ER LUONTEISET KAUPAN ALUEET tukevat toisiaan eri asiakasryhmille hyvin saavutettavissa mahdollistaa identiteetin kehittymisen



Samankaltaiset tiedostot
Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku

HELSINGIN KÄVELYKESKUSTAN LAAJENTAMINEN SEKÄ MAANALAINEN KOKOOJAKATU - YRITYSHAASTATTELUT

KALAJOEN KESKUSTA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN

Täydennysrakentaminen Seinäjoki

YLEISSUUNNITELMA 1:2000 " apila"

1. LAUKAA BUSINESS - uusi business-keskittymä - toimitilat, myös asuminen mahdollista

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

yleissuunnitelma Suunnitelmassa keskitytään luomaan Ristikarista omaleimainen, miellyttävä ja houkutteleva uusi asuinalue.

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

Länsikatu. rp23. Sepänkatu. rp24. rp26 LOUHELANKATU. rp25 LÄNSIKATU. Louhelankatu III le p. rp28. rp27 68 IV SEPÄNKATU III.

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Valkeakosken Kanavanranta

Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

Liikenne. Asukastilaisuus Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö

MIXINTIE LUKKARIN KOULU MIXINTIE LUKKARIN KOULU

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

RATKAISU - KAUPPATORI JA ASEMA-AUKIO

Kooste yleisötilaisuudesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Tehtävä 4: Kartta RYHMÄ 1

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

ISOKATU SELVITYS

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

SAAREN KOULU LIIKENNESELVITYS. Tilanne

SEPÄNKATU 15 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

Näkymä kevyen liikenteen reitiltä itään kohti sotilaskotia. LEPO - Hennalan ideakilpailu lepo. Viheralueet. Liikenne ja pysäköinti

Kävelykatuun liittyvät uudet liiketilamahdollisuudet ja tarvittavat pysäköintiratkaisut

Kuva 18: Havainnekuva 1:2500, vaihtoehto A. Kuva 19: Nikkilän matkakeskus, bussiliikenteen liikennöintiperiaate, vaihtoehto A.

Vaasan keskustastrategia

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella

KERA Tulevaisuuspyörä

Kuopion Presidentinkadun ympäristö

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

Kempeleen keskustan kaavarunko. Yleisötilaisuus,

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu

Keskustan kehittäminen

KÄSIKYNKKÄ AKAAN TOIJALAN KESKUSTAN ARKKITEHTUURIKILPAILU KÄSIKYNKKÄ RAKEISUUS 1 / LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN 1 / KÄSIKYNKKÄKORTTELI

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

Rakennesuunnitelma 2040

Sammontalo. asukkaat

Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi

Suunnittelutapahtuma Tulevaisuuden Kaukovainio Keskiviikkona Avaus, Kaukovainion suuralueen yhteistyöryhmän pj.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

3D-IDEAKILPAILU. Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma

SORTAVALANKA TU 2 JA 4. Asemakaavaluonnos Yleisötilaisuus

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia

Strateginen toimenpideohjelma

TIIVISTELMÄ RYHMÄTÖISTÄ

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

Sijaintikartta. YKSAK 2013 H4 Asemakaava Mutars ja Norrberget Henriikka Ryhänen 11191

Vantaan keskustojen kehittäminen

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

TAIKURIN HATTU NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIEN SUUNNITTELUKILPAILU. Rakeisuus 1:2000. Näkymä Aurinkotien suunnasta kohti Kuparivuorta.

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19

Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelma. Lisäksi muutamia huomioita/kysymyksiä: Puheenjohtaja Antti Kyröläinen

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

Maunulan keskusta. Arkkitehti Markku Hietala kaupunkisuunnitteluvirasto p / markku.hietala@ksv.hel.fi

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

UUDISTUVA ÄÄNEKOSKEN YDINKESKUSTA

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

KYSELY LAHDEN KESKUSTASTA Raportti karttakyselyn tuloksista


TYÖPAJATILAISUUS. Kooste työpajasta Ravintola Savonia

MAANKÄYTTÖPALVELUT Heikinkuja 4, Mäntsälä TS/TL s. 1/8

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta

Täydennysrakentaminen taajamakuvan kohentajana Suunnitelma Nastolan Rakokiveen

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5

Hyvä kaupunki työpaja Lahti YHTEENVETO

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

MERI-RASTILA KAUPUNKIUUDISTUS. Keskustelu Kerro kantasi -nettisivulla avoinna kaikille ! kerrokantasi.hel.

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

KOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET

Kiinteistö 2021/10, Pratikankuja 12, Nurmijärvi

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Lohja. Jouni Ikäheimo 10 / 2013

VERMO. Toni Laurila, 69891L Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A /5 Rakeisuus 1:5000

Vaaranpiha liikenneselvitys

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN

PIKKU HUOPALAHDEN POHJOISOSA, TONTTI 16742/2 MAANKÄYTÖN EHDOTUSSUUNNITTELMA KOTO

Transkriptio:

PERUSAJATUS Suunnitelman tavoitteena on kehittää Laukaan kirkonkylään elämyksellinen kävelykeskusta, joka kokoaa yhteen monipuoliset kaupalliset palvelut ja toimivat kuntapalvelut. Samalla uusi puistomainen kävelykatu yhdistää keskustan sekä Saraveden ja Vuojärven rantojen virkistysalueet vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi. Suunnitelma on mahdollista toteuttaa vaiheittain. Olemassa olevia rakenteita ja toimintoja jalostetaan, ja vanhaa rakennuskantaa hyödynnetään sen elinkaaren päähän kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Uudisrakentamisella parannetaan ympäristön ilmettä, luodaan uusia tiloja ja mahdollistetaan uusien yrittäjien ja asukkaiden tulo keskustaan. TOIMINNALLISET RATKAISUT Laukaantietä kehitetään vaiheittain kävelykeskustaksi Arwidssonintien ja Saravedentien välisellä alueella. Kävelykeskustasta löytyy tori tapahtumapaikkoineen ja runsaasti kivijalkakauppaa. Ajohteys Saratieltä Jokiniementielle säilytetään. Uusi kunnantalo sijoittuu kävelykadun itäpäähän. Vanha Kuntala puretaan, mikä avaa kävelykadulta yhteyden Saraveden rantapuistoon ja satamaan. Suuremmat kaupan yksiköt sijaitsevat Jyväskyläntien (seututie 637) molemmin puolin. Kaupan suuryksiköitä ympäröivät sujuvat ajoyhteydet, tarvittavat pysäköinnit ja huoltoreitit. Eriluonteiset kauppapaikat sivuavat toisiaan ja kytkeytyvät toiminnallisesti yhteen. Kaupan palvelut on helppo saavuttaa niin kävellen, pyöräillen kuin autoillen. TAAJAMAKUVA Laukaan keskustan näkyvyys ja ilme Jyväskyläntien suuntaan paranee. Seututie saa kirkonkylän kohdalla bulevardimaisen luonteen. Tien länsipuolella kauppojen välille virittyvä katos ja istutukset tekevät alueesta huolitellun ja ympäristöstä houkuttelevan myös jalankulkijoille. Laukaantien risteyksessä kiertoliittymän uudet alikulut turvaavat sujuvat kevyenliikenteen yhteydet kirkonkylän eri puolten välillä. Kävelykeskusta on kirkonkylän sydän, jonka ympärille päivittäinen elämä keskittyy. Rakentamisen mittakaava on miellyttävä. Uudet keskusta-asunnot tukevat kivijalkakauppojen menestymistä ja pitävät keskustan elävänä myös kauppojen aukioloaikojen ulkopuolella. Pieniä kadunvarren liiketiloja voidaan toteuttaa myös isojen päivittäistavarakauppojen yhteyteen. Kävelykadun päätteenä olevasta kunnantalosta kehitetään avoin kokoontumispaikka kuntalaisille. Infoaula aukeaa näkyvästi suoraan kävelykadulle. Rakentamisessa suositaan puurakentamista, mikä on pienten suomalaisten paikkakuntien arvostettu ominaispiirre. Harjun etelärinteen lämpimän pienilmaston ansiosta kävelijät viihtyvät keskustassa ympäri vuoden. Laukaantien olemassa olevat lehmusrivit säilytetään ja niitä täydennetään uusin istutuksin. Vehreä kävelykeskusta yhdistää Vuojärven ja Laukaan sataman virkistysalueita. Keskustasta avautuvia järvinäkymiä vaalitaan, ja kunnantalon siirrolla saavutetaan entistä komeampi maisema Sarajärven suuntaan. ASUMINEN Päivittäinen asiointi kirkonkylällä hoituu kävellen ja pyöräillen. Ikääntyvän väestön on helppo asua keskustassa, julkisten ja kaupallisten palveluiden äärellä. Laadukkaasta ympäristöstä ja turvallisista kevyen liikenteen reiteistä hyötyvät niin perheet kuin yksin asuvat. Keskustaan rakennetaan neljä viisikerroksisia asuintaloja, jotka täydentävät olemassa olevaa rakennetta. Suojaisia sisäpihoja muodostavat korttelit tukevat yhteisöllistä asumista. Jos olemassa oleva kerrostalokanta osoittautuu kalliiksi korjata, niitä voidaan korvata uudisrakentamisella esitettyäkin laajemmin. Arwidssonintien molemmin puolin olevaa pientaloaluetta kehitetään täydennysrakentamalla. ELINKEINOELÄMÄN KEHITTYMINEN Vaiheittain toteutettava keskustan kehittäminen antaa elinkeinoelämälle ja kaupalle tilaisuuden uudistaa ja laajentaa toimintaansa. Kirkonkylään muodostuu kaksi erilaista kauppavyöhykettä: kaupan suuryksiköiden alue Jyväskyläntien molemmin puolin sekä erikoiskaupan kävelykeskusta. Profiileiltaan erilaiset kaupan alueet tekevät kirkonkylästä vetovoimaisen kauppapaikan. Monipuolinen ja julkisivultaan edustava kauppatarjonta houkuttelee asiakkaita myös ohikulkijoista. Ensimmäisen vaiheessa tehtävä keskusaukio antaa mahdollisuuden totutella autottomaan alueeseen keskustassa. Kun tästä on saatu hyviä kokemuksia, on pienempi kynnys laajentaa kävelykeskustaa. Liikkeenharjoittajille jää näin aikaa riittävästi mukauttaa toimintaansa ja ohjata investointejaan jo etukäteen, kun suuntaviivat tulevaisuuteen ovat selvillä. Olemassa olevat liikekiinteistöt voivat toimia normaalisti käyttöikänsä loppuun asti. Satamaan liittyvää, jo aktiivisessa käytössä olevaa puistoa laajennetaan purettavan Kuntalan tontille. Välitön yhteys kävelykeskustaan ja lisääntyvä palvelutarjonta, kuten suunnitelmassa esitetty boutique-hotelli ja ravintola, tekevät rantapuistosta myös matkailuelinkeinoa tukevan nähtävyyden. LIIKENNE JA TURVALLISUUS Liikkumisen kulttuuri kirkonkylän keskustassa muuttuu. Kävely ja pyöräily määrittelevät liikenteen nopeuden ja rytmin. Nopeiden yhteyksien ansiosta päivittäinen asiointi polkupyörällä on luontevaa. Kattava kevyen liikenteen verkosto parantaa myös keskustan laidoilla olevien kunnallisten palveluiden saavutettavuutta. Ensimmäisenä toimenpiteenä korjataan kuntalaiskyselyssä vaarallisiksi koetut paikat. Vaikka kävelyä ja pyöräilyä painotetaan, on autoilun sujuvuus varmistettu. Kävelykeskustaan on helppo tulla myös autolla. Pysäköintipaikat löytyvät kadun välittömästä läheisyydestä. Kaupan suuryksiköiden parkkipaikkoja käytetään yhteiskäytössä myös muuhun asiointiin. Kaupan suuryksiköiden yhteydessä olevia parkkipaikkoja saa käyttää myös muuhun kävelykeskustan alueella tapahtuvaan asiointiin, jolloin pysäköintiin varatut tilat saadaan tehokkaammin hyödynnettyä. Kävelykadun varren kiinteistöihin ajetaan jatkossa Jokiniementien, Saratien (poistuvan torin vieritse) ja Saravedentien kautta (uuden kunnantalon takaa). Myös kiinteistöjen pysäköintipaikat sijaitsevat kävelykatuun nähden rakennusten takana. Liikekiinteistöjen kevyt huoltoajo kävelykadulla on sallittu. Kaupan suuryksiköitä kehämäisesti kiertävät kadut (Laukaantie Vuojärventie Vuojärven puistotie Keskustie Arwidssonintie) syöttävät asiointi- ja huoltoliikenteen kauppoihin ja kävelykeskustan parkkipaikoille mahdollisimman läheltä seututietä. Tämä vähentää turhaa ajoneuvoliikennettä keskusta-alueella. Uusi matkaterminaali sijaitsee vanhan paikalla, lähellä seututietä ja koulua. Kaukoliikenteen auton pysähtyminen on nopeaa ja koulukeskuksen kyydit ovat turvallisesti saavutettavissa. Kävelykeskustan molempiin päihin on mahdollista tehdä bussipysäkit liikenteen kehittyessä. Matkaterminaali on liikenteellisesti läpiajettava, ja matkustajat sekä tavaraliikennepääsevät autoihin suoraan katoksen alta. Taksiasema on matkaterminaalin kävelykadun puoleisessa päässä. laajuustietoja: Erikoiskaupan lisärakennusoikeus 8 000 kem2 Kaupan suuryksiköiden lisärakennusoikeus 11 000 kem2 Asuinkerrostalojen lisärakennusoikeus 17 000 kem2 Pientalorakentamisen lisärakennusoikeus 2700 kem2 KESKUSTAN KEHITYSAKSELIT muodostetaan kävelykeskusta, joka rajautuu tiiviillä rakentamisella ydinkeskusta yhdistyy päistään viheralueisiin ja järvimaisemiin seututie 637:stä kehitetään Laukaan kohdalla bulevardi, jonka puolet yhdistyy hyvillä kevyenliikenteenyhteyksillä KESKUSTAN TOIMINNOT erikoiskaupan palvelut keskitetään kävelykadulle kunnallisten palveluiden kohokohdat (kirjasto ja uusi kunnantalo) tulevat aktiivisimman akselin päihin kaupan suuryksiköt ja vilkkain autoliikenne tulee omaksi kehäkseen seututien molemmin puolin matkaterminaali hyvien yhteyksien äärellä ER LUONTEISET KAUPAN ALUEET tukevat toisiaan eri asiakasryhmille hyvin saavutettavissa mahdollistaa identiteetin kehittymisen YHTEISÖLLINEN KAUPUNKITILA kunnalliset palvelut keskittyneet kirkonkylän laidoille kaupalliset palvelut keskustassa keskustassa yhteisöllisimmät kuntapalvelut, kirjasto ja uusi kunnantalo verkostoa vahvistamalla aktivoidaan asukkaita

Yleissuunnitelma 1:2000

kevyenliikenteen reitti ajoneuvoliikenne uusi katuyhteys LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI Kävelykadun liikenne ulkosyöttöiseksi ja asiointipysäköinti kävelykadun välittömään läheisyyteen. Hyödynnetään vuorottaispysäköintiä kaupan pysäköinnin osalta. Kaupan suuryksiköiden ympärillä sujuva autoliikenne ja riittävästi pysäköintiä Kevyenliikenteen yhteyksistä tehdään kattava verkosto, jossa sujuvat yhteydet kaikkialle kirkonkylän alueella kävelykeskusta Osa-alue, kävelykatu 1:500

VAIHE 1 muodostetaan kirkonkylän keskusaukio matkaterminaalin uudistaminen kaupan suuryksikön uudelleenrakentaminen pieniä liikennejärjestelyjen muutoksia VAIHE 2 kävelykadun kehittäminen kivijalkakauppojen ja asuinrakennusten rakentaminen uuden kunnantalon rakentaminen kävelykadun aiheuttamien liikennejärjestelyjen muutokset seututie 637:n ja Keskustien kiertoliittymän rakentaminen VAIHE 3 seututien kehittäminen bulevardiksi kirkonkylän kohdalta kevyenliikenteen alikulkujen rakentaminen, puistoreitti ja pohjoinen kiertoliittymä kaupan lisärakentaminen bulevardin molemmin puolin uuden huoltoaseman rakentaminen uutta kerrostaloasumista keskustan pohjoisosaan boutique-hotellin ja rantapuiston kehittäminen pientaloalueen lisärakentaminen Osa-alue, keskusaukio 1:500

yhteys Saravedelle uusi kunnantalo kerrostaloasuntoja ja kivijalkaliikkeitä kävelykeskusta tapahtumatori market, tapahtumatorin puolella katos ja kahvila kerrostaloasuntoja ja kivijalkaliikkeitä matkaterminaali, taksiasema ja kaupallisia palveluja kansalaisopisto Jyväskyläntie on kirkonkylän kohdalla bulevardimainen turvalliset kevyenliikenteen yhteydet kirjastoon ja Vuojärven rantaan yhteys Vuojärvelle kirjasto Osa-alue, Bulevardi ja puistoreitti 1:500