HAUHO. Sisältö JOHDANTO JA TAVOITTEET

Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Hämeenlinnan maaseutuohjelma 2015 T I I V I S T E L M Ä

! HAUHO Sisältö JOHDANTO JA TAVOITTEET 3 1 MAASEUTUOHJELMAN LAATIMISEN LÄHTÖTILANNE 4 1.1 Kuntaliitos 4 1.2. Maaseudun hyvä arki edellyttää poikkihallinnollista tarkastelua 4 2 MAASEUTUOHJELMAN VISIO 5 3 TOTEUTUS 5 4 ASUMINEN, YMPÄRISTÖ, INFRA 7 4.1 Tarpeet ja toimenpiteet 7 4.2 Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset 7 5 ELINKEINOT, TYÖ, PALVELUT - ELINVOIMAISUUS 11 5.1 Tarpeet ja toimenpiteet 11 5.2 Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset 11 6 YHTEISÖLLISYYS, VAIKUTTAMINEN, VIIHTYISYYS 14 6.1 Tarpeet ja toimenpiteet 14 6.2 Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset 17 7 MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTUS JA SEURANTA 19 JOHDANTO JA TAVOITTEET Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille -maaseutuohjelmaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä asukkaiden ja maaseudun eri toimijoiden kanssa. Ohjelmassa on luotu katsaus Hämeenlinnan maaseudun nykytilaan ja maaseudun mahdollisuuksiin. Maaseudun hyvä arki edellyttää alueiden elinvoimaisuudesta huolehtimista eli hyvän elämänlaadun, asumisen ja yrittämisen turvaamista. Hämeenlinnan kaupunki ei yksin pysty turvaamaan laajojen maaseutualueidensa elinvoimaisuutta, vaan tarvitsee siihen kumppaneiksi kolmatta sektoria, alueen yrityksiä ja maaseutua kehittäviä muita toimijoita. Maaseutuohjelman tavoitteena oli: Koota eri tahojen elinvoimaiseen maaseutuun liittyviä näkemyksiä ja kehittämisideoita. Lisätä päättäjien ja viranhaltijoiden maaseutuun liittyvää tietämystä. Lisätä asukkaiden luottamusta Hämeenlinnan toimintamalliin. Saada maaseutua tukevia ratkaisuja sisältymään eri hallintokuntien budjetteihin. Saada asukkaat aktiivisesti tarttumaan alueensa kehittämiseen. Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 3

! 1 MAASEUTUOHJELMAN LAATIMISEN LÄHTÖTILANNE Kuntaliitoksen jälkeen maaseutualueilla odotettiin vastauksia: º º Miten Hämeenlinna hyödyntää laajoja maaseutualueitaan? º º Miten Hämeenlinna pystyy pitämään maaseutualueet elinvoimaisina? º º Miten säilytetään riittävä palvelutarjonta, kun suuntana on kustannustehokkuus ja palvelujen keskittyminen? º º Mitä palveluja maaseutualueilla saadaan kaupungilta ja mihin tarvitaan apuun kolmatta sektoria ja muita toimijoita? 1.1 Kuntaliitos Sidosryhmien tarpeet & resurssit Kaupungin tarpeet & resurssit Asukkaat Yrityspuolen tarpeet & resurssit Kolmannen sektorin tarpeet & resurssit Vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen uusi Hämeenlinna on maantieteellisesti yli 10 kertaa suurempi kuin entinen Hämeenlinna. Maaseutualueet sijoittuvat kantakaupungin eri puolille. Maaseutualueet ovat erilaisia, osa on kaupungin läheistä maaseutua ja osa on harvaan asuttua maaseutua. Kunta Väkiluku Maapinta-ala Väestötiheys Vesipinta-ala Pinta-ala Hauho 3934 354,53 km² 11,1 as/km² 88,84 km² 443,37 km² Hämeenlinna 49066 166,5 km² 294,69 as/km² 18,22 km² 184,72 km² Kalvola 3587 300,54 km² 11,94 as/km² 37,66 km² 338,2 km² Lammi 5530 537,54 km² 10,29 as/km² 73,69 km² 611,23 km² Renko 2365 278,53 km² 8,49 as/km² 12,32 km² 290,85 km² Tuulos 1643 157,86 km² 10,41 as/km² 13,44 km² 171,3 km² Uusi Hämeenlinna 66125 1795,5 km 2 36,83 as/km² 244,17 km² 2039,67 km² Kuva 1: Uusi Hämeenlinna koostuu erilaisista alueista. Lähde: Samuli Alpin esitys Hämeenlinnan Kyläkäräjillä 9.4.2011 Vuonna 2005 asui Kanta-Hämeenlinnassa 74 % koko Hämeenlinnan väestöstä, maaseututaajamissa 14 % (Hauho kk, Eteläinen, Tuuloksen Syrjäntaka, Lammi kk, Iittala, Renko kk) ja kylissä sekä haja-asutusalueilla 12 %. Kuntaliitoksen jälkeen Hämeenlinnassa on runsaasti kesämökkejä. Sekä vuoden 2009 että 2010 lopussa Hämeenlinna oli Tilastokeskuksen tilastojen mukaan toiseksi suurin mökkiläiskunta. Vuoden 2010 lopussa Hämeenlinnassa oli 7694 kesämökkiä. 1.2. Maaseudun hyvä arki edellyttää poikkihallinnollista tarkastelua Mitä kauempana ruutukaava-aluetta ollaan, sitä haasteellisempaa on hyvän arjen säilyttäminen maaseutualueilla ja sitä enemmän tarvitaan myös laajaa yhteistyötä. Tärkeää on saada kaupungin, kolmannen sektorin, yrityspuolen (maatilayrittäjät sekä yrittäjät) ja sidosryhmien tarpeet ja resurssit kohtaamaan. Kaikki voimavarat tulee saada yhteen ja välttyä päällekkäiseltä työltä. Kuva 2: Eri toimijoiden yhteistyö on tärkeää asukkaiden hyvän arjen toteutumisessa 2 MAASEUTUOHJELMAN VISIO Maaseutuohjelmaan muotoutui kaupunkistrategian pohjalta visio: Hämeenlinna tarjoaa maaseudullaan monipuolisia asumisen, yrittämisen, vapaa-ajan viettämisen ja palvelujen mahdollisuuksia taloudellisesti kestävällä pohjalla. 3 TOTEUTUS Maaseudun hyvää arkea lähestyttiin kolmen eri teeman avulla: Asuminen, ympäristö, infra Elinkeinot, työ, palvelut Yhteisöllisyys, vaikuttaminen, viihtyisyys Maaseutuohjelmatyön aikana tehtiin maaseudun hyvään arkeen liittyviä selvityksiä ja työssä hyödynnettiin myös eri maaseudun kehittäjätahojen laatimia selvityksiä ja ohjelmia. Näin saatiin käyttöön oman asiantuntijajoukon lisäksi myös laajan maaseudun kehittäjäjoukon näkemys. Kunkin teeman kohdalla kartoitettiin jo olemassa olevaa kehittämistoimintaa sekä myös uusia ratkaisuja ja toimenpide-ehdotuksia maaseudun hyvän arjen turvaamiseksi. Vuoteen 2015 mennessä tavoitteena on, että kehittämistyöhön haetaan lautakuntien omien budjettien ohessa myös ulkopuolista rahoitusta. Ulkopuolisen rahoituksen hakijana voi olla myös jokin muu taho kaupungin sijaan. Hämeenlinnaan valmistui Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille - Hämeenlinnan maaseutuohjelma 2015. Maaseutuohjelman täydennyksenä on tämä tiivistelmä sekä maaseutuohjelman liiteosa. Maaseutuohjelman liite sisältää maaseutuohjelman tausta-aineistoa. Lisätietoja Hämeenlinnan maaseutuohjelmasta ja liiteosasta saa kaupungin Internet-sivuilta. Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 5

KALVOLA 4 ASUMINEN, YMPÄRISTÖ, INFRA Maaseutuasumiseen liittyy monia haasteita. Miten turvataan maaseutualueiden säilyminen elinvoimaisina, säilytetään maaseutualueilla monipuolinen ikärakenne, estetään pientieverkon rapistuminen, turvataan riittävät liikenneyhteydet, parannetaan olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja järjestetään haja-asutusalueen vesihuolto. 4.1 Tarpeet ja toimenpiteet Hämeenlinnan visiona on olla 2015 Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki. Rauhallinen, luonnonläheinen ja turvallinen maaseutumainen asuinympäristö tarjoaa vaihtoehdon kaupunkimaiseen asumiseen. Hämeenlinnan maaseutualueiden sijainti on hyvä, pääkaupunkiseutu sekä lähikaupungit ja markkinat ovat lähellä. Hämeenlinnan positiivinen väestökehitys lisää mahdollisuuksia saada lisää asukkaita maaseutualueille, joten maaseutualueilla on hyvät mahdollisuudet kehittyä. Vetovoimaisen maaseudun avulla kaupunki pystyy houkuttelemaan asukkaiden lisäksi myös yrityksiä ja matkailijoita. Maankäytön suunnittelun keskeinen tehtävä on toteuttaa kaupungin strategisia tavoitteita ja kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta Asumiskaupunki-vision pohjalta. Kaupungin tehtävänä on hankkia maata ja kaavoittaa niille asuin- ja yritystontteja. Maankäytön suunnittelu vastaa yleis- ja asemakaavoituksesta, ohjaa kaupunkirakennetta ja yleispiirteistä maankäyttöä, luo edellytykset rakentamiselle ja vastaa hyvästä asuinympäristöstä. Vuoden aikana valmistuvassa rakenneyleiskaavassa osoitetaan keskeiset asumisen ja yrittämisen laajenemissuunnat myös liitoskuntien alueilla. Maankäytön ja asumisen pitäjäkierroksilla korostunut kaupungin aktiivisen maanhankinnan tärkeys ja maaseutualueiden riittävä tonttitarjonta edellyttääkin kaupungin panostusta. Useat asumiseen ja yrittämiseen sopivat alueet ovat yksityisten omistuksessa ja sopivien alueiden saanti asuin- ja yritystonteiksi vaatii työtä. 4.2 Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Hämeenlinnan seudulle muutetaan viihtyisän asuinympäristön, hyvien kulkuyhteyksien, hyvätasoisen palvelun ja turvallisuuden vuoksi. Asukkaiden ja yritysten lisääntymistä voidaan tukea monipuolisilla asumisvaihtoehdoilla, riittävällä tonttitarjonnalla, toimivilla liikenneyhteyksillä, nopeilla laajakaistayhteyksillä sekä turvallisella ja viihtyisällä asuinympäristöllä. Tärkeää on, että kaupunki edistää kattavia joukkoliikenneyhteyksiä ja hyvien ja kiinnostavien tonttien tarjontaa niin asuntorakentamiseen kuin yritystonteiksi. Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 7

Toimenpide-ehdotukset Toteutus Vastuutaho ja aika Strateginen näkemys maaseutualueiden maankäytöstä Rakenneyleiskaavan valmistelutyö linjaamaan maankäyttöä kaupungin alueella 10-20 vuoden päähän. Ennen päätöksentekoa rakenneyleiskaavasta kuullaan vielä asukkaita. Rakenneyleiskaavan valmistuttua valmistellaan asunto-ohjelma Valmistelutyö tehdään vuoden 2013 loppuun mennessä. ja kehittämispalvelut 2013 Kestävä maaseutuasuminen nostetaan yhdeksi kaupungin vahvuuksista ja maaseudusta luodaan selkeä ja houkutteleva vaihtoehto asumiselle ja yrittämiselle. Kaupunki kaavoittaa pääasiallisesti omille mailleen. Kaupunki hankkii maata myös liitoskuntien alueilta harjoittamalla aktiivista maanhankintapolitiikkaa. Kyläkaavahankkeen toimenpide-ehdotusten ja mallien hyödyntäminen. Rakenneyleiskaavassa huolehditaan kaikkien entisten kuntakeskusten kehittymisestä varaamalla näihin asuin- ja yritysalueita sekä osoittamalla keskeiset asumisen, palvelujen ja työpaikkojen laajenemissuunnat. Tehdään yhteenveto kaupungin liitoskuntien alueella omistamien maiden soveltuvuudesta asuin- ja yrityskäyttöön sekä tarpeesta hankkia kaupungille liitoskuntien alueelta uusia maa-alueita. Kartoitetaan uusien kyläkaavojen tarve ja toteutusaikataulu, kaavoitustarpeet hankkeessa mukana olleilla kylillä sekä mahdollisuudet kyläkaavahankkeen muiden toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen. -2013-2013 Lisätään resursseja maaseutualueiden erityiskysymysten huomioimiseksi. Markkinoidaan kyläkaavahankkeessa valmistuvaa maallemuuttajan opasta. Maaseutu osoitetaan jonkun suunnittelijan vastuualueeksi kaupungin maankäytön suunnittelussa. ja aluetoimikunnat -2013 Vahvistetaan maaseutualueiden tonttien markkinointia. Hämeenlinnan tonttimarkkinointi kohdistuu etelään, maaseututonttien kohteena pohjoinen tai muu Suomi. Haja-asutusalueiden tontit ovat pääosin yksityisten omistuksessa. Myös hajaasutusalueiden yksityisiä tontteja voi markkinoida kaupungin Internet-sivuilla. Haja-asutusalueiden vesihuoltoon liittyvä tiedottaminen haja-asutusalueiden asukkaille ja kesäasukkaille. Laaditaan maaseudun rakentamisohjeet rakentajien ja rakennustarkastajien tueksi. Toteutetaan vuoden aikana liitoskuntien alueilla olevien tonttien ja avoimien työpaikkojen yhteismarkkinointi. Pulaa hoitohenkilöistä, metallimiehistä, maataloustyöntekijöistä jne. Selvitetään tulisiko kaavoittajan tarkastaa luvan myöntämiset ennen hajatonttien markkinointia. Tehostetaan tiedotusta haja-asutusalueiden yksityisten tonttien saamisesta kaupungin Internet-sivuille. Aluetoimikunta järjestää kesällä vesihuoltoon liittyvän yhteisen infotilaisuuden haja-asutusalueiden asukkaille ja kesäasukkaille. -2013 sekä aluetoimikunnat ja kehittämispalvelut Aluetoimikunnat Aluetoimikunta tukee tarvittaessa alueen omien tilaisuuksien järjestämisiä, Kutilan tilaisuus huhtikuussa Aluetoimikunnat Tuetaan Laajakaista 2015 -hankkeeseen sisältyvän Hauhontaustan alueen valokuituverkon toteutumista. Valtion myöntämän valokuituverkon rahoituksen edellytyksenä on, että teleoperaattori sekä kunta osallistuvat kustannuksiin ja valokuituverkolle on alueella riittävästi kysyntää. Tuetaan maaseutualueiden yksityistieverkon kehittymistä. Selvennetään asukkaille kaupungin ja valtion roolia tieasioissa sekä tarkastellaan kaupungin yksityistieavustusten jakoperusteita. Tehdään yhteistyötä suunnitellun valokuituhankkeen alueen kyläyhdistysten ja Sadan Megan maakunta -hankkeen kanssa riittävän tiedon varmistamiseksi alueen asukkaille. Nimetään henkilö, joka toimii maaseutualueiden yksityistieverkkoasioissa kaupungin yhteyshenkilönä sekä yhdyshenkilönä tieasioissa myös valtion suuntaan. Tieseminaari on järjestetty helmikuussa, tavoite järjestää vuosittain Ydin-Hämeen aluetoimikunta ja aluetoimikunnat Toimenpide-ehdotukset vuosille 2014-2015 Tehdään yhteistyössä lautakunnan jaon mukaisten vaikuttajaraatien ja kansalaisvaikuttamistiimin kanssa. yhteistyössä tilaajien kanssa 2013-2014 Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 9

LAMMI 5 ELINKEINOT, TYÖ, PALVELUT - ELINVOIMAISUUS Haasteena on riittävien palvelujen turvaaminen eri-ikäisille, sillä vetovoimaisena asuinalueena säilyminen edellyttää riittäviä peruspalveluja. Kaupunki tuottaa itse useita maaseudun hyvään arkeen liittyviä tärkeitä palveluja kuten esim. peruskoulu, lasten päivähoito ja ikäihmisten palvelut. Näitä ei maaseutuohjelmassa käsitellä, vaan ne sisältyvät palveluja järjestävien lautakuntien omiin palveluverkkosuunnitelmiin. 5.1 Tarpeet ja toimenpiteet Kaupunki etsii palveluihinsa uusia toimintamalleja ja ideoita. Maaseutualueiden palvelujen turvaamisessa kaupungin lisäksi ovat myös Kehittämiskeskus Oy Häme sekä paikalliset yrittäjät ja yrittäjäyhdistykset. Sitran Maamerkit ohjelma nostaa esiin maaseudun mahdollisuuksina matkailu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan liittyvät elämys- ja paikalliskulttuuripalvelut, terveyteen liittyvän elinkeinotoiminnan (puhdas ruoka, lähiruoka ja puhdas ympäristö) ja/tai energiatuotannon, esim. puuperäinen bioenergia. Tärkeää on saada maaseudun mahdollisuudet muuttumaan konkreettisiksi toimenpiteiksi Hämeenlinnassa. 5.2 Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Palvelujen mittarina käytetty euroa/asukas on epäedullinen maaseutualueille. Jos palveluja tarkasteltaisiin yksittäisen palvelun sijaan kokonaisuutena, maaseutualueiden palvelut asukasta kohti jäisivät vähäisiksi. Maaseutualueiden palveluille tarvitaan uudenlaisia mittareita ja kaupungin päätöksentekoon maaseutuvaikutusten arviointia. Maaseudun elinvoimaisena säilymisen tukeminen on keskeinen tavoite. Kuntaliitossa on valmisteltu kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa ja kehittää kuntien osaamista paikallisen elinvoiman edistämisessä. Kyse ei ole vain elinkeinopolitiikasta, vaan laajasti kunnan toimintaan liittyvästä näkökulmasta, jossa otetaan huomioon toimenpiteiden vaikutusten ohella myös niiden vaikutukset paikallismarkkinoihin ja kuntalaisten valintoihin. Hankkeessa tarjotaan osallistuville kunnille kehittämistukea elinvoimaa vahvistavien toimenpiteiden suunnittelussa. Tärkeää on kirjastojen ja niiden osana kaupungin palvelupisteiden turvaaminen, merkityksen korostaminen ja kehittäminen monipuolisina kulttuurin, sivistyksen ja kaupunkitietouden osaamiskeskuksina maaseudulla. Myös kirjastoautopalvelujen kehittäminen on tärkeää varmistettaessa tämän palvelun säilyminen lähellä kuntalaisia. Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 11

Toimenpide-ehdotukset - 2013 Toteutus Vastuutaho ja aika Maaseudun elinvoimaisuuden tarkastelu nostetaan kaupungin tavoitteeksi ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi laaditaan suunnitelma. Maaseutuvaikutusten arvioinnilla turvataan maaseutunäkökulma päätöksentekoon Kartoitetaan sopivia mittareita maaseutualueiden palveluihin Hämeenlinna haki ja pääsi Kuntaliiton hallinnoimaan Elinvoiman eväät hankkeeseen pilottikunnaksi. Hankkeeseen kuuluvassa elinvoimajohtajuutta palvelevassa esiselvityshankkeessa huomioidaan maaseudun elinvoimaisuuden tukeminen. Elinvoiman eväät kunta elinvoiman johtajana kehittämistyö on osa Uusi Kunta 2017 työtä. Selvitetään vuoden aikana lähteekö kaupunki toteuttamaan Kuntaliiton suosituksen mukaisesti vaikutusten arviointia päätöksenteossaan. Mikäli kaupunki ei toteuta päätöksenteossaan laajempaa vaikutusten arviointia, kehitetään maaseutuarviointimenettely erikseen. Mittareiden kehittely toteutetaan osana maaseutuvaikutusten arviointityötä sekä hyödyntäen Elinvoiman eväät -hankkeessa tehtyä selvitystyötä. yhteistyössä Kehittä-miskeskus Oy Hämeen kanssa -2014-2013 -2013 Tuetaan maaseudun elinvoimaisena säilymistä selvittämällä Sitran Maamerkit ohjelman mahdollisuuksiksi nostamien ehdotusten toteutumismahdollisuuksia Hämeenlinnassa. Näitä ovat esim. leppoistaminen (slow life), ekologinen asuminen, green care ja asumisen terveyskytkennät (puhdas ruoka, lähiruoka, puhdas ympäristö) Kevään Kyläkäräjien yhtenä teemana on maaseudun mahdollisuudet. Tehdään toteutuksesta suunnitelma, jossa selvitetään mahdollisuudet innovatiivisten ratkaisujen tuottamiseen sekä miten jo käynnissä olevissa hankkeissa asiaa voitaisiin selvittää. Työssä hyödynnetään Elinvoiman eväät -hankkeessa tehtyä selvitystyötä. Aluetoimikunnat yhteistyössä Kehittämiskeskus Oy Hämeen kanssa -2013 Selvitetään aluetoimikuntien jakamien avustusten vaikutuksia, avustuksia saaneiden yhdistysten avustustarpeita sekä yhdistysten mielipiteitä kannustavimmasta avustuskäytännöstä Tarvittaessa haetaan esiselvityshanke Linnaseutu ry:ltä. Selvitystyö aluetoimikuntien avustuksista ja Kylä kaupungissa hankkeen minipiloteista tehdään vuoden aikana. Syksyn Kyläkäräjien teemoina ovat sopimuksellisuuden kehittäminen ja kannustava avustuskäytäntö. Aluetoimikunnat Laaditaan esiselvitys kylien palvelutarjonnasta Toteutus joko kaupungin omana työnä, opinnäytetyönä tai kehittämishankkeena. 2013 Toimenpide-ehdotukset vuosille 2014-2015 Tehdään yhteistyössä lautakunnan jaon mukaisten vaikuttajaraatien ja kansalaisvaikuttamistiimin kanssa. yhteistyössä tilaajien kanssa 2013-2014 5500 asukkaan Lammin yrityskartalta löytyy niin kovia kuin pehmeitäkin elementtejä sekä rakentamiseen ja betoniin liittyvää osaamista että vaateteollisuutta. Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 13

RENKO 6 YHTEISÖLLISYYS, VAIKUTTAMINEN, VIIHTYISYYS Hallitus on toteuttamassa koko maan laajuista kuntauudistusta, mikä tulee muuttamaan kuntarakennetta oleellisesti. Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut on tarkoitus tehdä vuosien 2013 ja 2014 aikana. Tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne, mikä tarkoittaa kuntien lukumäärän vähenemistä sekä asukasmäärän ja pinta-alan kasvamista. Uudistuvan kuntarakenteen myötä uudistuvat myös kuntalaki sekä valtionosuusjärjestelmä. Kun kuntien alueet laajenevat, pelätään kunnallisen päätöksenteon siirtymistä liian kauaksi. Siksi kuntauudistuksessa pyritään uusin tavoin vahvistamaan osallisuutta ja asukkaiden suoraa vaikuttamista. Osallistumistavat ovat muutoksessa ja uudenlaisessa tarkastelussa otetaan huomioon sitoutuminen, välitön/suora vaikuttaminen, sähköiset mahdollisuudet, oma osallisuus palvelutuotannossa sekä valinnanvapaus. 6.1 Tarpeet ja toimenpiteet Yksi Hämeenlinnan strategian päämääristä on asiakaslähtöiset palvelut. Asiakaslähtöisyyteen kuuluu myös asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen. Kunnissa on toteutettu erilaisia lähidemokratian malleja. On aluelautakuntia, aluetoimikuntia, kaupunginosayhdistyksiä, asukasneuvostoja ja erilaisia yhteistyöryhmiä. Asukasvaikuttamisen osana lähidemokratian turvaamiseksi on Hämeenlinnassa toiminut kaksi aluetoimikuntaa, kyläaktivaattorit ja kyläkäräjät. Valtuustokauden toimineiden aluetoimikuntien toimintaa on arvioitu ja osallisuuden erilaisia malleja tarkasteltu uudelleen osana poliittisen johtamisen kehittämistä. Tässä työssä on rakennettu yhdessä valtuustoryhmien, aluetoimikuntien ja kyläaktivaattoreiden kanssa uutta asukkaiden kuulemisen ja vaikuttamisen mallia. Tärkeää on, että vaikuttaminen mahdollistetaan koko Hämeenlinnan alueella. 3500 asukkaan Kalvola on kirkkaan lasin, kovan graniitin ja suurten metsien seutua. Iittalan Lasimäki on ohittamaton ostos- ja matkailukohde korkeatasoisen muotoilun ystäville, ja korkea laatu ja käsityöperinne näkyvät yrityskuvassa myös mm. suklaan ja hunajatuotteiden valmistuksena. Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 15

TUULOS Kuva 3: Kansalaisten kuuleminen ja vaikuttaminen tulee mahdollistaa jo varhaisessa vaiheessa. Kuva 4: Tärkeää on huomioida yhteiskunnallinen kehitys ja ajan haasteet Kuva 5: Tärkeää on tehdä toiminnasta suunnitelmallista ja saada sille myös tavoitteet Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 17

Hämeenlinnan uusi kansalaisvaikuttamisen malli Asukkaille halutaan antaa vaikuttamismahdollisuus jo asioiden valmisteluvaiheessa. Sen mahdollistamiseksi perustetaan viisi lautakuntien jaon mukaista vaikuttajaraatia: lapset ja nuoret elämänlaatu ikäihmiset terveys ja toimintakyky sekä yhdyskunta, ympäristö ja rakentaminen Vaikuttajaraateihin voivat osallistua kaikki Hämeenlinnan asukkaat. Vaikuttajaraadeissa olisi hyvä olla edustus asukkailta, kesäasukkailta, luottamushenkilöiltä, kolmannelta sektorilta (yhdistykset, seurat, järjestöt), yrittäjiltä ja seurakunnilta. Lisäksi perustetaan tarpeen mukaan asiantuntijatiimejä. Vakituisten lautakuntien jaon mukaisten raatien lisäksi käynnistetään tarpeen mukaan myös alueellisia vaikuttajaraateja. Tiettyyn asiaan liittyviä kansalaisraateja on jo ollut Hämeenlinnassa (Renko, Kalvola). Kuva 7: Osallistumiselle ja vaikuttamiselle mahdollistetaan erilaisia tapoja. 4000 asukkaan Hauho valtatie 12:n varrella on keskimäärin yhtä lähellä jokaista suomalaista, sillä siellä sijaitsee ns. Weberin piste eli maamme väestöllinen keskipiste. Erityisesti puu- ja metsäteollisuudesta elävä Hauho on myös suosittua kesämökkiseutua, mikä näkyy monina matkailupalveluina, mm. kartanoina, täysihoitoloina sekä loma- ja kurssikeskuksina. Kuva 6: Vaikuttajaraadit kytketään tiiviisti kaupungin kehittämistyöhön Poikkihallinnollista asioiden tarkastelua varten perustetaan kehittämispalvelujen yhteyteen kansalaisvaikuttamistiimi, missä jäseninä ovat raatien puheenjohtajat ja kehittämispalvelujen edustajat. 2300 asukkaan Rengosta on erinomaiset yhteydet joka suuntaan, mutta erityisesti se on Hämeenlinnan seudun portti Turun suuntaan, Länsi- Suomen markkinoille ja satamiin. Yritystoiminta ponnistaa alueen rikkaasta luonnosta: Rengossa on mm. mekaanista puunjalostusta, maaseutuyrittämistä ja kalanjalostusta. Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 19

6.2 Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Maaseudun kannalta on tärkeää, että vastataan paikallisiin tarpeisiin ja huomioidaan paikalliset olosuhteet. Kuntarakenteen uudistumisprosessissa on myös huomattu, että kuntien resurssien pienentyessä ja kuntakoon kasvaessa on entistä tärkeämpää etsiä nykyistä vakavampia yhteistyön muotoja kuntien palvelutuotannon ja ohjelmarahoitteisen toiminnan ja toimijoiden väliin. Valtateiden 10 ja 12 risteyksessä sijaitsevassa 1700 asukkaan Tuuloksessa on ympäristöteknologiaan ja kierrätykseen erikoistunutta yritystoimintaa sekä elintarviketeollisuutta. Pienen mutta pippurisen Tuuloksen imua lisää peräti yli 40 liikkeen Kauppakeskus Tuulonen. Päätösten maaseutuvaikutukset voivat kohdistua maaseudun vetovoimatekijöihin, kuten ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriin, kilpailukykyyn, kansalaisten osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen sekä sosiaaliseen pääomaan. Raatien avulla voidaan kehittää myös päätösten vaikutusten arviointia. Toimenpide-ehdotukset - 2013 Toteutus Vastuutaho ja aika Poliittisen vaikuttamisen osana kehitetään uusi vaikuttamisen malli. Aluetoimikunnat toimivat lähidemokratian turvaajina vuoden loppuun saakka. Uusi toimintamalli kehitetään vuoden aikana siten, että se on toimintakunnossa vuoden 2013 alusta. Verkkovaltuusto käynnistetään uudelleen. Henkilöiden kartoitus ja toiminnan käynnistäminen., viestintäyksikkö Maaseutuvaikutusten arviointia kehitetään osana kansalaisraatien toimintaa. Kehitetään maaseutuvaikutusten arvioinnissa tarvittavia työkaluja. -2013 Kuntaliitosasiakirjojen arviointi. Ostopalveluna Sosiaalikehitys Oy:ltä -2013 Lähidemokratian toteutumisen arviointi. Opiskelijatyönä Vahvistetaan yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Kutsutaan alueen kolmannen sektorin toimijat ilmoittautumaan yhteistoimintaluetteloon. -2013 Selvitetään kesäasukkaiden vaikuttamiskanavat. Laaditaan kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyön vuosikello vuodelle 2013. Kesäasukkaiden vaikuttamiskysely kesäasukastapahtumien kaupungin osastoilla ja palvelupisteissä. Maaseutualueille kohdistuvaa viestintää kehitetään. Positiivinen vire saadaan hyvää puhumalla. Vaikuttamiskyselyn perusteella laaditaan malli HML:n kesäasukkaiden huomioimisen toteuttamisesta. Kaupungin verkkosivuille perustetaan maaseutusivut. Maaseutusivujen toteutuksessa huomioidaan myös kesäasukkaiden tarpeet. -2013 Toimenpide-ehdotukset vuosille 2014-2015 Tehdään yhteistyössä lautakunnan jaon mukaisten vaikuttajaraatien ja kansalaisvaikuttamistiimin kanssa. yhteistyössä tilaajien kanssa 2013-2014 Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 21

7 MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTUS JA SEURANTA Maaseutuohjelma käsittää selkeät toimenpiteet vuosille -2013. Kuntarakenteen ja kuntalain muutosten sekä eri ohjelmakausien vaihtumisen takia vuosien 2014-2015 toimenpide-ehdotukset tehdään vuosina 2013-2014 kehittämispalvelujen vetämissä lautakunnan jaon mukaisissa vaikuttajaraadeissa ja poikkihallinnollisessa kansalaisvaikuttamistiimissä. Kehittämispalvelujen tehtävänä on välittää toimenpide-ehdotukset kunkin lautakunnan vuosittaiseen budjettineuvotteluun sekä seurata yhteistyössä vaikuttajatiimien kanssa maaseutuohjelman toteutumista. HÄMEENLINNA Valtaväylien leikkauspisteessä sijaitsevan Hämeenlinnan vahvuuksia ovat arvokas historia, monipuolinen yrityselämä, luonnonläheinen ympäristö sekä kattava koulutustarjonta. Kanta- Hämeenlinnassa on asukkaita 50 000 ja koko Hämeenlinnassa 67 000. Suurimmat työnantajat löytyvät kone- ja metalliteollisuudesta sekä matkailusta ja palveluista. Elinkeinoelämässä näkyvät myös aivan uudenlaiset innovatiiviset toiminta- ja yhteistyömallit. Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 23

Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille HÄMEENLINNAN MAASEUTUOHJELMA 2015, Tiivistelmä Koordinointi: Aluekuvaukset: Kuvat: Taitto: /Marja Leena Souru Kehittämiskeskus Oy Häme Jorma Jämsen, Tapio Ketonen, Matti Siivonen, Antti Sipilä, Kehittämiskeskus Oy Häme / viestintäyksikkö Maaseutuohjelma kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: www.hämeenlinna.fi/maaseutuohjelma