31.5.2013 828/9411/2012 Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinalla
2 (31) Sisältö 1 Lähtökohdat huomattavan markkinavoiman tarkastelulle... 3 2 Puhelinpalveluiden vähittäismarkkinat... 3 2.1 Puhelinpalveluiden vähittäismarkkinoiden yleinen kehitys... 4 2.1.1 Puhelinliittymämäärien kehitys... 4 2.1.2 Puhelinliittymien levinneisyys... 7 2.1.3 Puhelinverkkojen puheluminuuttien kehitys... 10 2.1.4 Erillään puhelinliittymästä tarjottavat puhepalvelut... 11 2.1.5 Puhelinpalveluiden hinnoittelu... 12 2.2 Kysynnän korvattavuus puhelinpalveluiden vähittäismarkkinoilla... 14 2.3 Tarjonnan korvattavuus puhelinpalveluiden vähittäismarkkinoilla... 21 2.4 Maantieteelliset markkinat puhelinpalveluiden vähittäismarkkinoilla... 24 2.5 Yhteenveto puhelinpalveluiden vähittäismarkkinoista... 25 3 Ennakkosääntelyn tarpeen arviointi kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinalla... 26 3.1 Vähittäismarkkinoiden kilpailutilanne ja tukkumarkkinan ennakkosääntelyn tarve... 26 3.2 Ennakkosääntelyn tarpeen arviointi... 27 4 Markkina-analyysin lopputulos... 30
3 (31) 1 Lähtökohdat huomattavan markkinavoiman tarkastelulle Viestintämarkkinalain (393/2003) 17 1 momentin mukaan Viestintäviraston on kilpailutilanteen selvittämiseksi tehtävä markkina-analyysi merkityksellisiksi määritellyistä tukku- ja vähittäismarkkinoista säännöllisin väliajoin. Merkityksellisiä viestintämarkkinoita määritellessään viestintämarkkinalain 16 velvoittaa Viestintäviraston ottamaan huomioon komission suosituksen merkityksellisistä markkinoista 1 (jäljempänä komission markkinasuositus). Relevantti hyödykemarkkina muodostuu tässä asiassa kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkutarjonnasta. Kysymyksessä on komission markkinasuosituksen mukainen tukkutason markkina (markkina n:o 2). Viestintävirasto analysoi kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinan edellisen kerran vuonna 2007. Tuolloin Viestintävirasto antoi 18 teleyritykselle päätöksen huomattavasta markkinavoimasta sekä piti 16 yrityksen osalta voimassa aikaisemman päätöksen huomattavasta markkinavoimasta 2. 2 Puhelinpalveluiden vähittäismarkkinat Kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkupalveluiden kysyntä on niin sanotusti johdettua kysyntää puhepalveluiden vähittäismarkkinoilta. Komission markkinasuosituksen mukaan tukkumarkkinoiden ennakkosääntelyn tavoitteena on puuttua vähittäismarkkinoiden kilpailuongelmiin. Tästä johtuen on tärkeää selvittää kyseisten vähittäismarkkinoiden kilpailutilanne ja arvioida ennakkosääntelyn tarve kyseisessä kilpailutilanteessa. Vähittäismarkkinoiden kilpailutilanteen selvittämisen kannalta tulee ensin tarkastella puhepalveluiden kannalta relevantteja vähittäismarkkinoita. Markkinoiden tarkastelussa arvioidaan kiinteässä puhelinverkossa tarjottaville puhepalveluille korvaavia vaihtoehtoja, joihin loppukäyttäjät voisivat siirtyä ilman merkittäviä kustannuksia. Puhepalveluiden käyttämiseen tarvitaan puhelinverkon liittymä. Puhelinverkon liittymäpalveluksi katsotaan yleisesti saatavilla oleva palvelu, joka mahdollistaa kotimaan- ja ulkomaanpuheluiden soittamisen ja vastaanottamisen sekä hätäpuhelupalveluiden käyttämisen kansallisessa ja kansainvälisessä numerointisuunnitelmassa olevan numeron tai numeroiden avulla. 1 Komission suositus sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellistä tuoteja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 2007/879/EY, EYVL L 344, 17.12.2007, s. 65. 2 Yhteenliittymisten ja yritysostojen seurauksena huomattava markkinavoiman asema koskee tällä hetkellä 29 teleyritystä.
4 (31) Puhelinverkon liittymiksi katsotaan kiinteän verkon puhelinliittymät, matkaviestinverkon puhelinliittymät sekä kiinteän verkon VoIP-liittymät. Näistä liittymistä voi käyttää puhepalveluita kiinteässä sijaintipaikassa. Vähittäismarkkinoiden tarkastelussa tutkitaan, ovatko matkaviestinverkon liittymien ja VoIP-liittymien kautta tarjottavat puhepalvelut korvaavia kiinteän verkon puhelinliittymien kautta tarjottuihin puhepalveluihin nähden. Esimerkiksi matkaviestinverkon puhelinliittymää voi käyttää muuallakin kuin kiinteässä sijaintipaikassa, ja sen kautta voi käyttää puhepalveluiden lisäksi myös muita palveluita, esimerkiksi SMS- ja MMSviestipalveluita. Korvaavuus ei näistä syistä välttämättä ole symmetristä, toisin sanoen vaikka matkaviestinverkon puhelinliittymä olisi korvaava kiinteän verkon puhelinliittymälle, kiinteän verkon puhelinliittymä ei välttämättä ole korvaava matkaviestinverkon liittymälle. Korvaavuuden symmetrisyyden ei kuitenkaan katsota olevan tämän tarkastelun kannalta olennaista, koska tarkastelussa on tarkoitus arvioida kiinteän verkon puhelinliittymille korvaavia palveluita. Nykyisin puhepalvelun tarjoaminen on sidottu kiinteäksi osaksi puhelinliittymän tarjontaa. Esimerkiksi puhelinliittymän kuukausimaksu voi sisältää mahdollisuuden soittaa ennalta sovittu määrä puheluminuutteja ilman lisäkustannuksia. Kiinteässä puhelinverkossa puhepalveluita tarjotaan erillään kiinteän verkon puhelinliittymistä, mutta näiden palveluiden käyttö on kiinteän verkon puhepalveluiden kokonaisuuden kannalta vähäistä. Matkaviestinverkon ja VoIP-liittymien osalta puhepalveluita ei käytännössä tarjota erillään puhelinliittymästä. Siten seuraavassa vähittäismarkkinoiden tarkastelussa puhepalvelun kysyntää ja tarjontaa tarkastellaan yhdessä puhelinliittymän kysynnän ja tarjonnan kanssa. Tarkastelun kohteena ovat vähittäismarkkinat, joilla kysyttäviä ja tarjottavia palveluita ovat puhelinliittymät sekä niiden kautta käytettävät puhepalvelut. Näiden palveluiden muodostamia vähittäismarkkinoita kutsutaan tässä tarkastelussa puhelinpalveluiden vähittäismarkkinoiksi. 2.1 Puhelinpalveluiden vähittäismarkkinoiden yleinen kehitys 2.1.1 Puhelinliittymämäärien kehitys Kiinteän verkon puhelinliittymät Kiinteän verkon puhelinliittymien 3 kokonaismäärä on ollut laskeva aina vuodesta 2000 asti, jolloin liittymiä oli lähes 2,9 miljoonaa kappaletta. Kun katsotaan kiinteän verkon puhelinliitty- 3 Kiinteän puhelinverkon liittymien kokonaismäärä sisältää kotitalous- ja yritysasiakkaiden käytössä olevat PSTNliittymät ja ISDN-liittymät sekä ISDN-järjestelmäliittymät käytössä oleviksi kanaviksi muutettuna.
5 (31) mien määrän kehitystä viimeisten viiden vuoden aikana, liittymiä oli vuoden 2007 puolivälissä noin 1,82 miljoonaa ja vuoden 2012 lopussa 860 000. Liittymien kokonaismäärä on laskenut viiden ja puolen vuoden aikana noin 960 000 liittymällä eli noin 53 prosentilla. Vuodesta 2007 vuoteen 2012 liittymien määrä on laskenut keskimäärin yli 12 prosenttia vuodessa. Kotitalousasiakkaiden käytössä oli vuoden 2007 puolivälissä noin 1,22 miljoonaa ja vuoden 2012 lopussa noin 430 000 liittymää. Kotitalousasiakkaiden käytössä olevien liittymien määrä on siten laskenut tänä aikana noin 790 000 liittymällä eli noin 65 prosentilla. Kotitalousasiakkaiden käytössä olevien liittymien määrä on laskenut keskimäärin 17 prosenttia vuodessa. Tuhatta liittymää 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kiinteän verkon puhelinliittymät Kiinteän verkon puhelinliittymät, kotitalousasiakkaat Kiinteän verkon puhelinliittymät, yritysasiakkaat Kuva 1. Kiinteän verkon puhelinliittymien kokonaismäärän sekä kotitalous- ja yritysasiakkaiden liittymämäärien kehitys vuosina 2007 2012. Yritysasiakkaiden käytössä oli vuonna 2007 noin 610 000 liittymää ja vuoden 2008 lopulla noin 720 000 liittymää. Vuoden 2012 loppuun mennessä liittymien määrä on laskenut noin 430 000 liittymään, eli kaikkiaan noin 40 prosenttia vuoden 2008 liittymämäärään verrattuna. Vuoden 2008 jälkeen yritysasiakkaiden käytössä olevien liittymien määrä on laskenut keskimäärin yli 12 prosenttia vuodessa. Kiinteän verkon puhelinliittymien kokonaismäärän lasku on ollut vuodesta 2007 vuoteen 2012 lähes lineaarista. Mikäli kehitys jatkuisi samalla lineaarisella lasku-uralla, liittymämäärä alittaisi 400 000 liittymää vuonna 2015.
6 (31) Tuhatta liittymää 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 y = -89228x + 2E+06 R² = 0,9971 Kiinteän verkon puhelinliittymät Kiinteän verkon puhelinliittymät, ennuste Kuva 2. Kiinteän verkon puhelinliittymien kokonaismäärän kehitys 2007 2012 ja lineaarisen trendin mukainen ennuste 2013 2015. Matkaviestinverkon puhelinliittymät Samaan aikaan, kun kiinteän verkon puhelinliittymien määrä on vähentynyt, matkaviestinverkon puhelinliittymien määrä on vastaavasti kasvanut. Matkaviestinverkon puhelinliittymien kokonaismäärä 4 oli vuoden 2007 puolivälissä 5,81 miljoonaa ja vuoden 2012 lopussa 9,32 miljoonaa liittymää. Liittymien kokonaismäärä on kasvanut viiden ja puolen vuoden aikana noin 3,5 miljoonalla kappaleella eli noin 60 prosentilla. Vuosittainen kasvu on ollut keskimäärin noin 9 prosenttia. Matkaviestinverkon puhelinliittymistä kotitalousasiakkaiden käytössä oli vuoden 2007 puolivälissä 4,49 miljoonaa ja vuoden 2012 lopussa 7,08 miljoonaa liittymää. Kotitalousasiakkaiden käytössä olevien liittymien määrä kasvoi viiden ja puolen vuoden aikana 2,58 miljoonaa kappaleella eli noin 58 prosenttia. Vuosittainen kasvu on ollut keskimäärin noin 9 prosenttia. Matkaviestinverkon puhelinliittymistä yritysasiakkaiden käytössä oli vuonna 2007 noin 1,32 miljoonaa ja vuoden 2012 lopussa noin 2,24 miljoonaa liittymää. Yritysliittymien määrä on kasva- 4 Matkaviestinverkon liittymien kokonaismäärään on luettu puhe- ja viestikäytössä olevat liittymät, datakäytössä olevat liittymät sekä liittymät, joista käytetään sekä puhe- ja viestipalveluita että datapalveluita. Matkaviestinverkon liittymistä valtaosasta voi käyttää sekä puhe- ja viestipalveluita että datapalveluita.
7 (31) nut noin 920 000 liittymän verran eli noin 70 prosenttia. Vuosittain kasvu on ollut keskimäärin yli 10 prosenttia. Tuhatta liittymää 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Matkaviestinverkon puhelinliittymät Matkaviestinverkon puhelinliittymät, kotitalousasiakkkaat Matkaviestinverkon puhelinliittymät, yritysasiakkaat Kuva 3. Matkaviestinverkon puhelinliittymien kokonaismäärän sekä kotitalous- ja yritysasiakkaiden liittymämäärien kehitys vuosina 2007 2012. Kiinteän verkon VoIP-liittymät 2.1.2 Puhelinliittymien levinneisyys Kiinteän verkon VoIP-liittymien 5 määrä on pieni verrattuna kiinteän verkon puhelinliittymien ja matkaviestinverkon puhelinliittymien määrään. Vuosina 2007 2010 VoIP-liittymien määrä kasvoi noin 23 000 liittymästä noin 43 000 liittymään. Vuoden 2010 jälkeen määrä on laskenut, ja vuoden 2012 lopussa liittymiä oli noin 27 500 kappaletta. Noin puolet VoIP-liittymistä on kotitalousasiakkaiden ja noin puolet yritysasiakkaiden käytössä. Lisäksi yritysasiakkaiden käytössä oli noin 1 300 VoIPpuhelinvaihdetta 6. Osa teleyrityksistä on lopettanut VoIPliittymien uusmyynnin kokonaan. Ei ole todennäköistä, että kiinteän verkon VoIP-liittymien määrä kasvaisi merkittävästi lähitulevaisuudessa. Viestintäviraston teettämän kuluttajatutkimuksen 7 perusteella vuonna 2012 noin 14 prosentilla kotitalousasiakkaista oli käytössään kiinteän verkon puhelinliittymä ja yli 98 prosentilla matkaviestinverkon puhelinliittymä. Kiinteän verkon puhelinliit- 5 VoIP-liittymällä tarkoitetaan teleoperaattorin loppuasiakkaalle tarjoamaa kiinteän verkon laajakaistayhteyden päässä olevaa puhelinliittymää, jolla voi soittaa PSTN- ja matkaviestinverkkoihin ja jolla on kiinteän verkon puhelinnumero. 6 VoIP-puhelinvaihteisiin kytkettyjen VoIP-alaliittymien kokonaismäärä ei ole tiedossa. 7 Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2012, Viestintävirasto 14.12.2012
8 (31) tymä oli ainoa liittymä noin yhdellä prosentilla kotitalousasiakkaista. Matkaviestinverkon puhelinliittymää ainoana liittymänä käytti yli 85 prosenttia kotitalousasiakkaista. Noin 13 prosentilla kotitalousasiakkaista oli käytössä sekä kiinteän verkon että matkaviestinverkon puhelinliittymä. 1,0 % 0,7 % 12,9 % Vain matkaviestinverkon puhelinliittymä Sekä kiinteän että matkaviestinverkon puhelinliittymä Vain kiinteän verkon puhelinliittymä 85,4 % Ei puhelinliittymää Kuva 4. Kotitalousasiakkaiden käytössä olevat puhelinliittymät vuonna 2012. Viestintäviraston vuodesta 2005 lähtien vuosittain teettämien kuluttajatutkimusten 8 mukaan sellaisten kotitalouksien, joiden käytössä on kiinteän verkon puhelinliittymä, osuus on laskenut koko tarkastelujakson ajan. Vuonna 2005 kiinteän verkon puhelinliittymä oli käytössä yli 50 prosentissa kotitalouksia. Matkaviestinverkon puhelinliittymä on ollut tarkastelujakson alusta lähtien yli 95 prosentilla suomalaisista. Viime vuosina osuus on vakiintunut 98 99 prosentin tasolle. 8 Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus vuosina 2010 2012; Telepalveluiden käyttötutkimus vuosina 2005 2009.
9 (31) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kotitaloudessa kiinteän puhelinverkon puhelinliittymä Matkaviestinverkon liittymä puhekäytössä Kuva 5. Kiinteän verkon ja matkaviestinverkon puhelinliittymien käyttö kotitalouksissa. Viestintäviraston vuonna 2010 teettämän yritysten puhelinpalveluiden käyttöä kartoittaneen otantatutkimuksen mukaan noin 56 prosentissa yrityksistä oli käytössä kiinteän verkon puhelinliittymiä ja noin 97 prosentissa yrityksistä matkaviestinverkon puhelinliittymiä. Sellaisia yrityksiä, joissa oli ainoastaan kiinteän verkon puhelinliittymiä, oli noin 2 prosenttia. Liittymämäärien kehityksen perusteella ei ole syytä olettaa, että kiinteän verkon puhelinliittymiä käyttävien yritysten osuus olisi kasvanut tai matkaviestinverkon puhelinliittymiä käyttävien yritysten osuus laskenut vuoden 2010 jälkeen. 2,2 % 1,0 % 53,8 % 43,1 % Vain matkaviestinverkon puhelinliittymiä Sekä kiinteän että matkaviestinverkon puhelinliittymiä Vain kiinteän verkon puhelinliittymiä Ei puhelinliittymiä Kuva 6. Yritysasiakkaiden käytössä olevat puhelinliittymät vuonna 2010.
10 (31) 2.1.3 Puhelinverkkojen puheluminuuttien kehitys Kiinteän verkon puhelinliittymistä vuosittain soitettujen puheluminuuttien 9 määrä on laskenut vuoden 2007 noin 4 050 miljoonasta minuutista vuoden 2012 noin 1 260 miljoonaan minuuttiin. Viiden vuoden aikana minuuttien määrä on siten vähentynyt noin 2 790 miljoonalla minuutilla eli noin 69 prosenttia. Matkaviestinverkon puhelinliittymistä soitettujen minuuttien määrä on kasvanut vuoden 2007 noin 13 550 miljoonasta minuutista vuoden 2012 noin 16 020 miljoonaan minuuttiin. Vuoteen 2007 verrattuna matkaviestinverkon puhelinliittymistä soitettujen minuuttien määrä oli siten vuonna 2012 noin 2 470 miljoonaa minuuttia eli noin 18 prosenttia suurempi. Miljoonaa minuuttia 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kiinteän verkon puhelinliittymistä soitetut puheluminuutit Matkaviestinverkon puhelinliittymistä soitetut puheluminuutit Kuva 7. Kiinteän verkon ja matkaviestinverkon puhelinliittymistä soitettujen minuuttien määrän kehitys 2007 2012. Vuonna 2007 kiinteän verkon puhelinliittymistä soitetut puhelut olivat keskimäärin lähes minuutin matkaviestinverkon puhelinliittymistä soitettuja puheluita pidempiä. Vuoden 2007 jälkeen keskimääräisen kiinteän verkon puhelinliittymästä soitetun puhelun kesto on lyhentynyt ja keskimääräisen matkaviestinverkon puhelinliittymästä soitetun puhelun kesto pidentynyt. Vuonna 2012 keskimääräisen kiinteän verkon puhelinliittymästä soitetun puhelun kesto oli 3 min 2 s ja matkaviestinverkon puhelinliittymästä soitetun puhelun 3 min 12 s. 9 Kiinteästä puhelinverkosta soitetut puheluminuutit sisältävät myös VoIP-liittymistä soitetut puheluminuutit. VoIPliittymistä soitettujen minuuttien määrää ei ole katsottu tarpeelliseksi selvittää erikseen. VoIP-liittymien määrä oli vuonna 2012 kaikkiaan noin 3,1 % kaikista kiinteän verkon puheliittymistä. Korkeimmillaan VoIP-liittymien osuus kaikista kiinteän verkon puheliittymistä oli vuonna 2010, noin 3,5 %.
11 (31) Kiinteän verkon puhelinliittymää kohti soitettujen minuuttien määrä oli vuonna 2007 keskimäärin noin 2 300 minuuttia ja vuonna 2012 noin 1 300 minuuttia. Keskimääräisestä kiinteän verkon puhelinliittymästä soitettiin vuonna 2012 lähes 45 prosenttia vähemmän puheluminuutteja kuin vuonna 2007. 2.1.4 Erillään puhelinliittymästä tarjottavat puhepalvelut Nousevalla liikenteellä tarkoitetaan teleyrityksen puhelinverkon käyttöä, kun yhteys muodostetaan teleyrityksen puhelinverkosta toisen teleyrityksen puhelinverkkoon. Nouseva liikenne on liikennettä kutsuvan tilaajan liittymästä yhteenliittämispisteeseen. Kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkupalvelu mahdollistaa teleyritykselle puhepalveluiden tarjoamisen muun teleyrityksen kiinteän verkon puhelinliittymäasiakkaalle. Mikäli kiinteän verkon puhelinliittymäasiakas haluaa ostaa kiinteän verkon puhepalvelun muulta kuin oman puhelinliittymän tarjoavalta yritykseltä, asiakkaalla on käytössään seuraavat vaihtoehdot: Valita puhepalvelun tarjoaja puhelukohtaisesti valitsemalla operaattoritunnus puhelua soittaessaan Valita puhepalvelun tarjoaja liikennelajikohtaisesti tekemällä liikennelajikohtainen ensisijaisvalintasopimus (ESVsopimus) haluamansa ESV-sopimuksia tarjoavan teleyrityksen kanssa Matkaviestinverkon puhelinliittymien ja VoIP-liittymien osalta puhepalveluita ei käytännössä tarjota erillään puhelinliittymästä. Vuonna 2011 kiinteän verkon puhelinliittymistä soitettiin kaikkiaan 1 532 miljoonaa puheluminuuttia. Näistä minuuteista noin 20 prosenttia soitettiin saman kiinteän puhelinverkon sisällä. Kaikkiaan noin 80 prosenttia (1 232 miljoonaa minuuttia) nousi kiinteästä puhelinverkosta joko johonkin muuhun kiinteään puhelinverkkoon tai matkaviestinverkkoon, ulkomaille tai muihin verkkoihin. Kaikkiaan puhelinliittymistä, mukaan lukien matkaviestinverkon puhelinliittymät, soitettiin yhteensä 17 637 miljoonaa puheluminuuttia. Tukkupalveluna ostettua kiinteästä puhelinverkosta nousevaa puheliikennettä oli kaikkiaan 68 miljoonaa minuuttia. Kaikesta kiinteästä puhelinverkosta nousevasta liikenteestä tukkupalveluna ostettua liikennettä oli kaikkiaan alle 6 prosenttia. Kaikista kiinteän verkon puhelinliittymistä soitetuista puheluminuuteista, mukaan lukien saman kiinteän verkon sisällä soitetut puhelut, vastaava osuus on yli 4 prosenttia. Kaikista soitetuista vähittäispuheluminuuteista, mukaan lukien matkaviestinverkon pu-
12 (31) 2.1.5 Puhelinpalveluiden hinnoittelu helinliittymistä soitetut minuutit, vastaava osuus on alle yhden prosentin. Tukkupalveluna ostettu kiinteästä verkosta nouseva puheliikenne sisältää operaattorivalinnalla tai ESV-sopimuksella soitettujen minuuttien lisäksi myös yritysnumeroihin soitetut minuutit. Operaattorivalinnalla tai ESV-sopimuksella soitettujen minuuttien osuus on siis edellä mainittuja prosenttiosuuksia pienempi. ESV-sopimuksia oli vuoden 2011 lopussa voimassa kaikkiaan 551 000 liittymäasiakkaan kanssa. ESV-sopimuksista valtaosa, 507 000 kappaletta eli yli 90 prosenttia, on tehty teleyritysten omien kiinteän puhelinverkon asiakkaiden kanssa. Puhepalveluiden tarjoamiseen tällaisille ESV-asiakkaille ei sisälly nousevan puheliikenteen tukkupalvelun käyttöä. ESV-sopimuksia muiden teleyritysten liittymäasiakkaiden kanssa oli yhteensä 44 000. Kiinteän verkon puhelinliittymiä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 1 048 000 kappaletta. Tässä määrässä ovat mukana ISDN-liittymät ja -järjestelmäliittymät käytössä oleviksi kanaviksi muunnettuina. Kiinteän puhelinverkon niin sanottuja tavallisia PSTN-liittymiä oli yhteensä noin 755 000. Muun teleyrityksen liittymäasiakkaan kanssa tehtyjä ESV-sopimuksia oli hieman alle 6 prosentissa PSTN-liittymistä. Kiinteän puhelinverkon puheluiden hinnoittelu koostuu tavallisesti puhelun avausmaksusta ja minuuttikohtaisista hinnoista puhelulajeittain. Kolmen minuutin puhelun minuuttikohtainen keskimääräinen hinnastohinta oli vuoden 2012 alussa paikallispuhelulle noin 6 senttiä, puhelulle matkaviestinverkkoon noin 21 senttiä ja kaukopuhelulle noin 13 senttiä. Vuoteen 2007 verrattuna näin lasketut keskimääräiset hinnastohinnat ovat kehittyneet seuraavasti: paikallispuhelun hinta on kohonnut alle kolmanneksen, kaukopuhelun noin neljänneksen ja puhelu matkaviestinverkkoon on pysynyt samanhintaisena. Matkaviestinverkossa minuuttikohtaiset listahinnat eivät pääsääntöisesti riipu puhelulajista. Matkaviestinverkon perusliittymästä soitetun kolmen minuutin puhelun minuuttikohtainen keskimääräinen hinnastohinta oli vuoden 2012 alussa noin 7 senttiä. Matkaviestinverkon puheluminuuttien hinnastohinnoissa ei ole tarkastellulla aikavälillä tapahtunut merkittäviä muutoksia. Puhelut kiinteän verkon VoIP-liittymistä ovat minuutti- ja puhelukohtaisilta hinnastohinnoiltaan keskimäärin hieman kiinteän puhelinverkon puheluiden hintoja alhaisempia. Kiinteän verkon puhelinliittymien avaus- ja kuukausimaksut ovat matkaviestinliittymien avaus- ja kuukausimaksuja monin-
13 (31) kertaisesti kalliimpia. Kiinteän verkon puhelinliittymän avaus maksoi vuoden 2012 alussa keskimäärin noin 90 euroa ja kuukausimaksu oli keskimäärin noin 9 euroa. Vastaavasti matkaviestinverkon perusliittymän avausmaksu oli keskimäärin alle 3 euroa. Joidenkin operaattoreiden matkaviestinverkon liittymän pystyi avaamaan kokonaan ilman avausmaksua. Useimpien matkaviestinverkon perusliittymien kuukausimaksut olivat alle kaksi euroa. Kiinteän verkon VoIP-liittymien avausmaksut ovat keskimäärin alle kolmanneksen kiinteän verkon puhelinliittymien avausmaksuista ja kuukausimaksut vastaavasti keskimäärin hieman yli puolet kiinteän verkon puhelinliittymien kuukausimaksuista. Puhelinpalveluiden hintojen vertailu listahintojen perusteella ei anna täyttä kuvaa hintakehityksestä, koska puhelinliittymän kuukausimaksu sisältää usein myös puhepalveluiden käyttöä ja puhepalveluiden hinnoittelu on muutoinkin kirjavaa johtuen palveluiden paketoinnista. Tämän vuoksi Viestintävirasto on seurannut vuodesta 2007 lähtien keskimääräisen puheluminuutin hintaa teleoperaattoreilta kerättyihin tulo- ja volyymitietoihin perustuen. Käytännössä vertailu sisältää kaikki loppukäyttäjien puhelinliittymistä ja puhepalveluista maksamat maksut eli liittymien kuukausi-, avaus- ja muut maksut sekä minuuttija puhelukohtaiset maksut soitettua puheluminuuttia kohti laskettuna. Näin laskettu puhelun keskimääräinen minuuttihinta oli vuonna 2007 kiinteässä puhelinverkossa noin 11 senttiä ja matkaviestinverkossa yli 8 senttiä. Vuonna 2011 vastaavat hinnat olivat kiinteässä puhelinverkossa yli 17 senttiä ja matkaviestinverkossa alle 7 senttiä. Kiinteän puhelinverkon puheluiden keskimääräinen minuuttikohtainen hinta on siis noussut tarkastelujaksolla yli 1,5-kertaiseksi. Listahintojen muutos ei selitä keskimääräisen minuuttihinnan nousua. Kiinteän puhelinverkon puheluiden keskimääräistä minuuttihintaa onkin nostanut liittymää kohti soitettujen minuuttien määrän merkittävä lasku. Kun soitettujen minuuttien määrä on laskenut, liittymiin kuuluvien muiden maksujen osuus minuuttia kohti lasketusta keskihinnasta on noussut. Alla on esitetty puhelinpalveluiden hintakehitys kiinteässä puhelinverkossa ja matkaviestinverkossa hintaindeksin avulla. Viestintäviraston puhelinpalveluiden hintaindeksi seuraa edellä esitetyn keskimääräisen minuuttihinnan kehitystä sillä lisäyksellä, että matkaviestinverkossa indeksi huomioi lisäksi SMS- ja MMSviestien kappalekohtaisen keskimääräisen hinnan kehityksen niistä saatavien tulojen mukaisella painotuksella. Indeksi on reaalihintaindeksi, eli se ottaa kuluttajahintojen yleisen muutoksen huomioon. Vuoteen 2011 mennessä kiinteän verkon puhepalveluiden minuuttia kohti laskettu reaalihintataso on noussut noin 45 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Samalla aikavälillä
14 (31) matkaviestinverkon puhe- ja viestipalveluiden reaalihintataso on laskenut yli 25 prosenttia. 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 2007 2008 2009 2010 2011 Kiinteän verkon puhepalvelut Matkaviestinverkon puhe- ja viestipalvelut Kuva 8. Puhepalveluiden hintaindeksit. 2.2 Kysynnän korvattavuus puhelinpalveluiden vähittäismarkkinoilla Nykyisin puhepalvelun tarjoaminen on sidottu kiinteäksi osaksi puhelinliittymän tarjontaa. Tämä näkyy muun muassa hinnoittelussa, sillä puhelinliittymän kuukausimaksu sisältää usein mahdollisuuden soittaa ennalta sovittu määrä puheluminuutteja ilman lisäkustannuksia. Kiinteässä puhelinverkossa puhepalveluita tarjotaan erillään puhelinliittymästä operaattorivalinnan tai ensisijaisvalintasopimuksen kautta. Näiden palveluiden tarjoamiseen käytetään kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkupalvelua. Kyseisen tukkupalvelun avulla tarjottuja puheluminuutteja on noin 4 prosenttia kaikista kiinteän verkon puhelinliittymistä soitetuista puheluista ja alle yhden prosentin verran kaikista kiinteän verkon puhelinliittymistä, matkaviestinverkon puhelinliittymistä ja kiinteän verkon VoIP-liittymistä soitetuista puheluminuuteista. ESV-sopimuksen on tehnyt alle 6 prosenttia kaikista kiinteän verkon PSTN-liittymäasiakkaista. Matkaviestinverkon ja VoIP-liittymien osalta puhepalveluita ei käytännössä tarjota erillään puhelinliittymästä. Viestintävirasto katsoo, että puhepalveluiden käyttäminen erillään puhelinverkon liittymästä on puhepalveluiden kokonaisuutta tarkastellessa vähäistä. Siten puhepalvelun kysyntää tulee tarkastella yhdessä puhelinliittymän kysynnän kanssa. Tarkastelun kohteena ovat puhelinpalveluiden vähittäismarkkinat.
15 (31) Kysynnän korvattavuudessa tarkastellaan korvaavia vähittäispalveluita kiinteän verkon puhelinliittymälle, ja siten myös kiinteän verkon puhelinliittymästä soitetuille puheluille, joiden käyttämiseen loppuasiakas voisi siirtyä ilman merkittäviä kustannuksia. Matkaviestinverkon puhelinliittymien korvaavuus kiinteän verkon puhelinliittymille Edellä esitettyjen vähittäismarkkinatietojen valossa yli 98 prosentilla kotitalouksista on käytössään matkaviestinverkon puhelinliittymä. Vastaavasti noin 14 prosentilla kotitalouksista on kiinteän verkon puhelinliittymä. Suurin osa, ja viime vuosina jatkuvasti kasvanut osa, suomalaisista käyttää puhelinpalveluihin ainoastaan matkaviestinverkon puhelinliittymää. Niistä suomalaisista, joilla on kotitaloudessa kiinteän verkon puhelinliittymä, yli 90 prosentilla on lisäksi matkaviestinverkon puhelinliittymä. Kaikkiaan noin yhdellä prosentilla suomalaisista on käytössään ainoastaan kiinteän verkon puhelinliittymä. Noin 56 prosentissa yrityksistä oli vuonna 2010 käytössä kiinteän verkon puhelinliittymiä ja noin 97 prosentissa yrityksistä matkaviestinverkon liittymiä. Sellaisia yrityksiä, joissa oli ainoastaan kiinteän verkon puhelinliittymiä, oli noin 2 prosenttia. Merkittävimpiä syitä, joiden vuoksi erityisesti suuremmat yritykset edelleen käyttivät myös kiinteän verkon puhelinliittymiä, olivat asiakaspalvelun toteuttaminen, matkapuhelimien yhteensopimattomuus yrityksen muiden järjestelmien kanssa sekä tottumus. Vuoden 2010 jälkeen yritysasiakkaiden käytössä olevien kiinteän puhelinverkon liittymien määrä on kuitenkin laskenut yli neljänneksen. Kiinteän verkon puhelinliittymien kokonaismäärä on laskenut tarkastelujakson eli vuosien 2007 2012 ajan. Kotitalousasiakkaiden liittymämäärä on laskenut vuodesta 2007 ja yritysasiakkaiden vuodesta 2009 lukien. Tarkastelujaksolla matkaviestinverkon liittymien määrä on lisääntynyt jatkuvasti sekä kotitalous- että yritysasiakkailla. Kiinteän verkon puhelinliittymien osuus kiinteän verkon ja matkaviestinverkon puhelinliittymistä 10 on laskenut koko tarkastelujakson ajan. Myös kiinteän verkon puhelinliittymistä soitettujen minuuttien osuus kiinteän ja matkaviestinverkon puhelinliittymistä soitetuista minuuteista on laskenut koko tarkastelujakson ajan. Soitettujen minuuttien osuus on laskenut jopa liittymien osuutta enemmän. Kiinteän verkon puhelinliittymistä soitettujen minuuttien osuus kaikista soitetuista minuuteista oli vuoden 2012 lopussa noin 7 10 Matkaviestinverkon liittymien määrä sisältää kaikki matkaviestinverkon liittymät, eli myös tiedonsiirtoliittymät.
16 (31) prosenttia ja kiinteän verkon puhelinliittymien osuus kaikista liittymistä noin 8 prosenttia. Sekä liittymissä että puheluminuuteissa on tapahtunut selvä siirtymä kiinteän verkon palveluista matkaviestinverkon palveluihin. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kiinteän verkon puhelinliittymien osuus kaikista puhelinliittym istä Kiinteän verkon puheluminuuttien osuus kaikista puheluminuuteista Kuva 9. Kiinteän verkon puhelinliittymien osuus kiinteän ja matkaviestinverkon puhelinliittymistä sekä kiinteän verkon puhelinliittymistä soitettujen minuuttien osuus kiinteän ja matkaviestinverkon puhelinliittymistä soitetuista minuuteista. Kiinteän verkon ja matkaviestinverkon puhelinliittymistä soitettujen minuuttien kokonaismäärä on pysynyt vuoden 2007 ensimmäisestä vuosipuoliskosta lukien hieman alle 9 miljardissa minuutissa puolta vuotta kohti. Kiinteän verkon puhelinliittymistä soitettujen minuuttien osuus kiinteän ja matkaviestinverkon puhelinliittymistä soitettujen minuuttien kokonaismäärästä on pienentynyt vuoden 2012 loppuun mennessä noin 7 prosenttiin vuoden 2007 alkupuoliskon noin 25 prosentista. Koska minuuttien kokonaismäärä on pysynyt käytännössä samalla tasolla, kiinteän verkon puhelinliittymistä soitetut minuutit ovat tarkasteluaikavälillä korvautuneet käytännössä yhden suhde yhteen matkaviestinverkon puhelinliittymistä soitetuilla minuuteilla. Siirtymä kiinteän verkon puhepalveluista matkaviestinverkon puhepalveluihin ei siis ole vaikuttanut puheluminuuteilla mitattuun puhepalveluiden kokonaiskysyntään.
17 (31) Miljoonaa minuuttia 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Matkaviestinverkon puhelinliittymistä soitetut puheluminuutit Kiinteän verkon puhelinliittymistä soitetut puheluminuutit Kuva 10. Kiinteän verkon ja matkaviestinverkon puhelinliittymistä soitetut minuutit 2007 2012. Keskimääräisestä kiinteän verkon puhelinliittymästä soitettujen minuuttien määrä on laskenut voimakkaasti, lähes 45 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2012. Kiinteän verkon puhelinliittymiä on aikaisempaa vähemmän, ja jäljellä olevista liittymistä soitetaan aikaisempaa vähemmän. Lukujen perusteella ei ole syytä olettaa, että kiinteän verkon puhelinliittymäasiakkaat olisivat pääsääntöisesti vähentäneet soitettujen minuuttien kokonaismäärää. Koska valtaosalla kiinteän verkon puhelinliittymäasiakkaista on käytössään myös matkaviestinverkon puhelinliittymä, voidaan olettaa, että näidenkin loppuasiakkaiden soittamista puheluminuuteista osa on siirtynyt matkaviestinverkon puhelinliittymistä soitettuihin minuutteihin. Kiinteän verkon ja matkaviestinverkon puhelinliittymistä soitetut puhelut ovat keskimäärin samanmittaisia. Puhelun pituudella mitattuna puhepalvelun käytöllä ei ole merkittävää eroa riippuen siitä, soitetaanko puhelu kiinteän verkon vai matkaviestinverkon puhelinliittymästä. Kiinteästä puhelinverkosta soitettujen puheluiden reaalihintataso on kasvanut vuosina 2007 2011 noin 45 prosenttia. Samaan aikaan matkaviestinverkon puhe- ja viestipalveluiden reaalihintataso on laskenut yli 25 prosenttia. Kiinteän verkon puheluiden minuuttia kohden laskettu keskihinta on yli kaksinkertainen matkaviestinverkon puheluiden keskimääräiseen minuuttihintaan verrattuna. Kiinteän verkon puheluiden keskimääräistä minuuttihintaa on nostanut oleellisesti liittymää kohti soitettujen minuuttien määrän merkittävä lasku. Kun soitettujen minuuttien määrä on laskenut, liittymään kuuluvien muiden mak-
18 (31) sujen osuus minuuttia kohti lasketusta keskihinnasta on noussut. Matkaviestinverkon puhepalveluiden hinnat ovat laskeneet ja kiinteän puhelinverkon puhepalveluiden hinnat ovat kasvaneet samaan aikaan, kun matkaviestinverkon puheluminuutit ovat korvanneet kiinteän verkon puheluminuutteja. Kiinteän puhelinverkon palveluntarjoajilla ei näin ollen ole ollut mahdollisuutta nostaa palveluiden hintoja riippumatta matkaviestinverkon palveluiden tarjonnasta. Edellä esitetyn perusteella Viestintävirasto katsoo, että matkaviestinverkon puhelinliittymä on korvaava vaihtoehto kiinteän verkon puhelinliittymälle. Siten myös matkaviestinverkon puhelinliittymästä soitetuilla puheluilla voidaan korvata kiinteän verkon puhelinliittymästä soitetut puhelut. Kiinteässä verkossa tarjottujen VoIP-liittymien korvaavuus Kotitalous- ja yritysasiakkaille tarjottujen VoIP-liittymien määrä on pysynyt Suomessa vähäisenä verrattuna kiinteän verkon puhelinliittymien määrään. Teleyritysten internetsivuilta kerätyn tiedon mukaan VoIPliittymän avaaminen ja käyttämien vaatii aina olemassa olevan laajakaistaliittymän tai sen tilaamisen erikseen. Pääsääntöisesti VoIP-liittymää ei tarjota yhdessä laajakaistaliittymän kanssa paketoituna, vaan VoIP-liittymästä on tehtävä erillinen sopimus. Noin 70 prosentilla suomalaisista kotitalouksista on kiinteän verkon laajakaistaliittymä. Laajakaistaliittymä mahdollistaa pääsääntöisesti VoIP-liittymän toteuttamisen, joten näissä talouksissa ei tässä mielessä ole estettä VoIP-liittymän hankkimiselle. Noin 60 prosentilla niistä talouksista, joissa on kiinteän verkon puhelinliittymä, on myös laajakaistaliittymä. Näiden kotitalouksien osalta kiinteän verkon puhelinliittymän vaihtaminen VoIPliittymään ei pääsääntöisesti muodosta merkittäviä kustannuksia. Pääasiassa kustannuksia syntyy päätelaitteen vaihtamisesta. Niissä tapauksissa, joissa kotitalouksilla ei ole kiinteän verkon laajakaistaliittymää, kotitalouden mahdollisuus siirtyä kiinteän verkon puhelinliittymän käytöstä VoIP-liittymän käyttöön vaatii erikseen laajakaistaliittymän avaamisen. Tässä tapauksessa vaihtokustannukset kiinteän verkon puhelinliittymästä VoIPliittymään nousevat merkittävästi korkeammiksi kuin vaihtamisen tuoma hyöty, jos kiinteän verkon puhelinliittymän hinta nousee 5-10 prosenttia.
19 (31) Kiinteän verkon puhelinliittymien avaus- ja kuukausimaksut ovat pääsääntöisesti VoIP-liittymien avaus- ja kuukausimaksuja kalliimpia. Joidenkin teleyritysten kiinteän verkon puhelinliittymän avausmaksu voi olla viisi kertaa kalliimpi kuin saman teleyrityksen VoIP-liittymän avausmaksu. Jotkin teleyritykset tarjoavat omille laajakaistaliittymäasiakkailleen VoIP-palvelun ilman avausmaksua. Kiinteän verkon puhelu- ja minuuttihinnat ovat pääsääntöisesti samanhintaisia tai kalliimpia kuin VoIPliittymien puhelu- ja minuuttihinnat. Niiden kotitalouksien osalta, joissa on jo valmiiksi laajakaistaliittymä, voidaan katsoa, että VoIP-liittymä muodostaa vähintään epäsuoran hinnoittelurajoitteen kiinteän verkon puhelinliittymille. Kerätyn markkinatiedon perusteella ei voida kuitenkaan selvästi osoittaa, että VoIP-liittymät olisivat merkittävästi korvanneet kiinteän verkon puhelinliittymien käyttöä kotitalouksissa. VoIP-liittymien yleistymistä on rajoittanut matkaviestinverkon puhelinliittymien yleisyys, koska matkaviestinverkon puhelinliittymien voidaan arvioida olevan korvaava vaihtoehto myös VoIP-liittymille. Myös yrityksille kiinteässä verkossa tarjottavien VoIP-liittymien määrä on Suomessa pysynyt varsin vähäisenä. VoIP-liittymän avaaminen ja käyttäminen vaatii pääasiassa aina olemassa olevaa tiedonsiirtoyhteyttä tai tiedonsiirtoyhteyden tilaamista erikseen. Yritysten osalta VoIP-liittymiin tai VoIPpuhelinvaihderatkaisuihin siirtymistä voidaan pitää helpompana kuin kotitalousasiakkaiden. Yrityksissä on yleensä käytössä valmiiksi riittävät tiedonsiirtoyhteydet, joten VoIP-liittymien hankinnalle ei ole suuria esteitä. Myöskään tiedonsiirtoyhteyden hankintakustannukset eivät pääsääntöisesti ole niin korkeita suhteessa yrityksen puhelinpalveluiden kokonaiskustannuksiin, että ne estäisivät siirtymisen VoIP-liittymien käyttöön. Yritysten suurimmat kustannukset vaihdettaessa kiinteän verkon puhelinliittymät VoIP-liittymiin muodostuvat laitteistokannan vaihtamiskustannuksista eli päätelaitteiden sekä mahdollisten keskuslaitteiden vaihtokustannuksista. Pienemmille yrityksille vaihtokustannuksia syntyy lähes ainoastaan päätelaitehankinnoista, kun suurille yrityksille kustannuksia syntyy myös keskuslaitehankinnoista, kuten uuden puhelinvaihteen hankinnasta. Pääsääntöisesti yrityksille VoIP-liittymäpalveluita tarjoavat teleyritykset tarjoavat kuitenkin kokonaisratkaisuja, jotka voivat sisältää tarvittavan laitteistokannan, jolloin loppuasiakasyrityksen ei tarvitse tehdä erikseen investointeja fyysiseen laitekantaan. Näin ollen vaihtokustannuksia ei voida pääsääntöisesti pitää niin korkeina, että ne estäisivät merkittävässä määrin siirtymistä VoIP-liittymien käyttämiseen. Yritykselle, jolla on käytössään perinteisiä kiinteän verkon puhelinliittymiä, siirtymisestä muodostuvat kustannukset ovat huomattavasti al-
20 (31) haisemmat kuin yritykselle, jolla on käytössä puhelinvaihderatkaisu. Kiinteän verkon puhelinliittymien ja VoIP-liittymien hintojen vertaileminen yksiselitteisesti on vaikeaa, koska vertailuun vaikuttaa merkittävästi yrityksen koko ja sen kautta mahdollisuudet neuvotella hinnoista teleyritysten kanssa. Voidaan kuitenkin todeta, että pääsääntöisesti yritysasiakkaille yksittäin tarjottujen kiinteän verkon puhelinliittymien avaus- ja kuukausimaksut ovat VoIP-liittymien avaus- ja kuukausimaksuja kalliimpia. Kiinteän verkon liittymien puhelu- ja minuuttihinnat ovat pääsääntöisesti samantasoisia tai kalliimpia kuin VoIP-liittymien puhelu- ja minuuttihinnat. Yrityksille tarjottujen puhelinpalveluiden osalta teleyritykset ovat pääsääntöisesti keskittyneet tarjoamaan muita kuin kiinteän verkon puhelinliittymiä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kiinteän verkon puhelinliittymiä tai kiinteän verkon PSTNtekniikalla toteutettuja vaihderatkaisuja ei juuri mainosteta teleyritysten kotisivuilla. Mainonta ja tarjonta on kohdistettu matkaviestinverkon puhelinliittymien ja puhelinvaihteiden sekä VoIP-liittymien ja -puhelinvaihteiden tarjontaan. Myös hinnoittelulla pyritään ohjaamaan loppuasiakkaita käyttämään enemmän muita kuin kiinteän verkon puhelinliittymiä. Teleyrityksiltä saatujen tietojen perusteella teleyritykset ennakoivat yritys- ja yhteisöasiakkaiden kiinteän verkon PSTNtekniikalla toteutettujen vaihderatkaisujen siirtyvän jatkossa enenevässä määrin matkaviestinverkon teknologiaan tai VoIPteknologiaan perustuviksi vaihteiksi. Edellä esitetyn perusteella Viestintävirasto katsoo, että VoIPliittymä on korvaava vaihtoehto kiinteän verkon puhelinliittymälle. Siten myös VoIP-liittymästä soitetuilla puheluilla voidaan korvata kiinteän verkon puhelinliittymästä soitetut puhelut. Yleisesti voidaan todeta, että VoIP-liittymien kysyntää on rajoittanut mahdollisuus käyttää matkaviestinverkon puhelinliittymiä. Siten VoIP-liittymien kysyntä on jäänyt vähäiseksi. Heikolla kysynnällä on ollut myös vaikutuksia VoIP-liittymien tarjontaan, ja osa teleyrityksistä on lopettanut uusien VoIP-liittymien tarjoamisen. Tämä voi osaltaan rajoittaa loppuasiakkaiden mahdollisuuksia korvata kiinteän verkon puhelinliittymä VoIP-liittymällä. VoIP-liittymien merkitys kokonaisuudessaan on kuitenkin siinä määrin pieni, ettei tässä markkina-analyysissä ole katsottu tarpeelliseksi selvittää tarkemmin tarjonnan mahdollisia vaikutuksia kysyntään.
21 (31) Yhteenveto kysynnän korvattavuudesta Edellä esitettyjen seikkojen perusteella Viestintävirasto katsoo, että matkaviestinverkon puhelinliittymä tai kiinteässä verkossa tarjottu VoIP-liittymä muodostaa korvaavan vaihtoehdon kiinteän verkon puhelinliittymälle puhelinpalveluiden vähittäismarkkinoilla. Siten myös matkaviestinverkon puhelinliittymistä ja VoIP-liittymistä soitetut puhelut muodostavat korvaavan vaihtoehdon kiinteän verkon puhelinliittymistä soitetuille puheluille. Yleisesti voidaan myös todeta, että kiinteän verkon puhelinliittymien ja puhepalveluiden kysyntä on vähentynyt siinä määrin, että sillä on myös merkittäviä vaikutuksia kiinteän verkon puhelinliittymien ja puhepalveluiden tarjontaan. 2.3 Tarjonnan korvattavuus puhelinpalveluiden vähittäismarkkinoilla Kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkupalvelu mahdollistaa kiinteän puhelinverkon puhepalvelun tarjoamisen muille kuin omille kiinteän verkon puhelinliittymäasiakkaille. Edellä esitettyjen tietojen perusteella tällaisia puhepalveluita tarjotaan loppuasiakkaille kuitenkin vähän. Noin 4 prosenttia kiinteästä puhelinverkosta soitetuista puheluista on toteutettu kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkupalvelun avulla, mikä vastaa noin prosentin kolmannesta kaikista kiinteän verkon ja matkaviestinverkon vähittäispuheluminuuteista. Ensisijaisvalintasopimuksia johonkin puheluluokkaan oli voimassa noin 6 prosentissa PSTN-liittymistä. Nykyisin puhepalvelun tarjoaminen onkin sidottu kiinteäksi osaksi puhelinliittymän tarjontaa. Siten puhepalvelun tarjontaa tulee tarkastella yhdessä puhelinliittymän tarjonnan kanssa. Tarjonnan korvattavuudessa tarkastellaan korvaavia tukkutuotteita, jotka mahdollistavat vähittäispalveluiden tarjoamisen loppuasiakkaille ja joiden käyttöön vähittäismarkkinoilla kilpaileva teleyritys voisi siirtyä ilman merkittäviä kustannuksia. Kiinteän verkon puhelinliittymän tarjoaminen vuokraamalla tilaajayhteyttä Viestintävirasto on kohdistanut huomattavan markkinavoiman sääntelyä kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinalle 11. Näillä huomattavan markkinavoiman yrityksillä on velvollisuus vuokrata metallijohtimella toteutettua tilaajayhteyttä kustannussuuntautuneeseen hintaan. Siten kilpailevilla teleyrityksillä on mahdollisuus tulla markkinoille tarjoamaan kotitalous- ja yritysasiakkaille kiinteän verkon puhelinliittymää ja puhepalveluita korvaavina palveluina kiinteän verkon puhelinliittymille ja pu- 11 Viestintävirasto antoi 28 teleyritykselle huomattavan markkinavoiman päätöksen kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinalla 3.12.2012.
22 (31) hepalveluille vuokraamalla tilaajayhteys jo markkinoilla olevalta teleyritykseltä. Teleyritysten muille teleyrityksille vuokraamia tilaajayhteyksiä oli vuoden 2011 lopussa noin 270 000 kappaletta. Vuokratun tilaajayhteyden päällä tarjottuja kiinteän verkon puhelinliittymiä oli samaan aikaan noin 15 000 kappaletta, joista noin kaksi kolmannesta oli PSTN-liittymiä ja loput ISDN-liittymiä ja - järjestelmäliittymiä. Kiinteän verkon puhelinliittymiä on toteutettu noin 6 prosenttiin kaikista vuokratuista tilaajayhteyksistä. Teleyrityksiltä saadun tiedon mukaan tilaajayhteyden vuokraaminen puhepalveluiden tarjoamiseksi ei ole ollut liiketoiminnallisesti kiinnostavaa useisiin vuosiin. Joissain tapauksissa kysymykseen voivat tulla yritysasiakkaille tarjottavat palvelut, mutta käytännössä nekin on yritysten mukaan yleensä kannattavampaa toteuttaa muilla tekniikoilla. Edellä esitettyjen lukujen perusteella myöskään jo olemassa oleviin vuokrattuihin tilaajayhteyksiin ei pääosin ole toteutettu puhelinliittymiä. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että kilpailevilla teleyrityksillä on mahdollisuus tarjota kiinteän verkon puhelinliittymää ja puhelupalveluita vuokraamalla tilaajayhteyttä huomattavan markkinavoiman yritykseltä korvaavana vaihtoehtona puhelupalvelun tarjoamiselle muulle kuin omassa puhelinverkossa olevalle loppuasiakkaalle kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinan tukkupalvelua ostamalla. Pääosassa tapauksia kilpailevat teleyritykset eivät kuitenkaan ole kiinnostuneet tarjoamaan kiinteän verkon puhelinliittymiä ja puhelupalveluita vähittäisasiakkaille vuokraamalla tilaajayhteyttä tai käyttämällä jo vuokraamaansa tilaajayhteyttä. Tämän voidaan pääasiassa katsovan johtuvan siitä, ettei kiinteän verkon puhelinliittymä- ja puhelupalveluille ole riittävästi kysyntää vähittäismarkkinoilla. VoIP-liittymän tarjoaminen laajakaistayhteyden yli Kilpailevilla teleyrityksillä on myös mahdollisuus tulla markkinoille tarjoamaan kotitalous- ja yritysasiakkaille VoIP-liittymiä ja puhepalveluita korvaavina palveluina kiinteän verkon puhelinliittymille ja puhepalveluille. Tarjoajan kannalta tämän voidaan katsoa olevan kustannustehokasta vain niissä tapauksissa, joissa loppuasiakkaalla on jo käytössään laajakaistayhteys, jonka kapasiteetti on riittävä 12 VoIP-puhepalveluiden tarjoamiseen. Noin 70 prosentilla kotitalousasiakkaista ja lähes kaikilla yritysasiakkailla on käytössään laajakaistayhteys, jonka kautta on mahdollista tarjota VoIP-liittymää ja puhepalveluita. 12 Tyypillisesti yhteysnopeudeltaan vähintään 256 kbit/s (download).
23 (31) Tarjotakseen VoIP-liittymiä teleyrityksen on tehtävä sopimus jonkin kiinteän verkon yrityksen kanssa puhelujen reitityksestä yleiseen televerkkoon. Tällä hetkellä VoIP-liittymien tarjonta kotitalouksille on ollut vähäistä ja VoIP-liittymiä ovat tarjonneet pääasiassa perinteiset teleyritykset, jotka tarjoavat myös kiinteän verkon puhelin- ja laajakaistaliittymiä. Perinteiset teleyritykset tarjoavat VoIP-liittymiä myös kilpailevana teleyrityksenä muille perinteisille teleyrityksille oman perinteisen toimialueensa ulkopuolella. VoIP-liittymiä tarjotaan pääsääntöisesti kiinteässä verkossa, mutta osa teleyrityksistä tarjoaa VoIPpuhelinpalveluita myös langattomissa verkoissa, kuten matkaviestinverkoissa ja WLAN-verkoissa. Osa teleyrityksistä pitää puhepalveluiden tarjoamista datayhteyden päällä VoIP-tekniikalla joissain tapauksissa liiketoiminnallisesti kiinnostavana, erityisesti muuhun datapalvelupakettiin liitettynä. Osa yrityksistä näkee teknologian merkityksen kasvavan tulevaisuudessa PSTN-tekniikan korvaajana erityisesti yritysasiakkaille tarjottavissa palveluissa. Edellä esitetyn perusteella voidaan katsoa, että kilpailevilla teleyrityksillä on mahdollisuus tulla vähittäismarkkinoille tarjoamaan VoIP-liittymäpalveluita ja -puhepalveluita korvaavana vaihtoehtona kiinteän verkon puhelinliittymälle ja puhepalveluille. Matkaviestinverkon puhelinliittymän tarjoaminen vuokraamalla matkaviestinverkon kapasiteettia Kilpailevilla teleyrityksillä on myös mahdollisuus tulla markkinoille tarjoamaan matkaviestinpalveluoperaattorina tai matkaviestinvirtuaaliverkko-operaattorina matkaviestinverkon puhelinliittymää ja -palveluita kiinteän verkon puhelinliittymiä ja - palveluita korvaavina palveluina. Palvelu- tai virtuaaliverkkooperaattoritoiminnan aloittaminen vaatii kuitenkin palvelu- tai virtuaaliverkko-operaattorisopimuksen tekemistä matkaviestinverkko-operaattorin kanssa. Matkaviestinverkkoihin pääsyn ja matkaviestinverkoista nousevan liikenteen markkinoita ei ole säännelty, joten palvelu- tai virtuaaliverkko-operaattoreiden on päästävä markkinaehtoisesti sopimukseen matkaviestinverkko-operaattorin kanssa toiminnan harjoittamisesta verkko-operaattorin verkossa. Matkaviestinverkkoihin pääsyn ja matkaviestinverkoista nousevan liikenteen markkinat eivät sisälly myöskään komission markkinasuositukseen. Suomessa toimii kolme valtakunnallista matkaviestinverkkoyritystä ja useita itsenäisiä matkaviestinpalvelu- ja matkaviestinvirtuaaliverkko-operaattoreita. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että vaikka palveluoperaattori- tai virtuaaliverkko-operaattorisopimuksen teke-
24 (31) minen matkaviestinverkko-operaattorin kanssa ei ole säänneltyä, osa palvelu- ja virtuaaliverkko-operaattoreista on päässyt markkinaehtoiseen sopimukseen oman toimintansa harjoittamisesta matkaviestinverkkoyrityksen verkossa. Siten kilpailevilla teleyrityksillä voidaan katsoa olevan vähintäänkin potentiaalinen mahdollisuus tulla markkinoille tarjoamaan matkaviestinverkon puhelinliittymää ja puhepalvelua korvaavana vaihtoehtona kiinteän verkon puhelinliittymälle ja puhepalveluille. Tämä lisää kilpailevien teleyritysten mahdollisuutta tulla markkinoille. Yhteenveto tarjonnan korvattavuudesta Edellä esitetyn perusteella Viestintävirasto katsoo, että kilpailevilla teleyrityksillä on riittävästi mahdollisuuksia heti tai lyhyellä aikavälillä siirtyä tarjoamaan kiinteän verkon puhelinliittymiä korvaavia tuotteita. Kilpailevilla teleyrityksillä on mahdollisuus vuokrata tilaajayhteys huomattavan markkinavoiman asemassa olevalta teleyritykseltä ja tarjota kiinteän verkon puhelinliittymää. Lisäksi kilpailevilla teleyrityksillä on mahdollisuus tarjota VoIP-liittymää korvaavana vaihtoehtona kiinteän verkon puhelinliittymälle niille loppuasiakkaille, joilla on käytössään kapasiteetiltaan riittävä laajakaistayhteys tai muu vastaavanlainen tiedonsiirtoyhteys. Mahdollisuus tarjota matkaviestinliittymää tai matkaviestinverkon puhelinvaihderatkaisua korvaavana vaihtoehtona kiinteän verkon puhelinliittymälle lisää kilpailevien teleyritysten mahdollisuutta tulla markkinoille. 2.4 Maantieteelliset markkinat puhelinpalveluiden vähittäismarkkinoilla Tarjonnan ja kysynnän korvattavuuden kannalta Viestintävirasto katsoi edellä, että matkaviestinverkon puhelinliittymät ja VoIP-liittymät muodostavat korvaavan vaihtoehdon kiinteän verkon puhelinliittymille. Siten maantieteelliset markkinat tulee määritellä huomioiden kiinteässä verkossa tarjotut puhelinpalvelut ja VoIP-palvelut sekä matkaviestinverkossa tarjotut puhelinpalvelut. Eri teleyritysten kiinteiden puhelinverkkojen kattamat maantieteelliset alueet ovat Suomessa jakautuneet alueellisesti ja noudattavat pääosin kiinteitä paikallisia puhepalveluita tarjoavien teleyritysten perinteisiä toimialuerajoja ja siten kiinteän puhelinverkon kattamaa aluetta. Myös VoIP-palveluiden kannalta maantieteelliset alueet voidaan rinnastaa teleyritysten kiinteiden puhelinverkkojen kattamiin alueisiin. Perinteisellä toimialueella tarkoitetaan sitä aluetta, jolla teleyrityksellä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka. Tällaisia perinteisellä toimialueella toimivia yrityksiä ovat AinaCom Oy, Alajärven Puhelinosuuskunta, Anvia Oyj, Blue Lake Communications Oy, DNA Oy, Elisa Oyj, Etelä-Satakunnan Puhelin Oy, Eurajoen Pu-
25 (31) helin Osk, Härkätien Puhelin Oy, Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö, Jakobstadsnejdens Telefon Ab, Kaisanet Oy, Karis Telefon Ab, Keikyän Puhelin Osk, Kimito Telefonaktiebolag, KYMP Oy, Laitilan Puhelin Osk, LPOnet Oy Ab, Mariehamns Telefon Ab, Mikkelin Puhelin Oyj, Pargas Telefon Ab - Paraisten Puhelin Oy, Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, PPO-Yhtiöt Oy, SSP Yhtiöt Oy, Telekarelia Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Vakka-Suomen Puhelin Oy sekä Ålands Telefonandelslag. Manner-Suomessa on kolme matkaviestinverkko-operaattoria. Matkaviestinverkkojen kattamat maantieteelliset alueet ovat lähes päällekkäiset ja kattavat pääsääntöisesti lähes koko Suomen. Matkaviestinverkon puhelinpalvelut ovat lähes poikkeuksetta yhtä kattavasti saatavissa kuin kiinteän puhelinverkon puhepalvelut. Lähes poikkeuksetta loppuasiakkaalla on kaikkialla Suomessa mahdollisuus valita puhelinliittymän tarjoaja vähintään yhdestä kiinteän verkon teleyrityksestä sekä kolmesta matkaviestinverkon yrityksestä. Alueellisten kiinteän verkon palveluntarjoajien määrä voi vaihdella alueittain. Markkina-analyysin lopputuloksen kannalta maantieteellisen markkinan määrittelyllä ei kuitenkaan voida katsoa olevan sellaista merkitystä, että olisi tarpeen selvittää tarkemmin mahdollisia alueellisia eroja palveluntarjoajien määrissä. Edellä esitetyn perusteella Viestintävirasto katsoo, että maantieteelliset markkinat puhelinpalveluiden vähittäismarkkinoilla ovat kansalliset. 2.5 Yhteenveto puhelinpalveluiden vähittäismarkkinoista Viestintävirasto katsoo, että puhepalvelun tarjoaminen on sidottu kiinteäksi osaksi puhelinliittymän tarjontaa. Puhepalveluiden käyttäminen erillään verkon puhelinliittymästä on puhepalveluiden kokonaisuutta tarkasteltaessa vähäistä. Siten puhepalvelun kysyntää tulee tarkastella yhdessä puhelinliittymän kysynnän kanssa. Tarkastelun kohteena ovat näin ollen puhelinpalveluiden vähittäismarkkinat. Viestintävirasto katsoo, että puhelinpalveluiden vähittäismarkkinoilla matkaviestinverkon puhelinliittymä tai kiinteässä verkossa tarjottu VoIP-liittymä muodostavat korvaavan vaihtoehdon kiinteän verkon puhelinliittymälle. Siten myös matkaviestinverkon puhelinliittymistä tai VoIP-liittymistä soitetut puhelut muodostavat korvaavan vaihtoehdon kiinteän verkon puhelinliittymistä soitetuille puheluille. Puhelinpalveluiden vähittäismarkkinoilla loppukäyttäjät ovat merkittävissä määrin siirtyneet käyttämään kiinteän verkon puhelinpalveluiden sijaan matkaviestinverkon puhelinpalveluita. Ei