KIRJALLINEN KYSYMYS 7/2009 vp Kunnallisen liikelaitoksen työntekijän vaalikelpoisuus kaupunginhallituksen jäseneksi Eduskunnan puhemiehelle Kuntalain 35 määrittää vaalikelpoisuuden ehdot kunnanhallituksen jäsenten osalta. Epäselvyyttä ja tulkinnanvaraisuutta on kuitenkin ilmennyt siinä, onko kunnallisen liikelaitoksen työntekijä vaalikelpoinen kaupunginhallituksen jäseneksi, kun liikelaitos hallinnollisesti toimii suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa. Esimerkkitapauksessa neljä kuntaa perusti sosiaali- ja terveydenhoitopuolen osalta yhteistoiminta-alueen tilaaja tuottaja-mallilla. Yhteistoiminta organisoitiin siten, että kunta A toimii tilaajayhteislautakunnan isäntäkuntana, johon jokainen neljästä kunnasta valitsee kolme jäsentä. Kunta B toimii isäntäkuntana palveluiden tuottajana, mitä varten on perustettu sosiaali- ja terveydenhoitopuolen osalta kunnallinen liikelaitos. Kuluvan vuoden alussa kaikkien neljän kunnan sosiaali- ja terveyssektorin henkilöstö siirtyi tämän liikelaitoksen palkkalistoille. Hallinnon osalta tämä liikelaitos toimii suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa. Kunta B:n kaupunginhallitus toimii liikelaitoksen suhteen samassa asemassa kuin lautakunta esim. sivistyssektorilla. Lautakunnan osalta vaalikelpoisuudesta on selkeät säännökset olemassa. Jos henkilö on vaikkapa jollakin esim. sivistyslautakunnan alaisella sektorilla tuntiopettajana vähäisenkin määrän, se tekee hänestä vaalikelvottoman sivistyslautakuntaan. Edellä mainittuun liikelaitoksen operatiiviseen johtamiseen on valittu viiden henkilön ammattijohtokunta. Johtokunnan jäsenen valinnan osalta ei ole määritetty muita erillisiä esteellisyys- tai kelpoisuusvaatimuksia kuin se, että pitää olla vaalikelpoinen suomalainen. Johtokunta ei korvaa siten lautakuntaa, koska se toimii nimenomaan operatiivisen johtamisen puolella ja siihen voidaan valita liikelaitoksen henkilöstöä jäseniksi. Ihmetyttää, ettei tähän päivään mennessä ole selkeää vastausta miltään taholta tullut siihen, koskeeko kuntalain 35 :n ensimmäisen kohdan vaalikelpoisuusmääritelmä (vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole "kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö;") kunnallisen liikelaitoksen palkkalistoilla olevia henkilöitä vai ei, vaikka liikelaitos on hallinnollisesti suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus tulkitsee perusteluosassa esitetyn kunnallisen liikelaitoksen työntekijän vaalikelpoisuuden kaupunginhallituksen jäseneksi, jos liikelaitos on hallinnollisesti suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa ja mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että näitä esteellisyyssäännöksiä selvennetään kokonaisuutena ohjeistuksella, koska paras lain soveltaminen on Versio 2.0
tuonut uusia rakenteita, joista ei selkeitä tulkintoja ole vielä olemassa? Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2009 Esa Lahtela /sd 2
Ministerin vastaus KK 7/2009 vp Esa Lahtela /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 7/2009 vp: Miten hallitus tulkitsee perusteluosassa esitetyn kunnallisen liikelaitoksen työntekijän vaalikelpoisuuden kaupunginhallituksen jäseneksi, jos liikelaitos on hallinnollisesti suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa ja mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että näitä esteellisyyssäännöksiä selvennetään kokonaisuutena ohjeistuksella, koska paras lain soveltaminen on tuonut rakenteita, joista ei selkeitä tulkintoja ole vielä olemassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vaalikelpoisuudesta kunnan ja kuntayhtymän toimielimiin säädetään kuntalaissa (365/1995). Vaalikelpoisuusrajoituksien tarkoituksena on taata kunnallishallinnon uskottavuus ja toimivuus siten, ettei toimielinten jäsenenä ole henkilöitä, joilla on valvottavanaan liian voimakas oma tai taustayhteisönsä intressi. Vaalikelpoisuuden menettäminen ei tarkoita samaa asiaa kuin esteellisyys. Esteellisyydellä tarkoitetaan, että henkilön puolueettomuus yksittäisen asian osalta on vaarantunut. Kysymyksenne koskee kunnallisen liikelaitoksen työntekijän vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen. Tapauksessanne olette pyytäneet tulkintaa, onko liikelaitoksen työntekijän katsottava olevan kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka olisi kuntalain 35 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan vaalikelvoton kunnanhallitukseen. Liikelaitoksella on johtokunta ja johtokunta on suoraan kunnanhallituksen alainen toimielin. Kuntalain 87 c :n mukaan liikelaitoksen johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa ja se vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Liikelaitoksen johtokunnan asema on vahvempi kuin muiden kuntien johtokuntien, koska sillä on lain perusteella oikeus päättää tietyistä asioista. Lakisääteisissä tehtävissä kunnanhallituksella ei ole esimerkiksi otto-oikeutta. Liikelaitoksen johtokunnan asemaa säädettäessä haettiin esikuvaa osakeyhtiön hallituksen asemasta. Lakia säädettäessä oli esillä myös vaihtoehto, jossa liikelaitoksen toiminnasta olisi vastannut lautakunta. Johtokuntaan päädyttiin, koska tämän mallin katsottiin mahdollistavan paremmin esimerkiksi asiantuntijajäsenten valinnan. Johtokunnan asema on siten vahva ja pitkälti rinnastettavissa lautakunnan asemaan kunnan organisaatiossa. Kuntalain 35 :ssä kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimivalla henkilöllä on tarkoitettu välittömästi kunnanhallituksen alaisena toimivaa henkilöä työtehtävistä riippumatta. Liikelaitoksen johtokunnan alaisena toimivan henkilön ei voida katsoa työskentelevän välittömästi kunnanhallituksen alaisena, koska liikelaitoksen toiminnasta vastaa johtokunta. Täten liikelaitoksen johtokunnan alaisena työskentelevää henkilöä ei voida katsoa vaalikelvottomaksi edellä mainitun säännöksen perusteella. Liikelaitoksen johtokunnan alaisena työskentelevän henkilön vaalikelpoisuus ei ole tietojemme mukaan herättänyt juurikaan kysymyksiä mi- 3
Ministerin vastaus nisteriössä tai esimerkiksi Suomen Kuntaliiton lakiasioiden tarjoamassa puhelinpalvelussa. Tulkintalinja on tietojemme mukaan yhtenäinen eikä tältä osin ole nähtävissä lisäohjeistuksen tarvetta. Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2009 Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi 4
Ministerns svar KK 7/2009 vp Esa Lahtela /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 7/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd: Hur tolkar regeringen valbarheten hos en anställd vid ett kommunalt affärsverk som ledamot i stadsstyrelsen såsom anförs i motiveringen, om affärsverket administrativt direkt är underställt stadsstyrelsen och vilka åtgärder avser regeringen omedelbart att vidta för att dessa jävighetsregler ska klargöras som helhet genom anvisningar, eftersom den bästa tillämpningen av lagen har medfört strukturer för vilka klara tolkningar ännu inte existerar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om valbarhet till organ inom kommuner och samkommuner ingår i kommunallagen (365/1995). Avsikten med begränsningarna av valbarheten är att garantera kommunalförvaltningens trovärdighet och funktionsduglighet så att organen inte har ledamöter som har ett alltför starkt eget eller till ett bakgrundssamfund hänförligt intresse att bevaka. Att förlora valbarheten innebär inte det samma som jäv. Med jäv avses att en persons opartiskhet äventyras i fråga om ett enskilt ärende. Ert spörsmål gäller valbarheten för en enskild anställd vid ett kommunalt affärsverk till stadsstyrelsen. Ni efterlyser i ert fall en tolkning av huruvida en anställd vid ett affärsverk ska anses vara en person som är anställd hos kommunen inom kommunens centralförvaltning och som lyder under kommunstyrelsen och som däremed enligt 35 1 mom. i kommunallagen inte är valbar till kommunstyrelsen. Ett affärsverk ska ha en direktion och direktionen är ett organ som som direkt är underställt kommunstyrelsen. I 87 c i kommunallagen föreskrivs att direktionen leder och övervakar affärsverkets verksamhet och att den ansvarar för att affärsverkets förvaltning och verksamhet samt den interna kontrollen ordnas på behörigt sätt. Affärsverksdirektionerna har en starkare ställning än andra kommunala direktioner eftersom de enligt lagen har rätt att fatta beslut om vissa ärenden. I de lagstadgade uppgifterna har kommunstyrelsen t.ex. inte rätt att ta över ärenden. Bestämmelserna om affärsverksnämndernas ställning formulerades med förebild i ställningen hos styrelsen för ett aktiebolag. När lagen stiftades aktualiserades också alternativet att en nämnd skulle ha svarat för affärsverkets verksamhet. Man fastnade för direktionen på grund av att den modellen ansågs ge bättre möjligheter t.ex. till val av expertmedlemmar. Direktionen har således en stark ställning och den är i hög grad jämförbar med nämndens ställning i kommunens organisation. Med en person som är anställd hos kommunen inom kommunens centralförvaltning och som lyder under kommunstyrelsen avses i 35 i kommunallagen en person som arbetar direkt under kommunstyrelsen oavsett arbetsuppgifterna. En person som arbetar under en affärsverksdirektion kan inte anses arbeta direkt under kommunstyrelsen eftersom det är direktionen som svarar för affärsverkets verksamhet. Därför kan en person som arbetar under ett affärsverks direktion inte anses sakna valbarhet på grundval av den ovan nämnda bestämmelsen. 5
Ministerns svar Valbarheten hos en person som arbetar under en affärsverksdirektion har enligt våra uppgifter knappast väckt frågor inom ministeriet eller i den telefontjänst som erbjuds av Finlands kommunförbunds juridiska enhet. Tolkningslinjen är enligt vad vi vet enhetlig och i det avseendet föreligger inget behov av ytterligare anvisningar. Helsingfors den 24 februari 2009 Förvaltnings- och kommunminister Mari Kiviniemi 6