohdalla nyt nähtävillä oleva tie on muodostunut 1790-1810 linnoitustöiden jälkeen. Rantatie kulkee edelleen koilliseen Korkeakoskelle ja Kymijoen Nummenjoen varrella olevan Saksalan kylän kautta Haminan Neuvottoman kylään. Museovirasto HISTORIAA Edellisissä Kyminlinnan ja Suuren Rantatien kuvauksissa on museoviraston laatimaan tekstiin lisätty sulkuihin täydennyksiä, jotta linnoituksen ja tien yhteydet poliittisen historian vaiheisiin selkeytyisivät. Kotkan seudun poliittinen historia voidaan kertoa muutamalla vuosiluvulla: 1. vuoteen 1743 Ruotsin kuningaskunnan aluetta 2. vuodesta 1743 vuoteen 1812 Venäjän keisarikunnan Viipurin kuvernementin aluetta 3. vuodesta 1812 vuoteen 1917 Venäjän keisarikunnan alaisen Suomen suuriruhtinaskunnan Viipurin läänin aluetta, linnoitus suoraan Venäjän armeijan käytössä 4. vuodesta 1917 Suomen tasavallan aluetta (Viipurin ja sittemmin Kymen lääni). Tieosuuksien ja siltojen hoidosta vastasivat pitkään maata omistavat talonpojat, siltojen rakentaminen siirtyi Tukholman Yli-intendentinviraston valvontaan 1776 (v. 1812 asti, sen jälkeen Suomen suuriruhtinaskunnan vastuulle). Suomen valtio otti julkisten teiden rakentamisen vastuulleen 1918. OSAYLEISKAAVA-ALUE Osayleiskaavassa on mukana Suuren Rantatien valtakunnallisesti arvokkaan rky-alueen Sutelan-Kyminlinnan osuus. 27

KyMINKARTANO Kyminkartano (35). Kyminkartano, piharakennus (35). Kyminkartano, piharakennus (35). Kyminkartano, päärakennus (35). Kyminkartano, uimakoppi ja piharakennus (35). Kyminkartano, Myllykosken silta (35). 28

KyMINLINNA Kyminlinna, lounaisportti (43). Kyminlinna, koillisportti (35). Kyminlinna, vanhat kasarmit (41). Kyminlinna, vartiotupa (44). Kyminlinna, muurit ja vallihauta, taustalla Kymijoen rantametsä. 29

KyMINLINNA Kyminlinnan varuskuntakerho (40). Jokirannantie ja Jokela (39). Kantinsilta ja Kotola (36). Sillankorva (37). Asoy Koskenranta (38). Huumankivi. 30

SUURI RANTATIE Sutelan vanha silta (45). Ylä-Hinttulan piharakennuksia (46). Ylä-Hinttula (46). Osula (47). Huomenlahti (48). Huttunen (49). 31

SUURI RANTATIE, SUTELA Hinttula (50). Vantala (51). Rauhala (52). Ala-Suutarila (53). Ala-Suutarila (53). Ylä-Kahri (54). 32

rk53 rk54 LANGINKOSKI, METSOLAN RANTA 50.0 Kohteet 58-70 Leppäsaari Hakamäki rk58 Alueeseen kuuluu Langinkoskenhaaran alajuoksu ja Kosulaisenpohjan itärantaa. Kerrala Pitkäsuo Korela Huumanpohja rk59 rk60 Aittakorpi Vanh.k. Lankila Vt rk67 rk68 57.0 rk63 rk65 Jylppy rk61 rk66 Langinkosken keisarillinen kalamaja Pirosenvuori MERKIN Korkeakosken teollisuusympäristö rk2 rk62 rk64 Rauh. rk1 Langinkoski rk3 Kirkko rk7 rk6 rk8 Suuripalo rk4 rk9 rk5 rk15 rk10 rk11 rk13 rk12 rk14 rk16 Hovinsaari rk60 Kymin kirkko rk17 rk19 Soravuori rk20 Karhuvuori rk16 R Paloas. rk18 rk20 Urheilutalo rk21 rk70 rk34 Vt rk22 rk69 rk60 R K rk24 rk25 rk26 rk35 rk27 rk36 rk28 rk37 Kortetsaari rk29 rk30 rk23 rk38 Suuri Rantatie rk40 rk41 rk46 rk31 rk32 rk56 rk42 rk43 rk45 rk39 Karhulan teollisuusympäristö rk47 rk48 rk50 rk33 Kyminlinnan maalinnoitus rk49 Metsola rk57 rk44 rk51 rk43 rk52 rk55 rk53 rk54 50.0 Leppäsaari Kyminsuu Hakamäki rk58 Muinaishauta Kerrala Pitkäsuo Korela H.as rk59 rk60 Kosulaisenpohja Jumalniemi Huumanpohja Sunilanlahti Ruonala Vt rk67 rk63 rk62 rk64 rk65 Jylppy Rauh. rk61 rk66 Langinkosken keisarillinen kalamaja Pirosenvuori MERKINNÄT Langinkoski Kirkko Suuripalo Hovinsaari rk60 Soravuori Karhuvuori Rakennuskulttuurikohde rk16 Pohjinniitty Paloas. Urheilutalo rk70 Vt rk69 Kortetsaari Metsola Muinaishauta Kosulaisenpohja H.as V M Vanh.k. Lankila rk68 H Aittakorpi 57.0 Ruonala Pohjinniitty rk60 Rakennuskulttuuri,aluekohde Kylätontti Historiallinen tielinjaus Valtakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas 65.0 65.0 Vanh.k. Vanh.k. PAIMENPORTTI PAIMENPORTTI 78.0 Virolaisenpohja Urheiluhalli Pumppuamo Sair. Kosulaisenkallio Syvälahdenpohja Sikosaari Papinniemi Latokari Pohjinkari Kymijoen oyk, eteläosa Teemakartta KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU KOTKA Virolaisenpohja Härniemi Leppäkari Majasaari Munsaari 27.2.2013 MA-arkkitehdit oy Urheiluhalli Pumppuamo Hovinsaari Nokkonen Sair. 1:20 000 Kosulaisenkallio Syvälahdenpohja Sikosaari Papinniemi 33 Latokari Pohjinkari Kymijo Teema KULT

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja VALTAKUNNALLINEN RKY-ALUE, KUVAUS Langinkoski on ainutlaatuinen keisarihallitsijaan liittyvä rakennusmuistomerkki ja (sittemmin puretun) Keisarillisen palatsin ohella ainoa keisariperheelle pystytetty rakennus Suomessa. Venäjän keisarin Aleksanteri III:n toivomuksesta 1800-luvun lopussa rakennettu kalastusmaja sijaitsee Kymijoen suuhaarassa olevalla saarella. Kansallisromanttiseen henkeen rakennetun hirsihuvilan suunnittelusta vastasivat yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehdit Magnus Schjerfbeck ja Sebastian Gripenberg, kiinteän sisustuksen ja kalusteiden muotoilusta Jac. Ahrenberg. Irtaimisto ja tekstiilit on hankittu osana kokonaissuunnitelmaa. Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna lapsineen viettivät kesää säännöllisesti Langinkoskella aina vuoteen 1894 saakka. Itsenäisyyden ensi vuosina Langinkoski oli valtioneuvoston jäsenten kesänviettopaikkana ja vuodesta 1934 Langinkoski-seuran ylläpitämänä museona ja nähtävyytenä. Museovirasto OSAYLEISKAAVA-ALUE Osayleiskaavassa on mukana koko valtakunnallisesti arvokas rky-alue. Valamon munkkien rakentama avoseinäinen tsasouna on kunnostettu tsaariperheen käyttöön. Keisarillisen kalastusmajan lisäksi saarilla on yhtenäisen suunnitelman mukaan toteutettu hirsinen kalastajien asuinrakennus sekä kalan säilytyksen edellyttämät tarverakennukset. Langinkoski on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. HISTORIA Siian ja lohen kalastus Kymijoen suuhaaran saarilla oli 1700-luvun lopulta lähtien ollut Valamon munkkiveljeskunnan yksinoikeutena. Suomen valtio lunasti lohikalastamot luostarilta 1847 ja kosken partaalle valmistui 1889 Aleksanteri III:lle suunniteltu kalastusmaja. 34

LANGINKOSKI Keisarin kalastusmaja (62). Kalastajien maja (63). Silta ja portti (65) Pyydysvaja (68). Vartijan talo (64). Kappeli (67). 35

LANGINKOSKI, METSOLAN RANTA Sivu-uoma ja venevaja. Langinkosken suvanto ja keisarin kalamaja. Pumppuasema (59). Metsolan ryhmäpuutarha (69). Langinlaakson ryhmäpuutarha (70). Langinkosken ryhmäpuutarha (61). 36

RAKENNUSKULTTUURIN KOHDELUETTELO 1 Rantakallio, tilakeskus 2 Kareli, tilakeskus 3 ent. Puuhiomon koulu mk 4 Korkeakosken voimala vk 5 Korkeakosken vanha voimala vk 6 Korkeakosken tehdasalue vk 7 Korkeakosken tehdasalue vk 8 Vuorenrinne, Iisakkala vk 9 Tehtaantontti, Iisakkala vk 10 Kunnaala, tilakeskus mk 11 Kunnaala, päärakennus mk 12 Mäki-Rommi, tilakeskus mk 13 Kirjapaino (ent. säästöpankki) mk 14 Kappalaisen pappila, tilakeskus mk 15 Mäkelä, tilakeskus 16 Alahovi, päärakennus mk 17 Myllytie 1, tilakeskus 18 Kymin kirkko vk 19 Kymin seurakuntatalo vk 20 Kymin kirkon hautausmaat vk 21 Kuntala (ent. Bärlundin kartano) mk 22 Maakuntatalo (ent. pappila) vk 23 Karhulan hovi, torppa vk 24 Karhulan hovi, piharakennus vk 25 Karhulan hovi, talousrakennus vk 26 Karhulan hovi, huvimaja vk 27 Karhulan hovi, päärakennus vk 28 Karhulan hovi, sivurakennus vk 29 Karhulan hovi, sivurakennus vk 30 Karhulan hovi, sisääntuloakseli vk 31 Karhulan tehtaat, toimistorakennus vk 32 Karhulan tehtaat, pumppaamo vk 33 Karhulan tehtaat, joen kävelysilta vk 34 Munkkisaari, tsasouna vk 35 Kyminkartano, tilakeskus vk 36 Kantinsilta ja Kotola vk 37 Sillankorva vk 38 Koskenranta, rivitaloyhtiö vk 39 Jokirannatie ja Jokela vk 40 Kyminlinnan varuskuntakerho vk 41 Kyminlinnan kasarmit vk 42 Kyminlinna, vartiotupa vk 43 Kyminlinna, portit vk 44 Kyminlinna, vartiotupa vk 45 Sutelan vanha silta vk 46 Ylä-Hinttula, tilakeskus vk 47 Osula, tilakeskus vk 48 Huomenlahti vk 49 Huttunen, tilakeskus vk 50 Hinttula, tilakeskus vk 51 Vantala, tilakeskus 52 Rauhala, tilakeskus 53 Ala-Suutarila, tilakeskus mk 54 Ylä-Kahri, tilakeskus 55 Kotikallio, tilakeskus 56 Turvalan pientaloalue mk 57 Turvalan kartano mk 58 Korelan ryhmäpuutarha mk 59 Korelan pumppuasema 60 Korelan ja Metsolan pientaloalueet mk 61 Langinkosken ryhmäpuutarha mk 62 Keisarillinen kalastusmaja vk 63 Kalastajien maja vk 64 Vartijan asunto vk 65 Portti ja silta vk 66 Maakellari vk 67 Kappeli vk 68 Pyydysvaja vk 69 Metsolan ryhmäpuutarha mk 70 Langinlaakson ryhmäpuutarha mk 71 Korkeakoskenhaaran ja Jumalniemen uittorakenteet vk (osin) vk = kohde valtakunnallisesti arvokkaalla alueella mk = kohde maakunnallisesti arvokkaalla alueella Kyminlinnan koillinen porttiholvi 37

2. MUINAISMUISTOT 1 25 26 2 Muinaismuistot ovat automaattisesti suojeltuja muinaismuistolain perusteella. Tutkittujen muinaismuistojen tiedot on Museoviraston ylläpitämässä rekisterissä. 3 4 Kymijoen eteläosan osayleiskaavan alueella on runsaasti muinaismuistoja, ohessa yleissilmäyskartta. 5 6 7 Seuraavilla sivuilla on kaava-alueen tarkemmat kohdekartat ja kohteiden luettelo. 8 27 13 9 15 14 Kohteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät Museoviraston verkkosivuilta: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/ portti/default.aspx 16 10 28 17 18 10 11 29 30 19 12 12 50.0 Leppäsaari Kyminsuu Hakamäki Kerrala Pitkäsuo 20 Korela Jumalniemi 31 Huumanpohja Sunilanlahti Aittakorpi Vanh.k. Lankila Vt Jylppy Rauh. 21 57.0 Pirosenvuori Langinkoski Kirkko Suuripalo Hovinsaari Soravuori Karhuvuori Paloas. 22 Urheilutalo Vt 23 Kortetsaari 24 Metsola Muinaishauta Kosulaisenpohja H.as Ruonala Pohjinniitty MERKINNÄT 65.0 Vanh.k. PAIMENPORTTI 38 Syvälahdenpohja Virolaisenpohja Urheiluhalli Pumppuamo Sair. Kosulaisenkallio Sikosaari Papinniemi Latokari Pohjinkari 78.0 muinaismuisto Kymijoen oyk, eteläosa Teemakartta MUINAISMUISTOT KOTKA Härniemi Leppäkari Majasaari

MUINAISMUISTOJEN KOHDELUETTELO Museovirasto KOHDELUETTELO, tiedot Museovirasto No. Nimi Tarkenne Tyypin tarkenne Rekisterinumero 1 Parikka 2. maailmansodan varustukset panssariesteet 1000009860 2 Parikan hautausmaa - ei määritelty 285010009 3 Koivukoski 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009861 4 Pihkoo Lehtola 2. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009855 5 Siikakoski 3 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009853 6 Siikakoski Munkholma - sillanpaikat 1000009670 7 Siikakoski - hakkaukset 1000006112 8 Siikakoski 2 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009852 9 Siikakoski 1 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009851 9 Kokonkoski 3 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009849 9 Kokonkoski 2 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009848 9 Kokonkoski 1 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009847 10 Kokonkoski 1 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009847 10 Kyminlinna - linnoitukset 1000002073 11 Sutela (Sallila) - kylänpaikat 1000009669 12 Kyminlinnan 1. maailmansodan linnoituslaitteet 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009835 12 Sutelantie-Korela 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000007249 12 Sutelantien linnoitteet 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009834 12 Korela 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000007888 13 Niittytiilitehdas - tiiliruukit 1000007244 14 Skanssi - linnakkeet 1000007239 15 Hovinkoski - kalastuspaikat 1000007241 16 Vanha Kyminkartano - kartanot 1000007240 17 Kymin kappeli kappeli ja hautausmaa hautausmaat 1000007242 18 Rantatiilitehdas - tiiliruukit 1000007243 39 19 Jylppy, Ruotsinsalmen sotilassairaala - hospitaalit ja sairaalat 1000003668 20 Korelan siirtolapuutarha 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009833

10 Kokonkoski 1 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009847 10 Kyminlinna - linnoitukset 1000002073 11 Sutela (Sallila) - kylänpaikat 1000009669 MUINAISMUISTOJEN KOHDELUETTELO 12 Kyminlinnan 1. maailmansodan linnoituslaitteet Museovirasto 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009835 12 Sutelantie-Korela 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000007249 12 Sutelantien linnoitteet 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009834 12 Korela 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000007888 13 Niittytiilitehdas - tiiliruukit 1000007244 14 Skanssi - linnakkeet 1000007239 15 Hovinkoski - kalastuspaikat 1000007241 16 Vanha Kyminkartano - kartanot 1000007240 17 Kymin kappeli kappeli ja hautausmaa hautausmaat 1000007242 18 Rantatiilitehdas - tiiliruukit 1000007243 19 Jylppy, Ruotsinsalmen sotilassairaala - hospitaalit ja sairaalat 1000003668 20 Korelan siirtolapuutarha 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009833 21 Langinkoski - sillanpaikat 1000009575 21 Langinkosken varustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000002072 22 Lankila (Karlby) Langinpelto - kylänpaikat 1000007709 23 Langinkoskenhaaran arkku - ei määritelty 2644 24 Myllykylä Meriradiokeskus - kylänpaikat 1000009577 25 Petäjäkoski - maavallit 1000007245 26 Eskola Kanta-Marttila - kylänpaikat 1000009667 27 Kolkkala 2. maailmansodan varustukset panssariesteet 1000009869 28 Uusikylä 1 2. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009870 29 Uusikylä 2 2. maailmansodan varustukset panssariesteet 1000009871 30 Uusikylä 3 2. maailmansodan varustukset luolat 1000009872 31 Jumalniemi - louhokset 1000006108 40

MUINAISJÄÄNNÖSREKISTERI LANGINKOSKENHAARA Merkintöjen selitys 41 pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/MYY/258/08

KYMINLINNA, KYMINKARTANO 42

KOIVUKOSKI, PARIKKA 43

ESKOLA JUMALNIEMI 44