Asia Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2012-00034 LYMO Harju-Autti Pekka(YM) 31.01.2012 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta U/E-tunnus: EUTORI-numero: EU/2011/2036 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta. Ympäristöministeri Ville Niinistö LIITTEET YM2012-00027, KOM(2011) 874

2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi LIFE YM EUE, LVM, MMM, OKM, SM, STM, TEM, UM, VM, VNEUS

Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2012-00027 LYMO Harju-Autti Pekka(YM) 31.01.2012 Asia Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: EU/ 2011/2036 - Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: - KOM(2011) 874 lopullinen EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): SEUT 192 artikla (ympäristö) / tavallinen lainsäätämisjärjestys, määräenemmistö. Ympäristöministeriö Pekka Harju-Autti (laatija) p. 020 610 7392 Ympäristöministeriö Laura Höijer Ympäristöministeriö Saara Bäck Ympäristöministeriö Pasi Iivonen Ympäristöministeriö Liisi Klobut Maa- ja metsätalousministeriö Teemu Seppä Valtiovarainministeriö Armi Liinamaa Suomen kanta/ohje: Suomi pitää ehdotettua oikeusperustaa (SEUT 192 artikla, ympäristö) asianmukaisena.

2(7) Suomi pitää tärkeänä, että komissio on tehnyt ehdotuksen ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta. Ohjelma sisältää kaksi alaohjelmaa: Ympäristöalaohjelma ja ilmastotoimien alaohjelma. Suomi katsoo, että asetusehdotus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukainen. Ottaen huomioon ehdotuksessa esitettyjen toimien tavoitteet, luonne ja laajuus, ne on mahdollista toteuttaa parhaiten unionin tasolla. Suomi tukee komission perusajatusta Ympäristö-alaohjelman rakenteesta muodostuen kolmesta painopistealueesta: Ympäristö ja resurssitehokkuus, Luonnon monimuotoisuus, ja Ympäristöhallinto ja tieto. On kannatettavaa, että Luonnon monimuotoisuus-asioihin ohjataan 50 % Ympäristö-alaohjelman hankkeiden budjetista. Suomi tukee komission perusajatusta erillisen ilmastotoimien alaohjelman muodostamisesta. Asiaa tulee kuitenkin tarkastella siitä näkökulmasta, tuottaako erillinen alaohjelma enemmän päällekkäisyyksiä kuin hyötyjä. Erillisen alaohjelman vaarana on päällekkäisyyksien lisääminen, varainkäytön joustavuuden väheneminen ja hallintokulujen lisääntyminen. Toisaalta ehdotus on hyvin ymmärrettävä, sillä rahoitusinstrumentin substanssi komissiossa on jakautunut kahdelle eri pääosastolle (ENV ja CLIMA) ja juuri komissiohan Lifeä hallinnoi. Suomi tukee komission ehdotuksen tavoitetta, että Life -rahoitusväline laajentaa maantieteellistä ulottuvuuttaan EU:n ulkopuolelle. On lukuisia Suomelle tärkeitä ympäristöaiheita (mm. Itämeriasiat ja monet monimuotoisuuden suojelukysymykset), joissa tilanteen parantaminen vaatii yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden (erityisesti Venäjä) kanssa. Tältä osin on kuitenkin tarpeen varmistaa ensinnäkin se, että toimitaan ulkosuhderahoituksen pelisääntöjen mukaan ja että mahdolliset päällekkäiset ulkosuhderahoituksen kanssa vältetään. Suomi tukee komission ehdotusta, että Life -rahoitusväline sisältää uutena elementtinä ns. integroidut (yhdistetyt) hankkeet. Eri EU-rahoitusmuodot laitetaan integroiduissa hankkeissa yhdeksi laajaksi hankekokonaisuudeksi. On hyvä, että jo tässä vaiheessa pidetään keskeisenä tulevien integroitujen hankkeiden maantieteellisen ja temaattisen tasapainon turvaamista. Erityisesti Suomi pitää hyvänä integroitujen hankkeiden kaksivaiheista valintamenetelmää, sillä tämä takaa tietyn neuvottelumahdollisuuden komission ja kansallisten toimijoiden välillä näin mittavissa hankkeissa. On kuitenkin syytä huomioida, että integroiduista hankkeista ei ole aiempaa kokemusta. Tästä syystä olisi tarkoituksenmukaista, että rahoitusvälineessä tulee olla riittävästi sisäänrakennettua joustavuutta integroitujen hankkeiden budjettikehyksien monivuotisen kehityksen suhteen. Tämä on tärkeää, mikäli osoittautuisi, että integroitujen hankkeiden toiminnassa ilmenisi suuria ongelmia. Mahdollisten ongelmien ilmetessä ohjelmakauden sisällä on turvattava mahdollisuus suunnata Life - rahoitusvälineen resursseja aiottua enemmän perinteisemmille alhaalta ylöspäin etenevää lähestymistapaa hyödyntäville hieman pienemmille hankkeille. Ongelmaksi voi muodostua mm. eri EU:n rahoituslähteiden eriävät hakuajat ja se, miten voidaan varmistaa rahoitus muista EU:n rahoitusvälineistä. Lisäksi vaikeuksia saattaa tuottaa kansallisesti eri rahoitusmuotojen yhdistäminen ympäristötavoitteisiin. Integroidut hankkeet asettavat kokonaisuuden hallinnalle suuria haasteita. Metsien merkitys ilmastopolitiikassa ja monimuotoisuuden turvaamisessa on suuri ja tämän instrumentin tulisikin kattaa metsät suojelualueilla ja niiden ulkopuolelle. Suomelle on myös tärkeää, että Life-rahoitusvälinettä on mahdollista hyödyntää myös

3(7) metsien suojelua ja metsätietoa koskevaa vihreää kirjaa seuranneen ad hoc -työryhmän suosituksia EU:n metsätietojärjestelmästä toimeenpantaessa. Suomi pitää tärkeänä, että myös yksityiset yritykset voisivat saada yhteisörahoitusta Life -rahoitusvälineestä. Suomi pitää tärkeänä, että hakuprosessia yksinkertaistetaan ja nopeutetaan. Hakemusten käsittelyajan komissiossa tulisi olla mahdollisimman lyhyt. Suomi tukee komission ehdotusta, että Life ohjelmassa otetaan käyttöön kevyempiä menettelyjä, mm. tietoteknisten järjestelmien kehittämistä, lisää kiinteitä rahoitusosuuksia (flat-rates and lump-sums, joiden avulla tietyt pienehköt kustannuserät lasketaan aiempaa yksinkertaisemmin). Suomi katsoo, että olisi tärkeää saada lisää joustavuutta hankkeen toteuttamiseen esim. suhteessa teknisiin ja taloudellisiin muutoksiin. Nykyinen käytäntö johtaa usein varsin turhaan ja pitkälliseen kirjeenvaihtoon komission ja hankkeen vetäjän välillä. Kiinteät osuudet ovat kannatettavia, kunhan ne eivät johda uusiin hyväksyttävien kululajien rajaamiseen. Suomi tarkastelee vielä kantaansa EU-rahoitusosuuden kasvattamiseen uudessa Life - ohjelmassa 70%:iin ja interoiduissa hankkeissa peräti 80 %:iin. Tosin ALVtukikelvottomuuden takia Life -rahoitusosuudet eivät merkittävästi nouse nykyisestä max. 50% rahoitusosuudesta. Hankkeeseen saatu kansallisen omarahoituksen korkeampi osuus voi parantaa toimijoiden sitoutuneisuutta hyvien hankkeiden toteuttamiseen. Toisaalta kansallisen vastinrahan korkeampi osuus vähentää sisään tulevien hakemusten määrää. Muihin EU-maihin verrattuna sisääntulleiden Life- hankkeiden määrä Suomessa on ollut jo aiemminkin niukahko, mutta niiden laatutaso on ollut hyvä. Suomi ei pidä kannatettavana komission ehdotusta, että vakituisten henkilöiden palkkoja ei enää voisi sisällyttää hankkeeseen - vain ainoastaan hankkeeseen palkattujen palkkoja. Tämä on suuri muutos ja vaikeuttaa suuresti omarahoituksen kokoamista kaikkien julkishallinnon osallistujien sekä myös järjestöjen ja pienyritysten osalta. Suomi pitää tärkeänä, että rahoitusta voidaan käyttää myös pysyvän henkilöstön palkkaukseen niiltä osin kun heidän palkkauskustannukset kohdistuvat juuri kyseessä olevaan hankkeeseen. Komission esittämä malli voisi vähentää instrumentin käyttömahdollisuuksia Suomessa. On ilmeistä, että ulkopuolisesta rahoituksesta riippuvainen hakijataho ei voisi toteuttaa Life+ hankkeita, jos vakituisen henkilökunnan menoja ei voida sisällyttää hyväksyttäviin kustannuksiin. Pitäisi palkata henkilö vain ko. tehtävään, ja siihenkin pitäisi löytää vielä 30 % omaa rahaa. Tähän liittyy se lisävaikeus, että monissa laitoksissa on paljon vakituista henkilökuntaa, joiden rahoitus on riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta, mutta joilla on pysyvä työsuhde. Tämän henkilökunnan käyttö Life+ hankkeissa muuttuisi käytännössä mahdottomaksi. Pahimmillaan esitetty malli edistää pätkätyötä. Suomi pitää tärkeänä, että, että vakituisten henkilöiden palkkoihin suhtaudutaan samoin kuin muissakin EU:n tutkimusja kehittämishankkeissa 2014 20. Tavoitteena tulisi olla, että vakituisten palkkoja voi käyttää jatkossa kuten nytkin. Vähimmäistavoitteena tulisi olla, että korkeintaan puolet omarahoituksesta voi kattaa vakituisten palkkamenoilla. Suomi tukee komission ehdotusta, että Life -ohjelman hallinto olisi säilytettävä keskitettynä. Komission ehdotuksen mukaan Life jatkuu komissiovetoisena, mutta merkittävä osa hallinnoinnista siirretään jollekin EU:n toimistolle (Executive Agency). Tämä on kannatettava ajatus, sillä se takaa ammattimaisen hallinnoinnin eli hallinnoinnista vastaavat hankkeiden sisällön asiantuntijat rahoitusinstrumentin parhaiten tuntevalta taholta. Suomi tukee komission ehdotusta, että komission apuna toimii Life -

komitea. Nykyisin käytössä oleva komissiovetoinen organisointi ja Life -komitean toiminta on ollut kitkatonta. Suomi kannattaa Life komitean roolin säilyttämistä mahdollisimman samankaltaisena kuin Life+ asetuskaudella. 4(7) Suomi tukee komission ehdotusta, että komissio laatii jäsenvaltioita kuullen työohjelmat, jotka ovat voimassa ainakin kaksi vuotta. Näin niitä tulisi korkeintaan neljä kappaletta. Niissä vahvistetaan esimerkiksi painopisteet, resurssien jako eri rahoitustyyppien välillä sekä kauden tavoitteet. Nykyisen Life+ asetuksen aikana jäsenvaltioilla oli mahdollisuus halutessaan laatia yksivuotisia kansallisia ohjelmia. Suomella on myönteisiä kokemuksia tästä prosessista, joten on kannatettavaa sisällyttää tämänkaltainen prosessi uuteen Life - ohjelmaan. Työohjelman kaksivuotinen ajanjakso on pituudeltaan sopiva. Life -rahoitusvälineen soveltamisala on laaja, varsinkin ilmastotoimien alaohjelman muodostamisen myötä. Soveltamisalaan liittyvät ympäristö- ja ilmastohaasteet ovat mittavat. Lifeen kaavailtu rahoituskehys on vaatimaton siihen nähden, että sen tavoitteet sisältävät ilmasto- ja ympäristöpolitiikan ja lainsäädännön kehittämisen ja sen toimeenpanon edistämisen. Suomi ottaa Life-rahoitusvälineen rahoitukseen kantaa osana EU:n seuraavan rahoituskehyskauden kokonaisuutta. Life-rahoitusvälineen osalta tulee myös pohtia toimenpiteiden välistä yhteneväisyyttä, mahdollista priorisointia, päällekkäisyyksien välttämistä ja hallintokulujen minimoimista. Pääasiallinen sisältö: Life on Euroopan ympäristöhankkeiden rahoitusväline. Life -ohjelman tavoitteena on käynnistää toimia ympäristö- ja ilmastotavoitteiden täytäntöön panemiseksi ja niiden sisällyttämiseksi muihin politiikanaloihin ja jäsenvaltioiden käytäntöihin. Keskeisenä toimintamuotonaan se rahoittaa erityisesti tutkimustiedon käytännön hyödyntämiseen tähtääviä laajoja hankkeita. Life -asetuksen tavoitteena on tukea EU:n Lissabonin ja Göteborgin Eurooppaneuvostoissa sekä EU:n toiminnasta tehdyssä SEUT -sopimuksessa asetettuja strategisia tavoitteita. Ilmastotoimien painoarvo kasvoi erityisesti Lissabonin sopimuksen myötä, sillä siinä ilmastonmuutoksen torjunta otettiin nimenomaisesti osaksi ympäristötavoitteita. Pääosa ympäristörahoituksesta on integroitu yhteisön muihin politiikkoihin ja niiden rahoitusinstrumentteihin. Life -rahoitusväline täydentää muihin politiikkoihin integroitua ympäristörahoitusta. Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelma (Life) on osa rahoituskehyksen 2014 2020 otsaketta 2: kestävä kasvu, luonnonvarat. Ehdotettu uusi Life -ohjelma koostuu kahdesta osiosta: ympäristö- ja ilmastotoimien alaohjelmat. Luomalla uusi ilmastotoimet -alaohjelma kehitetään ja voimistetaan aiempaa Ilmastonmuutos-aihepiiriä, joka oli osana Life+ ohjelmaa. Komissio laatii jäsenvaltioita kuullen työohjelmat, jotka ovat voimassa ainakin kaksi vuotta. Niissä vahvistetaan esimerkiksi painopisteet, resurssien jako eri rahoitustyyppien välillä sekä kauden tavoitteet. Suuri muutos aiempaan on uudenlaisten yhdistettyjen hankkeiden niin sanottujen integroitujen hankkeiden käynnistäminen. Integroidut hankkeet kattavat laajoja aihealueita ja ne tähtäävät unionin muihin säädöksiin perustuvan ympäristö- tai ilmastolainsäädännön edellyttämien tai jäsenvaltioiden viranomaisten valmistelemien

5(7) ympäristö- ja ilmastotoimia koskevien suunnitelmien tai strategioiden täytäntöön panoon. Integroidut hankkeet tähtäävät myös mahdollisuuksien mukaan unionin muiden rahoituslähteiden käyttöön hyödyntämällä synergiaetuja ja takaavat unionin eri rahoitusohjelmien välisen johdonmukaisuuden. Ne antavat vastuullisille viranomaisille esimerkkejä siitä, miten eri rahoitusvälineitä koordinoimalla voidaan parantaa unionin ympäristö- ja ilmastolainsäädännön täytäntöönpanoa. Kokoluokkansa (ehkä noin10-30 milj. euroa/hanke) ja laajan lähestymistapansa vuoksi (tulevat vaatimaan todella perusteellista suunnittelua) integroidut hankkeet tulevat olemaan suuri haaste sekä kansallisille potentiaalisille hakijatahoille että kansallisena vastuuministeriönä toimivalle ympäristöministeriölle. Eri EU-rahoitusmuodot laitetaan integroiduissa hankkeissa yhdeksi kokonaisuudeksi, joka samalla vastaa ympäristöministeriön näkemystä kansallisesta tarvetilasta ko. hankkeen ongelmatiikan kokonaisuuden haltuunottoon. Komission taholta on ennakoitu, että ensimmäisellä uuden Life -ohjelman hakukierroksella vuonna 2014 koko EU:n alueelle tulisi vain n. 4-8 suurta integroitua hanketta. Seuraavina vuosina määrä kasvaa voimallisesti. Uudessa asetuksessa myös selvennetään kustakin painopistealueesta rahoitettavien toimenpiteiden määritelmiä. Ympäristö-alaohjelma muodostuu kolmesta painopistealueesta. Painopistealueesta Luonnon monimuotoisuus myönnetään tukea laajempiin luonnon monimuotoisuutta koskeviin haasteisiin liittyvien parhaiden käytäntöjen kehittämiseen ja keskitytään samalla Natura 2000 -verkostoon. Painopistealueessa Ympäristö ja resurssitehokkuus huomio siirtyy unionin ympäristöpolitiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanoon. Siinä ei keskitytä markkinoille saattamiseen tähtäävään innovointiin, koska siihen keskitytään paremmin Horizon 2020 - puiteohjelmassa. Koska hallinnon parantamiseen kiinnitetään enenevässä määrin huomiota, entisen Life+ ohjelman Tiedotus- ja viestintä -osa-alue korvataan painopistealueella Ympäristöhallinto ja tieto, jossa edistetään aktiivisemmin tiedon levittämistä päätöksentekoa varten, parhaiden käytäntöjen kehittämistä sääntöjen noudattamisen lisäämiseksi ja tehostamiseksi sekä tiedotuskampanjoiden järjestämistä. Komissio laatii jäsenvaltioita kuullen työohjelmat, jotka ovat voimassa ainakin kaksi vuotta. Niissä vahvistetaan esimerkiksi painopisteet, resurssien jako eri rahoitustyyppien välillä sekä kauden tavoitteet. Jäsenvaltioiden on tärkeää osallistua Life ohjelman painopisteiden asettamiseen, jotta jäsenvaltioiden erot otetaan varmasti näissä painopisteissä asianmukaisesti huomioon ja jotta painopisteet parantavat ja jouduttavat osaltaan tehokkaasti ympäristö- ja ilmastopolitiikan täytäntöönpanoa. Ehdotetussa uudessa Life -ohjelmassa EU rahoitusosuus nousee 70 %:iin ja interoiduissa hankkeissa peräti 80 %:iin. Toisaalta komissio ehdottaa, että vakituisten henkilöiden palkkoja ei enää voisi sisällyttää hankkeeseen - vaan ainoastaan hankkeeseen palkattujen palkkoja. Lisäksi ALV-kulut olisivat jatkossa tukikelvottomia. Yhteisvaikutuksena Life - rahoitusosuudet eivät merkittävästi nouse nykyisestä max. 50 % rahoitusosuudesta. Life -ohjelmassa otetaan käyttöön kevyempiä menettelyjä. Tämä on osa yksinkertaistamisprosessia, johon kuuluu mm. tietoteknisten järjestelmien kehittämistä, jotta hakemuksia olisi helpompaa ja nopeampaa toimittaa sähköisesti Life -ohjelman hallinto on tarkoitus säilyttää keskitettynä poliittisten yhteyksien ja toimenpiteiden laadun maksimoimiseksi, varainhoidon moitteettomuuden ja resurssien vakauden turvaamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että Life -hankkeiden havainnot otetaan huomioon unionin politiikan laadinnassa. Hallintaa voitaisiin kuitenkin parantaa nykyisestä siirtämällä monia tehtäviä olemassa olevalle toimeenpanovirastolle.

6(7) Komission apuna toimii ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman Life- komitea, joka on luonteeltaan kaksitahoinen: sen puheenjohtaja vaihtuu ja sen kokoonpano muuttuu sen mukaan, liittyvätkö käsiteltävät asiat ympäristö- ja ilmastotoimiin. Kansallinen käsittely: Ministeriöiden ja sidosryhmien edustajia kuultu tammikuun 2012 aikana. Ympäristöjaoston kirjallisessa menettelyssä 27. 31.1.2012 Budjettijaoston kirjallisessa menettelyssä 27. 31.1.2012 Eduskuntakäsittely: Käsittely Euroopan parlamentissa: Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Life-rahoitusväline 2014 2020 tulee sisältymään unionin tuleviin rahoituskehyksiin 2014 2020, jota käsitellään tunnuksella U 40/2011 vp. Taloudelliset vaikutukset täsmentyvät osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta ja lopputulos selviää vasta neuvottelujen päättyessä. Taloudelliset vaikutukset riippuvat erityisesti talousarvion koosta, rahoitusjärjestelmästä ja sektorikohtaisista ratkaisuista. Tällä hetkellä Suomen rahoitusosuus EU:n budjetista on noin 1,6 %. Komission ehdotuksen mukaan alustava budjetti kaudelle on 3,618 miljardia, josta 2,7135 miljardia ohjataan Ympäristö-alaohjelmaan (josta puolet tulee ohjata luonnon suojelu- ja biodiversiteettihankkeille). Ilmastotoimien alaohjelman rahoitukseksi on kaavailtu 0,9045 miljardia. Suomi on ollut mukana Lifessä vuodesta 1995. Tänä aikana on rahoitettu 125 suomalaishanketta. EU-rahoitus 1995 2010 on ollut n. 89 miljoonaa euroa eli 6 miljoonaa euroa/vuosi. Lisäksi samansuuruinen rahoitus hankkeisiin on tullut moninaisilta suomalaistahoilta (tutkimuslaitoksia, yrityksiä, kuntia, ELYjä). Vuonna 2010 Suomen saanto Life-ohjelmasta oli 5,5 milj. euroa. Suomen saanto Life-ohjelmasta oli 2,55 %, eli maksuosuuttamme (1,6 %) enemmän. Erityisesti Life Ympäristö -hankkeiden tuloksille on tyypillistä hyvä kustannustehokkuus ja sovellettavuus, mikä lisää rahoituksen todellista taloudellista vaikutusta ympäristöalan kehittymiselle. Hankkeissa usein mukana olevat kansainväliset kumppanuudet auttavat suomalaisen ympäristöasiantuntemuksen viennissä ulkomaille. Myös luonto- ja biodiversiteettipuolella Life -rahasto on erittäin kustannustehokas suojelutyön rahoitusväline.

Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: 7(7) - Asiasanat Hoitaa Tiedoksi

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.12.2011 KOM(2011) 874 lopullinen 2011/0428 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) {SEK(2011) 1541 lopullinen} {SEK(2011) 1542 lopullinen} {SEK(2011) 1543 lopullinen}

PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Komission tiedonannossa, joka koskee monivuotista rahoituskehystä vuosiksi 2014 2020 (jäljempänä monivuotista rahoituskehystä koskeva tiedonanto ) 1, vahvistetaan budjettikehys ja tärkeimmät suuntaviivat Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseksi. 2 Ehdotuksessaan komissio on päättänyt ottaa ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen torjunnan olennaiseksi osaksi kaikkia keskeisiä välineitä ja toimia. Tämä niin sanottu valtavirtaistaminen merkitsee sitä, että ympäristö- ja ilmastotavoitteet on otettava välineissä huomioon sen varmistamiseksi, että niillä edistetään vähän hiiltä käyttävän, resurssitehokkaan ja ilmastonmuutoksen kestävän talouden rakentamista. Näin lisätään EU:n kilpailukykyä, luodaan enemmän ja ympäristöystävällisempiä työpaikkoja, parannetaan energiavarmuutta ja saavutetaan terveyshyötyjä. Unionin tärkeimmät rahoitusvälineet eivät kuitenkaan vastaa kaikkiin ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin tarpeisiin. Ympäristö- ja ilmastolainsäädännön täytäntöönpano on koko unionissa epätasaista ja riittämätöntä, mikä pahentaa ympäristö- ja ilmasto-ongelmia. Tilanne edellyttää uusia ja aiempaa tehokkaampia tapoja panna lainsäädäntöä täytäntöön sekä parhaiden käytäntöjen kehittämistä ja levittämistä koko unionissa. Näin varmistetaan, että jäsenvaltiot ja sidosryhmät oppivat toinen toisiltaan. Siksi komissio ehdottaa valtavirtaistamisen lisäksi Life-ohjelman jatkamista. Ohjelmasta säädetään tällä hetkellä Life+-asetuksessa. 3 Valtavirtaistamisen yhdistäminen erityiseen välineeseen lisää unionin toimien johdonmukaisuutta ja lisäarvoa. Erityisen välineen avulla komissio voi määrittää paremmin painopisteitä, valvoa suoraan täytäntöönpanoa ja varmistaa, että käytettävissä olevat resurssit käytetään tehokkaasti ympäristön ja ilmaston suojeluun. Näin komissio voi valita parhaat hankkeet eri puolilla unionia ja puuttua siten koordinoinnin puutteeseen. Lisäksi luonnonvarat ovat luonteeltaan julkishyödykkeitä ja niiden jakautuminen on unionissa epätasaista. Velvollisuus suojella ja vaalia luonnonvaroja edellyttää yhteisvastuun ja vastuunjaon periaatteiden johdonmukaista noudattamista. Luontodirektiivin 4 8 artiklassa liitetään tältä osin suojelutoimenpiteiden toteuttaminen unionin tarjoamaan osarahoitukseen. Life-ohjelma lisää keskeisellä tavalla yhteisvastuuta ja vastuunjakoa suojeltaessa unionin yhteistä hyvää ympäristö- ja ilmastoalalla. Ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen torjunnan erityinen rahoitusohjelma takaa jäsenvaltioiden erillisiä toimia tehokkaammat toimet kokoamalla yhteen resursseja ja osaamista sekä houkuttelemalla kumppanuuksia, joiden muodostaminen olisi muutoin vaikeaa; 1 2 3 4 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio, KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011. EUROOPPA 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia (KOM(2010) 2020 lopullinen, Bryssel, 3.3.2010), jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 17.6.2010. Asetus (EY) N:o 614/2007, EUVL L 149, 9.6.2007, s. 1. Direktiivi 92/43/ETY, EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7. FI 1 FI

tarjoaa perustan parhaiden käytäntöjen kehittämistä ja vaihtamista, tiedonvaihtoa, ympäristö- ja ilmastolainsäädännön parantamista ja siihen liittyvien muutosten käynnistämistä ja jouduttamista varten sekä sitä varten, että jäsenvaltiot ja sidosryhmät voivat oppia toinen toisiltaan ja puuttua näihin haasteisiin tehokkaammin; luo unionin rahastojen ja jäsenvaltioiden varojen välille synergiaetuja koordinoimalla niiden toimia, joilla ne pyrkivät yhdessä kohti ympäristö- ja ilmastotavoitteita, ja auttaa samalla hankkimaan lisää julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusta. Tämä lisää unionin toimien johdonmukaisuutta ja tehokkuutta ja edistää säännöstön yhtenäisempää täytäntöönpanoa; lisää ympäristö- ja ilmastotoimien näkyvyyttä tuomalla unionin lähemmäksi kansalaisiaan, osoittamalla unionin sitoutuneen ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin ja lisäämällä näin kyseisten tavoitteiden merkitystä. Useissa arvioinneissa 5 vahvistetaan Life-ohjelman olevan onnistunut väline unionin ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa varten ja tuottavan huomattavasti lisäarvoa. Arvioinneissa on kuitenkin tuotu myös esiin, että strategisen fokusoinnin puuttuminen heikentää Life-ohjelman poliittisia vaikutuksia. Tämä johtui osaksi siitä, että hankkeita valittaessa käytettiin yksinomaan alhaalta ylöspäin etenevää lähestymistapaa, minkä vuoksi komissio ei voinut ohjata kysyntää unionin ympäristö- ja ilmastopoliittisten tarpeiden pohjalta. Siksi on keskityttävä selvemmin toimiin ja aloihin, joilla Life-ohjelmalla voitaisiin saada aikaan muutoksia. Edessä olevat uudet haasteet ja Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät ohjelman muuttamista. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja unionin kestokyvyn parantaminen ilmastonmuutokseen liittyvien riskien suhteen kuuluvat suurimpiin unionin kohtaamiin haasteisiin ja edellyttävät kiireesti toimia, kuten Eurooppa 2020 -strategiasta ilmenee. Komissio panee merkille tämän haasteen ja toteaa monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossaan aikovansa nostaa ilmastotoimiin liittyvien määrärahojen osuutta unionin talousarviossa vähintään 20 prosenttiin niin, että varoja siirretään eri politiikan alojen määrärahoista. Siksi ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) olisi edistettävä tätä tavoitetta. 2. ASIANOSAISTEN KUULEMISTEN TULOKSET JA VAIKUTUSTENARVIOINNIT Tätä asetusta laadittaessa on hyödynnetty vaikutustenarvioinnissa käsiteltyjen vaihtoehtojen laajaa analyysia 6 ja sidosryhmien laajaa kuulemista. Tehdyistä tutkimuksista ja toteutetuista kuulemisista on mainittava erityisesti seuraavat: 5 6 COWIn vuonna 2009 tekemä Life-ohjelman jälkiarviointi; GHK:n vuonna 2010 tekemä Life+-ohjelman puolivälin arviointi; GHK:n johtaman yhteenliittymän vuonna 2011 tekemä Life+-asetuksen uudelleentarkastelun yhdistetty vaikutustenarviointi ja ennakkoarviointi ( Combined impact assessment and ex-ante evaluation of the review of the Life+ Regulation ) ja Institute for European Environmental Policy -laitoksen vuonna 2011 tekemä arviointi ilmastonmuutoksesta tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ( Climate Change in the future multiannual financial framework ). [Viittaus lisättävä julkaisemisen jälkeen]. FI 2 FI

Life-ohjelman jälkiarviointi (1996 2006) 7 ja Life+-ohjelman puolivälin arviointi (2007 2009); 8 ulkopuolisilta konsulteilta tilatut tutkimukset, erityisesti Combined impact assessment and ex-ante evaluation of the review of the Life+ Regulation (Life+asetuksen uudelleentarkastelun yhdistetty vaikutustenarviointi ja ennakkoarviointi) 9 ja Climate Change in the future multiannual financial framework (Ilmastonmuutos tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä); 10 Sinun äänesi Euroopassa -sivustolla järjestetty avoin sähköinen kuuleminen; 11 alueiden komitean toteuttama kuuleminen; 12 Life+-komiteaa jäsenten ja jäsenvaltioiden ympäristöasiantuntijoiden kuuleminen sekä sidosryhmien ad-hoc-kokous. 13 Kuulemisten perusteella Life-ohjelmaa pidetään yleisesti onnistuneena sekä ympäristön että sen tuottaman lisäarvon kannalta. Sidosryhmät kannattavat Life-ohjelman jatkamista sekä erilaisia toimia ja komission ehdotuksia, myös uutta hanketyyppiä, integroituja hankkeita koskevia ehdotuksia. Vaikka sidosryhmät kannattavatkin sitä, että Life-ohjelmassa keskityttäisiin tiiviimmin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden täytäntöönpanoon ja niiden sisällyttämiseen osaksi muita politiikanaloja, ne eivät kannata ohjelman piiriin kuuluvien aihealueiden rajaamista. Samoin sidosryhmät kannattavat yleisesti siirtymistä yksinomaan alhaalta ylöspäin etenevästä lähestymistavasta ylhäältä alaspäin etenevään lähestymistapaan mutta vastustavat vuotuisten, kattavien painopisteiden asettamista. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että painopistealueiden olisi oltava suhteellisen vakaita, jotta mahdolliset hakijat voivat suunnitella, laatia ja toimittaa ehdotuksia. Siksi vaikutustenarvioinnissa keskityttiin arvioinneissa annettuihin suosituksiin ja tilintarkastustuomioistuimen 14 asettamaan tavoitteeseen lisätä Life-ohjelman tehokkuutta ja lisäarvoa ottaen samalla huomioon sidosryhmien suurimmat huolenaiheet ja ehdotukset. Vaikutustenarvioinnissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa painopisteiden asettamiseksi tähdätään tasapainon saavuttamiseen kahden tarpeen välillä. Nämä tarpeet ovat vakauden tarve mahdollisten hakijoiden osalta sekä tarve keskittyä paremmin unionin poliittisiin tarpeisiin. Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin kolmea skenaariota. Niistä ensimmäisessä nykytilanne pysyy ennallaan niin, että yksinomaan alhaalta ylöspäin etenevää lähestymistapaa korjataan osittain keskittämällä varatut resurssit ilmastotoimiin. Toisessa kaikkiin hanketyyppeihin sovelletaan joustavaa ylhäältä alaspäin etenevää lähestymistapaa. Siinä komissio valmistelee monivuotisia työohjelmia, joissa se määrittelee alakohtaiset painopisteet, jotka ovat yhteydessä erityisten tavoitteiden saavuttamiseen, ja ohjaa kysyntää niin, että eri osa-alueiden 7 8 9 10 11 12 13 14 http://ec.europa.eu/environment/life/publications/lifepublications/evaluation/index.htm#expost. http://ec.europa.eu/environment/life/publications/lifepublications/evaluation/index.htm#mte2010. [Viittaus lisättävä julkaisemisen jälkeen]. [Viittaus lisättävä julkaisemisen jälkeen]. http://ec.europa.eu/environment/life/about/beyond2013.htm. http://ec.europa.eu/environment/life/about/beyond2013.htm. http://ec.europa.eu/environment/life/about/beyond2013.htm. [Viittaus lisättävä]. FI 3 FI

alakohtaisiin painopisteisiin vastataan. Integroiduissa hankkeissa keskityttäisiin niiden ominaispiirteiden vuoksi vain tiettyihin aloihin, kunnes tavoitteet on saavutettu. Kolmas skenaario on integroituihin hankkeisiin sovellettavan, ylhäältä alaspäin etenevän lähestymistavan ja kaikkiin muihin hanketyyppeihin sovellettavan, alhaalta ylöspäin etenevän lähestymistavan yhdistelmä. Tässä vaihtoehdossa komissio rajaisi etukäteen integroitujen hankkeiden alakohtaisen fokuksen Ympäristö-alaohjelman neljään osa-alueeseen, kunnes tavoitteet on saavutettu, kun taas hakijat voivat toimittaa ehdotuksia muunlaisista, kaikilla ympäristöön liittyvillä osa-alueilla toteutettavista hankkeista. Ensisijaisena vaihtoehtona pidetään joustavaa ylhäältä alaspäin etenevää lähestymistapaa. Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin sitä, mihin aloihin integroiduissa hankkeissa olisi keskityttävä, ja tultiin siihen tulokseen, että parhaat mahdollisuudet onnistua ja saavuttaa lisää ympäristöhyötyjä olivat Natura 2000 -verkoston, veden, jätteen ja ilman osa-alueilla. Myös sidosryhmät, erityisesti alueviranomaiset, viittasivat näihin aloihin. Koska Ilmastotoimetalaohjelma on vasta aloitettu, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyviä integroituja hankkeita voitaisiin käynnistää vähitellen, kun ohjelmakautta on kulunut 2 3 vuotta. Vaikutustenarvioinnissa tutkittiin myös sitä, oliko luonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle perinteisesti varattu 50 prosentin hankerahoitus yhä perusteltu, ja tultiin siihen tulokseen, että vastaus oli myöntävä. Itse asiassa kaikki sidosryhmät pitivät luonnon monimuotoisuutta Life-ohjelman tärkeimpänä painopisteenä. Vaikutustenarvioinnissa arvioitiin myös hankkeiden maantieteelliseen jakaumaan liittyviä vaihtoehtoja, mukaan luettuna kansallisten rahiotusosuuksien mahdollisuutta (Life+-asetuksen tapaan). Suunnitteilla oli kolme vaihtoehtoa: yksinomaan ansioihin perustuva järjestelmä, jossa valintaan ei liity maantieteellisiä kriteerejä, järjestelmä, jossa komissio varmistaa maantieteellisen tasapainon yhteisvastuun ja vastuunjaon periaatteiden mukaisesti, sekä integroiduille hankkeille myönnettävien kansallisten rahoitusosuuksien järjestelmä. Ensisijaisena vaihtoehtona pidettiin integroitujen hankkeiden maantieteellisen tasapainon turvaamista. Lisäksi painotettiin voimakkaasti yksinkertaistamista, kuten sähköisten ehdotusten käyttöä, Life+-ohjelmalla käynnistettyjen muutosten jatkamiseksi. Edelleen yksinkertaistettavia aloja olivat integroitujen hankkeiden kaksivaiheinen valintamenetelmä, kertaluonteisten ja kiinteämääräisten maksujen käytön lisääminen sekä tiettyjen kulujen tukikelvottomuus. Jotta tämä yksinkertaistaminen ei heikentäisi tuensaajien asemaa, vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin mahdollisuutta kasvattaa osarahoitusosuuksia. Osana yksinkertaistamistoimenpiteitä tutkittiin myös mahdollisuutta ulkoistaa useimmat hallintotehtävät olemassa olevalle toimeenpanovirastolle, täydellinen ulkoistaminen ja yhdistelmävaihtoehto mukaan luettuina. 3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT Unionin ympäristötavoitteet vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) XX osastossa. Ympäristö- ja ilmastolainsäädännön tavallisin oikeusperusta on SEUTsopimuksen 192 artikla, jollaa Euroopan parlamentti ja neuvosto valtuutetaan päättämään siitä, mitä toimia unionin olisi toteutettava SEUT-sopimuksen 191 artiklassa asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmastotoimien painoarvo kasvoi erityisesti Lissabonin sopimuksen myötä, sillä siinä ilmastonmuutoksen torjunta otettiin nimenomaisesti osaksi ympäristötavoitteita. FI 4 FI

SEUT-sopimuksen 11 artiklassa määrätään, että ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Lisäksi luontodirektiivin 8 artiklassa liitetään suojelutoimenpiteiden toteuttaminen nimenomaisesti unionin tarjoamaan osarahoitukseen. Tämä ehdotus uudeksi Life-asetukseksi on suunniteltu kahdesta alaohjelmasta, ympäristöja ilmastotoimien alaohjelmista, muodostuvan Life-ohjelman muotoon. Luomalla Ilmastotoimet-alaohjelma kehitetään aiempaa Ilmastonmuutos-aihepiiriä, joka kuului Life+ohjelman Ympäristöpolitiikka ja hallinto -osa-alueeseen. Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden välillä on erinomaiset mahdollisuudet saavuttaa synergiaetuja, sillä hankkeet voivat hyödyttää monia eri päämääriä. Esimerkiksi metsien suojeluun liittyvät hankkeet voivat edistää myös luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä lisäämällä metsänistutusta ja parantamalla siten myös hiilensitomiskykyä. Tulva-alankojen kunnostamishankkeet voivat helpottaa sopeutumista ilmastonmuutokseen ja edistää siirtymistä kohti yhteiskuntaa, joka kestää paremmin ilmastonmuutosta. Life-ohjelman tavoitteena on käynnistää toimia ympäristö- ja ilmastotavoitteiden täytäntöön panemiseksi ja niiden sisällyttämiseksi muihin politiikanaloihin ja jäsenvaltioiden käytäntöihin. Siinä painotetaan erityisesti hallinnon parantamista, sillä se liittyy erottamattomasti täytäntöönpanon parantamiseen. Yksi tärkeä muutos, joka tehostaa Life-ohjelmaa ja luo tiiviimmät yhteydet unionin poliittisiin painopisteisiin, on siirtyminen yksinomaan alhaalta ylöspäin etenevästä lähestymistavasta joustavaan ylhäältä alaspäin etenevään lähestymistapaan. Komissio laatii jäsenvaltioita kuullen työohjelmat, jotka ovat voimassa ainakin kaksi vuotta. Niissä vahvistetaan esimerkiksi painopisteet, resurssien jako eri rahoitustyyppien välillä sekä kauden tavoitteet. Niissä esitetty painopisteiden luettelo ei ole tyhjentävä, jotta hakijat voivat toimittaa myös muihin aloihin liittyviä ehdotuksia ja jotta uusien ideoiden mukaan ottaminen ja uusiin haasteisiin vastaaminen on mahdollista. Komission apuna toimii ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) komitea, joka on luonteeltaan kaksitahoinen: sen puheenjohtaja vaihtuu ja sen kokoonpano muuttuu sen mukaan, liittyvätkö käsiteltävät asiat Ympäristö-alaohjelmaan vai Ilmastotoimet-alaohjelmaan. Komissio hyväksyy delegoitujen säädösten avulla muita Life-ohjelmaan liittyviä seikkoja, kuten hankkeiden valinnassa käytettävät täsmällisemmät tukikelpoisuuskriteerit, integroitujen hankkeiden maantieteellisen tasapainon soveltamiskriteerit ja erityisiin alakohtaisiin painopisteisiin sovellettavat tulosindikaattorit. Toinen suuri muutos on uudenlaisten hankkeiden niin sanottujen integroitujen hankkeiden käynnistäminen. Niillä pyritään parantamaan ympäristö- ja ilmastopolitiikan täytäntöönpanoa ja sisällyttämistä muihin politiikanaloihin erityisesti varmistamalla muiden unionin, kansallisten ja yksityisten varojen koordinoitu käyttö ympäristö- tai ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Integroidut hankkeet kattavat laajan alueen (niitä toteutetaan erityisesti alueellisesti, monella alueella tai kansallisesti sekä monialaisella tavalla), ja ne tähtäävät unionin muihin säädöksiin perustuvan ympäristö- tai ilmastolainsäädännön edellyttämien tai jäsenvaltioiden viranomaisten valmistelemien ympäristö- ja ilmastotoimia koskevien suunnitelmien tai FI 5 FI

-strategioiden täytäntöönpanoon. Ympäristö-alaohjelman integroiduissa hankkeissa keskitytään ensisijaisesti toteuttamaan suunnitelmia ja ohjelmia, jotka liittyvät lintudirektiiviin 15 ja luontodirektiiviin, vesipuitedirektiiviin 16 sekä jätteitä ja ilmanlaatua koskevaan lainsäädäntöön. Näiden integroitujen hankkeiden olisi myös mahdollistettava tulosten saavuttaminen muilla politiikanaloilla, erityisesti meristrategiadirektiivin 17 alalla. Ilmastotoimet-alaohjelman integroiduissa hankkeissa voidaan keskittyä ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien strategioiden ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon. Integroidut hankkeet tähtäävät myös mahdollisuuksien mukaan unionin muiden rahoituslähteiden käyttöön hyödyntämällä synergiaetuja ja takaavat unionin eri rahoitusohjelmien välisen johdonmukaisuuden. Ne antavat vastuullisille viranomaisille esimerkkejä siitä, miten eri rahoitusvälineitä koordinoimalla voidaan parantaa unionin ympäristö- ja ilmastolainsäädännön täytäntöönpanoa. Life-ohjelmaa ja unionin muita rahoitusohjelmia voitaisiin koordinoida unionissa osana yhteistä strategiakehystä. Tässä asetuksessa myös selvennetään kustakin painopistealueesta rahoitettavien toimenpiteiden määritelmää. Ympäristö-alaohjelma muodostuu kolmesta painopistealueesta, joissa huomio siirtyy tavoitteiden täytäntöönpanoon ja sisällyttämiseen osaksi muita politiikanaloja. Painopistealueesta Luonnon monimuotoisuus myönnetään tukea laajempiin luonnon monimuotoisuutta koskeviin haasteisiin liittyvien parhaiden käytäntöjen kehittämiseen ja keskitytään samalla Natura 2000 -verkostoon. Painopistealueessa Ympäristö ja resurssitehokkuus huomio siirtyy unionin ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoon. Siinä ei keskitytä markkinoille saattamiseen tähtäävään innovointiin, koska siihen keskitytään paremmin Horizon 2020 -puiteohjelmassa. 18 Koska hallinnon parantamiseen kiinnitetään enenevässä määrin huomiota, entisen Life+-ohjelman Tiedotus- ja viestintä -osa-alue korvataan painopistealueella Hallinto ja tiedotus, jossa edistetään aktiivisemmin tiedon levittämistä päätöksentekoa varten, parhaiden käytäntöjen kehittämistä sääntöjen noudattamisen lisäämiseksi ja tehostamiseksi sekä tiedotuskampanjoiden järjestämistä. Tiedonannossa Etenemissuunnitelma siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050 19 tunnustettiin, että ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämistä koskevien uusien lähestymistapojen testaaminen on jatkossakin välttämätöntä, jotta voimme siirtyä vähän hiilidioksidipäästöjä tuottavaan talouteen. On myös varmistettava, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen otetaan unionin monialaiseksi painopisteeksi. Lisäksi rakentavien tulosten saavuttaminen ja sidosryhmien osallistumisen varmistaminen edellyttää hallinnon kehittämistä ja tiedottamista. Siksi Ilmastotoimet-alaohjelmasta olisi tuettava toimia kolmen erityisen painopistealueen edistämiseksi. Ne ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä ilmastohallinto ja -tieto. Life-ohjelman päätavoitteena on käynnistää muutoksia politiikan valmistelussa ja täytäntöönpanossa tarjoamalla ja levittämällä ratkaisuja ja parhaita käytäntöjä ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi ohjelmasta tarjotaan osarahoitusta hankkeisiin, jotka tuottavat ympäristö- tai ilmastonäkökulmasta selviä hyötyjä ja joilla laajennetaan 15 16 17 18 19 Direktiivi 2009/147/EY, EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7. Direktiivi 2000/60/EY, EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1. Direktiivi 2008/56/EY, EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19. Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horizon 2020. KOM(2011) 112 lopullinen. FI 6 FI

nykyistä tietopohjaa. Komissio huolehtii Life-ohjelman ja unionin muiden välineiden välisestä synergiasta. Ohjelmassa voidaan esimerkiksi hyödyntää Horizon 2020 -puiteohjelman sekä tutkimuksen ja innovoinnin alan aiempien puiteohjelmien tuottamia tutkimus- ja innovointituloksia. Life-ohjelman olisi katettava kaikki rahoitustyypit, jotka ovat sen tavoitteiden ja painopisteiden kannalta tarpeen. Pääasiallisia rahoitustoimenpiteitä ovat erityisesti hankkeiden rahoittamiseksi myönnettävät hankeavustukset. Pääasiassa ympäristö- tai ilmastoalalla toimiville kansalaisjärjestöille ja muille unionin edun mukaista toimintaa harjoittaville toimijoille voidaan myös myöntää toiminta-avustuksia. Life-ohjelma sallii rahoitusvälineiden käytön. 20 Komission olisi myös edistettävä ympäristöä säästävien julkisten hankintojen käyttöä hanke-avustusten täytäntöönpanossa. Life-ohjelman alueellista soveltamisalaa laajennetaan ottamalla käyttöön joustavampi lähestymistapa ympäristö- ja ilmastorahoitukseen unionin ulkopuolella: ensinnäkin unionin ulkopuolella tapahtuva toiminta sallitaan muodollisesti poikkeustapauksissa ja erityistilanteissa samoin kuin unionin ulkopuolisissa ohjelmaan osallistuvissa maissa ja toiseksi luodaan oikeusperusta yhteistyölle sellaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka toimivat ympäristö- ja ilmastopolitiikan alalla eivätkä välttämättä kuulu unionin ulkoisen toiminnan alaan (esimerkiksi kansainväliset tutkimukset). Life-ohjelmassa otetaan myös käyttöön kevyempiä menettelyjä. Tämä on osa yksinkertaistamisprosessia. Jäsenvaltioiden on tärkeää osallistua Life-ohjelman painopisteiden asettamiseen, jotta jäsenvaltioiden erot otetaan varmasti näissä painopisteissä asianmukaisesti huomioon ja jotta painopisteet parantavat ja jouduttavat osaltaan tehokkaasti ympäristö- ja ilmastopolitiikan täytäntöönpanoa. Lisäksi Life-ohjelmassa jatketaan tietoteknisten järjestelmien kehittämistä, jotta hakemuksia olisi helpompaa ja nopeampaa toimittaa sähköisesti. Pienten sidosryhmien, kuten pk-yritysten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista pyritään helpottamaan kiinnittämällä erityistä huomiota hakulomakkeiden selvyyteen, helppolukuisuuteen ja yhtenäisyyteen, määräaikojen asettamiseen siten, että hakemusten toimittamiseen jää riittävästi aikaa, avun antamiseen hakemusten laadintaa varten, hanke-ehdotusten hylkäämiselle tai hyväksymiselle asetettavien määräaikojen julkaisemiseen sekä siihen, että hylkäämiselle esitetään selvät syyt. Hankkeen sosioekonomiset vaikutukset tutkitaan hakemuksen arvioinnin yhteydessä. Ohjelmassa lisätään myös kiinteämääräisten ja kertaluonteisten maksujen käyttöä haku- ja raportointiprosessien helpottamiseksi ja lievennetään integroituihin hankkeisiin liittyviä raportointivaatimuksia. Käyttöön voitaisiin ottaa erityisesti integroitujen hankkeiden kaksivaiheinen valintamenettely. Raportointi- ja ohjelmasuunnittelukausi voisi olla kaksivuotinen, ja maksuaikataulua voitaisiin muuttaa niin, että hankkeen kassavirta olisi tasaisempi. Vastaavasti tiettyjä menoja, joiden seuraaminen ja raportointi on osoittautunut hankalaksi, ei enää katsota tukikelpoisiksi (esimerkiksi arvonlisävero), ja muiden menojen, kuten muun kuin hankkeeseen nimenomaisesti palkatun pysyvän henkilökunnan henkilöstömenojen, tukikelpoisuutta saatetaan rajoittaa tai se voidaan lakkauttaa, samalla kun säilytetään 20 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, Kehys innovatiivisten rahoitusvälineiden seuraavalle sukupolvelle EU:n oman ja vieraan pääoman mekanismit, KOM(2011) 662 lopullinen, 19.10.2011. FI 7 FI

mekanismi, joka mahdollistaa tällaisen henkilökunnan jatkuvan osallistumisen hanketoimintaan. Jotta tuensaajien asema ei heikentyisi ja jotta hankeavustuksilla rahoitettujen hankkeiden saaman tuen taso säilyisi samana kuin Life+-asetuksessa, osarahoitusosuuksia olisi nostettava nykyisestä 50 prosentista 70 prosenttiin ja erityistapauksissa 80 prosenttiin. Samalla olisi varmistettava nykyisen vipuvaikutuksen säilyminen. Korkeampi 80 prosentin osuus koskisi integroituja hankkeita, ja sillä tasapainotettaisiin sitä, että vaikka kyseiset hankkeet edellyttävät huomattavaa panosta pysyvältä henkilökunnalta, henkilöstömenoja ei välttämättä katsota tukikelpoisiksi kustannuksiksi. Lisäksi sitä sovellettaisiin erityishankkeisiin, joilla tuetaan unionin politiikan tai lainsäädännön valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyviä erityistarpeita näiden hankkeiden strategisen arvon vuoksi ja houkuttelevan osarahoitusosuuden turvaamiseksi. Lisäksi Life-ohjelman hallinto olisi säilytettävä keskitettynä poliittisten yhteyksien ja toimenpiteiden laadun maksimoimiseksi, varainhoidon moitteettomuuden ja resurssien vakauden turvaamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että Life-hankkeiden havainnot otetaan huomioon unionin politiikan laadinnassa. Euroopan parlamentti, jäsenvaltiot ja sidosryhmät pitävät tätä keskeisenä etuna. Hallintaa voitaisiin kuitenkin parantaa nykyisestä siirtämällä monia tehtäviä olemassa olevalle toimeenpanovirastolle. Komissio ottaa huomioon Lifeohjelman erityispiirteet ja pyrkii lisäämään sen synergiaa unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa ja tutkii siksi mahdollisuutta siirtää suuri osa valinta- ja seurantatehtävistä EU:n kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirastolle samalla, kun Life-ohjelman hallinnointi pysyy komissiossa. Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa 3 artiklan mukaisten ehdotettujen toimien tavoitteita näiden toimien luonteen vuoksi, vaan tavoitteet voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa Life-ohjelman kokonaismäärärahat vuosiksi 2014 2020 ovat nykyhinnoissa ilmaistuina 3 618 miljoonaa euroa. 21 Tästä summasta 2 713,5 miljoonaa euroa kohdennetaan Ympäristö-alaohjelmaan. Puolet alaohjelman resursseista, jotka käytetään hankeavustuksilla rahoitettaviin hankkeisiin, osoitetaan toimenpiteisiin, joilla tuetaan luonnon ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Ilmastotoimet-alaohjelmaan kohdennetaan 904,5 miljoonaa euroa. 21 Tämä vastaa 3,2:ta miljardia euroa kiinteinä hintoina. FI 8 FI

2011/0428 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, 22 ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon, 23 noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä ja katsovat seuraavaa: (1) Unionin ympäristö- ja ilmastopolitiikka sekä ympäristö- ja ilmastolainsäädäntö ovat parantaneet ympäristön tilaa huomattavasti. Jäljellä on kuitenkin suuria ympäristö- ja ilmastohaasteita, jotka vaikuttavat merkittävällä tavalla Eurooppaan, ellei niihin puututa. (2) Koska nämä ympäristö- ja ilmastohaasteet ovat laajoja ja monitahoisia, niihin vastaamista olisi rahoitettava ensisijaisesti unionin suurista rahoitusohjelmista. Tiedonannossaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio 24 (jäljempänä monivuotista rahoituskehystä koskeva tiedonanto ) komissio tunnustaa ilmastonmuutoksen olevan haaste ja toteaa aikovansa nostaa ilmastomäärärahojen osuutta unionin talousarviossa vähintään 20 prosenttiin niin, että varoja siirretään eri politiikanalojen määrärahoista. Tämän asetuksen olisi edistettävä kyseisen tavoitteen saavuttamista. 22 23 24 EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011. FI 9 FI

(3) Kyseisillä unionin rahoitusohjelmilla ei voida vastata kaikkiin ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin tarpeisiin. Ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävissä menettelytavoissa on puututtava siihen, että niiden tavoitteet on otettu epätasaisesti osaksi jäsenvaltioiden käytäntöjä, että lainsäädäntöä on pantu epätasaisella ja riittämättömällä tavalla täytäntöön jäsenvaltioissa ja että poliittisten tavoitteiden edistäminen ja levittäminen on riittämätöntä. On asianmukaista jatkaa ympäristöalan rahoitusvälineestä (Life+) 23 päivänä toukokuuta 2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 614/2007 25 säänneltyä Life-ohjelmaa ja antaa uusi asetus. Siksi tällä asetuksella olisi perustettava ympäristö- ja ilmastotoimien erityinen rahoitusohjelma (jäljempänä Life-ohjelma ). (4) Luonnonvarat jakautuvat unionissa epätasaisesti, mutta niiden tuottamat hyödyt vaikuttavat koko unioniin. Unionin velvollisuus suojella luonnonvaroja edellyttää yhteisvastuun ja vastuunjaon periaatteiden johdonmukaista soveltamista, mikä tarkoittaa sitä, että joihinkin unionin ympäristö- ja ilmasto-ongelmiin voidaan puuttua parhaiten alueellisesti tai paikallisesti. Life-ohjelma lisää keskeisellä tavalla yhteisvastuuta ja vastuunjakoa suojeltaessa unionin yhteistä hyvää ympäristö- ja ilmastoalalla. (5) Life-ohjelmalla ei voida ratkaista kaikkia ympäristö- ja ilmasto-ongelmia ohjelman ominaispiirteiden ja koon vuoksi. Sillä olisikin pyrittävä käynnistämään muutoksia politiikan valmistelussa ja täytäntöönpanossa tarjoamalla ja levittämällä ratkaisuja ja parhaita käytäntöjä ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. (6) Tässä asetuksessa vahvistetaan Life-ohjelman koko keston ajaksi 3 618 miljoonan euron rahoituspuitteet 26, joita budjettivallan käyttäjä pitää budjettiyhteistyöhön ja moitteettomaan varainhoitoon liittyvää Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välistä toimielinten sopimusta koskevan komission ehdotuksen 27 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. (7) Ehdokasmaiden sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien Länsi-Balkanin maiden samoin kuin niiden maiden, joihin sovelletaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa, olisi Luxemburgissa joulukuussa 1997 ja Thessalonikissa kesäkuussa 2003 kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen päätelmien mukaisesti voitava osallistua unionin ohjelmiin kyseisten maiden kanssa tehdyissä, asiaa koskevissa kahdenvälisissä sopimuksissa vahvistetuin ehdoin. (8) Jotta unionissa tehtävät ympäristö- ja ilmastotoimiin liittyvät investoinnit olisivat tehokkaita, joitakin toimenpiteitä on toteutettava sen rajojen ulkopuolella. Kyseiset investoinnit eivät välttämättä saa aina rahoitusta unionin ulkoisen toiminnan välineistä. Sellaisissa maissa, jotka eivät osallistu Life-ohjelmaan suoraan, olisi voitava toteuttaa toimenpiteitä ja näihin maihin sijoittautuneiden oikeudellisten henkilöiden olisi voitava osallistua Life-ohjelmasta rahoitettaviin toimiin poikkeustilanteissa, jos tietyt edellytykset täyttyvät. 25 26 27 EUVL L 149, 9.6.2007, s. 1. Kaikki luvut ilmaistaan nykyhintoina. KOM(2011) 403 lopullinen, 26.9.2011. FI 10 FI