Visio. Vision. Strategiset tavoitelinjaukset. Strategiska mål och riktlinjer

Visio Suomessa toimii vuoteen 2015 mennessä yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avuntarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti. Strategiset tavoitelinjaukset Vaikuttavuus Tehostetaan auttamisen ketjua Resurssit ja talous Varmistetaan riittävät resurssit Prosessit ja rakenteet Keskitytään ydintehtäviin Uudistuminen ja työkyky Edistetään työhyvinvointia Vision Senast 2015 ska det i Finland finnas ett enhetligt och pålitligt riksomfattande Nödcentralsverk som verkar i ett nätverk och som är den första länken som omedelbart och yrkesskickligt svarar på behovet av hjälp. Strategiska mål och riktlinjer Verkningsfullhet Effektivisering av den hjälpande kedjan Resurser och ekonomi Säkerställande av tillräckliga resurser Processer och strukturer Fokus på kärnuppgifterna Reformer och arbetsförmågan Främjande av arbetshälsan

Tulevaisuuden linjaukset selvillä Hätäkeskuslaitoksen tulevaisuuden näkymät ovat kiinnostaneet sekä henkilöstöämme että keskeisiä sidosryhmiämme koko toimintavuoden ajan. Sisäasiainministeriö asetti työryhmän, joka jätti maaliskuussa 2009 loppuraporttinsa Hätäkeskuslaitoksen strategisista suuntaviivoista ministeri Holmlundille. Raportti perustui vuoden 2007 valtioneuvoston selontekoon sekä Matti Vanhasen 2. hallituksen hallitusohjelmaan, jossa asetettiin tavoitteeksi hätäkeskusten toimintavarmuuden ja nopeuden varmistaminen. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 tekemän päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin strategisin linjauksin: hätäkeskustoiminta yhdenmukaistetaan, toiminta sopeutetaan taloudellisiin resursseihin, Hätäkeskuslaitos keskittyy ydintehtäviinsä ja kiinteästä aluejaosta luovutaan. Tärkeänä linjauksena oli myös se, että kaikissa kehittämistoimenpiteissä noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Tehdyt päätökset ovat erittäin merkityksellisiä toimintamme ja tulevaisuuden rakentamisen kannalta, kuten myös yhteistyöviranomaistemme toiminnan kehittämisnäkökulmasta tarkasteltuna. Ohjaavien tahojen on sitouduttava myös itse muutokseen ja viranomaistoiminnan tulee yhdenmukaistua koko valtakunnan tasolla. Uuteen toimintamalliin emme voi kuitenkaan siirtyä koko maassa yhdellä kertaa. Toimintamme on luoneeltaan sellaista, että myös muutoksen aikana meidän on huolehdittava 112- palvelun turvaamisesta ja väestön turvallisuudesta sekä yhteistyöviranomaisten asianmukaisesta palvelutasosta. Henkilöstömme näkökulmasta tuleva muutos on suuri. Vuonna 2009 tehtiinkin jo alustavia suunnitelmia siitä, miten muutos toteutetaan konkreettisesti ja millä tavalla henkilöstön asema säilyy turvattuna. Uudistuksen tärkein työ on saada tasattua henkilöstön työkuormaa sekä edistää työhyvinvointia. Tästä saamme jo ensimmäisiä kokemuksia Helsingin hätäkeskuksen siirtyessä Keravalle vuoden 2010 aikana. Uudistamisen tueksi aloitettiin jo vuonna 2008 hätäkeskuslain uudistamishanke. Lakiesitys annettiin eduskunnalle joulukuussa vuonna 2009 ja se astunee voimaan vuoden 2010 aikana. Hätäkeskuslaitos asetti vuoden 2010 alkupuolella linjattujen muutosten toteuttamiseen oman strategisen muutoshankkeensa, joka kulkee nimellä HAKMU. Uuden strategian myötä Hätäkeskuslaitoksen toiminta organisoidaan uudelleen vuoteen 2015 mennessä. Keskushallinnon lisäksi toimipisteitä on seitsemän eri puolilla Suomea. Henkilöstön ja yhteistyöviranomaisten rooli on muutoksen läpiviennissä erittäin keskeinen. Vain hyvällä yhteistyöllä ja aktiivisella vuorovaikutuksella pystymme saavuttamaan meille asetut tavoitteet ja toteuttamaan muutoksen onnistuneesti. Martti Kunnasvuori Hätäkeskuslaitoksen johtaja Nödcentralsverkets framtidsutsikter har väckt intresse bland såväl vår personal som våra viktigaste intressentgrupper under hela verksamhetsåret. Inrikesministeriet tillsatte en arbetsgrupp, som i mars 2009 lämnade in sin slutrapport om Nödcentralsverkets strategiska riktlinjer till minister Holmlund. Rapporten baserade sig på statsrådets redogörelse år 2007 samt på regeringsprogrammet för Matti Vanhanens II regering, där målet var att trygga nödcentralernas driftsäkerhet och -hastighet. Enligt inrikesministeriets beslut 15.5.2009 utvecklas nödcentralsverksamheten i enlighet med följande strategiska riktlinjer före år 2015: nödcentralsverksamheten förenhetligas, verksamheten anpassas till de ekonomiska resurserna, Nödcentralsverket koncentrerar sig på sina kärnuppgifter och den fasta kretsindelningen avskaffas. En annan viktig riktlinje är också att god personalpolitik iakttas i alla utvecklingsåtgärder. De beslut som har fattats är av största betydelse för vår verksamhet och de framtida målen, liksom också med tanke på utvecklingen av våra samarbetsmyndigheters verksamhet. De styrande aktörerna måste också själva engagera sig i förändringen, och myndighetsverksamheten måste förenhetligas på riksnivå. Vi kan emellertid inte övergå till den nya verksamhetsmodellen i hela landet på en gång. Vår verksamhet är av sådan karaktär att vi även i samband med den kommande omställningen måste se till att 112-tjänsten fungerar och Riktlinjerna för framtiden klara garantera befolkningens säkerhet samt säkerställa en ändamålsenlig servicenivå hos samarbetsmyndigheterna. Den kommande förändringen är stor med tanke på vår personal. Redan år 2009 gjorde man upp preliminära planer på hur förändringen konkret ska genomföras och hur vår personals ställning kan tryggas. Det viktigaste med reformen är att fördela personalens arbetsmängd jämnt och främja arbetshälsan. Våra första erfarenheter av det får vi då Helsingfors nödcentral flyttar till Kervo år 2010. Till stöd för reformen inleddes redan år 2008 ett reformprojekt inriktat på lagen om nödcentraler. Ett lagförslag lämnades till riksdagen i december 2009 och lagen torde träda i kraft under år 2010. För att genomföra reformen i enlighet med riktlinjerna startade Nödcentralsverket i början av år 2010 ett eget strategiskt förändringsprojekt, som går under namnet HAKMU. I enlighet med den nya strategin ska Nödcentralsverkets verksamhet omorganiseras före år 2015. Utöver centralförvaltningen finns verksamhetsställen på sju olika orter i Finland. Personalens och samarbetsmyndigheternas roll i genomförandet av omställningen är viktig. Endast genom bra samarbete och aktiv växelverkan kan vi uppnå de mål som ställts upp för oss och se till att omställningen blir en framgång. Martti Kunnasvuori Nödcentralsverkets direktör

Hätäkeskusuudistuksen tavoitteena väestön turvallisuuden edistäminen Turvallisuus on noussut viime vuosina yhä keskeisemmäksi ihmisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttavaksi tekijäksi. Täällä kotimaassamme elämme edelleen hyvin turvallisessa yhteiskunnassa. Hätäkeskustoimintaa koskevan vision mukaan Suomessa toimii vuoteen 2015 mennessä yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti. Sisäasiainministeriö päätti 15.5.2009 hätäkeskustoiminnan strategisista linjauksista valtioneuvoston hätäkeskusuudistuksesta antaman selonteon ja sitä koskevan eduskunnan kannanoton pohjalta. Kehittämisen keskeisiksi tavoitteiksi todettiin väestön ja viranomaisten palveluodotuksiin vastaaminen, hätäkeskusten toimintamallien uudistaminen ja yhtenäistäminen valtakunnallisesti, hätäkeskustietojärjestelmän uudistaminen, hätäkeskustoiminnan sopeuttaminen väheneviin resursseihin sekä alueiden laajentaminen ja hätäkeskusten määrän vähentäminen. Hätäkeskuslaitoksen johtamista päätettiin kehittää selkeyttämällä laitoksen sisäistä ja ulkoista johtamismallia. Toiminnan strateginen ohjaus keskitettiin sisäasiainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle ja operatiivinen päätöksenteko Hätäkeskuslaitokselle. Hätäkeskuslaitoksen johtokunnasta luovuttiin ja hätäkeskustoimintaan liittyvät asiat käsitellään Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajakokouksessa. Hätäkeskusuudistuksen tavoitteeksi asetettiin väestön turvallisuuden edistäminen parantamalla hätäkeskuspalveluiden saatavuutta ja laatua. Sen lisäksi päätettiin uudistaa hätäkeskustoimintaan liittyviä toimintatapoja toimintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla. Sisäasiainministeriössä valmisteltiin vuoden 2009 aikana esitys hätäkeskuslainsäädännön uudistamiseksi sekä ehdotus hätäkeskusaluejaon muuttamiseksi. Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri. Tämä tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa jokainen osaa ja saa ottaa vastuuta turvallisuudesta ja jossa onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennakolta. Lisäksi tarvitsemme motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä, joka tuottaa uhkia torjuvia ja asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluja tehokkaasti mutta silti myös taloudellisesti. Tämän saavuttaminen edellyttää meidän kaikkien tiivistä yhteistyötä. Anne Holmlund Sisäasiainministeri Syftet med nödcentralsreformen att främja befolkningens säkerhet Säkerheten har under de senaste åren blivit en allt viktigare faktor som påverkar människors välmående och trivsel. Här i vårt hemland lever vi fortfarande i ett mycket tryggt samhälle. Enligt visionen för Nödcentralsverkets verksamhet ska det i Finland senast år 2015 finnas ett enhetligt och pålitligt riksomfattande Nödcentralsverk, som arbetar i nätverk och är den första länken som omedelbart och yrkesskickligt svarar på behovet av hjälp. Inrikesministeriet fattade den 15 maj 2009 beslut om de strategiska riktlinjerna för nödcentralsverksamheten utifrån statsrådets redogörelse om nödcentralsreformen och riksdagens ställningstagande till denna. Som centrala mål för utvecklingen ställdes upp att tillgodose befolkningens och myndigheternas förväntningar på servicen, förnya och förenhetliga nödcentralernas verksamhetsmodeller i hela landet, förnya nödcentralsdatasystemet, anpassa nödcentralsverksamheten till de minskande resurserna samt utvidga kretsarna och minska antalet nödcentraler. Man beslöt att utveckla Nödcentralsverkets ledning genom att göra verkets interna och externa ledningsmodell klarare. Den strategiska styrningen av verksamheten koncentrerades till inrikesministeriet och social- och hälsovårdsministeriet, och det operativa beslutsfattandet till Nödcentralsverket. Nödcentralsverkets direktion avvecklades och ärenden med anknytning till nödcentralsverksamheten behandlas i stället vid Nödcentralsverkets överdirektörsmöte. Det mål som ställdes upp för nödcentralsreformen var att främja befolkningens säkerhet genom att förbättra tillgången till och kvaliteten på nödcentralstjänsterna. Man beslöt också att förnya verksamhetskoncepten med anknytning till nödcentralsverksamheten på det sätt som förändringarna i verksamhetsmiljön förutsätter. Inrikesministeriet beredde under 2009 ett förslag till reform av nödcentralslagstiftningen samt ett annat förslag till ändring av nödcentralernas kretsindelning. I Finland råder en god säkerhetskultur. Det innebär ett samhälle där var och en kan och får ta ansvar för säkerheten och där man effektivt förebygger olyckor. Vi behöver dessutom en motiverad och kunnig personal, som producerar tjänster som förebygger hot och tillgodoser kundernas behov på ett effektivt men samtidigt också ekonomiskt sätt. För att uppnå detta krävs att vi alla samarbetar intensivt. Anne Holmlund Inrikesminister

Työkaluja hallinnon kehittämistyöhön Työkaluja hallinnon kehittämistyöhön 8 Verktyg för utveckling av förvaltningen Hätäkeskuslaitos jatkoi työjärjestyksensä uudistamista hätäkeskusten osalta. Tavoitteenamme uudistamisessa oli selkeyttää vastuita ja johtosuhteita. Samalla kehitimme viraston sisäistä tulosohjausta yhdenmukaistamalla Hätäkeskuslaitoksen ja hätäkeskusten välistä tulossopimusta. Näissä sopimuksissa konkretisoimme tavoitteita aiempaa tarkemmin. Tavoitteiden saavuttamiseksi määrittelimme ne käytännön toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään. Paransimme hallinnon tilastointia pyrkimällä kattavaan tilannekuvaan ja johtamisen tarpeet täyttävään tiedonhallintaan. Asianhallintajärjestelmän osalta Hätäkeskuslaitos nimesi käyttöönotettavan ASDO-järjestelmän SALKKU-järjestelmäksi. Asianhallintajärjestelmä luovutettiin virastolle ja otamme sen vaiheittain käyttöön vuoden 2010 aikana. Vuonna 2009 jatkoimme työsuojeluorganisaation kehittämistä. Tarkoituksena oli varmistaa organisaation selkeys ja toimivuus niin muodollisen kokoonpanon kuin tosiasiallisen toiminnankin osalta. Siksi järjestimme loppuvuodesta työsuojeluhenkilöstön vaalit, jotta tämä työhyvinvoinnin kannalta tärkeä osa Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöä voidaan keskitetysti kouluttaa ja taata riittävä osaaminen tehtävän hoitamiseksi. Samalla käynnistimme uudelleen työsuojelun keskustoimikunnan toiminnan. Joulukuussa 2009 käynnistyi Hätäkeskuslaitoksen itsearviointi CAF-menetelmällä. Arvioinnilla on tarkoitus antaa Nödcentralsverket fortsatte att förnya sin arbetsordning för nödcentralerna. Målet med förnyelsen var att förtydliga ansvaret och ledningsförhållandena. Samtidigt utvecklade vi ämbetsverkets interna resultatstyrning genom att förenhetliga resultatavtalet mellan Nödcentralsverket och nödcentralerna. I dessa avtal konkretiserar vi målen noggrannare än tidigare. För att uppnå målen fastställde vi vilka praktiska åtgärder som behöver vidtas för att vi ska uppnå målen. Vi förbättrade förvaltningens statistikföring genom att gå in för en informationshantering som tillhandahåller en övergripande lägesbild och tillgodoser ledningens behov. Vad gäller ärendehanteringssystemet utsåg Nödcentralsverket det ASDOsystem som ska driftsättas till SALKKU-system. Ärendehanteringssystemet överlämnades till ämbetsverket och kommer att införas stegvis under 2010. Under 2009 fortsatte vi att utveckla arbetarskyddsorganisationen. Syftet är att försäkra oss om organisationens tydlighet och funktion såväl när det gäller den formella sammansättningen som den egentliga verksamheten. I slutet av året anordnade vi därför ett val av arbetarskyddspersonal för att denna ur ett arbetshälsoperspektiv viktiga del av de anställda vid Nödcentralsverket ska kunna utbildas centralt och för att säkerställa att de har tillräcklig kompetens för att sköta sitt uppdrag. Samtidigt körde vi på nytt i gång verksamheten inom arbetarskyddets centralkommission. kuva viraston hallinnon nykytilasta ja löytää siinä mahdollisesti olevat kehityskohteet. Työn tuloksia on mahdollista käyttää strategisten linjausten toteuttamisessa. Työn on tarkoitus valmistua toukokuussa 2010. Käsittelimme Hätäkeskuslaitoksessa vuonna 2009 yhteensä 40 kantelua, valitusta tai selvityspyyntöä. Keskeisimmät kanteluiden syyt olivat avun saannin viivästyminen, asiakkaan kokema huono asiakaspalvelu ja se, että soittaja ei saanut haluamaansa palvelua. Kahdeksassa tapauksessa voidaan todeta hätäkeskuksen toiminnan olleen osittain huonolaatuista. Tyypillisimpiä laatupoikkeamia olivat epäonnistunut vuorovaikutus soittajan kanssa, riskinarvion epäonnistuminen tai soittajan puutteellinen neuvonta ja opastus. Iiro Clouberg Hallintojohtaja Verktyg för utveckling av förvaltningen I december 2009 inledde Nödcentralsverket sin självutvärdering enligt CAF-metoden. Syftet med utvärderingen är att ge en bild av nuläget inom ämbetsverkets förvaltning och att identifiera eventuella utvecklingsområden inom den. Resultatet av arbetet kan användas för att genomföra de strategiska riktlinjerna. Det är meningen att arbetet ska vara klart i maj 2010. År 2009 behandlade Nödcentralsverket totalt 40 klagomål, besvär eller begäran om utredning. Den främsta orsaken till klagomålen var försenad hjälp, att kunden hade upplevt sig få dålig kundservice och att den som ringde inte fick den service som han eller hon begärde. I åtta av fallen kan det konstateras att nödcentralsverksamheten i viss mån höll dålig kvalitet. De vanligaste kvalitetsavvikelserna var en misslyckad interaktion med den som ringde, felaktig riskbedömning eller bristfälliga instruktioner eller vägledning av den som ringde. Iiro Clouberg Förvaltningsdirektör Kantelut toimialoittain: Sosiaali- ja terveystoimi 25 Poliisitoimi 15 Pelastustoimi 0 Yhteensä 40 Klagomål per sektor: Social- och hälsovårdsväsendet 25 Polisväsendet 15 Räddningsväsendet 0 Totalt 40

Hätäkeskuspäivystäjän työtä helpotetaan Hätäkeskuspäivystäjän työtä helpotetaan Käynnistimme vuoden 2009 alussa hankkeen pelastuksen, poliisin, ensihoidon ja sosiaalitoimen hätäkeskuksille antamien riskinarviointiohjeiden saamiseksi yhteen sähköiseen sovellukseen. Hanke on edennyt tarkastusvaiheeseen, jossa sovellukseen päivitetään viimeisimmät muutokset. Sovellus on tarkoitus ottaa laajasti käyttöön hätäkeskuksissa kevään 2010 aikana. Käyttöönoton tarkoituksena on lisätä ohjeiden käytettävyyttä käytännön päivystystyössä. Poliisissa aloitettiin vuoden 2009 keväällä hätäkeskustietojärjestelmän etäkäyttö asteittain poliisilaitoskohtaisesti. Etäyhteyden avulla poliisin yksiköt syöttävät tiettyjä rutiiniluonteisia päivittäisiä tietoja suoraan hätäkeskuksen tietojärjestelmään. Aiemmin tiedot on jouduttu kirjaamaan kahteen kertaan, kun poliisit ovat ensin välittäneet tiedon kirjallisesti hätäkeskukseen, jossa päivystäjä on syöttänyt tiedot hätäkeskustietojärjestelmään. Etäkäytön on poliisin osalta tarkoitus laajeta nopeasti koko maahan. Muiden toimialojen osalta etäkäytön mahdollistaminen edellyttää lainsäädännöllisiä ja teknisiä uudistuksia, joten siltä osin käyttöönotto tapahtuu myöhemmin. Syksyllä 2009 luotiin teknisesti mahdollisuus ohjata SIM-kortittomista matkapuhelimista tulevat puhelut hätäpuhelujonoon vasta erityisen tallenteen kuuntelun jälkeen. Tallenteessa soittajalle kerrotaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi tämän soittaneen hätänumeroon ja puhelun ohjautuvan seuraavaksi hätäpuhelujonoon. Tallennetta voidaan käyttää uuden hätäkeskustoimintaa koskevan lain tullessa voimaan, mikäli SIM-kortittomista puhelimista tulevat aiheettomat puhelut hidastavat hätäpuheluihin vastaamista. Tarkoituksena on, että aiheettomat puhelut ehtisivät päättyä tallenteen kuuntelun aikana ja vain oikeat hätäpuhelut jatkaisivat hätäpuhelujonoon. Paloilmoitinlaitteiden linjavikojen valvonta loppui vuoden 2009 lopussa hätäkeskuksissa. Jatkossa linjavikailmoitusten käsittely tapahtuu paloilmoitinkiinteistöjen ja ilmoituksensiirtoa harjoittavan yrityksen välillä niiden tekemän sopimuksen mukaisesti. Hätäkeskukset ottavat jatkossakin vastaan laitteiden tuottamat varsinaiset paloilmoitukset ja välittävät ne tehtävinä pelastustoimen yksiköille. Tuomo Katajisto toimialapäällikkö 10 Nödcentraloperatörernas arbete underlättas Nödcentraloperatörens arbete underlättas I början av 2009 startade vi ett projekt som ska utmynna i en gemensam elektronisk applikation för räddningsväsendets, polisens, akutvårdens och socialväsendets riskbedömningsinstruktioner till nödcentralerna. Projektet har fortskridit till kontrollfasen, under vilken applikationen kommer att uppdateras med de sista ändringarna. Man har för avsikt att introducera applikationen på bred front inom nödcentralerna under våren 2010. Syftet med införandet är att öka instruktionernas användbarhet i det praktiska jourarbetet. Våren 2009 påbörjade polisen en successiv övergång till fjärranvändning av nödcentralssystemet på polisinrättningsnivå. Med hjälp av en fjärranslutning matar polisens enheter in vissa rutinmässiga, dagliga uppgifter direkt i nödcentralssystemet. Tidigare var man tvungen att registrera samma uppgift två gånger. Först förmedlade polisen uppgiften skriftligt till nödcentralen, där en operatör matade in uppgiften i nödcentralssystemet. Det är meningen att polisens fjärranvändning snabbt ska utvidgas till att omfatta hela landet. För att övriga sektorer ska kunna övergå till fjärranvändning krävs lagstiftnings- och tekniska reformer, så för deras del sker introduktionen i ett senare skede. Hösten 2009 skapades tekniska möjligheter att styra samtal från mobiler utan SIM-kort till nödsamtalskön först efter avlyssning av en särskild inspelning. I inspelningen informeras den som ringer på finska, svenska och engelska om att han eller hon har ringt nödnumret och att samtalet kommer att styras till nödsamtalskön. Inspelningen kan användas när den nya lagen om nödcentralsverksamheten har trätt i kraft ifall obefogade samtal från telefoner utan SIMkort fördröjer besvarandet av nödsamtalen. Avsikten är att obefogade samtal ska hinna avslutas under tiden som man lyssnar på inspelningen och att endast riktiga nödsamtal ska slussas vidare till nödsamtalskön. Övervakningen av fel i förbindelserna till brandlarmanläggningar avslutades vid nödcentralerna i slutet av 2009. I framtiden sker hanteringen av anmälningarna om fel i förbindelserna enligt avtal mellan fastigheterna med brandlarmanläggning och teleoperatörerna. Nödcentralerna tar också i framtiden emot egentliga brandlarm från anläggningarna och förmedlar dem som uppdrag till räddningsväsendets enheter. Tuomo Katajisto branschchef Riskinarviointiohjeiden saaminen yhteen sähköiseen sovellukseen lisää ohjeiden käytettävyyttä käytännön päivystystyössä. Riskbedömningsinstruktionernas insamling i en gemensam elektronisk applikation ökar instruktionernas användbarhet i det praktiska jourarbetet.

Hätäkeskusjärjestelmän on oltava luotettava Sisäasiainministeriön ja Hätäkeskuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa edellytetään, että hätäkeskusjärjestelmä toimii luotettavasti. Sopimuksen mukaisena tulostavoitteena on, että hätäkeskusten käyttöaste on 100 prosenttia. Vuonna 2009 saavutimme järjestelmän luotettavuudelle annetun tulostavoitteen. Kuluneen vuoden aikana ei ollut yhtään sellaista vikaa, mikä olisi kokonaan estänyt hätäpuhelujen vastaanottamisen ja tehtävien edelleen välittämisen. Hätäkeskusjärjestelmän luotettavuutta pyrittiin kuitenkin edelleen kehittämään rakentamalla kaikkiin hätäkeskuksiin varajärjestelmät sekä hätäkeskusten väliset varmentavat varajärjestelmät. Järjestelmän testaus ja lopullinen käyttöönotto jäi vuoden 2010 tehtäväksi. Varajärjestelmien lisäksi rakensimme hätäkeskuksiin varmentavat viranomaisradioverkkoyhteydet, joilla pyritään takaamaan viestiliikenteen sujuvuus mahdollisten tietoliikennekatkosten aikana. Kehitimme hätäkeskusten tietojärjestelmiä pienten askelten politiikalla. Useita erilaisia kehitystöitä toteutettiin useaan eri järjestelmään tai järjestelmän osaan. Teimme hätäkeskusten operatiiviseen järjestelmään (ELS) 21 järjestelmäpäivitystä, jotka sisälsivät yhteensä 17 uutta ominaisuutta ja 62 virheen korjausta. ELS-järjestelmää lähdettiin myös kehittämään kolmen näytön sijaan kahden laajakuvanäytön työasemaksi. Kehitimme tiedonvaihtoa hätäkeskusjärjestelmän ja viranomaisten järjestelmien välillä. Hätäkeskuslaitoksen hallinnossa aloitimme asiakirja- ja dokumentinhallintajärjestelmän testaukset ja käyttöönoton. Diario-osio otetaan käyttöön keväällä 2010. Samoin kehitimme edelleen raportointi- ja tilastointijärjestelmää (DW). Vuoden 2009 syyspuolella aloitimme Helsingin hätäkeskuksen muuton valmistelut. Helsingin hätäkeskus muuttaa Keravalle, Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen kanssa samoihin tiloihin vuoden 2010 aikana ja tämä edellyttää Keravalla olevien toimitilojen remontointia ja osittaista laajentamista. Tämä mittava muutoshanke saatiin hyvin organisoitua ja tarvittavien muutosten suunnittelutyö toteutettua. Vuosi 2009 oli työntäyteistä järjestelmien luotettavuuden parantamisen aikaa, jossa samalla kuljettiin pienten kehitysaskelten saattelemana kohti seuraavia isompia muutoksia ja haasteita. Jukka Aaltonen Tietohallintopäällikkö Hätäkeskusjärjestelmän on oltava luotettava Hätäkeskusten operatiiviseen järjestelmään (ELS) tehtiin 21 järjestelmäpäivitystä, jotka sisälsivät yhteensä 17 uutta ominaisuutta ja 62 virheen korjausta. I nödcentralernas operativa system (ELS) gjorde vi 21 systemuppdateringar bestående av totalt 17 nya egenskaper och 62 felkorrigeringar. Nödcentralssystemet måste vara tillförlitligt Resultatavtalet mellan inrikesministeriet och Nödcentralsverket förutsätter att nödcentralssystemet fungerar på ett tillförlitligt sätt. Enligt avtalets resultatmål ska nödcentralernas användningsgrad vara 100 procent. År 2009 uppnådde vi det uppsatta resultatmålet för systemets tillförlitlighet. Under det gångna året inträffade inte ett enda sådant fel som helt skulle ha förhindrat mottagningen av nödsamtal och vidareförmedlingen av uppdrag. Vi har dock gått in för att ytterligare förbättra nödcentralssystemets tillförlitlighet genom att upprätta reservsystem vid alla nödcentraler samt reservsystem mellan nödcentralerna som ska säkerställa en störningsfri drift. Systemtesterna och den slutliga driftsättningen kommer att äga rum under 2010. Vid nödcentralerna upprättade vi förutom reservsystemen säkerställande förbindelser med myndighetsradionätet för att försäkra oss om att signaltrafiken fungerar i händelse av avbrott i datakommunikationen. Vi utvecklade nödcentralernas datasystem i små steg. En rad olika utvecklingsarbeten utfördes i flera olika system eller systemdelar. I nödcentralernas operativa system (ELS) gjorde vi 21 systemuppdateringar bestående av totalt 17 nya egenskaper och 62 felkorrigeringar. Vi gick även in för att utveckla ELS-systemet genom att utrusta arbetsstationerna med två bredbildsmonitorer i stället för tre monitorer. Vi utvecklade informationsutbytet mellan nödcentralssystemet och myndigheternas system. Inom Nödcentralsverkets förvaltning inledde vi testning och driftsättning av ett dokumenthanteringssystem. Diario-delen tas i drift våren 2010. Vi vidareutvecklade även rapporterings- och statistiksystemet (DW). Hösten 2009 började vi förbereda flytten av Helsingfors nödcentral. Under 2010 kommer Helsingfors nödcentral att flytta in i gemensamma lokaler med Östra och Mellersta Nylands nödcentral i Kervo. Flytten kräver renovering och en viss utbyggnad av lokalerna i Kervo. Detta stora omställningsprojekt har organiserats på ett bra sätt, och det har tagits fram planer på nödvändiga ändringar. År 2009 var ett år fyllt av arbete med att förbättra systemens tillförlitlighet, samtidigt som vi tog små utvecklingssteg på vägen mot kommande stora omställningar och utmaningar. Jukka Aaltonen Dataförvaltningschef 13 Nödcentralssystemet måste vara tillförlitligt

Hätäkeskuslaitoksen julkisuus neutraalia Vuonna 2009 Hätäkeskuslaitoksesta julkaistiin 1 343 juttua eli keskimäärin 112 mediaosumaa kuukaudessa. Kokonaisjulkisuutemme huomioarvo oli 22 prosenttia eli noin joka viides medioiden kuluttajista huomasi maininnat Hätäkeskuslaitoksesta julkisuudessa. Saamaamme huomioarvoa voidaan pitää erittäin hyvänä. Absoluuttinen kokonaisvaikutuksemme Hätäkeskuslaitoksessa vuonna 2009 oli lähes 58 miljoonaa. Tämä merkitsee sitä, että laskennallisesti noin 58 miljoonaa suomalaista todella havaitsi kuluneen vuoden aikana Hätäkeskuslaitoksesta kertoneen jutun joko kielteisesti tai myönteisesti. Laskennallisesti siis jokainen suomalainen havaitsi maininnan noin kymmenen kertaa. Mediaosumien määrää tärkeämpää meille on ollut seurata julkisuuden laatua, sillä laatu vaikuttaa olennaisesti maineeseen ja työnantajakuvaan. Negatiivinen julkisuutemme vuonna 2009 oli noin 15 prosenttia, 5 prosenttia oli myönteistä ja loput 80 neutraalia. Hätäkeskuslaitoksen julkisuuden laatu on ollut tyypillistä julkisen sektorin toimijoille: kriittistä julkisuutta tulee enemmän kuin myönteistä. Kokonaisjulkisuudesta tarkasteltuna julkisuus oli hyvin neutraalia, mikä vastasi tavoitettamme. Useimmin julkisuuteen vaikuttivat paikallisten hätäkeskusten edustajat ollen julkisuudessa kaikkiaan 163 kertaa. Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon edustajat olivat äänessä 87 kertaa ja sisäasiainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajat yhteensä 129 kertaa. Ministeriöiden edustajat, mukaan lukien ministerit, kommentoivat pääasiassa hätäkeskusuudistusta. Yhteistyöviranomaiset olivat äänessä 117 artikkelissa. Mediat käyttivät vuonna 2009 yhteensä viittä eri Hätäkeskuslaitoksen laatimaa tiedotetta artikkeleidensa lähteenä. Kokonaisjulkisuudestamme noin 10 prosenttia perustui omiin tiedotteisiimme. Kun yli 10 prosenttia julkisuudesta perustuu viraston lähettämiin tiedotteisiin, voi saavutusta pitää erinomaisena. Tiedotteisiin perustuneiden artikkeleiden potentiaalinen lukijakunta oli noin 11 miljoonaa. Tiedotteisiin perustuneista osumista lähes joka kolmas oli laadultaan myönteinen tai lievästi myönteinen. Tutkimusten mukaan väestön mielikuva hätäkeskuspalveluista pysyi vuonna 2009 hyvällä, korkealla tasolla ollen 4,27 (asteikolla 1 5). Tärkeää on, että väestön mielikuva vastaa palvelumme laatua. Runsas mediajulkisuutemme ei siis ole olennaisesti vaikuttanut väestön mielikuvaan Hätäkeskuslaitoksesta. Mielikuva on pysynyt hyvällä tasolla. Marjukka Koskela Viestintäpäällikkö Hätäkeskuslaitoksen julkisuus neutraalia Mediaosumien määrät vuosittain* / Antalet medieträffar per år * vuonna / år 2009: 1 343 kpl / st vuonna / år 2008: 1 268 kpl / st vuonna / år 2007: 1 119 kpl / st vuonna / år 2006: 2 412 kpl / st vuonna / år 2005: 1 844 kpl / st * Ilmaisjakelulehdet ja paikallislehdet eivät ole seurannassa mukana. / Uppföljningen omfattar inte gratistidningar och lokaltidningar. Nödcentralsverket fick neutral publicitet År 2009 publicerades 1 343 artiklar om Nödcentralsverket, vilket ger ett genomsnitt på 112 medieträffar per månad. Uppmärksamhetsvärdet för vår totala publicitet var 22 procent, vilket innebär att omkring var femte mediekonsument lade märke till omnämnanden om Nödcentralsverket i media. Vårt uppmärksamhetsvärde kan betraktas som mycket bra. Nödcentralsverkets totala genomslag 2009 uppgick till närmare 58 miljoner. Kalkylmässigt innebär detta att cirka 58 miljoner finländare, antingen på ett negativt eller på ett positivt sätt, faktiskt lade märke till en artikel som behandlade Nödcentralsverket under det gångna året. Kalkylmässigt lade alltså varje finländare märke till ett omnämnande cirka tio gånger. Viktigare för oss än antalet medieträffar har varit att följa kvaliteten på publiciteten, eftersom den i stor utsträckning påverkar vårt anseende samt bilden av oss som arbetsgivare. År 2009 var cirka 15 procent av vår publicitet negativ, medan 5 procent var positiv och resterande 80 procent neutral. Nödcentralsverkets publicitet uppvisade en kvalitet som är typisk för aktörer inom den offentliga sektorn: det är vanligare med kritisk än med positiv publicitet. Sett till den totala publiciteten var vår publicitet väldigt neutral, vilket var i linje med vårt mål. I de flesta fall påverkades publiciteten av företrädare för de lokala nödcentralerna, som framträdde i media totalt 163 gånger. Företrädare för Nödcentralsverkets centralförvaltning uttalade sig 87 gånger och företrädare för inrikesministeriet och social- och hälsovårdsministeriet totalt 129 gånger. Företrädarna för ministerierna, inklusive ministrarna, kommenterade huvudsakligen nödcentralsreformen. Samarbetsmyndigheterna uttalade sig i 117 artiklar. Under 2009 använde sig medierna av fem olika pressmeddelanden utarbetade av Nödcentralsverket som källa för sina artiklar. Av vår totala publicitet byggde cirka 10 procent på våra egna pressmeddelanden. Att mer än 10 procent av publiciteten grundade sig på pressmeddelanden publicerade av ämbetsverket kan betraktas som ett utmärkt resultat. De artiklar som byggde på pressmeddelanden hade en potentiell läsekrets på cirka 11 miljoner. Nästan var tredje träff som byggde på pressmeddelanden var positiv eller försiktigt positiv. Undersökningar visar att befolkningens uppfattning om nödcentralstjänsterna låg kvar på en bra och hög nivå under 2009, det vill säga 4,27 (på skalan 1 5). Det är viktigt att befolkningens uppfattning om oss motsvarar kvaliteten på vår service. Den stora publicitet som vi har fått i media har alltså inte påverkat befolkningens uppfattning om Nödcentralsverket i någon större utsträckning. Uppfattningen ligger på en fortsatt bra nivå. Marjukka Koskela Kommunikationschef 15 Nödcentralsverket fick neutral publicitet

Yhdenmukaistaminen, toiminnan ja tietojärjestelmän kehittäminen Hätäkeskustoiminnan kehittämisen aikajana 2007 2015 Förenhetligande, utveckling av verksamheten och datasystemen Tidslinje för utveckling av nödcentralsverksamheten 2007 2015 Hallintovaliokunnan mietintö valtioneuvoston selonteosta Förvaltningsutskottets betänkande om statsrådets redogörelse Uusi aluejako ja hätäkeskusten sijoittamispäätös Ny områdesindelning och beslut om nödcentralernas placering SM asetti hätäkeskustoiminnan kehittämishankkeen IM startade ett projekt för utveckling av nödcentralsverksamheten SM asetti työryhmän hätäkeskusten kiireettömien puheluiden uudelleenjärjestämisestä IM tillsatte en arbetsgrupp för om organisering av nödcentralernas icke-brådskande samtal 2007 2008 Työryhmä jätti loppuraporttinsa hätäkeskustoiminnan strategisista suuntaviivoista ministerille Arbetsgruppen lämnade sin slutrapport om nödcentralsverksamhetens strategiska riktlinjer till ministern 2009 maaliskuu toukokuu joulukuu Uusi laki hätäkeskustoiminnasta Ny lag om nödcentralsverksamheten Uuden tietojärjestelmän hankinnan käynnistäminen Upphandlingen av det nya datasystemet börjar 2010 2011 2015 Rakennemuutokset valmiina, uusi toimintamalli ja tietojärjestelmä käytössä Omstruktureringarna klara, den nya verksamhetsmodellen och det nya datasystemet i användning Valtioneuvoston selonteko hätäkeskusuudistuksesta Statsrådets redogörelse om nödcentralsreformen Matti Vanhasen 2. hallituksen hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi hätäkeskusten toimintavarmuus ja nopeuden varmistaminen Ett av målen i regeringsprogrammet för Matti Vanhanens II regering är att säkerställa en säker och snabb nödcentralsverksamhet Selvitys strategisista valinnoista Utredning om de strategiska valen SM:n päätös hätäkeskustoiminnan kehittämisestä vuoteen 2015 mennessä uusin strategisin linjauksin IM:s beslut om utveckling av nödcentralsverksamheten och de nya strategiska riktlinjerna fram till 2015 SM:n päätös Helsingin hätäkeskuksen muuttamisesta Keravalle 1.12.2010 mennessä IM:s beslut om att flytta Helsingfors nödcentral till Kervo före den 1 december 2010 Lakiesitys eduskunnalle Lagförslag till iksdagen Aluejaon toimeenpano Genomförande av områdesindelningen

Pandemia suurin uhka turvallisuudelle Vuoden 2009 aikana Hätäkeskuslaitoksessa ei ilmennyt sellaisia turvallisuus- ja tietoturvallisuuspoikkeamia, jotka olisivat estäneet toimintamme kokonaan. Jouduimme kuitenkin muutaman kerran ryhtymään varajärjestelyihin muun muassa sähkönsyötön ja viranomaisradioverkon häiriöiden sekä eräiden tietoliikennekomponenttien vikaantumisten vuoksi. Näiden lisäksi hätäilmoitusten vastaanotto häiriintyi muutamia kertoja, lähinnä hätäkeskusten ulkopuolisista toimijoista johtuen. Suurimmaksi haasteeksi turvallisuudelle vuoden 2009 aikana muodostui pandemian uhka. Arvioimme sikainfluenssan ennalta vaikuttavan voimakkaasti Hätäkeskuslaitoksen toimintaan ja teimme koko virastolle varautumissuunnitelmat pandemian varalle. Tarkensimme varautumista hätäkeskuskohtaisilla suunnitelmilla, joissa otettiin huomioon hätäkeskusten alueelliset erityispiirteet. Epidemian ollessa pahimmillaan valmiustasoamme nostettiin ja kaikki vierailut hätäkeskuksissa kiellettiin. Sairaustilanne pysyi lopulta maltillisena eikä toiminta häiriintynyt. Vuoden 2009 tulossopimuksen mukaisesti Hätäkeskuslaitokselle piti laatia valmiussuunnitelma. Hätäkeskuslaitoksen valmiussuunnitelmaa valmisteltiin viraston omasta näkökulmasta eikä sitä saatu sovitettua yhteen ministeriön valmiussuunnitelman kanssa. Hätäkeskuslaitoksen uusi strategia tulee muuttamaan tilannetta myös valmiussuunnittelun osalta. Tietoturvallisuuspolitiikkamme astui voimaan maaliskuussa 2009. Siinä määritellään viraston tietoturvallisuuden tavoitteet ja johtovastuut. Hätäkeskuslaitoksen tietoturvapolitiikka noudattaa sisäasiainhallinnossa vallitsevaa linjaa. Nimitimme virastoon tietoturvallisuuden ohjausryhmän. Myös hätäkeskuksien tietoturvallisuus organisoitiin siten, että jokaiseen hätäkeskukseen nimettiin tietoturvavastaavat. Sisäasianhallinnon tietoturvakoulutus eteni Hätäkeskuslaitoksessa hyvin ja koko henkilöstön suoritusprosentti oli yli 99 prosenttia. Myös kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmät uudistettiin vuonna 2009. Kävimme neuvotteluja Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön vapauttamisesta ase- ja siviilipalvelusvelvollisuudesta Puolustusvoimien kanssa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstö pystytään pääosin varaamaan hätäkeskustoimintaan poikkeusoloissakin. Henkilöstöömme kohdistuvia vakavia uhkatilanteita ei toimintavuonna ollut. Sanallista, uhkailuksi tulkittavaa käytöstä esiintyi jonkin verran lähinnä päihtyneiden hätäilmoituksen tekijöiden taholta. Tätä asiaa puitiin viraston työsuojelupäivillä asiantuntijoiden opastuksella syksyllä 2009. Virastossa onkin tällä hetkellä meneillään pro gradu -tutkimus uhkaavien tilanteiden kohtaamisesta Hätäkeskuslaitoksessa. Arto Laakso Turvallisuuspäällikkö Pandemia suurin uhka turvallisuudelle Sisäasianhallinnon tietoturvakoulutus eteni Hätäkeskuslaitoksessa hyvin ja koko henkilöstön suoritusprosentti oli yli 99 prosenttia. Inrikesförvaltningens datasäkerhetsutbildning för Nödcentralsverket fortskred enligt planerna, och andelen anställda som genomförde utbildningen var över 99 procent. Pandemi det största hotet mot säkerheten Under 2009 förekom inga sådana avvikelser i Nödcentralsverkets säkerhet och datasäkerhet som helt skulle ha stoppat verksamheten. Några gånger var vi dock tvungna att förlita oss på våra reservsystem, bland annat på grund av störningar i elförsörjningen och myndighetsradionätet samt på grund av fel i vissa komponenter inom datakommunikationen. Vid sidan av dessa stördes mottagningen av nödmeddelanden några gånger, i först hand beroende på utomstående aktörer. Den största utmaningen för säkerheten under 2009 var hotet om en pandemi. Vi bedömde att svininfluensan kraftigt skulle påverka Nödcentralsverkets verksamhet och utarbetade beredskapsplaner för hela ämbetsverket i händelse av en pandemi. Vi preciserade beredskapen genom att upprätta planer på nödcentralsnivå som tog hänsyn till nödcentralernas regionala särdrag. När epidemin nådde sin kulmen höjde vi vår beredskapsnivå och förbjöd alla besök på nödcentralerna. Svininfluensan blev sist och slutligen mildare än befarat och orsakade inte några störningar i verksamheten. Enligt resultatavtalet för 2009 skulle Nödcentralsverket ta fram en beredskapsplan. Eftersom Nödcentralsverkets beredskapsplan utarbetades ur ämbetsverkets eget perspektiv kunde den inte samordnas med ministeriets beredskapsplan. Nödcentralsverkets nya strategi kommer att förändra situationen även med avseende på beredskapsplaneringen. Vår datasäkerhetspolicy trädde i kraft i mars 2009. I policyn fastställs målen och ledningsansvaret för ämbetsverkets datasäkerhet. Nödcentralsverkets datasäkerhetspolicy följer den rådande linjen inom inrikesförvaltningen. Vi har tillsatt en styrgrupp för ämbetsverkets datasäkerhet. Även nödcentralernas datasäkerhet har setts över, och vid varje nödcentral har det utsetts datasäkerhetsansvariga. Inrikesförvaltningens datasäkerhetsutbildning för Nödcentralsverket fortskred enligt planerna, och andelen anställda som genomförde utbildningen var över 99 procent. Under 2009 förnyades även passer- och arbetstidssystemen. Vi förhandlade med försvarsmakten om att befria Nödcentralsverkets personal från värn- och civiltjänstplikten. Nödcentralsverkets personal kan i huvudsak reserveras för nödcentralsverksamheten även under undantagsförhållanden. Under verksamhetsåret förekom inga situationer då vår personal skulle ha utsatts för allvarliga hot. Verbalt uppträdande som kunde tolkas som hot förekom i viss mån i samband med mottagningen av nödmeddelanden, i första hand från berusade personer. Denna fråga behandlades under vägledning av experter vid ämbetsverkets arbetarskyddsdagar hösten 2009. Just nu pågår en pro gradu -undersökning vid ämbetsverket om hur Nödcentralsverket bemöter hotfulla situationer. Arto Laakso Säkerhetschef 19 Pandemi det största hotet mot säkerheten

Hätäkeskuslaitos ylitti tulostavoitteensa vastausajassa Hätäkeskuslaitos ylitti tulostavoitteensa vastausajassa Otimme vuoden 2009 aikana kaikissa 15 hätäkeskuksessa vastaan yhteensä vajaat 4,2 miljoonaa hätäilmoitusta, joista 3 miljoonaa oli hätäpuheluita. Kaikista käsitellyistä ilmoituksista 1,8 miljoona välitettiin eri viranomaisille. Loput ilmoituksista jäivät hätäkeskusten hoidettavaksi. Välitetyt tehtävät jakautuivat eri viranomaisten kesken seuraavasti: poliisitoimi 49 prosenttia, sairaankuljetus 44 prosenttia, pelastustoimi 6 prosenttia ja sosiaalitoimi alle prosentin. Luvut ovat samaa tasoa kuin vuonna 2008. Hätäkeskuslaitoksen vuoden 2009 tilastot osoittavat, että eniten hätäilmoituksia käsiteltiin Helsingin hätäkeskuksessa, noin 570 000. Vähiten hätäilmoituksia oli Etelä-Savon hätäkeskuksessa, noin 140 000. Yksi merkittävimmistä tulostavoitteistamme on ollut hätäpuheluiden vastausaika. Vuonna 2009 tavoitteenamme oli, että hätäkeskukset vastaavat 86 prosenttiin hätäpuheluista 10 sekunnissa. Hätäkeskuslaitos ylitti tämän tavoitteen ja paransi myös suoritustaan edellisvuodesta. Jopa 91 prosenttiin hätäpuheluista vastattiin tavoiteajassa eli 10 sekunnissa. Vuoden 2008 vastaava luku oli 87 prosenttia. Toinen tavoiteaika oli hätäpuheluun vastaaminen 30 sekunnissa, joka toteutui 96 prosentissa puheluista tavoitteen ollessa 95 prosenttia. Hätäkeskuslaitos selvitti Taloustutkimus Oy:n avulla myös hätänumeron 112 tunnettuutta. Kyselytutkimuksen mukaan jopa 96 prosenttia tutkimukseen osallistuneista tunsi hätänumeron kysyttäessä Mikä on hätänumero?. Hätänumeroa käytetään kuitenkin harmillisesti yhä enemmän väärin. Yli joka neljäs hätänumeroon soitettu puhelu oli sellainen, joka ei sisältönsä puolesta olisi kuulunut hätäkeskukseen. Vuonna 2009 yhteensä noin 880 000 puhelua voitiin luokitella hätäkeskukseen kuulumattomiksi. Tämä jakautui kahteen osaan: tahattomasti soitettuihin virhepuheluihin (750 000) sekä tahallisiin ilkivaltaisesti soitettuihin (130 000) puheluihin. Lukumäärä on vuoden 2008 tasoon nähden korkeampi, mutta samaa tasoa kuin vuonna 2007. Ari Ekstrand Laatupäällikkö VASTAANOTETUT ILMOITUKSET 2009 Mottagna meddelanden 2009 20 Nödcentralsverket överträffade sina resultatmål för svarstiden Nödcentralsverket överträffade sina resultatmål för svarstiden Under 2009 tog samtliga 15 nödcentraler totalt emot knappt 4,2 miljoner nödmeddelanden, varav 3 miljoner var nödsamtal. Av alla behandlade meddelanden förmedlades 1,8 miljoner till olika myndigheter. Resten av meddelandena sköttes av nödcentralerna. De förmedlade uppdragen fördelades mellan olika myndigheter på följande sätt: polisväsendet 49 procent, sjuktransporten 44 procent, räddningsväsendet 6 procent och socialväsendet mindre än 1 procent. Siffrorna ligger på samma nivå som 2008. Nödcentralsverkets statistik för 2009 visar att flest nödmeddelanden, cirka 570 000, behandlades vid Helsingfors nödcentral. Södra Savolax nödcentral tog emot det minsta antalet nödmeddelanden, cirka 140 000. Ett av våra viktigaste resultatmål är svarstiden för nödsamtal. År 2009 hade vi som mål att nödcentralerna ska svara på 86 procent av nödsamtalen inom 10 sekunder. Nödcentralsverket överträffade detta mål och förbättrade även sin prestation jämfört med föregående år. Hela 91 procent av nödsamtalen besvarades inom den målsatta tiden, som är 10 sekunder. Motsvarande siffra för 2008 var 87 procent. En annan målsatt tid var en svarstid på 30 sekunder, vilket uppfylldes i 96 procent av samtalen. Målet var 95 procent. Med hjälp av Taloustutkimus Oy undersökte även Nödcentralsverket kännedomen om nödnumret 112. Enkäten visade att så mycket som 96 procent av dem som deltog i undersökningen kunde svara på frågan Vad är nödnumret?. Nödnumret används dock beklagligtvis allt oftare på fel sätt. Mer än vart fjärde samtal till nödnumret var av sådan natur att det inte borde ha riktats till nödcentralen över huvud taget. År 2009 kunde totalt cirka 880 000 samtal klassificeras som samtal som inte hör till nödcentralen. Dessa var av två typer: oavsiktliga felringningar (750 000) samt avsiktliga falska larm (130 000). Det är fler än under 2008, men på samma nivå som 2007. Ari Ekstrand Kvalitetschef HÄTÄKESKUSTEN TUNNUSLUKUJA 2009 Nödcentralernas förteckningar 2009 Tehtävät yhteensä / Uppgifter sammanlagt Hätäpuhelut / Nödsamtal Ilmoitinlaitehälytykset / Larmanläggningar Muut ilmoitukset / Andra meddelanden 4 200 000 3 000 000 37 000 1 100 000 Vastausaika (10 sek.) / Svarstid Käsittelyaika (90 sek.) / Behandlingstid 91 % 58 % Laajempi yhteenveto vuoden 2009 tilastoista osoitteessa www.112.fi/tilastot. En mer omfattande sammanfattning av statistiken för år 2009 på adressen www.112.fi/statistik.

Asiakastyytyväisyys edelleen korkealla tasolla Asiakastyytyväisyys edelleen korkealla tasolla Hätäkeskuslaitos selvitti Taloustutkimus Oy:n tutkimuksilla väestön ja yhteistyöviranomaisten tyytyväisyyttä hätäkeskuspalveluun vuonna 2009. Tutkimuksissa haastateltiin noin 1 800 hätänumeroon soittanutta, sekä noin 1 200 sellaista henkilöä, jotka eivät olleet soittaneet hätänumeroon kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksen mukaan hätänumeroon soittaneiden kokemus saadusta palvelusta on edelleen parantunut verrattuna edellisiin vuosiin. Haastattelussa kysyttiin tyytyväisyyttä neljällä eri osaalueella: puhelimeen vastaamisen nopeuteen, hätäkeskuspäivystäjän asiantuntemukseen, hätäkeskuspäivystäjän palveluasenteeseen sekä puhelimessa annettujen ohjeiden selkeyteen. Kokonaisarvio saadusta palvelusta asteikolla 1 5 oli 4,38, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 4,28. Tyytyväisimpiä oltiin puheluun vastaamisen nopeuteen, jota 92 prosenttia piti erittäin tai melko hyvänä. Seuraavaksi tyytyväisimpiä oltiin puhelimessa annettujen ohjeiden selkeyteen sekä hätäkeskuspäivystäjän palveluasenteeseen. Vähiten tyytyväisiä kysytyistä asioista oltiin hätäkeskuspäivystäjän asiantuntemukseen. Tosin siihenkin oli 83 prosenttia soittajista erittäin tai melko tyytyväisiä. Tutkimus osoitti, että niiden suomalaisten, jotka eivät olleet soittaneet hätänumeroon kuluneen vuoden aikana, mielikuva hätäkeskuksen palveluista oli erittäin hyvä (4,27). Hätäkeskuslaitos selvitti Taloustutkimus Oy:n internetkyselyllä myös yhteistyöviranomaisten tyytyväisyyttä hätäkeskuspalveluihin. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaiset: pelastustoimi, poliisi, terveystoimi ja Rajavartiolaitos. Viranomaiset olivat kohtalaisen tyytyväisiä hätäkeskusten toimintaan. Viranomaisten kokonaistyytyväisyys (3,43) oli parantunut edellisvuoteen verrattuna (3,23). Tyytyväisimpiä toimintaan ovat Rajavartiolaitoksen edustajat. Lähes yhtä tyytyväisiä ovat terveystoimen vastaajat. Tyytymättömimpiä ollaan pelastustoimessa ja poliisissa. Sekä pelastustoimessa, poliisissa että terveystoimessa vastaajat ovat aikaisempaa tyytyväisempiä hätäkeskuspalveluihin. Ari Ekstrand Laatupäällikkö HÄTÄNUMEROON SOITTANEIDEN TYYTYVÄISYYS 2009 Tillfredsställelsen hos dem som ringt nödnumret 2009 4,38 4,33 4,34 4,18 4,12 4,17 4,19 4,25 4,28 4,28 4,29 4,29 PALVELUKOKEMUS JA MIELIKUVA 2009 Erfarenheter av servicen och uppfattningen 2009 4,39 4,27 Hätänumeroon soittaneet 2009 Personen som ringt nödnumret 2009 Hätänumeroon soittaneet 2008 Personen som ringt nödnumret 2008 Hätänumeroon soittaneet 2007 Personen som ringt nödnumret 2007 YHTEISTYÖVIRANOMAISTEN KOKONAISTYYTYVÄISYYS 2009 Samarbetsmyndigheternas tillfredsställelse i sin helhet 2009 3,30 3,76 3,44 3,84 22 Fortsatt hög kundtillfredsställelse Fortsatt hög kundtillfredsställelse Nödcentralsverket undersökte med hjälp av Taloustutkimus Oy befolkningens och samarbetsmyndigheternas tillfredsställelse med nödcentralstjänsterna 2009. I undersökningen intervjuades cirka 1 800 personer som hade ringt nödnumret samt cirka 1 200 personer som inte hade ringt nödnumret under det senaste året. Undersökningen visar att erfarenheten av nödcentralstjänsterna hos de personer som hade ringt nödnumret har förbättrats ytterligare jämfört med åren innan. Intervjufrågorna var indelade i fyra delområden: svarstiden, nödcentraloperatörens sakkunskap, nödcentraloperatörens serviceattityd samt tydligheten i telefoninstruktionerna. På skalan 1 5 blev helhetsbedömningen av nödcentralstjänsterna 4,38, när den var 4,28 året innan. Nöjdast var man med svarstiden, som 92 procent ansåg är mycket bra eller relativt bra. De näst bästa medelvärdena fick tydligheten i telefoninstruktionerna och nödcentraloperatörens serviceattityd. Mest kritiskt förhöll man sig till nödcentraloperatörens sakkunskap, även om 83 procent var mycket nöjda eller relativt nöjda med den. Undersökningen visade att de finländare som inte hade ringt nödnumret under det gångna året hade en mycket positiv uppfattning om nödcentralstjänsterna (4,27). Med hjälp av Taloustutkimus Oy:s nätundersökning utredde även Nödcentralsverket samarbetsmyndigheternas tillfredsställelse med nödcentralstjänsterna. Målgrupp för undersökningen var Nödcentralsverkets samarbetsmyndigheter: räddningsväsendet, polisen, hälsovårdsväsendet och Gränsbevakningsväsendet. Myndigheterna är tämligen nöjda med nödcentralsverksamheten. Myndigheternas totala tillfredsställelse (3,43) har förbättrats jämfört med föregående år (3,23). Nöjdast med verksamheten är företrädarna för Gränsbevakningsväsendet. Nästan lika nöjda är de svarande inom hälsovårdsväsendet. Mest missnöjd är man inom räddningsväsendet och polisen. Inom såväl räddningsväsendet och polisen som hälsovårdsväsendet är de svarande nöjdare med nödcentralstjänsterna än tidigare. Ari Ekstrand Kvalitetschef 2007 2008 2009 YHTEISTYÖVIRANOMAISTEN TYYTYVÄISYYS HÄTÄKESKUSPALVELUIHIN 2009 Samarbetsmyndigheternas tillfredsställelse med nödcentralstjänsterna 2009 3,81 3,88 3,28 3,40 3,63 3,77 3,79 3,85 3,56 3,27 3,27 3,33 Laajempi yhteenveto vuoden 2009 tilastoista osoitteessa www.112.fi/tilastot. En mer omfattande sammanfattning av statistiken för år 2009 på adressen www.112.fi/statistik.

TOTI ensimmäinen vaihe valmistui TOTI ensimmäinen vaihe valmistui Hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeessa (TOTI-hanke) toiminnalliseen vaatimusmäärittelyyn käynnistettiin toiminnan kehittäminen -projekti (TOKE) ja tekniseen vaatimusmäärittelyyn käynnistettiin tietotekniikan kehittäminen -projekti (TIKE). Molemmat projektit koostuivat useasta osaprojektista. Hankkeen määrittelyvaiheessa toteutettiin kuvaus tulevaisuuden 112-toiminnasta niin päivystystoiminnan kuin hätäkeskusten ja viranomaisten välisen yhteistoiminnankin osalta. Määrittelyvaiheen työ tehtiin yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen ja hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten kanssa, jotka olivat nimenneet hankkeeseen omat asiantuntijansa sekä heidän tuekseen kootut asiantuntijapoolit. Määrittelytyön IT-konsultteina toimivat Tieto Finland Oy sekä HALTIK. Lisäksi työn eri vaiheissa tehtiin yhteistyötä teleoperaattoreiden sekä laite- ja ohjelmistotoimittajien asiantuntijoiden kanssa sekä muiden käynnissä olevien keskeisten hankkeiden kanssa (VIT- JA, TUVE). Hätäkeskusten operatiivisen salityöskentelyn kehittämiseksi tehtiin tutkimus, jonka toteutti VTT. Hankkeen määrittelyvaiheen ohjausryhmänä toimi Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallinen yhteistyöryhmä, jolle hanke raportoi työn etenemisistä ja tuloksista kuukausittaisissa kokouksissa, yhteensä määrittelyvaiheen aikana 13 kertaa. TOKE- ja TIKE -projekteilla oli molemmilla omat ohjausryhmänsä, jotka kokoontuivat projektisuunnitelmissa määritetyllä kokoonpanolla projektien etenemisen eri vaiheissa. Lisäksi TIKE-projektilla oli erillinen tekninen ohjausryhmä. Kaikki hankkeen loppuraportit ja määrittelyvaiheen tuottama tulosdokumentaatio on taltioitu Hätäkeskuslaitoksen arkistoon. Tehdyn työn laajuutta kuvaa tulosdokumentaation kokonaissivumäärä, yhteensä 2 676 sivua. Tuotetun aineiston avulla voidaan siirtyä hankkeen seuraavaan vaiheeseen, tietojärjestelmän hankintaan, kilpailutukseen ja käyttöönoton valmisteluihin. Tulostavoitteiksi TOTI-hankkeelle oli vuoden 2009 tulossopimukseen asetettu vaihtoehtoisten toimintatapamallien vertailun toteuttaminen ja hankkeen valmis vaatimusmäärittely. Molemmat asetetut tulostavoitteet saavutettiin. Tapio Saarinen Hankejohtaja (TOTI) Lisätietoa hankkeesta www.112.fi/toti Mer information www.112.fi/toti 24 Första fasen av TOTI-projektet avslutad Första fasen av TOTI-projektet avslutad Inom projektet för utveckling av nödcentralsverksamheten och datatekniken (TOTI-projektet) startades ett projekt för utveckling av verksamheten i syfte att ta fram operativa kravspecifikationer (TOKE) samt ett projekt för utveckling av datatekniken i syfte att ta fram tekniska kravspecifikationer (TIKE). Båda projekten bestod av flera delprojekt. I projektets definitionsfas gjordes en beskrivning av framtidens 112- verksamhet både när det gäller jourverksamheten och samverkan mellan nödcentralerna och myndigheterna. Arbetet under definitionsfasen utfördes i samarbete med Nödcentralsverket och de myndigheter som deltar i nödcentralverksamheten, som hade utsett egna experter för projektet samt inrättat expertpooler till stöd för dessa. Tieto Finland Oy och HALTIK fungerade som IT-konsulter under definitionsarbetet. I arbetets olika faser samarbetade vi dessutom med teleoperatörerna samt hårdvaru- och programleverantörernas experter liksom med andra pågående stora projekt (VITJA, TUVE). Vi gav VTT i uppdrag att genomföra en undersökning som ska ligga till grund för utvecklingen av nödcentralernas operativa salsarbete. Nödcentralsverkets riksomfattande samarbetsgrupp fungerade som styrgrupp under projektets definitionsfas. Projektet rapporterade till samarbetsgruppen om hur arbetet fortskred och resultaten av arbetet vid månatliga möten, som uppgick till totalt 13 under definitionsfasen. TOKE- och TIKE-projekten hade båda sina egna styrgrupper, som sammanträdde med den sammansättning som hade fastställts i projektplanerna under de olika faserna av projektet. Dessutom hade TIKE-projektet en särskild teknisk styrgrupp. Alla slutrapporter om projektet och all resultatdokumentation som producerades under definitionsfasen har arkiverats vid Nödcentralsverket. Det totala antalet sidor inom resultatdokumentationen, 2 676 sidor, säger något om omfattningen av det utförda arbetet. Med hjälp av det producerade materialet kan vi gå vidare till nästa fas av projektet, som omfattar upphandling av datasystemet, konkurrensutsättning och förberedande av driftsättningen. Enligt de resultatmål som hade fastställts för TOTIprojektet i resultatavtalet för 2009 skulle det göras en jämförelse av alternativa verksamhetsmodeller och projektets kravspecifikation färdigställas. Båda resultatmålen uppnåddes. Tapio Saarinen Projektdirektör (TOTI) Tehdyn työn laajuutta kuvaa hankkeen tulosdokumentaation kokonaissivumäärä, yhteensä 2 676 sivua. Tuotetun aineiston avulla voidaan siirtyä hankkeen seuraavaan vaiheeseen. Det totala antalet sidor inom projektets resultatdokumentationen, 2 676 sidor, säger något om omfattningen av det utförda arbetet. Med hjälp av det producerade materialet kan vi gå vidare till nästa fas av projektet.

Henkilöstön työhyvinvointi avainasemassa Henkilöstön työhyvinvointi avainasemassa Hätäkeskuslaitoksen henkilötyövuosiresursseista jäi vuonna 2009 käyttämättä lähes 40 henkilötyövuoden verran. Etelä- Suomen hätäkeskuksissa, erityisesti Helsingissä, virkojen täyttäminen on ollut vaikeaa, koska päivystystyön edellyttämän pätevyysvaatimuksen omaavia henkilöitä ei ole työmarkkinoilla. Pyrimme parantamaan tilannetta lisäämällä koulutusta, mutta sen vaikutus ilmenee vasta tulevien vuosien aikana. Henkilöstön työtyytyväisyys on parantunut edelleen. Vuonna 2009 vastausten keskiarvo oli 3,21 asteikolla 1 5, kun vielä vuonna 2007 keskiarvo oli 3,05 ja 3,16 vuonna 2008. Työtyytyväisyyden positiivinen kehitys on jatkunut Hätäkeskuslaitoksessa jo useamman vuoden. Hätäkeskuslaitoksen tuloksellisuutta on rasittanut henkilöstön suuri sairastavuus. Vuonna 2009 sairauspoissaolot ovat vähentyneet noin 18 prosenttia. Vuodesta 2009 lähtien sairauspoissaolojen kehitystä on seurattu tarkemmin ja sen avulla pyrimme vähentämään nimenomaan salissa työskentelevän henkilöstön sairastavuutta. Runsas sairastavuus on lisännyt työssä olevien työmäärää ja tarvetta teettää ylitöitä poistumien paikkaamiseksi. Tarjosimme Hätäkeskuslaitoksen järjestämää koulutusta samalla volyymilla kuin edellisenä vuonna. Koulutuksia suunnattiin kaikille henkilöstöryhmille ja koulutusta toteutettiin joko Hätäkeskuslaitoksen oman asiantuntijuuden voimin tai ostettiin alan oppilaitoksilta tai koulutuspalveluja tuottavilta yrityksiltä. Jatkoimme vuonna 2008 aloitettua johdon kehittämisohjelmaa koko vuoden ajan. Kehittämisohjelman toteutti Talent Partners Public Consulting Oy. Valmennuksen tavoitteena oli tukea esimiehiä johtamistyössään, vahvistaa yhtenäistä johtamiskulttuuria, ja aikaansaada yhtenäiset toimintatavat Hätäkeskuslaitoksessa. Lisäksi halusimme varmistaa Hätäkeskuslaitoksen tavoitteiden toteutumisen laadukkaan esimiestyön kautta sekä vahvistaa esimiestehtävien hoitamiseen ja muutoksen johtamiseen liittyvää osaamista. Käynnistimme Hätäkeskuslaitoksessa syksyllä 2008 työhyvinvointihankkeen, jossa työryhmä sai haasteen pohtia, mitä Hätäkeskuslaitoksessa on tehty työhyvinvoinnin edistämiseksi ja mitä jatkossa voitaisiin yhdessä tehdä. Työryhmä julkaisi lokakuussa 2009 Työhyvinvoinnin käsikirjan, jossa kuvataan Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointimalli. Malli kuvaa kokonaisuutta, johon kuuluvat johtaminen, työyhteisön kehittäminen, työympäristö, työkyky ja terveys sekä osaaminen. Timo Jauhiainen Henkilöstöpäällikkö Virpi Meri Koulutussuunnittelija Henkilöstön työtyytyväisyys on parantunut edelleen. Vuonna 2009 vastausten keskiarvo oli 3,21 asteikolla 1 5. Personalens tillfredsställelse har ökat ytterligare. År 2009 var medelvärdet för svaren 3,21 på skalan 1 5. 26 Personalens arbetshälsa i fokus Personalens arbetshälsa i fokus Av Nödcentralsverkets tilldelade årsverken förblev närmare 40 outnyttjade 2009. Det har varit svårt att tillsätta tjänster vid nödcentralerna i södra Finland, särskilt i Helsingfors, eftersom det inte finns folk på arbetsmarknaden som uppfyller de behörighetsvillkor som ställs för jourarbetet. Vi försöker förbättra situationen genom ökad utbildning, men effekterna syns först längre fram. Personalens tillfredsställelse har ökat ytterligare. År 2009 var medelvärdet för svaren 3,21 på skalan 1 5, medan det ännu 2007 var 3,05 samt 3,16 år 2008. Tillfredsställelsen vid Nödcentralsverket har utvecklats i positiv riktning redan i flera års tid. Nödcentralsverkets prestationsnivå har belastats av många sjukskrivningar bland de anställda. År 2009 minskade sjukfrånvaron med cirka 18 procent. Från och med 2009 görs en noggrannare uppföljning av sjukfrånvarons utveckling, och med hjälp av den försöker vi minska sjukskrivningarna speciellt bland den personal som utför salsarbete. De många sjukskrivningarna har ökat arbetsmängden för dem som är i arbete och behovet av att jobba övertid för att kompensera för frånvaron. Nödcentralsverket erbjöd egen utbildning till samma volym som året innan. Utbildningarna riktades till alla personalgrupper och genomfördes med hjälp av Nödcentralsverkets egen expertis eller köptes in av läroanstalter och företag som producerar utbildningstjänster för branschen. Under hela året fortsatte vi att genomföra det utvecklingsprogram för ledningen som inleddes 2008. Utvecklingsprogrammet genomfördes av Talent Partners Public Consulting Oy. Syftet med träningen var att stödja cheferna i deras ledarskapsarbete, att stärka en enhetlig ledarskapskultur och att åstadkomma en enhetlig praxis vid Nödcentralsverket. Dessutom ville vi försäkra oss om att Nödcentralsverkets mål uppnås genom ett högkvalitativt chefsarbete samt stärka kompetensen inom skötseln av chefsuppgifterna och förändringsledningen. Hösten 2008 startade Nödcentralsverket ett projekt kring arbetshälsa, där en arbetsgrupp fick i uppdrag att utreda vad Nödcentralsverket har gjort för att främja arbetshälsan och vad man kunde göra tillsammans framöver. I oktober 2009 publicerade arbetsgruppen en guide för arbetshälsa med en beskrivning av Nödcentralsverkets arbetshälsomodell. Modellen beskriver helheten, bestående av ledarskap, utveckling av arbetsgemenskapen, arbetsmiljö, arbetsförmåga och hälsa samt kompetens. Timo Jauhiainen Personalchef Virpi Meri Utbildningsplanerare

Talous toiminnan seurantafunktiona 2007 2008 2009 2007 2008 2009 2007 2008 2009 2008 2009 Laajempi yhteenveto vuoden 2009 tilastoista osoitteessa www.112.fi/tilastot. En mer omfattande sammanfattning av statistiken för år 2009 på adressen www.112.fi/statistik. Vuoden 2009 talousarviossa Hätäkeskuslaitokselle osoitettiin noin 54 miljoonaa euroa, joka sisälsi TOTI-hankkeeseen sidotut 0,6 miljoonaa euroa. Edelliseltä vuodelta siirtyneen noin 10 miljoonan euron myötä Hätäkeskuslaitoksella oli käytössään 64 miljoonaa euroa. Tuotot, joissa muutosta oli hieman yli kolme prosenttia, kertyivät lähes yksinomaan maksullisen toiminnan palo- ja rikosilmoitinlaitteiden kytkentä- ja kuukausimaksuista. Hätäkeskuslaitoksen toimintakulurakenteessa ei tapahtunut olennaisia muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Hätäkeskusten toiminta on vakiintunutta ja kustannusten hallinta on hyvää. Palvelujen oston ja muut kulut -tiliryhmän kulujen nousu johtuu TOTI-hankkeen kuluista. Tilikaudelta siirtyy seuraavalle vuodelle 10,8 miljoonaa euroa. Tämä koostuu osaltaan tietohallinnon toteutumattomista projekteista, käyttämättä jääneiden henkilötyövuosiresurssien henkilöstökustannuksista sekä varautumisesta organisaatiouudistuksen aiheuttamiin lisäkustannuksiin vuodelle 2011. Hätäkeskuslaitoksessa jatketaan jo vuonna 2008 alkanutta matkakustannusten tehostettua seurantaa hyödyntämällä videoneuvottelutekniikkaa. Kustannusten uskotaan näin laskevan entistä tehokkaammin. Talousseurannassa painopistettä kohdistettiin alkavan muutoshankkeen kehittämistyöhön sekä määrärahan käytön ja ennustettavuuden tarkkuuteen. Talousseurannan näkökulmana on entistä enemmän johtamisen tueksi tarvittavan materiaalin tuottaminen. Tavoitteena on saada koko henkilöstö sitoutumaan kustannusten hallintaan avoimella ja läpinäkyvällä raportoinnilla. Tina Halín Talouspäällikkö Ekonomin som uppföljningsfunktion för verksamheten I budgeten för 2009 anvisades Nödcentralsverket cirka 54 miljoner euro, varav 0,6 miljoner var öronmärkta för TOTIprojektet. Med de cirka 10 miljoner euro som överfördes från föregående år hade Nödcentralsverket 64 miljoner euro till sitt förfogande. Intäkterna, som uppvisade en förändring på lite över tre procent, kom så gott som uteslutande från anslutnings- och månadsavgifter för brand- och brottslarmanläggningar inom den avgiftsbelagda verksamheten. Det skedde inga väsentliga förändringar i nödcentralsverksamhetens kostnadsstruktur jämfört med året innan. Nödcentralsverksamheten är etablerad och kostnadskontrollen är god. De ökade kostnaderna för köpta tjänster och andra kostnader beror på kostnaderna för TOTI-projektet. Från räkenskapsperioden överförs 10,8 miljoner euro till nästa år. Denna pott består i sin tur av ogenomförda projekt inom dataförvaltningen, personalkostnader för outnyttjade årsverken samt reserveringar inför de merkostnader som organisationsreformen medför under 2011. Nödcentralsverket fortsätter att tillämpa den skärpta uppföljning av resekostnaderna som infördes redan 2008 genom utnyttjande av videokonferensteknik, något som väntas ge ytterligare kostnadsminskningar. Tyngdpunkten för den ekonomiska uppföljningen låg på det utvecklingsarbete som är förknippat med det kommande omställningsprojektet samt precisionen i användningen av och förutsägbarheten hos anslagen. Ett allt viktigare perspektiv inom den ekonomiska uppföljningen är produktionen av material till stöd för ledningen. Målet är att få hela personalen att förbinda sig till kostnadskontrollen genom en öppen och transparent rapportering. Tina Halín Ekonomichef Talous toiminnan seurantafunktiona 29 Ekonomin som uppföljningsfunktion för verksamheten

Talousarvion toteuma, euroa Budgetutfall, euro Vuosi 2008 / Vuosi 2009 / År 2008 År 2009 Budjetoitu / Toteutuma / Käyttö-% / Budgeterat Realiserat Användnings-% Tulot / Intäkter 4 921 023 4 815 000 5 079 686 105,49 % Investoinnit / Investeringar 346 041 4 782 593 564 125 11,79 % Atk-ohjelmistot / Dataprogram 34 320 190 000 189 501 99,73 % Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet / 0 115 000 0 0,00 % Datautrustning jämte kringutrustning Itse valmistetut ja teetetyt Atk-ohjelmat / 0 210 744 0 0,00 % Egentillverkade och beställda dataprogram Audiovisuaaliset koneet ja laitteet / 37 912 148 000 114 468 77,34 % Audiovisuell utrustning Muut koneet ja laitteet / 0 0 48 414 0,00 % Övriga maskiner och anläggningar Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet / 33 509 0 0 0,00 % Lägenhet- och kontorsmöbler Muut keskeneräiset aineelliset 240 300 4 264 593 0 0,00 % käyttöomaisuushankinnat / Övriga pågående materiella anläggningstillgångar Muut pitkävaikutteiset menot / 0 0 210 744 0,00 % Övriga utgifter med lång verkningstid Aineet, tarvikkeet ja tavarat / 1 152 344 1 777 256 1465 660 82,46 % Material, förnöden heter Henkilöstökulut / Personalkostnader 38 967 715 42 963 318 40 192 154 95,54 % Vuokrat / Hyror 5 833 356 6 260 862 6 150 566 98,23 % Palveluiden ostot / Köp av tjänster 7 971 822 12 206 256 9 264 161 75,74 % Muut kulut / Övriga kostnader 813 037 1 089 912 967 642 88,78 % Kulut yhteensä / Kostnader totalt 54 738 274 64 297 604 58 022 184 90,24 % RAHOITUKSEN KÄYTTÖ / 50 163 291 64 265 198 53 506 622 83,25 % ANVÄNDNING AV FINANSIERINGEN