Järjestöt muutoksessa nousetko junaan vai jäätkö asemalle? Työpaja 2. Yhteistyö luo osallisuutta klo :45

Transkriptio

1 Järjestöt muutoksessa nousetko junaan vai jäätkö asemalle? Työpaja 2. Yhteistyö luo osallisuutta klo :45 ; Sokra, THL

2 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Information om delaktighet insamlas, sammanfattas och förmedlas inom ramen för Sokra 2 1. Hanketuki: viritys, käynnissä olevien tuki ja juurrutus 2. Verkostotyö: päättäjät, MYR, kunnat, järjestöt, rahoittajat (ELY, STM), sidosryhmät, muut koordinaatiohankkeet, THL 3. Tutkimus: tiedon tuotto, tiivistys, välitys Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra koordinoi Euroopan sosiaalirahaston Sosiaalisen osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (TL 5) kehittämishankkeita. Koordination för främjande av social delaktighet är ett projekt där Europeiska socialfondens (ESF) projektarbete kring främjande av social delaktighet och kampen mot fattigdom (prioriterade område 5) samordnas i Finland.

3 Mitä osallisuus on? Osallisuus on kuulumista sellaiseen kokonaisuuteen, jossa pystyy liittymään erilaisiin hyvinvoinnin lähteisiin sekä elämän merkityksellisyyttä lisääviin vuorovaikutussuhteisiin ja jossa pystyy vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun, toimintoihin, palveluihin ja joihinkin yhteisiin asioihin. Hyvinvoinnin lähteitä ovat a) aineelliset toimintamahdollisuudet, kuten kohtuullinen toimeentulo, asuminen, sivistyminen ja koulutus, harrastukset sekä toimintavalmiuksia lisäävät palvelut ja b) erilaiset aineettomat toimintamahdollisuudet, kuten luottamus ja turva. Yhteistyö lisää osallisuutta? 3 Anna-Maria Isola

4 Maakunnan haasteita huono-osaisuus Huono-osaisuus on ilmiö, joka ei tunne hallinnollisia rajoja ja on usein luonteeltaan hitaasti kehittyvä ja pitkäkestoinen. Huono-osaisuus näyttäytyy mm. elämänhallinnan ongelmina, riippuvuuksina ja köyhyytenä. Maakuntien tehtävänä on edistää kaikkien maakunnan asukkaiden hyvinvointia. 20 % väestöstä 4 Tanja Hirschovits-Gerz, THL

5 Väite: yhteistyö luo osallisuutta Yhteistyö kenen kanssa? Järjestöjen johto keskenään? Järjestöjen työntekijät / sitoutuneet jäsenet keskenään Järjestöjen asiakkaat /osallistujat yhdessä Yhteistyö sekä horisontaalisti että vertikaalisesti Kuka on osallinen? Yhteistyöhön osallistujat itse Järjestöjen toiminnan kohderyhmät osallisia toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin? heijastusefekti? (vrt. yksin tekeminen ei lisää osallisuutta?) Yhteistyö kunnan toimijoiden kanssa Yritysten kanssa Maakunnan toimijoiden kanssa 5

6 Yhdistyslaki /503 Mitä teidän järjestönne asiakirjoissa sanotaan yhteistyöstä ja osallisuudesta? 6

7 Yhteistyö ja osallisuus tulevassa lainsäädännössä kunta. 5 luku, Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus 22 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen omaaloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. 7

8 Yhteistyö ja osallisuus tulevassa lainsäädännössä kunta. 5 luku, Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus Esimerkiksi 23 Aloiteoikeus Kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos 1 momentissa tarkoitetun aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, asia on otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Lisäksi palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Järjestöyhteistyö luo osallisuutta! 8

9 Sote-järjestämislain 8 :n mukaan (ei vielä voimassa) Järjestöyhteistyö luo osallisuutta! Lisäysehdotus (STM): Sote-järjestämislain 8 2 momentti säännös maakunnan yhteistyövelvoitteesta: Maakunnan on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Lisäksi maakunnan on tehtävä yhteistyötä muiden maakunnassa toimivien julkisten toimijoiden ja yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Maakunnan huolehdittava asiakkaiden ohjaamisesta järjestöjen toiminnan piiriin. Asiakkaita voidaan ohjata sote-palveluista järjestöjen vertaistuen piiriin, jos varsinaisille sosiaali- ja terveyspalveluille ei ole tarvetta. 9 Tanja Hirschovits-Gerz, THL

10 Valinnanvapauslaki, Sosiaali- ja terveysministeriö UUTINEN Ministeri Saarikko: Valinnanvapauslaki on hallittu, ihmislähtöinen kokonaisuus Hallitus on sopinut valinnanvapauslain päälinjat ja pykälät. Lue lisää blogista: Valinnanvapauslaki on hallittu, ihmislähtöinen kokonaisuus Järjestöyhteistyö luo osallisuutta! 10

11 Järjestöyhteistyötä kansalaistoiminnan ja palvelutuotannon yhdyspinnoilla Kunnilla on jatkossakin mahdollisuus huolehtia järjestöjen avustuksista eri toimialoilla, tarjota järjestöille tiloja ja ohjata kuntalaisia järjestöjen toiminnan piiriin, kuten vertaistukeen tai vapaaehtoistoimintaan. Maakunta voi varmistaa esimerkiksi sopimusjärjestelyin vuokraamiensa tilojen tai palveluntuottajien tilojen käyttämisestä järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan. Järjestöjen asema sote- ja maakuntauudistuksessa: +ja+maakuntauudistuksessa+9_2017.pdf/a1f6ff9e-80d1-42f d62c4d9f34 11 Tanja Hirschovits-Gerz, THL

12 Työpaja 2. Yhteistyö luo osallisuutta A. Millainen yhteistyö luo osallisuutta? (keinot) B. Mitä osallisuutta edistävä yhteistyö edellyttää ja keneltä? C. Mistä tiedämme että osallisuus on vahvistunut yhteistyöllä? Mittarit 12

13 TYÖPAJAN MUISTIO 13

14 A. Millainen yhteistyö luo osallisuutta? (keinot) IHMISlähtöinen toiminta (vrt. asiakas, potilas, kuluttaja) yhden luukun periaatteella. Se taho joka kohtaa ihmisen voi tarjota/saattaa hänet tarvittavien palveluiden / kiinnostuksen kohteiden äärelle. Jos juuri ko järjestöstä ei löydy sopivaa tarttumapintaa, yhteistyöjärjestöstä voi löytyä! Yhteistyöverkko toimijoiden kesken tärkeä! Ohjataan tarvittaessa myös viranomaispalveluiden piiriin Selkeä ja tasapuolinen työnjako yhteistyössä. Yhdessä tekeminen konkreettisesti (esim. tapahtumien tms. järjestäminen) Järjestöjen yhteistyö ei saa olla liian byrokraattista Fyysiset kohtaamiset - yhteistyöpalaverit 14

15 A. Millainen yhteistyö luo osallisuutta? (keinot) Tarvelähtöinen ja kaikkia hyödyttävä toiminta Toisten toimijoiden tunteminen löytyy palvelupolkuja yksilöllisiin tarpeisiin Yhteinen toiminta, resurssien yhdistäminen esim. Yhteisesti tuotettuja palveluita tai kansalaislähtöistä toimintaa Moniammatillinen yhteistyö, osaamisen ja asiantuntijuuden jakaminen Ennakkoluuloton yhteistyö (esim. sote-alan ja kulttuurialan ihmiset yhteistyössä) Hankeyhteistyö Päivä eri organisaatiossa ymmärrys toisten organisaatioissa kasvaa Nettiyhteisöt ja viestintä 15

16 A. Millainen yhteistyö luo osallisuutta? (keinot) Etsivä työ sekä aikuisten että vanhustyö etsivän nuorisotyön lisäksi Verkostot verkossa voi reflektoida työtä oppia toisilta 16

17 B. Mitä osallisuutta edistävä yhteistyö edellyttää Yhteistyöverkostoa ja paikallisten toimijoiden tuntemista Koordinointia ja yhteistä suunnittelua, yhteisiä tavoitteita Yhteisiä tavoitteita ja arvoja sekä yhteisen päämäärän Hyvää tiedonkulkua ja yhteistä kieltä Luottamusta ja avoimuutta yhteistyössä Koulutusyhteistyötä järjestöt ja yritykset Asenne vaikuttaa kaikilla tasoilla Yhteiset tilat hyötykäyttöön Fyysiset kohtaamiset, yhteistyöpalaverit Avointa tiedottamista Joustavuutta. Luovuttava jostain, jotta voi saavuttaa jotain 17

18 B. Mitä osallisuutta edistävä yhteistyö edellyttää Dialogia, Pelisääntöjä Pitkäjänteisyyttä yhteistyössä, sitoutumista Tutkimustietoa ja sen keruuta ja hyödyntämistä. Teoriaa Asennemuutosta Innostusta ja ymmärrystä Kilpailuasetelma voimavaraksi! hyöty yhteistyöstä irti! Synergiaa toistensa osaamisesta Tietoa toisten toiminnasta epätietoisuus aiheuttaa huhuja, uhan tunnetta estää me ajattelun Me ja he.. Tiedon välitystä viestintää! Yhteistyötä kaikilla tasoilla! 18

19 c. Mistä tiedämme että osallisuus on vahvistunut yhteistyöllä? Mittarit Laadun mittari: ihmisille on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja Aitoina ja aktiivisina yhteistyökumppaneina on monet järjestöt Yhteistyötä on ja se jatkuu vuodesta toiseen Eduksi, että järjestöyhteistyö toimii suhde kaupunkiin. Yhdenvertaisuus yhteistyössä rahoituksessa Yhdessä on enemmän: saadaan aikaan enemmän erilaista toimintaa yhteistyönä Tapahtumia, jotka eivät voi toteutua yhden järjestöjen tuottamina Konkreettiset luvut, osallistujat Toimintakertomusmateriaali, mitä on tehty Esim. Artteli ry on osoitus yhteistyöstä 19

20 c. Mistä tiedämme että osallisuus on vahvistunut yhteistyöllä? Mittarit Asiakkaan= Ihmisen tulee sanottaa Kenen ääni kuuluu, esim. asiakasraadeissa tärkeää, että erilaiset toimijat tuovat äänensä kuuluviin. Työntekijän vastuulla mahdollistaa monenlaisten osallistujien äänen kuuluminen Mitä on osallisuus? Kuka määrittelee? Yksilöllinen kokemus, vaikea määritellä Esim. Stean mittareissa pitää kuvata yhteistyötahot ja solmia yhteistyösopimus rajoittaa yhteistyötä konkreettisiin. Vaaranna, että yksilölähtöinen verkottuminen ja verkottaminen ei enää toteudu, kun ei kuvattu 20

21 Kiitos kaikille osallistujille! Jatkakaa syntynyttä yhteistyötä! Tampereella ja Pirkanmaalla järjestöjen yhteistyötä edistää Järjestötalo Artteli ry:n yhteisökoordinaattori Nina Lindberg, Työpajan ohjasi Tanja Hirschovits-Gerz Aluekoordinaattori, Sokra-koordinaatio, THL Yhteistyössä TAMkin opiskelijoiden, Johanna Lämsän ja Minttu Ryösön kanssa. 21