HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS PSYKOANALYYTTINEN AIKUISTEN YKSILÖPSYKOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA 76 OP,

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS PSYKOANALYYTTINEN AIKUISTEN YKSILÖPSYKOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA 76 OP, Psykologia Medicum Lääketieteellinen tiedekunta Psykiatria Clinicum Lääketieteellinen tiedekunta

2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan psykiatrian osasto ja psykologian oppiaine sekä Therapeia-säätiön Koulutuskeskus. TAUSTA Tämä koulutus on asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä (VNA 1120/ 2010) 2a mukaista psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtavaa koulutusta, joka on arvioitu ja jonka toteutumista seurataan Helsingin yliopistossa. Suoritettuaan koulutuksen hyväksytysti opiskelija saa Sosiaali- ja terveydenalan lupa- ja valvontaviranomaiselta Valviralta psykoterapeutin ammattinimikkeen. Opiskelijat otetaan Helsingin yliopiston (täydennyskoulutus) opiskelijoiksi ja he suorittavat Helsingin yliopiston opetuksesta ja asiantuntijaorganisaation opetuksesta muodostuvan koulutuksen. PSYKOANALYYTTINEN AIKUISTEN YKSILÖPSYKOTERAPIA JA KOULUTUKSEN TAVOITE Koulutusohjelma pohjautuu psykoanalyyttiseen ihmiskäsitykseen ja persoonallisuusteorioihin, joissa keskeistä on yksilön mielen tiedostamattomien elementtien olemassaolo ja mielen sisäinen dynaaminen kokonaisuus. Niiden luonteeseen vaikuttavat erilaiset vuorovaikutussuhteissa syntyneet häiriöt, traumat ja puutteet, jotka eri tavoin toistuvat myöhemmin elämässä aiheuttaen psyykkisiä ongelmia ja oireita. Niitä hoidetaan psykoterapeuttisessa vuorovaikutussuhteessa, jossa pyritään välttämään manipulatiivisia keinoja. Psykoterapiassa pyritään tutkimaan, ymmärtämään ja korjaamaan häiriöiden seurauksia sekä käynnistämään pysähtynyttä psyykkistä kasvua. Hoitoprosessia voi näin luonnehtia yksilön kasvu- ja kehitysprosessiksi. Koulutuksen keskeinen tavoite on psykoterapiamenetelmän syvällinen oppiminen, joka pohjautuu psykoanalyyttisen teorianmuodostuksen jatkumoon Freudista postkleinilaisiin ja interpersoonallisiin suun-tauksiin ja menetelmän vaikuttavuudesta saatuun näyttöön mielenterveydenhäiriöiden hoidossa. Koulutusohjelma antaa valmiudet hoitaa psykoottis-, rajatilatasoisia, sekä neuroottisesta problematiikasta kärsiviä potilaita. Psykoterapeutti kohtaa potilaat vaihespesifisesti sillä psyykkisellä tasolla, jolla potilas kulloinkin itseään ilmaisee. Tämä merkitsee, että psykoterapeutti interventiossaan (tavassaan olla potilaan kanssa) adekvaatisti huomioi potilaan kulloisiakin psyykkisiä kehitystarpeita. Koulutusohjelma käsittelee näitä alueita ajankohtaisen tie-teellisen tiedon valossa tukien opiskelijan kykyä käsitellä ja arvioida psykoanalyyttisestä viitekehyksestä tehtävää psykoterapiatutkimusta. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia aikuisten yksilöpsykoterapeuttina, perustaen hoitonsa psykoanalyyttisen psykoterapian teoreettisiin suuntauksiin. Koulutusohjelman suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet toteuttaa pitkäjänteistä, psykoanalyyttistä yksilöterapiaa mutta myös tiedolliset perusvalmiudet aikarajallisen yksilöpsykoterapian toteuttamiseen esimerkiksi psykiatrisen erikoissairaanhoidon puitteissa. VALINTAPERUSTEET Hakukelpoisuuden kriteerit esitetään Helsingin yliopiston psykoterapeuttikoulutuksen hakuoppaassa. Kriteerit noudattavat asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä (VNA 1120/2010) 2a asettamia ehtoja hakijan taustakoulutuksesta sekä työkokemuksesta. Lisäksi hakija osallistuu asetuksen edellyttämään soveltuvuuden arviointiin. Arvioinnin valintaperusteet ilmenevät hakuoppaasta. 1

3 KOULUTTAJAT Kouluttajina toimivat vaativan erityistason psykoterapeutit joilla on kouluttajapätevyys psykoanalyyttisen psykoterapian viitekehyksestä: Martti Ajo (vastuukouluttaja) ja Antti Pitkänen sekä Davidkin. Kaj J., Hägg, Vuokko; Ihanus, Juhani; Kemppainen, Sirpa; Klemelä, Esko; Lehtovuori, Pirjo; Leijala- Marttila, Mervi; Lindfors, Olavi; Lintu, Ritva; Muurinen, Pertti; Pakarinen, Arja; Saraneva, Kristina; Säävälä Hannu ja Tuhkasaari Pirjo Lisäksi koulutusohjelman vastuuhenkilönä toimii dosentti Olavi Lindfors, joka osallistuu ohjelman ohjausryhmän toimintaan ja koulutuksen seuraamiseen. Helsingin yliopiston psykiatrian ja psykologian professorit ja yliopistonlehtorit vastaavat yliopiston kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille yhteisestä opetuksesta. KOULUTUSMAKSUT Koulutuksen teoriaopintojen koulutusmaksu määräytyy siihen osallistuvien opiskelijoiden lukumäärän mukaan. Maksu on ,-/ minimiryhmäkoko ja ,- /maksimiryhmäkoko (+alv 0%*) elokuussa 2017 alkavassa koulutusohjelmassa. Koulutusmaksut vahvistetaan opiskelijavalinnan tuloksen selvittyä ja ne jakautuvat kahdeksalle lukukaudelle maksettavaksi. *) mikäli verosäädöksissä tai niiden tulkinnassa tapahtuu muutoksia koulutuksen toteutusaikana, hintaan lisätään arvonlisävero. Koulutusohjelmaan kuuluu opiskelijan oma koulutuspsykoterapia sekä työnohjattu psykoterapeuttinen potilastyö. Niiden kustannukset eivät sisälly yllämainittuun hintaan vaan opiskelija suorittaa ne koulutuspsykoterapeutille ja koulutustyönohjaajalle. Lisäksi koulutusohjelman soveltuvuusarviointi maksaa 220 euroa/2 haastattelua, joka ei kuulu koulutusohjelman hintaan. Haastattelut maksetaan niiden yhteydessä. Koulutuksen kustannuksista vastaavat koulutettava tai hänen työnantajansa. Koulutusta suunnittelevan suositellaan neuvottelevan hänen työnantajansa kanssa koulutuskustannuksiin osallistumisesta. Koulutukseen otetaan 9-14 opiskelijaa ja se aloitetaan vain, mikäli ryhmän minimikoko täyttyy. KOULUTUKSEN ALKAMINEN JA OPETUSTILAT Koulutus alkaa elokuussa Koulutuksen teoria- ja menetelmäosuus pidetään Therapeia-säätiön koulutustiloissa, Topeliuksenkatu 15 A 1, Helsinki. Yhteinen opetus järjestetään Helsingin yliopiston tiloissa. KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ Koulutus on laajuudeltaan 76 op ja lähiopetus kestää ensimmäiset 3,5 vuotta. Lähiopetus toteutetaan pääosin syys- ja kevätlukukausien aikana noin joka toinen viikko olevina seminaareina sekä kahtena viikonloppuseminaarina. Koulutuksen alkaessa opiskelijat saavat koko koulutusohjelman. Koulutusohjelma koostuu seuraavista kolmesta opintojaksosta: 1) Teoria- ja menetelmäopinnot: a) Teoria- ja kliinisiä seminaareja sekä muuta omatoimista teoriaja menetelmäopiskelua 36,5op: lähiopetuspäiviä (yht. 315h) koulutusohjelma-kohtaisesti on 65 kpl, jonka lisäksi 5pv kaikille yliopiston psykoterapeuttikoulutettaville yhteistä lähiopetusta. Koulutukseen kuuluu lisäksi osallistuminen kahteen kansalliseen tai kansainväliseen psykoterapian alan seminaariin tai kongressiin yhteensä 16 t. b) Opinnäytetyö: 10 op c) Yliopiston kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille yhteiset opinnot:5 op 1

4 2) Psykoterapeuttisen potilastyön työnohjaus: Koulutukseen kuuluu kahden aikuispotilaan psykoterapia ja näihin hoitoihin saatu työnohjaus kahdella eri työnohjaajalla. Potilaiden hoitofrekvenssi on kaksi (2) kertaa viikossa. Yhden potilaan hoidon ja hoidon työnohjauksen tulee kestää vähintään kaksi (2 ) vuotta ja toisen potilaan hoidon ja hoidon työnohjauksen vähintään yksi (1) vuotta. Työnohjauksen frekvenssi on ensimmäisen vuoden aikana kerran viikossa ja sen jälkeen vähintään joka toinen viikko kumpaakin hoitoa kohden. Työnohjausta 120 h sekä siihen valmistautuminen, 12 op ensisijaisesti Therapeia-säätiön kouluttamalla, vaativan erityistason psykoterapeutilla/ psykoanalyytikolla. Psykoterapeuttista potilastyötä tulee olla koulutuksen aikana yhteensä vähintään 300 tuntia. Potilastyötä ei lasketa opintopisteisiin. 3) Koulutuspsykoterapia: vähintään 250 tuntia, tiheydeltään vähintään 2 x vko 12,5 op, psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapia tai psykoanalyysi, ensisijaisesti suositellaan Therapeia-säätiön kouluttamalla, vaativan erityistason psykoterapeutilla/ psykoanalyytikolla. Koulutus sisältää ryhmämuotoista teorian opiskelua ja potilastapauksiin perustuvia kliinisiä seminaareja, koulutushoitojen työnohjausta sekä koulutettavan yksilöpsykoterapian. Teoriaosioon kuuluu lähiopetuksen lisäksi alan kirjallisuuteen perehtymistä, välitehtäviä ja muuta omatoimista, koulutusohjelmaan sisältyvää opiskelua. Koulutukseen kuuluu kaikkia sen opintokokonaisuuksia integroiva opinnäytetyö, joka on esimerkiksi johonkin ko. psykoterapia-suuntauksen erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava kirjallinen tuotos. Lisäksi koulutusohjelmaan kuuluu asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä (VNA 1120/2010) edellyttämä osaamisen osoittaminen näytöllä. Koulutusohjelmassa käsitellään muun muassa seuraavia teemoja: Psykoanalyyttinen teoria, ihmiskäsitys ja psykoterapian peruskäsitteet Yksilön psyykkisen kasvun vaiheet ja niiden merkitys mielenterveyden häiriöiden kehittymiselle ja psykoterapiaprosessille Psykodynaaminen diagnosointi, mielen ja ruumiin yhteys Neuroottisten-, psykoottisten- ja persoonallisuushäiriöiden sekä ruumiillisen sairastamisen tausta ja psykoterapeuttinen hoito Psykoterapiaa koskevat lait ja asetukset Psykoterapeutin ammatillisuus ja identiteetti Psykoanalyyttinen psykoterapia aikarajallisessa viitekehyksessä Teoreettinen ja menetelmäkoulutus muodostavat prosessinomaisen yhtenäisen kokonaisuuden, jossa teorian ja menetelmien lisääntyvä hallinta ovat vuorovaikutuksessa opiskelijan henkilökohtaisten taitojen ja itsen tuntemisen kehittymisen kanssa. Koulutuksen sisällöt lukukausittain: Psykoterapeuttikoulutus ja siihen sisältyvät kliiniset seminaarit kestävät 3,5 vuotta. Koulutukseen kuuluvan henkilökohtaisen psykoterapian pituuden johdosta arvioitu valmistuminen on 3,5-4 vuoden aikana. 1. LUKUKAUSI: OPINTOJAKSO 1: Koulutukseen orientointi ja työkokemusseminaari 2,0 op Osaamistavoitteet: Psykoanalyyttinen psykoterapeuttikoulutus on prosessinomainen kokonaisuus, mikä muodostuu teoriaseminaareista, kliinisistä menetelmäseminaareista, koulutushoitojen työnohjauksesta, tieteellisestä koulutusosiosta ja opiskelijan koulutuspsykoterapiasta. Keskeisenä menetelmänä oppimisessa on koulutusryhmän prosessi. Orientoivan seminaarin tavoitteena on koulutuksen aloittaminen antamalla opiskelijoille tietoa koulutusohjelman rakenteista, sisällöstä, oppimismenetelmistä, kriteereistä ja tieteellisestä koulutusosiosta. Työkokemusseminaarin tavoitteena on opiskelijoiden 2

5 työkokemusten jakamisen avulla edistää ryhmän jäsenten tutustumista toisiinsa, toisten odotuksiin ja tavoitteisiin, auttaa ryhmän ryhmäytymistä ja kehittää oppimisympäristöä. Tavoitteena on luoda reflektiivinen ryhmäprosessi, joka mahdollistaa yksittäisten ryhmän jäsenten elämän- ja työkokemuksen hyödyntämisen oppimistavoitteiden saavuttamisessa. OPINTOJAKSO 2: Psykoanalyyttisen psykoterapian teorianmuodostus, siihen liittyvä ihmiskäsitys ja psykoterapian peruskäsitteet 3,0 op Osaamistavoitteet: Opintojaksolla käsitellään psykoanalyyttisen tiedon luonnetta, psykoanalyysiä tieteenalana ja sen taustalla olevaa ihmiskäsitystä ja tutustutaan Therapeiasäätiön oppihistorialliseen taustaan. Tavoitteena on metapsykologisten lähtökohtien tavoittaminen, kokonaiskuvan saaminen persoonallisuusteorioista, erityisesti Freudin, Kleinin, Winnicotin ja Bionin sekä suomalaisista tutustuminen M.Siiralan erityiseen antiin psykoanalyysille. Lisäksi perehdytään minän puolustusmekanismeihin (defensseihin) sekä psykoterapeutin interventiomuotoihin ja niiden tavoitteisiin. OPINTOJAKSO 3: Psykoterapeuttisen suhteen luominen 1,5 OP Osaamistavoitteet: Perehtyminen potilaan alkuhaastatteluun, psykodiagnostisoinnin merkitykseen ja sen menetelmään. Ymmärtää psykoanalyyttisen asenteen ja asetelman luomisen peruskysymyksiä ja tutustua psykoanalyyttisiin käsitteisiin sisällyttämisfunktio ja reviere. Tutkia potilassuhdetta psykoterapian lopettamiseen liittyvillä kriteereillä. 2. LUKUKAUSI: OPINTOJAKSO 4: Ihmisen kasvu ja kehitys psykoanalyyttisen teorian mukaan 3,0 OP Osaamistavoitteet: Perehtyminen psykoanalyyttisen psykoterapian menetelmän perustana olevaan psykoanalyyttiseen yksilön kehitysteoriaan. Koulutusjakson aikana opiskelijat omaksuvat tiedon ja ymmärryksen ihmisen persoonallisuuden kasvusta ja kehityksestä; alkaen raskausajasta, varhaisesta vuorovaikutuksesta sikiön ja äidin mielentilan välillä, vanhemmuuden/äidin ja isän mielentilojen välillä, jatkuen vauva-ajasta pikkulapsi-ikään; varhaisen vuorovaikutuksen merkitykseen sisäistysten kehittymisessä, objekti- ja kiintymyssuhteiden muodostumisessa sekä mielen ja ajattelukyvyn kehityksessä; oidipaalisuuden merkityksestä tytön ja pojan kehityksessä, latenssi- ja nuoruusiän kehityksellisistä tehtävistä; aikuisuuden ja ikääntymisen mahdollisuuksista sekä rajallisuudesta, vanhuuden ja kuoleman kysymyksistä. Painotuksena on objektisuhteiden rakentuminen ja toteutuminen inhimillisessä vuorovaikutuksessa, parisuhteen, perheen, ylisukupolvisuuden ja integraatioprosessin huomioon ottaen. Tavoitteena on ymmärtää ihmisen eri kasvun vaiheiden, erityisesti varhaisen vuorovaikutuksen merkitys, yksilön mielenterveydessä, psyykkisessä häiriössä, psykoterapiaprosessissa, transferenssissa ja vastatransferenssissa. OPINTOJAKSO 5: KEHITYKSEN HÄI- JA PSYKOTERAPIA: NEUROOSIT 2,5 OP Osaamistavoitteet: Tavoitteena on auttaa opiskelijoita ymmärtämään neuroottisten häiriöiden etiologiaa, psykodynamiikkaa ja erotusdiagnostiikkaa sekä perehdyttää heitä eri neuroottisiin syndroomiin ja niiden hoitoon. Seminaareissa paneudutaan neuroottisen problematiikan tärkeimpiin ilmiöihin ja käsitteisiin sekä tutustutaan neuroottisiin defensseihin ja niiden mnotiiveihin. Pohditaan varhaisen patologian (struktuuripatologian) osuutta neuroottisessa problematiikassa sekä sen merkitystä hoitomenetelmän kannalta. Perehdytään neuroottisiin syndroomiin, kuten esimerkiksi pakkoneuroottisiin häiriöihin, fobioihin ja hysteriaan. Kliinisissä seminaareissa käsitellään yhdessä opiskelijoiden ja/tai kouluttajan tuomia tapausesimerkkejä ja vinjettejä sekä opetellaan diagno- 3

6 soimaan potilaiden neuroottistasoisia häiriöitä. 3. LUKUKAUSI: OPINTOJAKSO 6: KEHITYKSEN HÄI- JA PSYKOTERAPIA: RAJATILAHÄI- RIÖT 2,5 OP Osaamistavoitteet: Koulutusjakson aikana on tarkoitus tutkia rajatila-narsististen persoonallisuushäiriöiden tasodiagnostiikkaa, psykodynamiikkaa ja soveltaa objektisuhdeteorian käsitteitä ja viitekehystä kliiniseen käytäntöön. Tutustutaan Melanie Kleinin sekä postkleinilaiseen teorianmuodostukseen ja ajatteluun. Jakson aikana tutustutaan myös O. Ker nbergin, F. Yeomansin sekä Eve Caligorin kehittämään Transference Focused Psychodynamic Psychotherapy-menetelmään rajatila-narsistisesti häiriytyneiden potilaiden hoidossa. Kouluttaja pyrkii jatkuvasti soveltamaan teoria- ja menetelmäopintoja kliiniseen käytäntöön. OPINTOJAKSO 7: KEHITYKSEN HÄI- JA PSYKOTERAPIA: NARSISTISET HÄIRIÖT 2,5 OP Osaamistavoitteet: Koulutusjakson aikana on tarkoitus tutkia rajatila-narsististen persoonallisuushäiriöiden tasodiagnostiikkaa, psykodynamiikkaa ja soveltaa objektisuhdeteorian käsitteitä ja viitekehystä kliiniseen käytäntöön. Tutustutaan Melanie Kleinin sekä postkleinilaiseen teorianmuodostukseen ja ajatteluun. Jakson aikana tutustutaan myös O. Kernebergin, F. Yeomansin sekä Eve Caligorin kehittämään Transference Focused Psychodynamic Psychotherapy-menetelmään rajatila-narsistisesti häiriytyneiden potilaiden hoidossa. Kouluttaja pyrkii jatkuvasti soveltamaan teoria- ja menetelmäopintoja kliiniseen käytäntöön. 4. LUKUKAUSI: OPINTOJAKSO 8: KEHITYKSEN HÄI- JA PSYKOTERAPIA: PSYKOOSIT 2,5 OP Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija - ymmärtää psykoosiin altistavan persoonallisuusrakenteen kehityshistoriallisia tekijöitä - oppii erottamaan persoonallisuuden rakenteellisia eroja erilaisissa psykoottisissa tiloissa - ymmärtää psykoottisen potilaan psykoterapian erityispiirteitä - ymmärtää perheen merkityksen psykoottisen potilaan hoidossa OPINTOJAKSO 9: KEHITYKSEN HÄI- JA PSYKOTERAPIA: RUUMIILLINEN SAIRASTAMINEN 1,5 OP Osaamistavoitteet: Tavoitteena on valmistaa opiskelijoita kohtaamaan ruumiillisesti sairas ihminen biopsykososiaalisten vuorovaikutussuhteiden kokonaisuutena. Luetun kirjallisuuden ja kouluttajan alustusten pohjalta tutustutaan ruumiillisen sairastamisen psykoterapeuttiseen vastaanottoon eri ajanjaksoina, kulttuureissa ja teoreettisissa lähestymistavoissa. Ruumiillisesti sairastavan psykoanalyyttisessa psykoterapiassa esiintyviä transferenssi- ja vastatransferenssi-ilmiöitä tarkastellaan sekä kirjallisuudessa esitettyjen että kouluttajan tapausselostusten pohjalta. 5. LUKUKAUSI: OPINTOJAKSO 10: KEHITYKSEN HÄI JA PSYKOTERAPIA: SEKSUAALISEN KEHITYKSEN HÄIRIÖT 1,5 OP Osaamistavoitteet: Perehdyttää opiskelijat keskeisiin psykoanalyyttisiin käsityksiin sukupuolesta ja seksuaalisuudesta sekä sen kehityksestä ja häiriöistä. Tutkia omia käsityksiä sukupuolijaottelusta ja seksuaalisuudesta. Tutustuttaa seksuaalisten häiriöiden psykoterapiaan ja sen erityispiirteisiin. 4

7 OPINTOJAKSO 11: KEHITYKSEN HÄI JA PSYKOTERAPIA: SYÖMISHÄIRIÖT JA RIIPPUVUUDET 1,5 OP Osaamistavoitteet: Syömishäiriöiden (anoreksia, bulimia, ahmintahäiriö (bingeeating disorder), orthorexia nervosa) psykodynamiikka ja perhedynamiikka. Syömishäiriöisen sisäinen maailma ja sen objektit. Defenssimekanismit. Psykoanalyyttinen psykoterapia hoitomenetelmänä. Riippuvuusongelmista (erityisesti alkoholiriippuvuudesta) kärsivien psykodynamiikka ja psykoterapian erityispiirteet. OPINTOJAKSO 12: KEHITYKSEN HÄI JA PSYKOTERAPIA: DEPRESSIO JA ITSETUHO 1,5 OP Osaamistavoitteet: Opetusjakson tavoitteena on tunnistaa depressio ja ymmärtää depression psykodynamiikka. Jaksossa perehdytään depressiivisen potilaan psykodynaamiseen psykoterapiaan ja tutustutaan depression psykoterapian vaikuttavuustutkimuksiin. Kolmannen seminaarikerran tavoitteena on ymmärtää myös itsetuhon psykodynamiikkaa ja itsetuhoisen potilaan hoidon erityiskysymyksiä. OPINTOJAKSO 13: KEHITYKSEN HÄI JA PSYKOTERAPIA: PSYYKKINEN TRAUMA JA TRAUMATISOITUMINEN 1,0 OP Osaamistavoitteet: Jakson aikana pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin psykoanalyyttisen/ psykodynaamisen viitekehyksen mukaan: Mikä on psyykkinen trauma? Mitä ihmisen mielessä tapahtuu, kun hän traumatisoituu? Mistä tunnistaa Posttraumaattisen stressihäiriön? Miten traumapotilasta hoidetaan? Ovatko kaikki traumaattiset kokemukset luonteeltaan ja seurauksiltaan samanlaisia? Millä tavalla debriefing -menetelmä eroaa varsinaisesta trauman hoitomenetelmästä? Miten psykoanalyyttinen/psykodynaaminen käsitys traumasta ja sen hoidosta eroaa muista, esim. dissosiaatioon fokusoivista ja oirekeskeisistä menetelmistä? OPINTOJAKSO 14: Lait ja asetukset 0,5 OP Osaamistavoitteet: Tavoitteena on perehtyä psykoterapeuttina toimimisen kannalta keskeisiin terveydenhuollon lakeihin, asetuksiin ja muihin säädöksiin; ammatinharjoittamisen tai yritystoiminnan aloittamiseen liittyviin toimenpiteisiin; terveydenhuollon ammatinharjoittamisen erityiskysymyksiin 6. LUKUKAUSI: OPINTOJAKSO 15: Unien käyttö psykoterapiassa 1,0 OP Osaamistavoitteet: Unet ja itsetutkistelu. Psykoanalyyttiset vanhat ja uudet uniteoriat. Unien tutkimisen kliinisiä lähestymistapoja erilaisten psyykkisten häiriöiden hoidossa. OPINTOJAKSO 16: Työyhteisö- ja ryhmäpsykodynamiikka 1,0 OP Osaamistavoitteet: Jakson tavoitteena on tuoda ymmärrystä ja käsitteellistä jäsennystä yksilön ja ryhmän välisessä, ryhmän sisäisessä sekä ryhmien välisessä psykodynamiikassa esiintyviin ilmiöihin ja lainalaisuuksiin erilaisissa sosiaalisissa yhteisöissä ja työorganisaatioissa (esimerkkeinä koulutusryhmä ja koulutusorganisaatio). OPINTOJAKSO 17: Psykoterapeutin identiteetin kehitys 2,5 OP Osaamistavoitteet: Jakson tavoitteena on tutkia ja ymmärtää psykoanalyyttisen psykoterapeutin identiteettiä psykoanalyyttisen psykoterapian menetelmän, teorian ja näiden taustalla olevan tieteenfilosofisen ihmiskäsityksen lähtökohdista. Tutkia psykoterapeutiksi kasvamista niin sisäisenä, ulkoisena kuin yhteisöllisenä integraatioprosessina. Syventää ihmisestä ja henkilökohtaisesta elämästä oppimisen yhteyksiä psykoterapeutin identiteetin kehitykseen sekä ammatilliseen luovuuteen. Tavoitteena on tutkia psykoterapeutin suhdetta menetykseen ja luo- 5

8 pumiseen sekä näiden tuomaa haastetta psykoterapeutin identiteetille. Psykoterapeutin työssä jaksamisen, ammatillisten haasteiden sekä psykoterapeutin identiteetin kehittymisen näkökulmista, jatkuvan kouluttautumisen, oman hoidon ja työnohjauksen merkityksen tarkastelua. OPINTOJAKSO 18: Muut psykoterapiasuuntaukset 0,5 OP Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että koulutettava perehtyy Suomessa käytettyihin, tutkimusnäyttöön perustuviin psykoterapioihin, saa hyvän yleiskäsityksen niiden teoriataustasta, käytännöistä sekä vaikuttavuudesta. Opetusjakso edistää koulutettavien monipuolista psykoterapiakentän hallintaa ja yhteistyövalmiuksia muita terapiasuuntauksia edustavien kanssa. 7. LUKUKAUSI: OPINTOJAKSO 19: Psykoanalyyttinen fokusoitu lyhytterapia 2,0 OP Osaamistavoitteet: Jakson aikana opiskelijoita perehdytetään psykoanalyyttisen fokusoidun lyhytterapian ja supportiivisen psykoterapian menetelmiin sekä psykodynaamisten menetelmien käyttöön ja erityiskysymyksiin vieraasta kulttuurista tulevien hoidossa. Opiskelijoiden tulee jakson jälkeen: - ymmärtää mihin periaatteisiin psykodynaamiset aikarajoitteiset menetelmät perustuvat - osata arvioida potilaan ja häiriön soveltuvuus kyseisen menetelmän käyttöön - osata löytää ja määritellä hoidon fokus eri psyykkisissä häiriöissä - ymmärtää mihin psykoanalyyttinen supportiivinen menetelmä perustuu ja miten sen käyttö eroaa ekspressiivisestä psykoterapiasta. - osata tiedostaa ja hahmottaa omansa ja asiakkaiden kulttuurisidonnaisuus ja sen aiheuttamat implikaatiot menetelmälle. OPINTOJAKSO 20: Opinnäytetyöt ja tieteellisyys 1,5 OP Osaamistavoitteet: Perehtyminen psykoterapiatutkimuksen lähestymistapoihin: Kvantitatiivinen ja laadullinen tutkimus; Teorialähtöinen sisällönanalyysi; Kliininen tapaustutkimus. Tutkimuskysymyksen asettaminen ja työstäminen. Tutkiva asenne omaan työhön. Tutkimusprosessi. Tieteellinen kirjoittaminen. Lukukausilla 1., ja 7. käsitellään opinnäytteen kirjoittamista sekä psykoterapiatutkimuksen tekemistä. Opin-näytetöinä opiskelija kirjoittaa tieteellisen tutkielman ja kliinisen hoitoselostuksen. Edellä mainittujen opintojaksojen lisäksi koulutukseen sisältyy 8 tuntia koulutus-ryhmän dynamiikan tutkimista, 5 tuntia arviointi- ja palautekeskusteluja ja yksi henkilökohtainen kehityskeskustelu sekä 5 tunnin päätösseminaari. KOULUTUKSEEN HAKEMINEN Koulutuksen hakuaika ja haun yhteydessä tarvittavat lomakkeet ja todistukset ilmenevät Helsingin yliopiston psykoterapeutti-koulutuksen hakuoppaasta sivuilta osoitteesta: us/opiskelu/hakuajat.htm Sähköinen hakulomake julkaistaan haun alkaessa helmikuussa TIEDUSTELUT Tuula Rantala Psykoterapeuttikoulutuksen suunnittelija psykoterapeuttikoulutus@helsinki.fi puh