Osallisuuden palaset Alueelliset palastyön kokoukset syksy 2017
Mitä osallisuus on? Osallisuus on kuulumista sellaiseen kokonaisuuteen, jossa pystyy liittymään erilaisiin hyvinvoinnin lähteisiin sekä elämän merkityksellisyyttä lisääviin vuorovaikutussuhteisiin ja jossa pystyy vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun, toimintoihin, palveluihin ja joihinkin yhteisiin asioihin. Hyvinvoinnin lähteitä ovat a) aineelliset toimintamahdollisuudet, kuten kohtuullinen toimeentulo, asuminen, sivistyminen ja koulutus, harrastukset sekä toimintavalmiuksia lisäävät palvelut ja b) erilaiset aineettomat toimintamahdollisuudet, kuten luottamus ja turva. 2
Osallisuuden teoriaperusta Käyttäytymis-, sosiaali- ja terveystieteelliset teoriat, jotka vastaavat kysymykseen siitä, miten hyvää elämää edistetään. Esimerkiksi: Teoria itseohjautuvuudesta: autonomia, kyvykkyyden osoittaminen, yhteenkuuluminen, hyvän tekeminen (Deci & Ryan 1982; Martela & Ryan 2015) Teoria koherenssissta: elämän hallittavuus, ymmärrettävyys ja merkityksellisyys (Antonovsky 1979) Minäpystyvyys (self-efficacy, Bandura 1977) Motivaatioteoria: tunteet, toimijauskomukset, tavoitteet (Ford 1992) 3
Mikä on osallisuuden viitekehys? Osallisuuden viitekehys perustuu osallisuuden määritelmään sekä sen teoriaperustaan. Viitekehys johdattaa vastaamaan kysymykseen: Miten palveluissa, toiminnoissa ja ihmiselämän vuorovaikutuksessa lisätään osallisuutta? Eli miten lisätään teoriaperustassa esitettyjä yhteenkuulumisen tunnetta, elämän hallittavuutta, ennustettavuutta, ymmärrettävyyttä ja merkityksellisyyttä, mahdollisuutta osoittaa kyvykkyyttä, pystyvyyden tunnetta, motivoitumista, myönteisesti virittynyttä mieltä ja toimijuutta? 4
Mikä on osallisuuden viitekehys? Osallisuuden teoriaperusteessa esitetyistä käsitteistä on johdettu ja pelkistetty kolme osallisuuden edistämisen osa-aluetta. Ne ovat kuin näköalatasanteita laajalle avautuvaan osallisuuden maisemaan: 1) Osallisuus omassa elämässä 2) Vaikuttaminen ja vaikuttuminen a) Palvelujen yhteiskehittäminen b) Omaehtoinen ja yhteinen toiminta 3) Paikallinen hyvä eli sellaisen paikallisen toiminnan, tilan tai yhteiskuntaryhmät ylittävän vuorovaikutuksen luominen, jossa pääsee osoittamaan osaamistaan ja joka on eettisesti kestävää 5
Miten osallisuuden viitekehystä käytetään? Seula, jonka läpi hankkeiden kerryttämä tieto valutetaan, ja joka kerää osallisuutta edistävät palaset eli tiedon käytännöt ja tuotteet Tienviitta, joka kertoo suuntaa osallisuuden edistämiseksi Apukysymykset käytettävissä tienristeyksissä Osallisuuden osa-alueet näköalatasanteita osallisuuden maisemaan 6
Mitä osallisuuden palaset ovat? Osallisuuden palaset ovat erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistävää tietoa, periaatteita, toimintoja, toimintamalleja ja palveluja tai palvelun osia. Miksi palanen? Yksilöllinen osallisuus rakentuu ja muuttuu pala kerrallaan. On oltava paljon palasia, joista valita ihmisille ja erilaisiin tilanteisiin sopivimmat. 7
Miten osallisuuden palanen syntyy? 8
Apukysymykset Voiko toimintaan osallistua vain sivustakatsojana tai pienellä ja satunnaisellakin panoksella? Etsitäänkö osallistujalle yksilöllisiä ratkaisuja? Tarjotaanko toiminnassa erilaisia, vaihtoehtoisia toimijuuksia tai toiminnan polkuja? Kohdataanko osallistuja kunnioittaen ja kategorisoimatta? 9
Apukysymykset Yhteiskehittäminen Onko hankkeessa ymmärrystä kohderyhmän tarpeista? Käytetäänkö jotakin yhteiskehittämisen menetelmää, kuten kokemusasiantuntijuutta, kehittäjäasiakkuutta, fokusryhmää, asiakasraatia tai jotain aivan uutta menetelmää? 10
Apukysymykset Omaehtoinen ja yhteinen toiminta Annetaanko osallistujille erilaisia tilaisuuksia mielipiteen tai ajatuksen ilmaisemiseen esimerkiksi piirtämällä, maalaamalla, kirjoittamalla, kuvaamalla tai muulla tavoin? Etsitäänkö keinoja, joilla vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin lähipiirissä tai laajemmin? 11
Apukysymykset Saavatko kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset osaamisensa näkyviin niin, että siitä seuraa arvostusta ja kiitosta oman viiteryhmän ulkopuolelta? Toteutetaanko toimintaa yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa? Täyttääkö toiminta jonkin sellaisen paikallisen tarpeen, joka jäisi tekemättä kustannustensa takia? Kaikki apukysymykset löydät ennakkomateriaalista 12
Lomake osallisuuden palasten kirjaamiseen 13
Osallisuuden indikaattorit www.osallisuustesti.fi Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä Saan myönteistä palautetta tekemisistäni Koen, että minuun luotetaan Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen Olen tarpeellinen jollekin ihmiselle Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun Tunnen, että elämälläni on tarkoitus 14
Sokran kyselytutkimus osallistujille: tausta ja tavoitteet Lisätieto heikoimmassa asemassa olevien ihmisten koetusta hyvinvoinnista ja osallisuudesta Kehittää indikaattoria osallisuuden kokemuksien mittaamiseksi Tavoite on n. 800-1000 täysi-ikäistä ESR TL 5:n hankkeisiin osallistujaa 15 Lars Leemann & Minna Kukkonen
Kyselytutkimuksen aineistonkeruu Aineistonkeruu loka- & marraskuussa 2017 Koulutetut tutkimusavustajat menevät (osa-)hankkeisiin ja avustavat tarvittaessa lomakkeen täyttämisessä Kyselylomake on pilotoitu ja sen täyttäminen koetaan helpoksi Täyttäminen kestää n. 30 min. Lisätieto kyselytutkimuksesta Sokran verkkosivuilta: www.thl.fi/sokra ( tutkimus kyselytutkimus) 16 Lars Leemann & Minna Kukkonen
Muuta ajankohtaista Hyte-kierros Kouvolassa 2.11. OTE-kärkihankkeen seminaari Kouvolassa 11.12. Osallisuuden palaset Helsingissä 24.1.2018 Sokran ja Solmun kv-seminaari Helsingissä 25.12018 17 Lars Leemann & Minna Kukkonen