Maa-ainesten kestävä käyttö - Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten Ottamismäärät Ottamisen suunnittelu Ottamisen valvonta FM Jari Rintala Suomen ympäristökeskus Satakunnan maa-ainesseminaari Ulvila 9.2.2010
Kiviainesten käyttö lisääntynyt
..pidemmällä ajanjaksolla ei
Maa-ainesluvat 1998-2008
Lupiin sisältyvä ottomäärä
Voimassa olleet maa-ainesluvat v.2008
Kiviainestenotto v.2008 (MAL)
Suurimmat soranottamisalueet kuntakohtaisesti v.2008
Suurimmat kallionottamisalueet kuntakohtaisesti v.2007 Suurimmat kallionottamisalueet kuntakohtaisesti v.2008
Maa-ainesten ottamisluvat ja ottamismäärät v.2008 *voimassa 6 900 maaainesten ottamislupaa 4900 soralle ja hiekalle 1500 kalliolle 500 muille *myönnettiin uusia lupia runsaat 800 kpl 500 soralle ja hiekalle 200 kalliolle 100 muille *soraa ja hiekkaa otettiin 2300 alueelta 25 milj k- m3 *kalliomursketta otettiin 520 alueelta 15 milj.k-m3
Maa-aineslupatiedot ja -ottotiedot rekisterissä (Notto) Ylläpito ympäristöhallinto Tiedot käytettävissä ensisijassa GTK:n Geotieto -järjestelmän kautta Tietosisältö haltija-, sijainti-, määrä-, laatu-, pinta-ala ja voimassaolotiedot n. 30 000 luvan tiedot vuodesta 1982 n. 4000 seurantatietoa vuosittain vuodesta 1997
Laki yksityisistä teistä Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta Kiinteistönmuodostamislaki Kaivoslaki Maantielaki Maaaineslaki Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta Uhkasakkolaki Asetus maaainesten Rikoslaki Lintudirektiivi ottamisesta Kuntalaki Luontodirektiivi Maankäyttö- ja rakennuslaki Vesilaki Muinaismuistolaki Luonnonsuojelulaki Vesiasetus Metsälaki Ympäristönsuojelulaki Henkilötietolaki Terveydensuojeluasetus Hallintolaki Asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä Maankäyttö ja rakennusasetus Ympäristönsuojeluasetus Terveydensuojelulaki Hallintolainkäyttölaki Valtioneuvoston asetus kivenlouhimon, kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelusta
Riittävät tiedot lupaharkinnan pohjaksi Kaavat ja kaavamääräykset Luonnonsuojelualueet Luonnonsuojeluohjelma-alueet (mm. Harjujensuojeluohjelma-alueet, Natura 2000) Pohjavesialueet ja vedenottamoiden suoja-alueet Kuntien ympäristönsuojelumääräykset
Riittävät tiedot lupaharkinnan pohjaksi Luonto- tai luonnonvarainventoinnit -POSKI; Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen -Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus (POVET-tietojärjestelmä) -SOKKA; Soranottoalueiden tilan ja kunnostustarpeen arviointi -Arvokkaat harju-, kallio- ja moreenialueet -Uhanalaiset kasvit ja eläimet -Arvokkaat luonnonesiintymät -Luonnonsuojelulain perusteella suojeltavat luontotyypit -Muinaismuistot (Museovirasto) -Metsä- ja vesilain tarkoittamat arvokkaat elinympäristö(metsäkeskukset) -Maa-ja kallioperäselvitykset (Geologian tutkimuskeskus). Lisäksi tarvitaan maastoselvityksiä mm. häiriintyvät kohteet (asutus, elinkeinotoiminta) ja talousvesikaivot
Opastusta tarvitaan
Miksi uusittiin? Lainsäädännön muutokset (mm. asetus maa-ainesten ottamisesta, asetus kaivannaisjätteistä) Uudet inventoinnit ja selvitykset (POSKI, MORMI, SOKKA, paahdeympäristöt, UUMA, LYKE) Alueiden käytön suunnittelun uudet vaatimukset ja edellytykset Ottopaineet kasvaneet entistä aremmille alueille Pohjaveden pinnan alainen otto Kallion otto häiriintyvien kohteiden lähettyvillä Kotitarveottoon liittyvät epäselvyydet
Oppaan tavoitteita Edistää lupa ja valvontaviranomaisten yhdenmukaista ja joustavaa toimintaa vastuut ja toimivaltasuhteet tunnetaan yhdenvertaisuus, sama käytäntö ja samat kriteerit avoimuus ja vuorovaikutus päätökset perustellaan Opastaa maa-ainestenottoon liittyvien taustaaineistojen, esimerkiksi inventointien, huomioon ottamisessa sekä maa-ainestenoton suunnittelussa
Oppaan sisältö Maa-ainesten ottamisen tavoitteena ainesten kestävä käyttö Ottamisen sääntely Ottamisen suunnittelu ja toteutus Lupamenettely ja lupaharkinta Ottamisen valvonta ja seuranta Ottamisalueiden jälkihoito, kunnostus sekä jälkikäyttö Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma
Maa-ainesten kestävä käyttö? Maa-ainesten saatavuus ja maaainesmuodostumissa esiintyvä pohjavesi voidaan määrällisesti ja laadullisesti turvata myös tulevien sukupolvien käyttöön vaarantamatta luonnon monimuotoisuutta
Kohti maa-ainesten kestävää käyttöä Monimuotoisuuden kannalta arvokkaat geologiset luontotyypit ja pohjavesialueet säilytetään Maa-aineksia otetaan ja käytetään säästävästi ja taloudellisesti Alueiden käyttöön liittyvät ristiriidat sovitetaan yhteen Lupakäsittely on yhdenmukaista Ottamisalueiden jälkihoidosta huolehditaan
Ottamisen suunnittelu Alueellinen suunnittelu POSKI Kiviainesten tilinpito Ottamissuunnitelmat
Alueellinen suunnittelu Pohjaveden ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Tuotetaan ja kootaan perustiedot sora- ja kallioalueiden kiviainesten määrästä ja laadusta, niiden suojelullisista arvoista sekä soveltuvuudesta vedenhankintaan tai kiviaineshuoltoon Selvitetään kiviainesta korvaavat materiaalit mm. jätekivet, tuhkat ja kuonat
POSKEN tavoite Turvata maakunnissa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskuntarakentamiseen (mm. betoniteollisuus, tienrakennus) hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti vesilaitoksille yhdyskuntien vesihuoltoon(tärkeät ja vedenhankintaan soveltuvat luonnontilaiset alueet suojataan soranotolta) Lopullinen alueiden käytön yhteensovittaminen tehdään maakuntien liittojen seutukaavoituksessa ja kuntien yleiskaavoituksessa
Kiviainesten (kivi, sora, hiekka) tilinpito Internetissä toimiva Pääosiltaan kaikkien käytettävissä Koko maan osalta järjestelmä kattaa ottolupa- sekä ottoilmoitustiedot Keskeisiltä kulutusalueiilta myös käytettävissä olevat ainesvarannot.
Kiviainestilinpidon tulevaisuus -GTK täydentää kiviainesrekisteritietojaan keskeisiltä kulutusalueilta mahdollisimman kattaviksi v.2012 mennessä -Korvaavien ainesten käytön edistäminen - tilastoinnin kehittäminen - massapörssit osaksi tilinpitojärjestelmää -alueellisen järjestelmän kehittäminen (keskitetyt läjitys- ja jalostusalueet)
Kiviainesten tilinpito (KITTI) löytyy osoitteesta http://geo.fi/ 28
Ottamissuunnitelman selostusosa sisältää Sisältövaatimus tulee valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta v.2005 Kuvaus vallitsevista luonnonolosuhteista ja maiseman tilasta ottamisalueella arviot otettavasta ainesmäärästä ja laadusta toimenpiteet ottamisen toteuttamisesta selvitys toiminnan ympäristöriskeistä ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma arvioidaan vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin toimenpiteet ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja onnettomuuksien estämiseksi. Nämä asiat tulee esittää tarvittavassa laajuudessa Suunnitelmasta on käytävä ilmi, mihin selvitykseen tai aineistoon taikka arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat.
Ottamissuunnitelman vaativuustasoon vaikuttaa mm. ympäristövaikutukset ottomäärä sijainti pohjavesialueella suojaetäisyys asutukseen alueen erityiset luonnon- ja maisemansuojelulliset arvot alueen luonnontilaisuus otto kohdistuu pohjaveden pinnan alapuolelle
Pohjavesiasiat ottamissuunnitelmassa Pohjavesiolosuhteet tarvittavassa laajuudessa Pohjavesialuetiedot Lähistöllä sijaitsevat talousvesikaivot, lähteet, vedenottamot sekä niiden suoja-aluerajaukset ja määräykset Pohjaveden havaintopaikat Pohjaveden korkeustiedot Pohjaveden virtaussuunnat Pohjaveden laatutiedot
Ottamissuunnitelmassa hyödynnettävä aineisto olemassa olevaa aineistoa mm. suunnittelualueen luonnonolosuhteista, maankamarasta ja pohjavedestä löytyy mm. useista kuntien ja valtion viranomaisten rekistereistä ja arkistoista; esim ymp.hallinnon OIVA-järjestelmä näitä tietoja tulee tarkentaa maastoselvityksin ja laboratoriotutkimuksin.tiedot tarvitaan mm. ainesten määrästä ja laadusta pohjaveden pinnan korkeudesta
Hyvin laadittu ottamissuunnitelma Nopeuttaa ja tehostaa luvan käsittelyä Ottajalle paras mahdollinen tuotto Luonto- ja maisema-arvot säilyvät mahdollisimman hyvin..toisaalta Hyvälläkään suunnitelmalla ei lupaa heru, jos otto kohdistuu väärälle alueelle ->ENNAKKOSELVITYKSET ja lisäksi.. Suunnitelmista tekoihin!!!!!!!!!!!!!!
Valvonta ja tarkkailu
Viranomaisen tekemä valvonta Alkutarkastus Ottamistoimintaa valmistelevat toimet on tehty lupaehtojen mukaisesti Valvontatarkastukset Lupaehtojen noudattamisen valvonta Yleensä 1 krt/v Lopputarkastus Ottamisen päätyttyä tarkistetaan yksityiskohtaisesti lupamääräysten noudattaminen ja toteutuminen
Toiminnanharjoittajan tekemä tarkkailu Ottamisen laajuus Kaivutason korkeus Ottamisen vaikutukset ympäristöön Esimerkiksi pohjaveden korkeuden ja/tai laadun seuranta Kaivannaisjätesuunnitelmaan liittyvä seuranta Vuosittain otetun aineksen määrä ja laatu
Ympäristörikoksiin puututaan aiempaa enemmän Sorafirman johtajalle vaaditaan vankeutta Natura-alueen törkeästä tuhoamisesta. TUHO. Poliisin ilmakuva osoittaa, että Ilomantsin Putkelanharjun suojelualue on pilattu osin peruuttamattomasti. (POLIISI) IL 23.4.2009 Kymmenen vuoden aikana tapahtuneen soranoton tekee törkeäksi ja rikolliseksi se, että yrittäjä laajensi soranoton sallitun ottoalueen ulkopuolelle, kaivautui liki pohjavesipintaan jättäen öljyä valuvaa kalustoa herkälle ja ohuelle maakerrokselle.
Ympäristörikoksiin puututaan aiempaa enemmän Sora-alan yritys kaivoi Hattulassa sorakuopasta kymmeniätuhansia kuutioita soraa yli maa-ainesluvan 2000-luvun alussa. Sorakuoppaa oli kaivettu liian leveältä, reunat jäivät jyrkiksi. Se johti sadevesikulumiin ja kasvillisuudesta paljaisiin alueisiin kakkosluokan pohjavesialueella. Ennallistamista ei ole suunniteltu eikä toteutettu. Sorafirman toimitusjohtaja 40 päiväsakkoon ympäristön turmelemisesta» HS 28.10.2008
Kiviaineshuolto tulevaisuudessa
RT toivoo kuntien huolehtivan kiviaineksen riittävyydestä "Rakennusyrittäjät pelkäävät kivipulaa" Rakennusteollisuus toivoo kuntien huolehtivan alueellaan siitä, että kiviainesta riittää rakentamisen tarpeisiin. RT:n mukaan rakentamiseen tarvitaan kiviainesta noin 20 tonnia henkilöä kohden vuodessa. RT Infran toimialapäällikkö Pia Rämö toteaa, että kun pääkaupunkiseudulla asuu miljoona ihmistä, se tarkoittaa 20 miljoonaa tonnia kallioperästä saatavaa kiveä tai muuta kiviainesta vuodessa. Helsingin seudulla ympäristölupien saaminen maa-ainesten ottoon on ollut vaikeaa ja päätöksentekoa ovat hankaloittaneet myös monet valitukset. Rämön mukaan luvan saaminen voi kestää jopa kymmenen vuotta. Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Jari Rintala arvelee, että uusista maa-ainesluvista 10-15 % menee oikeuteen asti. Vuosittain maa-aineslupia haetaan koko maassa noin 800. Helsingin Sanomat, 31 jou 2009
Kiviainesten käyttö tulevaisuudessa? Taloudellisesti hyödynnettävät sora ja hiekkavarat ehtyvät alueellisestihinta nouseesoraa ja hiekkaa käytetään säästeliäämmin- Korvaavien raaka-aineiden etsiminen ja hyödyntäminen tehostuu
Kiviainesten käyttö tulevaisuudessa? Rajoittavat tekijät Ympäristötekijät Ympäristöpolitiikka Arvostukset Muutokset luonnonoloissa esim. ilmastonmuutoksen vaikutukset Asutus
Kiviainesten käyttö tulevaisuudessa? Määrä Tulevaisuuden rakennusmateriaalit ja rakennushankkeet? Asutuksen keskittyminen? Ilmastonmuutoksen vaikutukset esim. eristysrakenteisiin? Uusiomateriaalien käyttö ja kiviainesten kierrätys? Laatu ja menetelmät Kalliokiviainesta, merihiekkaa(?) luonnonsoran sijaan Tekniikka kehittyy aineksia otetaan hankalammista paikoista taloudellisemmin