Kulttuuri kaupungissa, kaupunki kulttuurissa kulttuurisuunnittelun mahdollisuuksia hyvinvointialalla Luovat ja toiminnalliset menetelmät hyvinvointialalla Lahti 28.3.2007 Timo Cantell Sibelius-Akatemia timo.cantell@siba.fi
Keskeisiä termejä Nykysuomen sanakirja 1980. Lyhentämätön kansanpainos. kulttuuri 1. harv. maan t. joidenkin kasvien viljely, hoito; konkr. viljelmä, istutus 2. päämerk.: ihmiskunnan, jnk kansan t. kansaryhmän tms. aikojen kuluessa saavuttama aineellisen ja henkisen kehityksen tila t. aste kaikkine ilmiöineen, teknillinen, taloudellinen ja henkinen viljely; 3. ruumiillisten t. henkisten ominaisuuksien ja kykyjen kehittäminen t. kehittyneisyys; taiteessa t. yl. jllak inhimillisen elämän alalla ilmenevä kehittyneisyys, hienostuneisuus, tapojen hienous, arvokkuus.
Keskeisiä termejä Raymond Williams 1983. Keywords. Kulttuuri on kahden tai kolmen hankalimman termin joukossa englannin kielessä 1700- ja 1800-luvuilla saksan kielessä kulttuuri oli sivilisaation synonyymi, ensinnä abstraktilla tavalla kuvaten yleistä sivilisoitumis- tai kultivoitumisprosessia, toiseksi tarkoittaen inhimillisen kehityksen etenemistä.
Keskeisiä termejä Williams: Kulttuuri eri merkityksissään Käsite, joka kuvaa intellektuaalista, spirituaalista ja esteettistä kehitystä Viitta tiettyyn elämäntapaan, olkoon kyseessä tiettyjen ihmisten, jonkin aikakauden, ryhmän tai koko ihmiskunnan elämäntapa Käsite, joka kuvaa intellektuaalisen ja taiteellisen aktiviteetin tuloksia ja työtä. Tämä on kaikkein laajin käyttö: kulttuuria on musiikki, kirjallisuus, maalaustaide ja kuvanveisto, teatteri ja elokuva.
Keskeisiä termejä Williams, Culture 1981. Kulttuurin määritelmiä: a) Kehittynyt mielenlaatu, kulttuuripersoona, kultivoitunut henkilö b) Tämän kehittymisen prosessi, kuten kulttuuriharrastukset ja mielenkiinnon kohteet c) Tämän kehittymisen välineet, kulttuuri taiteina ja taideteoksina
Keskeisiä termejä taide 1. Ne toiminnot ja tuotteet, joilla ihminen aisteilla havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itse kokemiaan tunnevaikutuksia; us. erik. kuvataiteista. T:teet voidaan jakaa kuvaama-, sävel-, sana-, liike- ja elet:teisiin. 2. taidosta. a. ed:een liittyen, us. leik. taituruudesta, sitä vaativasta työstä 2. b. Vapaat t:teet
Keskeisiä termejä Taide viittaa mihin tahansa taitoon, ei siis yksinomaan taiteisiin Yhteiskunnan työnjako on eritellyt taiteilijat toisistaan, vaikka me kaikki olemme omalla tavallamme taiteilijoita Toteutamme itse kukin omaa taidettamme vain hieman erilaisilla areenoilla kun tapana on tavallisesti ymmärtää
Kulttuuripolitiikan vaiheet Euroopassa Ehkäisevä kulttuuripolitiikka, 1940-1960 -luvut Kulttuurin demokratisoimispyrkimykset, 1960-1970 -luvut Taloudelliset painotukset, 1980- Kulttuurisuunnittelu, 1990-
Kulttuurin merkityksistä Taloudellinen Sosiaalinen Luova Kulttuurinen
Taloudelliset vaikutukset Taustaa: Baumolin tauti Baumol, William J. & Bowen, William G. 1966. Performing arts - the economic dilemma. New York: Twentieth century fox. Paikallaan polkevat palvelut: ristiriita teknisen ja työintensiivisten palveluiden kehityksen välillä Haaste kulttuurisektorille ja sen tehokkuudelle
Taloudelliset vaikutukset Taloudellisten painotusten korostuminen 1980-luvulta lähtien Painopisteenä instrumentaaliset vaikutukset Huomion kohteena seurannaisvaikutukset, erityisesti kulttuuriturismin kautta Rakennusvetoiset kaupunkiuudistushankkeet
Taloudelliset vaikutukset, esimerkkejä Glasgown Euroopan kulttuurikaupunkivuosi 1990 Bilbaon Guggenheim-museo 1997 Pori Jazz, Savonlinnan Oopperajuhlat, Seinäjoen Provinssirock ja Tangomarkkinat Helsingin kulttuurikaupunkivuosi 2000 Erilaisten taidelaitosten taloudelliset vaikutukset
Kulttuurin sosiaaliset merkitykset Kulttuuri osana sosiaalityötä, esimerkiksi sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisijänä Niin yksilöiden kuin asuinalueiden identiteetin vahvistajana Monikulttuurisuuden tulkitsijana ja tukijana Nouseva merkitys osana hyvinvointiklusteria Esimerkkejä: lähiötaiteilijat, Terve Kuopio
Luova merkitys Luovuuskeskittymät: syntyy luovuuden keskuksia, jotka sijoittuvat nimenomaan kaupunkeihin ja keskuksiin Luovuus ei yksinomaan yksilöissä vaan yhteisöissä Kulttuuri osana kaupunki- ja aluesuunnittelua
Luova merkitys Claes Anderson 2000. Kaksitoista vuotta politiikassa. Helsinki: WSOY. Poliittiselle toiminnalle ja päätöksenteolle on ominaista lähinnä varovaisuus, suoranainen pelkuruus ja möhläysten pelko. Politiikalta puuttuu se, mikä taiteella on: epäonnistumisen oikeus. Jos taiteessa oltaisiin yhtä varovaisia ja sovinnaisia kuin politiikassa, todellista uutta luovaa taidetta ei tehtäisi lainkaan.
Luova merkitys Claes Anderson: Luovuus edellyttää leikkiä ja kokeilua, oman persoonan lapsellisten ja kaikkivoipien puolten käyttämistä. Yleensä epäonnistumisen pelko pysäyttää luomisprosessin. Taiteen alalla se on tajuttu. Taiteellisen luomistyön edellytyksenä on turvallisuuden nakkaaminen yli laidan ja heittäytyminen ennakoimattomiin ja tuntemattomiin maailmoihin. On uskallettava hypätä.
Paikka, talous ja kulttuuri Kulttuuriset tuotteet ja palvelut sidotaan erilaisiin paikkoihin liitettäviin arvoihin ja merkityksiin - esimerkkinä vaikkapa Pariisin muoti, Iittalan lasi, Lontoon musikaalit, Kajaanin teatteri Kannibalisoimme paikkoja, otamme jotain niiden kulttuurisesta luovuudesta Taiteilijoiden keskittymät, 80 % suomalaisista sisustusarkkitehdeista asuu Helsingin seudulla
Kulttuurinen merkitys Kokeilee, innovoi, haastaa, asettaa kyseenalaiseksi, nostaa agendalle Yhteiskunnallinen tasa-arvo Lasten koulutusmahdollisuudet Koko yhteiskuntaa vahvistava julkishyödyke Esimerkki: SciArt
Kulttuurinen merkitys Baumol & Bowen: miksi kulttuuria tuettava Julkinen tuki mahdollistaa kulttuuripalvelujen saamisen niille yhteiskunnan jäsenille, joilla ei muuten olisi siihen varaa ja mahdollisuuksia Tuki mahdollistaa lasten varhaisen kosketuksen taiteisiin Kulttuuria voi luonnehtia yhteiseksi, kollektiiviseksi, jolloin sen julkinen tuki on myös perusteltua
Kaupunkien kulttuuripolitiikasta Neljä perustelua kulttuuripolitiikalle Enlightenment Empowerment Economic impact Entertainment Valistus Voimaantuminen Valuutta Viihde Dorte Scott-Hansen: Why Urban Cultural Policies? In Eurocult21 Integrated Report, Jill Robinson (ed.) 2005. Helsinki: Eurocult21.
Kulttuuripolitiikan kolme dimensiota Taidepolitiikka Kulttuuriteollisuuspolitiikka Kaupunkipolitiikka
Uumajan malli Kultur för seniorer kultur och hälsa Kohteena kaikki kaupungin eläkeläiset Toteutettu Umeåssa vuodesta 2000 Vuonna 2000 oli 48 ohjelmaa tai tapahtumaa, sittemmin määrä on kasvanut 1000 tapahtumalla vuosittain, vuonna 2005 kaikkiaan 5500 tapahtumaa
Uumajan malli Tavoitteena Att förlänga den friska delen av livet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yksinäisyyden vähentäminen ja sosiaalisten kontaktien luominen Se mig Hör mig Rör mig Bekräfta mig
Uumajan malli Työskentelytavat Yhteistyö ja verkostoituminen Tiedon ja ymmärryksen lisääminen Uudet ajattelutavat Yhteinen näköala Vapaaehtoistoiminta Epätavanomaiset työskentelytavat Aktiivinen projektinjohto
Uumajan malli Rahoitetaan pääosin kulttuuri- ja sosiaalityön budjeteista. Sai aluksi rahoitusta myös Tulevaisuuskulttuurin rahastosta (Stiftelsen Framtidens Kultur). V. 2005 budjetti 250000 kruunua (n. 25000 ) Paljon vapaaehtoistyötä ja ilmaisia palveluja Så mycket som möjlikt för så lite som möjlikt Esimerkiksi kuorot saavat harjoitustiloja ja laitospotilaat kuoromusiikkia
Uumajan malli Toimintaesimerkkejä Jättiläispicknick Musiikkikoulujen oppilaat ja kuorot vierailuilla Boule-pelit Koirat ja porot (!) laitosvierailuille Vanhusten pitämät satupiirit lapsille Lucian valinta Rullatuolitanssit Taidenäyttelyt Seniorisurffausta Teatteri- ja kirjallinen yhteistyö
Uumajan malli Eklund, Jenny & Boden, Eleanor & Grande, Ingunn 2005. Kultur för Seniorer. Kultur & Hälsa, Umeåmodellen. Umeå: Umeå kommun. www.umea.se/senior Kongressi: Kultur och hälsa i Nordisk samverkan, syksy 2007 http://www.umea.se/alias/nordisksamverkan
Terve Kuopio Terve Kuopio on ohjelma, jonka tavoitteena on tehdä Kuopion seudusta johtava eurooppalainen hyvinvointiosaamisen kehitysympäristö vuoteen 2012 mennessä. Hankkeet ikääntyvät hyvinvointiteknologia terveyden edistäminen terveellinen, älykäs asuminen
Terve Kuopio Ikääntyvät Ikääntyvien toimintalinjan tavoitteena on määrittää ne ensisijaiset kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet, joissa Kuopion seutu voi olla edelläkävijä uusien palveluiden kehittämisessä. Alahankkeina terve vanhuus ja geriatria
Terve Kuopio Hyvinvointiteknologia Tavoitteena on hyvinvointiteknologian avulla edistää seudun hyvinvointia ja liiketoimintaa Alahankkeita: Terveydenhuollon prosessit, Sydänsairaala, Tutuks-hanke, PlugIT, WellTeknia
Terve Kuopio Terveyden edistäminen Toimintalinjassa toteutetaan uusia avauksia, jotka parantavat ihmisten elämänlaatua. Alahankkeina: Terve lapsuus, Terve keveys
Terve Kuopio Terveellinen, älykäs asuminen Tavoitteena kehittää turvallinen ja terveellinen koti etenkin silloin, kun siellä asuu ikäihminen.
Terve Kuopio Terveysmatkailu Hankkeessa yhdistyvät terveyden edistämiseen profiloitunut huippututkimus, terveysalan yritysten tuotteet sekä matkailu terveysmatkailukokonaisuudeksi. Perustettu yritys oy European Health Promotion Center Ltd.
Terve Tanssi! Terve Tanssi! -yhteisötanssihanke Tanssi vanhustyön voimavarana Yhteistyössä Tanssin aluekeskus Kuopio Leväsen ja Puijonlaakson palvelutalo Savonia-AMK, Musiikki- ja Tanssiakatemia Kuopion yliopisto Kuopion kaupungin kulttuuritoimi Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali www.tanssinaluekeskuskuopio.fi/fi/cfmldocs/i ndex.cfm?id=1154
Kiitos! timo.cantell@siba.fi