Kognitiivis-analyyttinen psykoterapiayhdistys ry. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT TAUSTA

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOGNITIIVIS-ANALYYTTINEN AIKUISTEN YKSILÖPSYKOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA 80 OP, Psykologia Käyttäytymistieteiden laitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Psykiatria Kliininen laitos Lääketieteellinen tiedekunta

2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan psykologian oppiaine ja lääketieteellisen tiedekunnan psykiatrian osasto yhdessä ja Kognitiivis-analyyttinen TAUSTA Vuoden 2012 alusta astui voimaan asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (VNA 1120/2010) 2a, jonka mukaan psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtavan koulutuksen tulee olla yliopiston tai yliopiston yhdessä ulkopuolisen asiantuntijaorganisaation kanssa järjestämää. Tämä koulutus on asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä (VNA 1120/2010) 2a mukaista psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtavaa koulutusta, joka on arvioitu ja jonka toteutumista seurataan Helsingin yliopistossa. Suoritettuaan koulutuksen hyväksytysti opiskelija saa Sosiaali- ja terveydenalan lupa- ja valvonta-viranomaiselta Valviralta psykoterapeutin ammattinimikkeen. Opiskelijat otetaan Helsingin yliopiston (täydennyskoulutus)opiskelijoiksi ja he suorittavat Helsingin yliopiston opetuksesta ja asiantuntijaorganisaation opetuksesta muodostuvan koulutuksen. KOGNITIIVIS-ANALYYTTINEN AIKUISTEN YKSILÖPSYKOTERAPIA (KAT) JA KOULUTUKSEN TAVOITE Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia on alun perin aikarajalliseksi kehitetty, teoreettisesti johdonmukainen, strukturoiva ja menetelmällisesti joustava psykoterapiasuuntaus. Se perustuu integratiiviseen teorianmuodostukseen, joka jäsentää yksilön oireiden taustalla olevia ja niitä ylläpitäviä toimintatapoja psykoanalyyttisen objektisuhdeteorian ja kognitiivisten teorioiden pohjalta. Ongelmien jäsentämisessä ja psykoterapiaprosessin edistämisessä sovelletaan perustaltaan dialogisia ja semioottisia käsitteitä. Joustava psykoterapeuttinen työote on osoittautunut toimivaksi monenlaisten psyykkisten häiriöiden, myös vaikeasti autettavien potilasryhmien hoidossa. Koulutuksen keskeinen tavoite on kognitiivisanalyyttisen hoitomenetelmän syvällinen oppiminen. Tässä terapiamenetelmässä psyykkisten oireiden taustalla olevat ja niitä ylläpitävät toistuvat ongelmalliset toimintatavat ja asetelmat kuvataan ja jaetaan potilaan kanssa yksilöllisenä tapausjäsentelynä (ns. reformulointi) mahdollisimman varhain, mutta potilaalle mahdollisessa tahdissa. Yhteinen jäsennys toimii potilaan itsehavainnoinnin edellytysten puitteissa terapeuttisen muutoksen työvälineenä. Koulutus käsittelee lisäksi tekniikoita ja menetelmiä, joita voidaan soveltaa kognitiivis-analyyttisen terapian sisällä, ja joiden avulla voidaan tukea muutosta psykoterapeuttista keskustelua täydentävin tavoin. Koulutusohjelma käsittelee näitä sisältöjä ajankohtaisen tieteellisen tiedon valossa tukien opiskelijan kykyä käsitellä ja arvioida kognitiivis-analyyttisessä viitekehyksessä tehtävää psykoterapiatutkimusta. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia erityisesti aikuisten mutta myös nuorten yksilöpsykoterapeuttina kognitiivisanalyyttisen viitekehyksen pohjalta. Koulutusohjelman suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet toteuttaa sekä aikarajallista lyhyttä että pitkäkestoista yksilöpsykoterapiaa mielenterveyden häiriöistä kärsivien potilaiden kanssa. VALINTAPERUSTEET Hakukelpoisuuden kriteerit on esitetty Helsingin yliopiston psykoterapeuttikoulutuksen hakuoppaassa. Kriteerit noudattavat asetuksen terveydenhuollon

3 ammattihenkilöistä (VNA 1120/2010) 2 a asettamia ehtoja hakijan taustakoulutuksesta sekä työkokemuksesta. Lisäksi hakija osallistuu asetuksen edellyttämään soveltuvuuden arviointiin. Arvioinnin valintaperusteet ilmenevät hakuoppaasta. KOULUTTAJAT Kouluttajina ja/tai työnohjaajina koulutusohjelmassa toimivat vaativan erityistason psykoterapeutit joilla on kouluttajapätevyys kognitiivis-analyyttisen psykoterapian viitekehyksestä: Soile Tikkanen (vastuukouluttaja ja työnohjaaja), Anna-Stina Wikman (kouluttaja ja työnohjaaja), Liisa Uusitalo-Arola (kouluttaja ja työnohjaaja), Anna Kajanne (kouluttaja ja työnohjaaja), Katri Kanninen (kouluttaja ja työnohjaaja), Airi Kerkelä (työnohjaaja), Aulikki Reino (työnohjaaja), Ann-Mari Estlander (kouluttaja ja työnohjaaja), Erkki Saarinen (kouluttaja ja työnohjaaja), Helena Niemelä (työnohjaaja), Hely Kalska (kouluttaja ja työnohjaaja), Juha Lähde (kouluttaja ja työnohjaaja), Liisa Eränen (lisäkouluttaja ja työnohjaaja), Maila Kari- Liukkonen (työnohjaaja), Maire Riipinen (työnohjaaja), Marja-Leena Meronen (kouluttaja ja työnohjaaja), Mikael Leiman (kouluttaja ja työnohjaaja), Mikael Saarinen (työnohjaaja), Mikko Räsänen (kouluttaja ja työnohjaaja), Raimo Koivula (työnohjaaja), Sari Turmo (työnohjaaja), Sirpa Tevilä (työnohjaaja), Tarja Hämäläinen (kouluttaja ja työnohjaaja). Koulutuksen kansainväliset kouluttajat Annalee Curran ja Louise McCutcheon ovat brittiläisen KAT-järjestön (ACAT=Association for Cognitive Analytic Therapy) akkreditoimia KAT-työnohjaajia. Koulutusohjelman vastuuhenkilönä Helsingin yliopistossa toimii yliopistonlehtori Hely Kalska psykologian koulutuksesta. Helsingin yliopiston psykiatrian ja psykologian professorit ja yliopistonlehtorit vastaavat koulutus-ohjelman yhteisestä opetuksesta. KOULUTUSMAKSUT Koulutuksen teoria- ja menetelmäopintojen koulutusmaksu määräytyy siihen osallistuvien opiskelijoiden lukumäärän mukaan. Maksu on ,- (alv 0%) tammikuussa 2013 alkaneessa koulutusohjelmassa. Koulutusmaksut jakautuvat kahdeksalle lukukaudelle maksettavaksi. Koulutusohjelmaan kuuluu opiskelija oma koulutuspsykoterapia sekä työnohjattu psykoterapeuttinen potilastyö. Niiden kustannukset eivät sisälly yllämainittuun hintaan vaan opiskelija suorittaa ne koulutuspsykoterapeutille ja työnohjaajalle. Lisäksi koulutusohjelman kahden haastattelijan suorittama soveltuvuusarviointi maksaa 180 euroa (á 90 /haastattelija), joka ei kuulu koulutusohjelman hintaan. Haastattelut maksetaan niiden yhteydessä. Koulutuksen kustannuksista vastaavat koulutettava tai hänen työnantajansa. Koulutusta suunnittelevan suositellaan neuvottelevan hänen työnantajansa kanssa koulutuskustannuksiin osallistumisesta. Koulutukseen otetaan opiskelijaa ja se aloitetaan vain, mikäli ryhmän minimikoko täyttyy. KOULUTUKSEN ALKAMINEN JA OPETUSTILAT Koulutus alkaa tammikuussa Koulutus järjestetään Sibelius-Akatemian Musiikkikeskus Kallio-Kuninkalan tiloissa Tuusulassa. KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ Koulutus on laajuudeltaan 80 op ja kestää 4 vuotta. Lähiopetus toteutetaan pääosin syysja kevätlukukausien aikana kerran kuussa olevina kahden päivän seminaareina.

4 Koulutuksen alkaessa opiskelijat saavat koko koulutusohjelman. Koulutusohjelma koostuu seuraavista kolmesta opintojaksosta: 1) Teoria- ja menetelmäopinnot: a) Teoria- ja kliinisiä seminaareja: 12 op, lähiopetuspäiviä koulutusohjelmakohtaisesti on 38 kpl, jonka lisäksi 5pv kaikille yliopiston psykoterapeuttikoulutettaville yhteistä lähiopetusta. b) Muuta omatoimista teoria- ja menetelmäopiskelua: 37 op c) Opinnäytetyö: 10 op voi olla esim. kognitiivis-analyyttisen psykoterapian erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa kirjallinen työ, esitys kongressissa, tai kehittämisprojekti ja siihen liittyvä ohjaus ja tarkastus. d) Yliopiston kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille yhteiset opinnot: 5 op 2) Psykoterapeuttinen potilastyö ja sen työnohjaus: Vähintään 300 tuntia psykoterapeuttista potilastyötä sisältäen 5-8 loppuunsaatettua ja työnohjattua kognitiivisanalyyttista koulutushoitoa, esim. 5 lyhyttä (vähintään 16 käyntikertaa) ja 1-2 pitkää, vähintään vuoden kestävää hoitoa (vähintään 40 käyntikertaa) h yksilötyönohjausta ja h ryhmätyönohjausta 2-3 hengen ryhmässä, yhteensä 120 h sekä työnohjaukseen valmistautuminen, 12 op 3) Koulutuspsykoterapia: 80 h ja siihen valmistautuminen, 4op. Koulutuspsykoterapia voi olla kognitiivisanalyyttista, kognitiivista, psykodynaamista tai psykoanalyyttista psykoterapiaa. Koulutusterapiaksi suositellaan ensisijaisesti kognitiivis-analyyttista psykoterapiaa. Lisäksi koulutusohjelmaan kuuluu asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä (VNA 1120/2010) edellyttämä osaamisen osoittaminen näytöllä. Koulutus sisältää ryhmämuotoista teorian opiskelua ja kliinisiä tapausesimerkkeihin perustuvia seminaareja, koulutushoitojen toteuttamista ja niiden ryhmä- ja yksilötyönohjausta sekä koulutuspsykoterapiaa. Teoriaosioon kuuluu lähiopetuksen lisäksi alan kirjallisuuteen perehtymistä, pienryhmätyöskentelyä, välitehtäviä ja muuta omatoimista, koulutusohjelmaan sisältyvää opiskelua. Koulutusohjelmassa käsitellään muun muassa seuraavia teemoja: Yhteistyösuhteen muodostaminen Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian peruskäsitteet ymmärryksen välineinä Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian prosessi KAT erilaisissa psyykkisissä häiriöissä KAT eri konteksteissa (perusterveydenhuollossa, nuorten ja perheiden kanssa, lyhyt ja pitkäkestoinen KAT) Varhaisen vuorovaikutuksen näkökulma psykoterapiaan Tekniikat kognitiivis-analyyttisessa psykoterapiassa Psykoterapeuttina kehittyminen ja jaksaminen Juridiset ja eettiset näkökohdat psykoterapeutin työssä Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian historia ja integratiiviset juuret KAT ja psykoterapiatutkimus Teoreettinen ja menetelmäkoulutus muodostavat prosessinomaisen yhtenäisen kokonaisuuden, jossa teorian ja menetelmien lisääntyvä hallinta ovat vuorovaikutuksessa opiskelijan henkilökohtaisten taitojen ja itsen tuntemisen kehittymisen kanssa. Koulutuksen rakenne lukuvuosittain: KAT -psykoterapeuttikoulutus koostuu ensimmäisen lukuvuoden mittaisesta KAT - johdantojaksosta ja toisen, kolmannen ja

5 neljännen lukuvuoden muodostamasta psykoterapeuttikoulutusjaksosta. Johdantojaksolla (1. lukuvuosi) opiskelijat oppivat käyttämään KAT:n keskeisiä työvälineitä ja vahvistavat asiakastyötaitojaan. Toisena psykoterapeuttikoulutuksen opintovuotena (2. lukuvuosi) keskeinen tavoite on oppia ymmärtämään terapiaprosessin kulkua ja toteuttaa ensimmäinen koulutushoito. Kolmantena vuonna (3. lukuvuosi) teemaseminaareissa keskitytään erityyppisten psyykkisten ongelma-kokonaisuuksien hahmottamiseen ja opitaan taitoja näiden kanssa työskentelyyn. Tästä siirrytään asteittain vaikeampien psyykkisten häiriöiden hoitoon. Viimeisen vuoden (4. lukuvuosi/4) tavoitteena on syventää koulutuksessa opittua muun muassa lopputyön tekemisen avulla. 1. Lukuvuosi: Pääteemat: Opiskelija sisäistää perustiedot ja valmiudet kognitiivis-analyyttisen hahmotustavan soveltamiseen lyhyissä interventioissa; omaksuu havainnoivan suhtautumistavan vuorovaikutusilmiöihin asiakas- ja hoitotilanteissa; oppii käyttämään KAT:in peruskäsitteitä ja dialogista hahmotustapaa näiden vuorovaikutusilmiöiden tarkastelemisessa ja tunnistamisessa potilaan ilmaisusta ja yhteistyösuhteen tapahtumista ja oppii käsittelemään asiakas/potilastilanteissa havainnoituja ja tunnistettuja vuorovaikutusilmiöitä terapeuttisen keskustelun keinoin. 1. seminaari: Yhteistyösuhteen muodostaminen ja Käsitteet ymmärryksen välineinä I 2. seminaari: Käsitteet ymmärryksen välineinä II Psyykkisen epäjatkuvuuden ilmiöt havainnoinnin ja työskentelyn alueena. 3. seminaari: Transferenssi ja terapeutin vastatunteet asiakkaan ongelmien ja vuorovaikutussuhteen tapahtumisen tunnistamisessa 4. seminaari: Asiakkaan ongelmien käsitteellistäminen työstettävään muotoon. KAT-terapian prosessi ja terapeuttinen muutos. 2. Lukuvuosi: Pääteemat: Terapian käytännöt, psykoterapiaprosessi ja terapeuttisen ymmärtämisen kehittyminen vuorovaikutuksessa potilaan kanssa. Saada välineitä psykiatrisen diagnostiikan tarkasteluun kognitiivis-analyyttisen hahmotustavan näkökulmasta. 5. seminaari: KAT -psykoterapian tekeminen ja Psykoterapeuttina kehittyminen I 6. seminaari: Reformulointiseminaari 7. seminaari: Dialogisten asetelmien näyttämöllistyminen terapiasuhteessa 8. seminaari: Aikarajallisuus, terapian päättäminen ja muutos psykoterapiassa 9. seminaari: Masennus, ahdistus, paniikki. Psykiatrinen ja neuropsykologinen erotusdiagnostiikka. Kliininen seminaari. 3. Lukuvuosi: Pääteemat: Kehityksellinen näkökulma. Psykoterapian prosessi kliinisten erityiskysymysten valossa. Aktiiviset työmenetelmät ja niiden paikka terapiassa. 10. seminaari: Kehityspsykologinen ja semioottinen näkökulma psykoterapiaan. Kliininen seminaari. KAT -hahmotustapa varhaisen vuorovaikutuksen tarkastelussa. 11. seminaari: Vaikeasti hoidettavat potilaat I: persoonallisuushäiriöt, rajatilat ja narsistinen problematiikka. Kliininen seminaari. 12. seminaari: Traumatisoitunut potilas. Kliininen seminaari. 13. seminaari: Tekniikkaseminaari: Kognitiiviset tekniikat ja RET, Voice dialogue -menetelmä ja toiminnalliset menetelmät. 14. seminaari: Vaikeasti hoidettavat potilaat II: Psykosomatiikka. Kehollisuus ja seksuaalisuus KAT näkökulmasta.

6 4. Lukuvuosi: Pääteemat: Psykoterapian prosessi kliinisten erityiskysymysten valossa. KAT eri konteksteissa. 15. seminaari: KAT perusterveydenhuollossa. Ulkomaisen kouluttajan seminaari. 16. seminaari: Psykoterapeuttina kehittyminen II: Eettiset näkökohdat terapeutin työssä. Toimiminen KAT - terapeuttina työyhteisössä. Terapeuttina jaksaminen. 17. seminaari: KAT nuorten hoidossa. Ulkomaisen kouluttajan seminaari. 18.seminaari. KAT käsitekertausta. KAT ja psykoterapian integraatio. Kliininen seminaari. 19. seminaari:muutos lyhyessä ja pitkässä psykoterapiassa. Lopputyöt. KOULUTUKSEEN HAKEMINEN Koulutuksen hakuaika ja haun yhteydessä tarvittavat lomakkeet ja todistukset ilmenevät Helsingin yliopiston psykoterapeuttikoulutuksen hakuoppaasta. Hakulomake julkaistaan haun alkaessa syyskuussa TIEDUSTELUT Sanna Selinheimo, PsM Psykoterapeuttikoulutuksen suunnittelija psykoterapeuttikoulutus@helsinki.fi puh