HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS Perheterapian psykoterapeuttikoulutus 65op, 2013-2016 Psykologia Käyttäytymistieteiden laitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Psykiatria Kliininen laitos Lääketieteellinen tiedekunta
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT Koulutuksen järjestävät Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan psykologian oppiaine ja lääketieteellisen tiedekunnan psykiatrian osasto. Aiemmin ilmoitettu Suomen Mielenterveysseura ei enää vastaa koulutuksen järjestämisestä seurassa olleiden yt -neuvottelujen johdosta. TAUSTA Vuoden 2012 alusta astui voimaan asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (VNA 1120/2010) 2a, jonka mukaan psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtavan koulutuksen tulee olla yliopiston tai yliopiston yhdessä ulkopuolisen asiantuntijaorganisaation kanssa järjestämää. Tämä koulutus on asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä (VNA 1120/2010) 2a mukaista psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtavaa koulutusta, joka on arvioitu ja jonka toteutumista seurataan Helsingin yliopistossa. Suoritettuaan koulutuksen hyväksytysti opiskelija saa Sosiaali- ja terveydenalan lupa- ja valvontaviranomaiselta Valviralta psykoterapeutin ammattinimikkeen. Opiskelijat otetaan Helsingin yliopiston (täydennyskoulutus)opiskelijoiksi ja he suorittavat Helsingin yliopiston vastaamasta opetuksesta muodostuvan koulutuksen. PERHEPSYKOTERAPIA JA KOULUTUKSEN TAVOITE Perhepsykoterapeutin ammatillinen pyrkimys on tutkia ja ymmärtää niitä perheen vuorovaikutuksessa ilmeneviä tekijöitä, jotka vaikuttavat perheenjäsenten hyvinvointiin ja häiriöiden syntyyn. Perheterapialla pyritään korjaamaan ja ennaltaehkäisemään niitä perheenjäsenten vuorovaikutuksen kuvioita, jotka synnyttävät tai ylläpitävät mielenterveyden häiriöitä tai ehkäisevät yksilön myönteistä kasvua. Koulutusohjelma pohjautuu integratiiviseen teorianmuodostukseen pääasiassa systeemisen mutta myös strukturaalisen ja strategisen sekä psykodynaamisen, narratiivisen ja ratkaisukeskeisen perheterapian viitekehyksestä. Näiden viitekehysten kautta koulutusohjelma käsitteellistää perheenjäsenten ongelmia niiden vuorovaikutuksellisten kuvioiden kautta, jotka ylläpitävät perheenjäsenen oireita. Menetelmänä perheterapia pyrkii näiden maladaptiivisten vuorovaikutuskuvioiden rakentavaan kehittämiseen. Koulutus sisältää välineitä tunnekeskeisen (emotion focused therapy) pariterapian hallitsemiseksi. Koulutuksen keskeinen tavoite on perheterapeuttisen hoitomenetelmän syvällinen oppiminen, jossa psykoterapeutti keskittyy yhden tai useamman perheenjäsenen hoitoon perheen vuorovaikutussuhteiden näkökulmasta. Koulutusohjelman käsittelee näitä sisältöjä ajankohtaisen tieteellisen tiedon valossa tukien opiskelijan kykyä käsitellä ja arvioida perheterapiasta tehtävää psykoterapian vaikuttavuus-, prosessi-, tuloksellisuus-, ja tapaustutkimusta. Suoritettuaan koulutusohjelman opiskelijalla on valmiudet perhepsykoterapeutin työhön yksityisen tai julkisen sekä kolmannen sektorin palveluksessa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja perheneuvonnassa. sekä korjaavassa että ennaltaehkäisevässä työssä. VALINTAPERUSTEET Hakukelpoisuuden kriteerit on esitetty Helsingin yliopiston psykoterapeuttikoulutuksen hakuoppaassa. Kriteerit noudattavat asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä (VNA 1120/2010) 2 a asettamia ehtoja hakijan taustakoulutuksesta sekä työkokemuksesta. Lisäksi hakija osallistuu asetuksen edellyttämään soveltuvuuden arviointiin. Arvioinnin valintaperusteet ilmenevät hakuoppaasta.
KOULUTTAJAT Kouluttajina toimivat vaativan erityistason perheterapeutit: Kaisa Schoderus (vastuukouluttaja), Tapio Ikonen, Sisko Karinen, Ann-Mari Hintikka, Sirpa Kaakinen, Minna Leivo ja Tuula Hynninen. Asiantuntijakouluttajina Leena Ehrling (VTT, projektipäällikkö, psykoterapeutti YET sekä Peter Rober (PhD, perheterapeutti, Belgia) ja Anna Luise Kirkengen (PhD, yleislääketieteen professori, Norja). Lisäksi koulutusohjelman kouluttajat täydentyvät ennen koulutuksen alkamista. Koulutusohjelman vastuuhenkilönä Helsingin yliopistossa toimii professori Eeva Aronen psykiatrian koulutuksesta. Helsingin yliopiston psykiatrian ja psykologian professorit ja yliopistonlehtorit vastaavat yliopiston kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille yhteisestä opetuksesta. KOULUTUSMAKSUT Koulutusohjelman järjestämisessä tapahtuneiden muutosten takia lopullisten opiskelijoiden lukukausimaksujen suuruuden ilmoittaminen pitkittyi. Koulutusmaksu määräytyy koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden lukumäärän mukaan. Koulutusmaksu on 12.999 euroa/ suurin ryhmäkoko ja 14.994 euroa/ pienin ryhmäkoko (alv 0%), hinta vahvistetaan opiskelijavalinnan tuloksen selvittyä. Hinta sisältää teoriaopetuksen lisäksi koulutusohjelmaan kuuluvan koulutuspsykoterapian ja työnohjauksen. Koulutusmaksu jakautuu seitsemälle lukukaudelle maksettavaksi. Koulutus-ohjelmaan kuuluvat ulkomaiset asiantuntijaseminaarikustannukset sisältyvät edellä mainittuun hintaan. Lisäksi koulutusohjelman soveltuvuusarviointihaastattelu ei kuulu koulutusohjelman hintaan. Soveltuvuudenarviointi maksaa 175 euroa ja se tulee maksaa ennen haastattelua. Samalla, kun hakijoille lähetetään tieto hakukelpoisuuden hyväksymisestä heille lähetetään arvioinnin maksuohjeet. Koulutuksen kustannuksista vastaavat koulutettava ja/ tai hänen työnantajansa. Koulutusta suunnittelevan suositellaan neuvottelevan hänen työnantajansa kanssa koulutuskustannuksiin osallistumisesta. Koulutukseen otetaan 16-18 opiskelijaa ja se aloitetaan vain, mikäli ryhmän minimikoko täyttyy. KOULUTUKSEN ALKAMINEN JA OPETUSTILAT Koulutus alkaa elokuussa 2013 ja kestää 3,5 vuotta (7 lukukautta). Koulutus järjestetään Helsingin yliopiston tiloissa Helsingin keskustassa. KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ Koulutus on laajuudeltaan 65 op ja kestää 3,5 vuotta. Lähiopetus toteutetaan pääosin syysja kevätlukukausien aikana kerran kuussa olevina kahden päivän seminaareina. Koulutuksen alkaessa opiskelijat saavat koko koulutusohjelman. Koulutusohjelma koostuu seuraavista kolmesta opintojaksosta: 1) Teoria- ja menetelmäopinnot: a) Teoria- ja kliinisiä seminaareja: 12 op, lähiopetuspäiviä koulutusohjelmakohtaisesti on 67 kpl. Teoriaseminaarit ovat 8 tunnin mittaisia ja toteutuvat 2 päivän mittaisina peräkkäin. Lähiopetuspäivät sisältävät 26 ryhmätyönohjaus- ja koulutuspsykoterapiapäivää. Koulutusohjelmakohtaisten lähiopetuspäivien lisäksi opetus sisältää 5pv kaikille yliopiston psykoterapeuttikoulutettaville yhteistä lähiopetusta. b) Muuta omatoimista teoria- ja menetelmäopiskelua, kuten
kirjallisuuteen perehtymistä ja välitehtäviä: 22 op c) Opinnäytetyö: 10 op d) Yliopiston kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille yhteiset opinnot: 5 op 2) Psykoterapeuttisen potilastyön työnohjaus: Työnohjaustunnit toteutuvat kahdeksan opiskelijan ryhmissä, jokaista opiskelijaa kohden on 15 tuntia henkilökohtaisten asiakastapausten käsittelyä varten koko koulutuksen aikana, yhteensä 120 h sekä siihen valmistautuminen, 12 op, edellyttäen, että yksi perhepsykoterapiaprosessi on vähintään puolen vuoden kestoinen hoitoprosessi. Perhepsykoterapeuttista potilastyötä tulee olla koulutuksen aikana yhteensä vähintään 300 tuntia. Potilastyötä ei lasketa opintopisteisiin. 3) Koulutuspsykoterapia: Ryhmämuotoinen koulutuspsykoterapia 80 h sekä siihen valmistautuminen, 4 op Koulutus sisältää ryhmämuotoista teorian opiskelua, kliinisiä tapausseminaareja, ryhmämuotoista työnohjausta sekä ryhmämuotoista koulutuspsykoterapiaa. Teoriaosioon kuuluu lähiopetuksen lisäksi alan kirjallisuuteen perehtymistä itsenäisesti ja pienryhmissä, välitehtäviä ja muuta omatoimista, koulutusohjelmaan sisältyvää opiskelua. Koulutukseen kuuluu sen opintokokonaisuuksia integroiva opinnäytetyö, joka on esimerkiksi johonkin perhepsykoterapiasuuntauksen erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava kirjallinen työ. Lisäksi koulutusohjelmaan kuuluu asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä (VNA 1120/2010) edellyttämä osaamisen osoittaminen näytöllä. Koulutusohjelmassa käsitellään muun muassa seuraavia teemoja: Perheterapian keskeiset teoriat Psykoterapeuttinen suhde perheen kanssa Parisuhteen ulottuvuudet perhekeskeisessä työskentelyssä Perheenjäsenten psyykkinen sairastaminen ja hoito perheterapiassa Terveydenhuollon lait, asetukset ja etiikka Teoreettinen ja menetelmäkoulutus muodostavat prosessinomaisen yhtenäisen kokonaisuuden, jossa teorian ja menetelmien lisääntyvä hallinta ovat vuorovaikutuksessa opiskelijan henkilökohtaisten taitojen ja itsen tuntemisen kehittymisen kanssa. Koulutuksen alustava rakenne lukukausittain on esitetty alla. Teoriaseminaarien lisäksi lukukausittain järjestetään työohjauksen ja koulutuspsykoterapian lähiopetustapaamisia. 1. Lukukausi Opiskelija tutustuu perheterapian peruselementteihin, kuuntelemiseen ja kuulemiseen sekä perheterapian suuntauksiin ja kehitysvaiheisiin. Työnohjauksen aloitusvaiheessa harjaannutaan omien perheasiakkaiden kanssa työskentelyyn. Ensimmäisellä lukukaudella on myös ensimmäinen kansainvälinen seminaari perheterapiaprosessin aloitusvaiheeseen liittyvistä teemoista. Työohjaus ja koulutuspsykoterapia alkavat. Seminaari 1: Aloitusseminaari ja orientotuminen psykoterapeuttiopintoihin, yliopistoyhteistyö ja yliopisto toimintaympäristönä. Seminaari 2: Kuunteleminen ja kuuleminen; Perheterapian sukupuu ja katsaus perheterapian suuntauksiin Seminaari 3: Psykoterapiatutkimuksen seminaari Seminaari 4: Kansainvälinen asiantuntijaseminaari perheterapian aloittamisesta uuden perheen kanssa Kuinka juna saadaan takaisin raiteilleen" Seminaari 7: Kansainvälinen asiantuntijaseminaari perheterapiakeskustelun dialektiikasta: pohdintoja siitä mitä on sanottu, mitä ei ole vielä sanottu sekä epäröinnistä puhua
2. Lukukausi Opiskelija perehtyy perheterapian teorioihin ja käytäntöihin ja harjaannuttaa osaamistaan reflektiivisiin työtapoihin sekä teoriassa, että käytännössä. Opiskelija omaksuu tietoa psykoterapiatutkimuksesta ja tutkimuksen tekemisestä, joka tukee oman opinnäytetyön tekemistä. Opiskelija oppii haastattelutekniikoita ja harjaantuu niiden käytössä aiheeseen liittyvän seminaarin avulla. Työnohjaus ja koulutuspsykoterapia jatkuvat. Seminaari 8:Systeeminen perheterapia Seminaari 9: Reflektiivinen tiimi ja avoin dialogi Seminaari 10:Psykoterapiatutkimuksesta Seminaari 11: Psykodynaaminen perheterapia, yksilönäkökulma perheterapiassa Seminaari 12:Strukturaalinen ja strateginen perheterapia Seminaari 13:Haastattelun työkalut, erilaisia työkaluja haastatteluun 1 3. Lukukausi Opiskelija saa teoriatietoa traumoista ja traumojen merkityksestä perheen vuorovaikutusjärjestelmään ja harjaannuttaa taitojaan traumatisoituneiden perheiden hoidossa. Lukukauteen sisältyvä kansainvälinen seminaari käsittelee tutkimuspohjaista tietoa traumojen vaikutuksesta ihmisen terveyteen. Työnohjaus ja koulutuspsykoterapia jatkuvat. Seminaari 14: Traumanäkökulma perheterapiassa Seminaari 15: Kriisit ja trauman asteet yksilön ja perheen näkökulmasta Seminaari 16: Traumaattiset kriisit perheessä, Lähisuhdeväkivalta ja päihteet ja auttaminen perheterapiassa Seminaari 17: Kaksipäiväinen kansainvälinen asiantuntijaseminaari traumojen vaikutuksesta ihmisen terveyteen 4. Lukukausi Opiskelija perehtyy traumaattisiin kriiseihin ja niistä selviämiseen perheterapian keinoin. Opiskelija saa tietoa ratkaisukeskeisistä ja narratiivisista menetelmistä ja lähestymistavoista, sekä teoriaopetuksena, että käytännön harjoituksina. Jakson aikana opiskelija tutustuu myös parisuhdeterapiaa käsitteleviin teemoihin. Opiskelija soveltaa teoriaa käytäntöön työnohjauksessa. Työnohjaus ja koulutuspsykoterapia jatkuvat. Seminaari 18:Lähisuhdeväkivallan integroitu hoitomalli Seminaari 19: Traumaattisen kriisin vaiheet, auttaminen perheterapiassa ja vakauttaminen Seminaari 20: Narratiivinen ja ratkaisukeskeinen terapia Seminaari 21:Parisuhde ja seksuaalisuus Seminaari 22:Parisuhteen kriisit Seminaari 23:Uskottomuus ja avioero 5. Lukukausi Lukukaudella syvennytään pariterapian menetelmiin ja teoriaan tutkimuslähtöisesti, sekä pariterapian yhteistoimintamalliin arviointiprosessissa masennuksen hoidossa pariterapian avulla. Opiskelija soveltaa tietoaan harjoituksin. Opiskelija tutustuu lasten ja nuorten perheterapian erityiskysymyksiin soveltaen oppimaansa asiakastapausten muodossa. Lukukauden aikana opiskelija saa tietoa myös traumoihin ja psyykkiseen sairauteen liittyvistä tekijöistä, joita sovelletaan käytäntöön asiakastapausten muodossa. Työnohjaus ja koulutuspsykoterapia jatkuvat. Seminaarit 24-25: Tunnekeskeinen pariterapia EFT Seminaari 26: Masennus ja pariterapia hoitomuotona, yhteistoimintamallin arviointi Seminaari 27: Psykoosit ja traumat Seminaari 28: Lapset ja nuoret perheterapiassa Seminaari 29: Haastattelun työkalut, erilaisia työkaluja haastatteluun 2 6. Lukukausi
Opiskelija syventyy psykoedukatiivisen strukturoidun menetelmän käyttöönottoon perheterapiaprosessissa, jossa vanhemmalla on psyykkinen sairaus. Opiskelija saa teoriatietoa kiintymyssuhteesta ja sen häiriöistä, sekä traumaattisesta elämäntilanteesta selviämiseen lasten ja nuorten perheterapiaa käsittelevässä opetuskokonaisuudessa. Lisäksi lukukaudella syvennytään tutkimusperustaiseen tietoon monimuotoisen perheterapian menetelmästä ja yhdistelmähoitomallista, jota käytetään vaikeasti oireilevien nuorten ja heidän perheidensä hoidossa. Työnohjaus ja koulutuspsykoterapia jatkuvat. Seminaari 30: Lapset ja nuoret perheterapiassa 1. kun vanhempi sairastuu Seminaari 31: Lapset ja nuoret perheterapiassa 2. Seminaari 32: Lapset perheterapiassa Seminaari 33: Lapset ja nuoret perheterapiassa, kiintymyssuhde Seminaari t 34-35: Vaikeasti oireilevat nuoret ja perheterapia: monimuotoisen perheterapian (MDFT) näkökulma Seminaari 36: Haastattelun työkalut, erilaisia työkaluja haastatteluun 3 7. Lukukausi Seminaari 39: Psykoterapeuttina toimiminen, jaksaminen, kehollisuus, sijaistraumatisoituminen Seminaarit 40-41:Opinnäytetöiden esitys ja käsittely, opponointi KOULUTUKSEEN HAKEMINEN Koulutuksen hakuaika ja haun yhteydessä tarvittavat lomakkeet ja todistukset ilmenevät Helsingin yliopiston psykoterapeuttikoulutuksen hakuoppaasta. Hakulomake julkaistaan haun alkaessa helmikuussa 2013. Suomen Mielenterveysseuran vetäydyttyä koulutusohjelman järjestämisestä tarkentuvat koulutusohjelman tiedot myöhemmin. Tässä esitteessä on esitetty ohjelman alustava rakenne ja alustava arvio sen kustannuksista. TIEDUSTELUT Sanna Selinheimo, PsM Psykoterapeuttikoulutuksen koulutussuunnittelija psykoterapeuttikoulutus@helsinki.fi puh. +358-50 311 2583 Lukukausi on omaan ammatilliseen kasvuun liittyvä arvioinnin vaihe, jota työstetään työnohjauksessa tapahtuvan henkilökohtaisen opetussuunnitelman ja arviointimenetelmän avulla (HOPS). Tavoitteena terapeutiksi kasvaminen ja siihen liittyvät arvioinnit. Opiskelija soveltaa oppimiaan teoreettisia ja menetelmällisiä taitojaan käytäntöön, sekä omassa asiakastyössään, että opinnäytetyössään, jossa tavoitteena on laaja-alaisesti tarkastella ja yhdistää eri teorioita ja viitekehyksiä oppimaansa kokonaisuuteen. Koulutusprosessin päätösvaihe. Työnohjaus ja koulutuspsykoterapia päättyvät. Seminaari 37: Verkostonäkökulma perheterapiassa Seminaari 38: Terveydenhuollon juridiikka, lait ja asetukset sekä etiikka