TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA VALTION TEKNILLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN (VTT) VÄLINEN TULOSSOPIMUSASIAKIRJA VUODELLE 2009



Samankaltaiset tiedostot
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT:N VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2011

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT:N VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuluttajaviraston välinen tulossopimus vuodelle 2009

Sopimus. Kuluttajaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen tulossopimus vuodelle 2011

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2013

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2009.

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

E/83/223/2011. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012

2. Maakuntaohjelman rooli maakunnallsen tahtotilan muodostajana

Sopimus. Kuluttajaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen tulossopimus vuodelle 2012

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

SYKEn strategia

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa.

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Espoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016

E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA PATENTTI- JA REKISTERIHAL- LITUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2012

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Projektien rahoitus.

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2008.

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa, TE-toimistojen arvio kesäkuussa 2014

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Talousarvioehdotus vuodelle 2010

VRK strategia

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät

Tukes edistää Suomen elinkeinoelämän korkeaa teknistä turvallisuustasoa sekä varmistaa toiminnanharjoittajien tasapuolisia kilpailuolosuhteita.

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/ /2009, ohje Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Tietosuojavaltuutetun toimisto

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Kaivoslain 12 :n mukaista malminetsintää valtausalueella voidaan suorittaa valtausoikeuden nojalla.

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana

Asiakirjayhdistelmä 2016

Tukes edistää teknistä turvallisuutta Suomen elinkeinoelämässä sekä varmistaa toiminnanharjoittajien tasapuolisia kilpailuolosuhteita.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Valtioyhteisön yhteiset tavoitteet

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa

Teknologiasta liiketoimintaa - case VTT

Valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välinen kasvusopimus

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syyskuussa 2016

Osaamiskeskusohjelma

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

I Strategiset linjaukset

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY

70. Viestintävirasto

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK)

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Transkriptio:

TULOSSOPIMUS 18.11.2008 3637/040/2008 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA VALTION TEKNILLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN (VTT) VÄLINEN TULOSSOPIMUSASIAKIRJA VUODELLE 2009 1. Yleistä 1.1 VTT:n missio, visio ja arvot VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. VTT:n visio 2013 on olla teknologian edelläkävijä ja auttaa sen avulla Suomea menestymään. Strategian mukaisesti VTT on o o o asiakkaiden näkökulmasta kansainvälisesti haluttu, synerginen ja joustava yhteistyökumppani, valtio-omistajan ja muiden julkisten rahoittajien näkökulmasta teknologiakehityksen veturi Suomessa ja paras sijoituskohde innovaatioympäristössä, joka pystyy osoittamaan toimintansa vaikuttavuuden, henkilöstön näkökulmasta lluin monialainen työyhteisö, joka innostaa osaamisen kehittämiseen ja huippusuorituksiin. VTT:n toimintaa ohjaavat neljä perusarvoa ovat: intohimona innovointi, tukea ja arvostusta läpi kaiken, yhdessä asiakkaan hyväksi ja askeleen edellä. Arvoja täydentävät lisäksi eettiset normit (puolueettomuus, luotettavuus, rehellisyys ja vastuullisuus) sekä eettisen toimikunnan suositukset ja kannanotot. 1.2 Toiminnan kytkentä hallituksen ja ministeriön strategisiin linjauksiin VTT edistää tehtäväalueellaan hallitusohjelman ja hallituksen politiikkaohjelmien keskeisten tavoitteiden toteuttamista. VTT:n toimintaa suunnataan ja kehitetään ministeriön konsernistrategian, innovaatiopolitiikan peruslinjausten 2009 (liite 2), valtioneuvoston innovaatiopoliittisen selonteon ja sen toimeenpanoa varten laadittavan toteutussuunnitelman mukaisesti. VTT:n tutkimustoiminnassa ja suunnittelussa otetaan huomioon kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) 00023 Valtioneuvosto Puh. 010 606 000 00023 Statsrådet Tfn 010 606 000 FI-00023 Government Tel + 358 10 606 000 Faksi (09) 1606 2166 www.tem.fi Fax (09) 1606 2166 www.tem.fi Fax + 358 9 1606 2166 www.tem.fi

2 (6) Työ- ja elinkeinoministeriön strategian Uudistuva suomalainen työ- ja elinkeinopolitiikka mukaan työ- ja elinkeinopolitiikan haastaa kolme megatrendiä: ilmastomuutos ja energia, globalisaatio ja ikääntyminen. Työ- ja elinkeinoministeriö on linjannut näiden megatrendien pohjalta koko hallinnonalaa koskevat linjaukset: Uusiutuvan energian käytön lisääminen Nopeutetaan työllistymistä työnantajien tarpeisiin Parannetaan tuottavuutta erityisesti julkisissa palveluissa ja parannetaan työelämän laatua Edistetään kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa Kaikilla näillä toimenpiteillä on ltava tasapainoista alueellista kehitystä. VTT toteuttaa osana TEM konsernia konsernitason linjauksia sekä vastaa osaltaan niiden toimeenpanosta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitelinjausten toimeenpanosta tullaan ministeriön ja VTT:n kesken käymään tarvittaessa tarkentavia keskusteluja. VTT:n toimintaa ja organisaatiota kehitetään VTT 2010 ohjelman mukaisesti. Hallituksen tuottavuusohjelmaa toteutetaan VTT:n toiminnan ja organisaation kehittämisen kautta. Tuottavuusohjelman osalta VTT noudattaa myös hallituksen vuoden 2008 lopulla tekemiä sektoritutkimuslaitoksia koskevia päätöksiä. Tuottavuuden kehittymistä seurataan muun muassa liikevaihto/henkilötyövuosi -mittarin avulla. 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus VTT tukee toiminnallaan kansallisen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan strategisia tavoitteita, innovaatiojärjestelmän uudistamista ja elinkeinoelämän teknologisen kilpailukyvyn parantamista. VTT:n pitkän tähtäimen vaikuttavuustavoitteet ovat: Suomalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden mahdollisuudet hyödyntää maailmanlaajuisia verkostoja ja kumppaneita vahvistuvat. Tutkimus tuottaa maailmanluokan tuloksia valituilla, Suomen elinkeinoelämälle tärkeillä painoalueilla ja parantaa yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa. Uutta liiketoimintaa syntyy. Hankkeillaan VTT tavoittelee lisäksi laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näitä ovat muun muassa energian ja luonnonvarojen kestävän käytön edellytysten paraneminen, hyvinvointipalveluiden teknologioiden kehittyminen, turvallisempi yhteiskunta ja terveellisempi ympäristö sekä parannettu yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohja. Edistääkseen edellä olevia vaikuttavuustavoitteita VTT pyrkii: suuntaamaan tutkimustoimintaansa ja samalla omaa osaamistaan Suomen elinkeinoelämän kannalta keskeisiin painoalueisiin, muuntamaan tutkimustuloksia hyödynnettäväksi ratkaisuiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi entistä nopeammin, osallistumaan uusien teknologiayritysten perustamiseen ja tehostamaan alueellista kilpailukykyä ja hyvinvointia kotimaassa yhdessä muiden innovaatioverkoston toimijoiden kanssa.

3 (6) 3. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2009 VTT:n tulostavoitteita ovat Taloudelliset tavoitteet: VTT:n toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja maksullisen toiminnan tulos on 2,1 milj. euroa. VTT:n vuotuinen kasvu on yleisen inflaation tasolla. Vuoden 2009 menoista katetaan 60-70 % ulkopuolisilla tuloilla. Liikevaihdon suhde henkilötyövuosiin kasvaa. Taloudellisia tavoitteita täsmennetään, mikäli yleinen taloudellinen tilanne muuttuu radikaalisti heikompaan suuntaan. Perusrahoitusta suunnataan ensisijaisesti uutta luovaan strategiseen kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen, jonka avulla luodaan asiakkaille mahdollisuuksia luoda uutta liiketoimintaa. VTT-tasoisten, synergioita hyödyntävien monitieteellisten ja moniteknologisten kokonaisuuksien toteutus korostuu. Perusrahoitusta käytetään myös keskeisten liiketoimintaalueiden teknologiaennakointiin sekä liiketoiminta- ja innovaatiotutkimukseen. Strategista tutkimusta kohdennetaan suunnitelmallisen hankevalinnan toimintamallilla eli portfolio-ohjauksella, jota koskevaa prosessikuvausta on täsmennetty VTT 2010 ohjelman mukaisesti. Yhteisrahoitteista toimintaa ohjataan VTT:n teknologialinjauksen mukaan siihen liittyvän VTT:n perusrahoituksen päätöksenteon yhteydessä. TEM:n linjauksen (TL 1) mukaisesti VTT:n tutkimusaloista voimakkaimmin volyymia lisätään uusiutuviin energialähteisiin perustuvan teknologian tutkimus- ja kehitystyössä markkinoiden kysyntää vastaavasti. Tälle alueelle kohdistetaan myös lisää investointeja, perusrahoitteista tutkimusta ja lisätään henkilöresursseja. Uusiutuvan energian seurantaindikaattoreina käytetään VTT:n tutkimusvolyymin kasvua sekä investointien ja perusrahoituksen käytön lisäystä ko. tutkimusalueella. Kotimainen yhteistyö: VTT tukee uudistumiskykyisten sisällöllisten ja alueellisten osaamisen keskittymien vahvistamista osallistumalla kansallisiin huippuosaamisen keskittymiin (SHOK) sekä osaamiskeskusohjelman (OSKE 2007 2013) klusteriohjelmien toteutukseen. Kansainvälinen yhteistyö: VTT osallistuu kansainvälisiin tutkimuskonsortio-ohjelmiin strategiasta johdetuilla panostusalueilla. Lisäksi VTT osallistuu aktiivisesti EU:n teknologiayhteisöihin kaikilla tutkimuksen painoalueilla sekä vaikuttaa eurooppalaisten tutkimus- ja innovaatiorakenteiden kehittämiseen, erityisesti energia- ja ympäristötutkimuksen alalla. 4. Toiminnan kehittäminen ja laadunhallinta VTT:n toimintaa kehitetään VTT 2010 ohjelman toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Toimenpiteet kohdistuvat VTT:n johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteen toimivuuden parantamiseen, tulostietoisuuden lisäämiseen sekä tutkimuksen kilpailukyvyn ja laadun parantamiseen. Asiantuntijapalveluiden yhtiöittämistä ja spin-off yritysten siirtoa perustettavan holding-yhtiön hallinnoitavaksi valmistellaan toteuttamiskelpoiseksi vuoden 2009 aikana. Lisäksi kehitetään tietojärjestelmää uutta talousohjausmallia ja organisaatiorakennetta vastaavaksi ja tukevaksi. VTT:n kannattavuutta ja tehokkuutta nostetaan panostamalla prosessien ja rakenteiden toimivuuteen ja tehokkuuteen, osaamisen suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen sekä hinnoittelumallien uudistamiseen. Myös sisäistä ja ulkoista verkottumista tehostetaan. VTT toimintaa seurataan yhtenäisen sertifioidun toimintajärjestelmän avulla. Asiakkuuksien kehittymistä seurataan sekä laadullisesti että laskutuksen kasvattamisen kautta. Asiakastyytyväisyyttä kar-

4 (6) toitetaan vuosittain toteutettavalla asiakas- ja vaikuttavuusarvioinnilla. Sen lisäksi hyödynnetään projektikohtaisesti kerättyä palautetta. 5. Resurssit Valtion talouden kehyksissä on sitouduttu noin 5 %:n VTT:n perusrahoituksen kasvuun vuoteen 2011 asti. Esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi valtion vuoden 2009 talousarvioehdotuksessa esitetään VTT:n toimintamenoihin 85 369 000 euron määrärahaa. Mikäli tähän tulee merkittäviä muutoksia, käydään tulostavoitteita koskevat tarkentavat neuvottelut valtion vuoden 2009 talousarvioehdotuksen hyväksymisen jälkeen. Tarkentavia neuvotteluja voidaan myös käydä, mikäli talouskriisin vaikutuksesta VTT:n ulkoinen kysyntä merkittävästi heikkenee. Vuoden 2009 talousarvioesityksen mukaan toimintamenoihin varatusta määrärahasta saa käyttää enintään 1,5 milj. euroa kehitysyhtiöiden, teknologian hyödyntämiseen tähtäävien osakeyhtiöiden tai muiden rajoitetun vastuun yhteisöjen sekä toimintojen ulkoistamisissa vastaanottavan yrityksen osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. 6. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen VTT:n osaamista kohdennetaan ja kehitetään strategiassa määritettyjen osaamisalojen sekä tunnistettujen tarpeiden ja kasvumahdollisuuksien mukaisesti. Teknologisen osaamisen rinnalla kehitetään erityisesti palvelu- ja liiketoimintaosaamista. Näihin ohjataan perusrahoitusta, investointeja ja muita kehityspanoksia. Suurinta osaa osaamisesta kehitetään nykyisten vahvuuksien perusteella. VTT:n ulkopuolelle siirretään tekemistä, jonka ylläpito ja kehittäminen VTT:llä ei ole perusteltua tai tarkoituksenmukaista. Sisäisen tehtäväkierron kehittäminen on otettu yhdeksi niin strategian kuin toimintasuunnitelmankin painoalueeksi. Sen tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus kehittää ja laajentaa omaa osaamistaan strategisesti tärkeille painoaloille. Kehityskeskusteluissa käydään läpi mm. henkilön omat työkiertotoiveet. Esimiesten tehtävänä on aktivoida henkilöstöään hakemaan sisäisesti avoimia työpaikkoja, jotka julkaistaan VTT:n intranetissä. Henkilöstön työtyytyväisyyden ja -hyvinvoinnin parantamiseksi kehitetään mm. huippusuoritusten ja tuloksellisen toiminnan palkitsemiskeinoja. 7. Raportointi VTT raportoi tulostavoitteiden toteutumisesta ajalta 1.1. 31.8.2009 työ- ja elinkeinoministeriölle 30. syyskuuta 2009 mennessä. Koko vuoden 2009 tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan 15.3.2010 mennessä. VTT raportoi taloutensa kehityksestä säännöllisesti kuukausittain ministeriölle.

5 (6) Helsingissä 18.11.2008 Työ- ja elinkeinoministeriön puolesta Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen puolesta Erkki Virtanen kansliapäällikkö Pekka Ketonen hallituksen puheenjohtaja Sakari Immonen teollisuusneuvos Erkki Leppävuori pääjohtaja LIITTEET 1. Tulostavoitteita koskevat tunnusluvut 2. Innovaatiopolitiikan peruslinjaukset

6 (6) Liite 1. VTT:n vuoden 2009 tulostavoitteisiin liittyviä tunnuslukuja: VTT:n toimintaa kuvaavia tunnuslukuja 2007 toteutuma 2008 2009 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tuotannollisesti tai kaupallisesti hyödynnetyt hanketulokset, % - 70 65-70 Yksityisen sektorin koti- ja ulkomaisten suurten asiakkaiden määrä (laskutus yli 200 000 euroa), kpl 61 69 67 Syntyneet spin-off -yritykset, kpl 7 5 6 Toiminnallinen tehokkuus Maksullinen toiminta (% liikevaihdosta) 35 35 36 Maksullisen toiminnan ylijäämä (1 000 euroa) 3 400 2 000 2 100 Tuotot yksityiseltä sektorilta (1 000 euroa) 80 145 84 500 90 000 Tuottavuus (Liikevaihto (1 000 euroa/htv) 92 97 103 Tuotokset ja laadunhallinta Kansainväliset tieteelliset julkaisut, kpl 1 162 950 1 200 Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset, kpl 183 180 270 Patenttisalkun uudistumis-% 27 30 30 Asiakastyytyväisyys (1 5) 4,3 4,3 4,3 11 2007 toteutuma 2008 2009 Henkilötyövuosien kehitys 2 530 2 486 2 485 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolot/htv 6,6 < 6,5 < 6,2 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset, kpl 2 225 < 2 225 < 2 000 hyvinvointi-indeksi (1 5) 3,2 3,3 3,6 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 2,7 3,0 3,3 pätevyysinvestoinnit, euroa/htv 583 720 800 tutkijoiden osuus henkilöstöstä, % 61 61 60 kansainvälinen tutkijainvaihto, henkilömäärä 166 170 190 kv. tutkijavaihto, VTTläiset ulkomailla 111 110 120 kansainvälinen henkilöstö VTT:llä - - 6 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 5,4 5,5 5,5 työhakemukset/avoin työpaikka 20 20 20 ulkoinen työnantajakuva (Universum) 2. sija 2. sija 1. sija sisäinen työnantajakuva (1 5) 2,8 3,5 3,5 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) johtamiskulttuuri-indeksi (1 5) 2,6 3,0 3,0 esimiesindeksi (1 5) - 3,8 3,8