Tampereen yliopiston. kirjasto. Tampere University. Library. Toimintakertomus Annual Report

Tampereen yliopiston kirjasto Tampere University Library Toimintakertomus Annual Report 2003

Kansi ja taitto: Maaret Young Juvenes Print-Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2004

Sisällys Esipuhe... 4 Kirjasto osana yliopistoa... 6 Suuri muuttovuosi... 6 Kirjasto on käyttöä varten... 9 Painetut kokoelmat edelleen tärkeä osa palvelua... 10 Asiakkaat ovat löytäneet elektroniset aineistot... 12 Tietokantatyö takaa pääsyn kokoelmiin ja tiedon löytymisen. 14 Tiedonhankintataitojen opetus... 15 Oppimiskeskuspalvelu jatkuu... 17 Julkaisutoiminta ja julkaisujen myynti... 18 Tiedotus, yhteistyö ja verkottuminen... 19 Henkilökunta... 21 Talous... 23 Tunnustusta kirjastolle... 25 Liitteet... 27 Kirjaston johtokunta... 27 Tampere university pressin johtokunta... 27 Luottamustoimet ja jäsenyydet... 28 Kansainväliset kokoukset ja ulkomaiset opintomatkat.. 30 Luennot ja esitelmät... 31 Kirjastotyön peruskurssi... 33 Julkaisut ja artikkelit... 33 Näyttelyt... 33 Tilastot... 35

4 Tampereen yliopiston kirjasto Esipuhe T ampereen yliopiston kirjasto pyrki vuonna 2003 tietoisesti lisäämään näkyvyyttään ja tarjoamiensa palveluiden tunnettavuutta. On tärkeää, että opiskelijat, opettajat ja tutkijat tietävät, minkälaisia tieto- ja aineistopalveluja kirjasto heille kykenee tarjoamaan. Kirjaston hankkimat tietoaineistot ovat käyttöä varten. Kirjaston näkyvyyttä lisäsi myös humanistis-kasvatustieteellisen osastokirjaston muutto yliopiston keskuskampukselle. Vaikka kirjasto ilman seiniä ja virtuaalikirjasto ovat yleisiä kirjastoskenaarioita, kirjastot ovat edelleenkin merkittäviä fyysisiä tiloja. Tuskin olen kovin väärässä ajatellessani, että useimmille ihmisille sana kirjasto synnyttää edelleen mielikuvan fyysisestä tilasta, jota oleellisella tavalla jäsentävät kirjahyllyt. Kirjastotiloissa tarvitaan kuitenkin kirjahyllyjen ja painettujen aineistojen lisäksi myös tietokoneita. Fyysisestä kirjastosta pitää olla pääsy gateway virtuaalikirjastoon ja elektronisiin aineistoihin. Kirjastossa tämä on merkinnyt ja merkitsee jatkossakin entistä suurempaa panostusta laitehankintoihin. Koska kirjastotilat rakennetaan yleensä moniksi vuosikymmeniksi, niiltä edellytetään joustavuutta ja muunneltavuutta, tänä päivänä entistä enemmän myös ilmavuutta ja valoisuutta sekä itsepalvelun mahdollistamista. Suomen yliopistokirjastot toimivat kovin erilaisissa fyysisissä tiloissa. On hieno asia, että Tampereen yliopisto resurssoi kirjastoa rakennuttamalla ja varustamalla nykyaikaisia kirjastotiloja, joissa sekä asiakkaat että henkilökunta viihtyvät.

Toimintakertomus 2003 5 Kuluneena vuonna Tampereen yliopiston kirjasto oli kuitenkin entistä enemmän myös kirjasto ilman seiniä. Kirjasto hankki aiempaa enemmän elektronisia aineistoja ja panosti niiden opettamiseen. Kirjasto jalkautui ja meni asiakkaan luo opettamaan aineistojen saatavuutta verkon kautta. Monien tutkijoiden ja opettajien aikaa säästää, kun he saavat tarvitsemansa tietoaineistot käyttöönsä omilta työasemiltaan. Tietoaineistot eivät kuitenkaan ilmesty verkkoon itsestään, vaan niiden hankintaan ja käyttöön asettamiseen tarvitaan edelleen paljon osaamista vaativaa kirjastotyötä. Yliopistoympäristössä kirjasto on ennen kaikkea opiskelijan työhuone. Kirjasto panosti kuluneena vuonna kaikkien tilojensa kehittämiseen opiskeluympäristöinä. Opetusministeriö asetti korkeakoulukirjastoille melkoisia vaateita Koulutus ja tutkimus 2003 2008 kehittämissuunnitelmassaan todetessaan, että kirjastojen tehtävä on huolehtia omalta osaltaan siitä, että korkeakouluista valmistuneilla on hyvä informaatiolukutaito. Tampereen yliopiston kirjasto onkin ollut aktiivisesti mukana suunnittelemassa informaatiolukutaidon integrointia muuhun yliopisto-opetukseen. Kirjaston talouden suhteellinen vakaus on turvannut kirjaston toiminnan jatkuvuuden ja laadittujen suunnitelmien toteutumisen. Kirjaston henkilöstö ja sen osaaminen ovat kirjaston toiminnan onnistumisen kannalta myös keskeisiä resursseja. Kirjastotyön muuttuminen vaatii ammattitaitoisen henkilöstön osaamisen ajantasaistamista. Kuluneena vuonna kirjastossa panostettiin henkilöstön kouluttamiseen sekä henkilökohtaisten koulutusrahojen että osastokohtaisten kehittämisrahojen avulla. Koulutuksen tulokset näkyivät paitsi yksittäisten työntekijöiden osaamisessa, myös toimintojen kehittämisenä ja asiakkaille annettujen palveluiden parantumisena. Kirjasto on oppiva organisaatio. Se ei ajelehdi tulevaisuuteen sattumanvaraisesti, vaan rakentaa strategiaansa yhdessä asiakkaidensa kanssa miettien, mikä on kirjaston perustehtävä ja missä kirjasto tulevaisuudessa haluaa olla. Mirja Iivonen

6 Tampereen yliopiston kirjasto KIRJASTO OSANA YLIOPISTOA Kirjasto tarjoaa kirjasto-, tieto- ja julkaisupalveluja ensisijaisesti Tampereen yliopistossa toteutettavaa opiskelua, opetusta ja tutkimusta varten. Kirjastolle on tärkeää integroitua yliopiston muuhun toimintaan ja olla omalta osaltaan myötävaikuttamassa yliopiston tavoitteiden saavuttamiseen. Kirjasto noudattaa toiminnassaan tulosneuvotteluissa sovittuja tavoitteita ja pyrkii käyttämään sille osoitetut resurssit siten, että ne parhaiten tukevat koko yliopiston etua. Kirjasto pitää aktiivisesti yhteyttä yliopiston johtoon, tiedekuntiin, laitoksiin, muihin yksiköihin sekä opiskelijoihin ja raportoi näille toiminnastaan. Kirjastossa käytiin vuonna 2003 laajaa arvokeskustelua, johon osallistui suuri osa kirjaston henkilöstöä. Keskustelun tuloksena kirjaston yhteisiksi arvoiksi määriteltiin seuraavat lausumat: 1) Välitämme ja hankimme tietoa tutkimuksen ja opetuksen tiedontarpeisiin. 2) Tarjoamme asiakkaille laadukasta palvelua lähtökohtana asiakkaiden tarpeet. 3) Arvostamme osaamista ja oppimista. 4) Toimimme yhdessä toisiimme luottaen ja toisiamme arvostaen Kirjaston arvot kertovat sen, miltä pohjalta kirjastossa toimitaan ja mihin kirjastossa uskotaan. Ne kiinnittävät kirjaston selvästi osaksi akateemista yhteisöä. SUURI MUUTTOVUOSI Vuotta 2003 voi kirjastossa hyvällä syyllä kutsua suureksi muuttovuodeksi. Kasvatus- ja kielitieteiden osastokirjaston Tampereen yksikkö muutti Pyynikin rinteiltä keskelle yliopiston pääkampusta Pinni B:n uudisrakennuksen TietoPinniksi kutsuttuun siipiosaan. Samalla osastokirjaston nimi muutettiin Humanistis-kasvatustieteelliseksi osastoksi ja sen Tampereen yksikkö sai nimekseen Humanika. Osastokirjaston uudet tilat TietoPinnissä käsittävät 2210,5 m 2. Yleisölle avoinna olevat tilat sijoittuvat kolmeen eri kerrokseen. Lisäksi osastokirjastolla on suljettu varasto 0-kerroksessa. Yliopiston johdon kanssa käytyjen tulosneuvottelujen sopimusten mukaisesti osastokirjaston muuton yhteydessä selkiyttää pääkirjaston ja osastokirjastojen välistä työnjakoa siten, että Humanikaan siirrettiin pääkirjastosta historian ja kirjallisuustieteen kokoelmat. Vastaavasti osastokirjas-

Toimintakertomus 2003 7 tosta siirrettiin pääkirjastoon sellaisten aihealueiden kirjat, jotka kuuluivatkin pääkirjaston vastuualueelle, esim. psykologia ja sosiologia. Tämän alan teoksia oli hankittu myös osastokirjastoon, koska se sijaitsi aiemmin niin etäällä pääkirjastosta. Työnjaon selkiyttämisen tuloksena osastokirjasto kohdentaa palvelujaan ensisijaisesti humanisteille ja kasvatustieteilijöille kun taas pääkirjasto palvelee jatkossa entistä paremmin yhteiskuntatieteitä, informaatiotieteitä sekä kauppa- ja hallintotieteitä edustavia asiak- kaita. Pyynikiltä siirtyi pääkirjastoon muuton yhteydessä myös kurssikirjakokoelma sekä opinnäytteet. Kokoelmapoliittiset päätökset lisäsivät muuton yhteydessä huomattavasti sekä kirjojen fyysiseen siirtämiseen liittyvää työtä että tietokantaan tehtäviä muutostöitä koko kirjastossa, mutta siitä selvittiin kohtalaisen hyvin. Työhön osallistui vakinaisen henkilökunnan lisäksi harjoittelijoita ja muuttoprojektiin palkattua tilapäistä työvoimaa. Muuttoa valmistelemaan, suunnittelemaan ja ohjaamaan perustettiin projektiryhmä, johon kuului henkilöitä sekä osastokirjastosta että pääkirjaston eri osastoilta. Muuttoprojektissa jouduttiin ratkomaan monia ongelmia, mutta ratkaisut niihin löytyivät hyvässä yhteisymmärryksessä. Pyynikillä alkoivat muuttovalmistelut jo keväällä 2003. Aukioloja asiakaspalveluaikoja supistettiin jonkin verran muuton valmisteluiden vuoksi. Kokoelmatyöhön liittyvien tehtävien lisäksi tarkennettiin uuden kirjaston tilojen, laitteiden ja kalusteiden suunnitelmia sekä palveluiden ja toimintojen suunnitelmia hiottiin. Pyynikin kirjasto suljettiin 16.5., jolloin vietettiin myös osastokirjaston läksiäisjuhlaa. Tämän jälkeen alkoi muutto uuteen rakennukseen. Työskentely uudessa vielä keskeneräisessä Humanikassa aloitettiin 7.7. Asiakkaille Humanikan uudet tilat avattiin 5.9., rakennustöiden viivästymisen vuoksi viikon suunniteltua myöhemmin. Avajaisia vietettiin 30.10. Vuoden loppuun mennessä asiakkaat olivat jo löytäneet keskustakampuksen uuden kirjaston ja ottaneet sen omakseen. Muutto Pyynikiltä Humanikaan ei kuitenkaan ollut ainoa muutto kirjastossa vuonna 2003. Peruskorjauksen takia noin vuoden suljettuna ollut sanomalehtikokoelma ja lukusali yliopiston päärakennuksessa avattiin asiakkaille 9.4. Avaaminen siirtyi useaa kertaan remontin valmistumisen siir- Kuva: Maaret Young tymisen vuoksi. Asiakkailla olivat kuitenkin keskeiset painetut lehdet ja

8 Tampereen yliopiston kirjasto mikrofilmit käytössään sulkemisen ajan joko pääkirjastossa tai omilla laitoksillaan. Sanomalehtikokoelman varastotilat peruskorjattiin ja lukusali sai uudet, aiempaa jonkin verran pienemmät, mutta huomattavasti paremmat tilat. Samalla kun kirjastossa elettiin suuren muuton keskellä, valmistuttiin jo myös tuleviin uusiin muuttoihin. Lääketieteelliselle osastokirjastolle valmistuvat uudet tilat FinnMedi 5 uudisrakennukseen. Rakennustyö edistyi aikataulun mukaan ja harjannostajaisia vietettiin 6.2. Uusi kirjastotila valmistuu helmikuussa 2004. Osastokirjaston uusien tilojen suunnitteluissa painottui vuonna 2003 kaluste- ja laitehankintojen suunnittelu. Sitä tehtiin yhteistyössä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kirjaston kanssa, jotta lähekkäin sijoittuville kirjastoille saataisiin mahdollisimman yhtenäinen ilme. Muuttoon valmistautuessaan osastokirjasto on myös panostanut kokoelmien kehittämiseen ja ajantasaistamiseen sekä tehostamalla uuden laadukkaan aineiston hankintaa että karsimalla kokoelmista vanhentunutta aineistoa. Myös pääkirjaston uuden rakennuksen suunnittelu eteni vuonna 2003. Yliopiston johto järjesti aiheesta tiedotustilaisuuksia, joihin kirjastostakin osallistuttiin suurella joukolla. Pääkirjaston osastoilta kerättiin tilatarpeita koskevia tarpeita ja ehdotuksia uudisrakennuksen suunnittelijoille. Tulevaa muuttoa ennakoiden hankintaosastolla tehostettiin kokoelmien evaluointia ja tietokantaosastolla ryhdyttiin muuttoa ennakoiviin sijaintitietojen muutostöihin. Lääketieteellisessä osastokirjastossa valmistauduttiin vuonna 2003 tuleviin uusiin muuttoihin.

Toimintakertomus 2003 9 KIRJASTO ON KÄYTTÖÄ VARTEN Vuonna 2003 kirjasto toimi seuraavissa tiloissa: pääkirjasto Attilassa ja yliopiston päärakennuksessa, jossa sijaitsee sanomalehtikokoelma ja lukusali, lääketieteellinen osastokirjasto lääketieteellisen tiedekunnan yhteydessä B- ja K-rakennuksissa sekä humanistis-kasvatustieteellinen (ent. kasvatus- ja kielitieteiden) osastokirjaston Tampereen yksikkö alkuvuoden Pyynikillä ja loppuvuoden keskuskampuksella TietoPinnissä sekä Hämeenlinnan yksikkö Hämeenlinnassa. Vaikka kirjaston palvelut ovat yhä useammin saavutettavissa verkossa, myös kirjastotiloilla, niihin pääsyllä ja niissä saatavilla lähipalveluilla on edelleen tärkeä merkitys asiakkaille. Suurin muutos kirjaston aukioloajoissa edelliseen vuoteen verrattuna oli humanistis-kasvatustieteellisen osastokirjaston sulkeminen muuton vuoksi 16.5. 7.7. väliseksi ajaksi Pääkirjasto oli auki 61 tuntia viikossa. Lääketieteellinen osastokirjasto oli auki noin 38 tuntia viikossa. Hämeenlinnan yksikkö oli puolestaan auki 35 tuntia viikossa, joskin käsikirjasto oli auki 52 tuntia. Aukioloa ja palvelua porrastettiin pääkirjastossa kesällä 2003 siten, että lainaustoimiston palvelut on keskitetty niihin aikoihin päivästä, jolloin niitä eniten tarvitaan, mutta kirjastoa voitiin pitää auki muunakin aikana. Tietopalvelun asiakaspalvelun aukioloa muutettiin 1.2.2003 lähtien siten, että se on auki maanantaista perjantaihin klo 12 14. Näin saatiin informaatikkojen asiakaspalvelua kohdennettua paremmin oppimiskeskuksen neuvontapisteen tarpeisiin. Palveluaikojen ulkopuolella asiakkaat ovat jo tottuneet omatoimisuuteen, joten kesän vaihtelevat aukiolo- ja palveluajat olivat asiakkaan näkökulmasta lähinnä totuttelukysymyksiä. Lainaustoiminnoissa on viime vuosina ollut tavoitteena asiakkaiden omatoimisuuden lisääminen. Verkon kautta tapahtuva lainojen uusiminen on saavuttanut suuren suosion. Asiakkailla on ollut helmikuusta 2003 lähtien mahdollisuus itse perua tekemiään varauksia sellaisiin kirjoihin, joita he eivät enää tarvitse. Tammikuussa 2003 otettiin tietoturvasyistä käyttöön asiakastietoihin pääsyn oikeuttava PIN-koodi. Kirjastosta annettiin vuonna 2003 yhteensä 1 719 356 lainaa, mikä on 108 272 lainaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisesti lainojen uusinnat verkon kautta lisääntyivät. Kasvua tapahtui nimenomaan verkon kautta tapahtuvien lainojen uusinnassa. Pääkirjastosta annetut kotilainat laskivat eniten, 60 835 lainaa. Humanistis-kasvatustieteellisen osastokirjaston sulkeminen muuton vuoksi vähensi myös lainauslukuja jonkin verran. Itsepalveluautomaattien käyttö pysyi lähes entisellään. Automaateilla lainattiin 73 812 lainaa vuonna 2003 ja 72 817 lainaa vuonna 2002. Automaattilainauksien vähäinen lisäys saattaa johtua monesta eri syystä. Usein asiakkaalla on myös muita asioita hoidettavana, esimerkiksi varattujen kir-

10 Tampereen yliopiston kirjasto jojen noutaminen tai myöhästymismaksujen maksaminen, jolloin asiakas on hoitanut lainaamisenkin samalla asioinnilla tiskissä. Asiakkaat ovat palauttaneet lainansa itsepalvelulaitteilla lähes 100 prosenttisesti. Uusintamäärät itsepalveluautomaateilla ovat pysyneet hyvin pieninä. On ymmärrettävää, että harva asiakas haluaa kuljettaa uusittavia kirjoja kirjastoon, koska on olemassa helpompiakin tapoja uusia lainansa. Verkon kautta tapahtuva lainojen uusiminen nousi 1 230 067 lainaan, mikä oli 18,5 % (192 344 lainaa) enemmän kuin edellisenä vuonna. Syyskuusta lähtien on palautuskehotuksissa ja henkilökunta-asiakkaille lähtevissä lainojen erääntymisestä kertovissa ennakkoilmoituksissa ollut linkki, jonka kautta asiakas pääsee helposti uudistamaan lainansa. Verkkouusinnan helppous on vähentänyt muiden uusintaväylien käyttöä. Uusintapuhelujen määrä on laskenut vuodesta 2002 noin 30 %. Verkossa tehtyjen varausten lukumäärä pysyi vuonna 2003 kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Asiakkaat tekivät varauksista 81,1 % itse verkossa. Kaukopalvelussa lähtevälle puolelle saapui 3876 tilausta, joista 7 % tuli ulkomaisista kirjastoista. Saatujen tilausten määrä väheni edellisestä vuodesta 524 kpl (12 %). Tilaavalle puolelle saapui 2355 tilausta. Vähennystä vuoteen 2002 oli 6,6 %. Lukukausien aikana kurssikirjalukusali on ollut ahkerassa käytössä. Lukusalilainoja annettiin pääkirjaston kurssikirjalukusalissa vuonna 2003 yhteensä 19 218 kpl. Ajoittain lukusalipaikoista on ollut pulaa. Lukuympäristön edellytyksiä on jonkin verran parannettu vuoden 2003 aikana. Kirjastokorttia panttina käyttävä lainaussysteemi on toiminut erittäin hyvin, sillä yhtäkään myöhästymismaksua ei ole vuoden 2003 aikana jouduttu perimään lukusalilainan palauttamatta jättämisestä. PAINETUT KOKOELMAT EDELLEEN TÄRKEÄ OSA PAL ALVELUA Painetun tutkimuskirjallisuuden hankinta oli edelleen keskeinen osa kirjaston kokoelmatyötä ja opettajille sekä tutkijoille tarjottavaa peruspalvelua. Kirjaston suhteellisen hyvän määrärahatilanteen ansiosta uutta tutkimuskirjallisuutta pystyttiin hankkimaan enemmän kuin edellisenä vuonna. Pääkirjasto hankki ostoina uutta tutkimuskirjallisuutta 3761 nimekettä, joista tosin osa (historian ja kirjallisuuden tutkimuksen teokset) sijoitettiin Humanikaan. Lääketieteelliseen osastokirjastoon ostettiin uutta tutkimuskirjallisuutta 775 nimekettä ja Hämeenlinnan yksikköön 710 nimekettä. Humanistis-kasvatustieteellisen osastokirjaston uutuushankintaa hi-

Toimintakertomus 2003 11 dasti osastokirjaston muutto ja niinpä sinne ostettiin uutta tutkimuskirjallisuutta vain 590 nimekettä. Kirjatenteillä ja kurssikirjojen saatavuudella on suuri merkitys opiskelijoiden opintojen etenemiselle Tampereen yliopistossa. Niinpä painetun kurssikirjallisuuden hankinta ja käyttöön saatto oli tärkeä osa opiskelijoille tarjottavaa palvelua. Vuonna 2003 kirjasto hankki uutta kurssikirjallisuutta noin 850 eri nimekettä yhteensä yli 5300 kappaletta. Kirjaston kokoelmat karttuivat paitsi ostoina myös vaihtoina ja lahjoituksina. Kotimaisia vaihtokumppaneita kirjastolla on 136 ja ulkomaisia 56. Kotimaisen uuden tutkimuskirjallisuuden hankinnassa merkittävä tekijä on myös se, että kirjaston ylläpitämään verkkokirjakauppa Granumiin tallennetuista muiden suomalaisten kustantajien esimerkiksi Gaudeamuksen ja VTT:n julkaisuista saadaan ilmaiskappale kirjaston kokoelmiin. Lahjoitusten vastaanottamisessa harkittiin aiempaa tarkemmin, mitkä lahjoituskirjat ovat kokoelmien kannalta relevantteja. Painettuun tutkimuskirjallisuuteen kuuluvat myös sarjajulkaisut ja tieteelliset aikakauslehdet. Painettujen aikakauslehtien määrä väheni, koska moni aiemmin painettuna tilattu lehti oli mahdollista hankkia jo elektronisessa muodossa. Painettuina tilattujenkin aikakauslehtien käytön parantamiseksi otettiin käyttöön Ebscon Electronic Journals Service -palvelu (EJS), jonka mahdollistaa myös Ebscohostin kautta tilattujen lehtien elektronisten versioiden käytön. Sen lisäksi se mahdollistaa pääsyn lähes 9000 lehden sisällysluetteloihin ja abstrakteihin. Pääkirjastossa toteutettiin 1.3. 31.5. painettujen aikakauslehtien käytön seuranta, jolla saatiin arvokasta tietoa lehtitilausten uusinta- ja lakkautuspäätösten tueksi.

12 Tampereen yliopiston kirjasto Uuden tutkimuskirjallisuuden hankintaa tehtiin samaan aikaan kun kirjastossa tehtiin laajamittaista kokoelmien kehittämiseen liittyvää karsintaa. Muuttoprojektin yhteydessä sekä pääkirjastossa että Pyynikiltä Humanikaan muuttaneessa entisessä kasvatus- ja kielitieteiden osasatokirjastossa tehtiin paljon poistoja. Myös lääketieteellinen osastokirjasto varautui tulevaan muuttoonsa laaja-alaisella kokoelmien ajantasaistamisella ja vanhojen kokoelmien karsimisella. Lisäksi pääkirjaston kurssikirjakokoelmista poistettiin paljon sellaista vanhaa aineistoa, joka oli kuulunut kurssivaatimuksiin ennen vuotta 2000. Poistettu aineisto lähetettiin Kuopioon Varastokirjastoon, josta se on tarvittaessa helposti ja nopeasti saatavilla. Mikäli Varastokirjasto ei halunnut poistettua aineistoa, se laitettiin kirjastossa myyntiin. Kirjasto osallistui aktiivisesti Suomen yliopistokirjastojen yhteiseen tietokarttahankkeeseen, jonka tarkoituksena on kartoittaa ja kuvata Suomen yliopistokirjastojen tarjoamat aineistot. Hankkeen suunnittelijaksi valittiin Tampereen yliopiston kirjaston informaatikko. Myös hankkeen ohjausryhmässä on kirjaston edustaja. ASIAKKAAT OVAT LÖYTÄNEET ELEKTRONISET AINEISTOT Vuoden 2003 aikana kirjaston tarjoamien verkon kautta saavutettavien elektronisten aineistojen määrä kasvoi huomattavasti. Suurin osa elektronisista aineistoista on tieteellisiä aikakauslehtiä, mutta kirjasto on hankkinut myös elektronisia kirjoja, elektronisia hakuteoksia sekä merkittäviä tietokantoja, mm. ISI:n Web of Science ja Journal Citation Report -tietokannat. Kirjasto hankkii edelleen elektronisia aineistoja sekä FinELibin kautta että solmimalla itse lisenssisopimuksia. Elektronisiin aineistoihin käytetty aineistomäärärahan osuus on kasvanut, mutta samalla on pystytty hankkimaan aiempaa huomattavasti laajempia aineistoja. Vuonna 2003 hankittiin uusia elektronisia aineistoja erityisesti niille aloille (esim. taloustieteisiin ja informaatiotieteisiin), joille niitä oli aiemmin hankittu vähemmän. Suurin osa elektronisista aineistoista hankitaan FinELibin kautta, mutta jonkin verran kirjasto hankkii elektronisia aineistoja myös suoraan. Uusina elektronisina aineistoina hankittiin vuonna 2003 FinELibin kautta ACM (Association for Computing Machinery), JSTOR, MCB (Emerald Library), SourceOECD, Encyclopedia Britannica ja Oxford Reference Online. Lääketieteellinen osastokirjasto paransi elektronisia kokoelmiaan hankkimalla mm. Ovid -palvelusta 20 elektronista kirjaa sekä British Nursing Index ja Micromedex -tietokannat että

Toimintakertomus 2003 13 Harcourt Health Sciences -lehdet. Osastokirjasto liittyi myös BioMed Central in jäseneksi. Sopimus teki mahdolliseksi sen, että Tampereen yliopiston ja TAYS:in tutkijat voivat julkaista maksutta BMC:n lehdissä. Kirjasto tilasi myös BMC:n maksulliset aineistot, mm. Faculty of 1000 ja Images.MD -kuvatietokannan. Vuonna 2003 kirjastossa tehostettiin sekä aineistojen käytön seurantaa että aineistojen käytön opettamista ja neuvontaa asiakaskunnalle. Aineistojen käytön seurantaan luotiin seurantajärjestelmä, josta saadaan näkyviin paitsi käytön tiheys myös käytön (esim. tulostetun artikkelin tai tehdyn haun) yksikköhinta. Elektronisten aineistojen käyttöä tulee helpottamaan vuoden 2004 alussa käyttöönotettava kansallinen tiedonhakuportaali Nelli. Kirjasto aloitti vuonna 2003 Nellin käyttöönoton valmistelut. Portaalin käyttöönotto edellyttää aineistojen kuvailua ja konfigurointia, ryhmittelyä portaaliin ja käyttöönottoon liittyvää koulutusta. Samanaikaisesti elektronisten aineistojen tarjonnan ja niihin käytetyn aineistomäärärahan kasvun kanssa myös elektronisten aineistojen käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Vuodesta 1999 Tampereen yliopiston käytössä olleen EBSCOhostin käyttö on lisääntynyt koko 2000-luvun vuosittain noin 10 000 tulostetun artikkelin verran. Vuonna 2003 Tampereen yliopiston kirjaston asiakkaat tulostivat EBSCOhostista 65 149 artikkelia. Prosentuaalinen kasvu vuoteen 2000 verrattuna oli 125,3 % ja vuoteen 2002 verrattunakin 13,1%. Artikkeleita on tulostettua lähes kaikista EBSCOhostin kautta saatavilla olevista lehdistä. Tampereen yliopisto olikin vuonna 2003 Helsingin yliopiston jälkeen toiseksi suurin EBSCOhost-palvelun käyttäjä Suomessa. Myös Sience Direct (Elsevier) -palveluun kuuluvien lehtien käyttö kohdistuu laaja-alaisesti moniin eri lehtiin. Vuonna 2003 Science Directista tulostettujen artikkeleitten määrä oli 44 661, mikä tarkoittaa 95,1 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Kirjaston asiakkaat ovat melko hyvin löytäneet myös uudet, vasta vuonna 2003 hankitut elektroniset aineistot. Esimerkiksi MCB:n talous ja informaa- tiotieteiden tieteellisistä lehdistä tulostettiin 2690 artikkelia ja JSTOR -palvelusta 3233 artikkelia. KLUWER-palvelun lehdistä tulostettiin 1114 artikkelia. Hakuteokset ja tietokannat ovat olleet vilkkaassa käytössä. Tästä osoituksen on NetMOT-sanakirja, josta tehtiin vuonna 2003 runsaat 500 000 hakua. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 129,4%. Journal Citation Report-tietokannasta tehtiin vuonna 2003 1350 kyselyä. CSA n (Cambridge Scientific Abstracts) aineistosta tehtiin vuonna 2003 runsaat 25 000 hakua. Näistä suurin käyttö kohdistui yhteiskunta- ja humaanistisiin tieteisiin (Social Science/ Humanities). Tieteellisten lehtien hankintaan elek- tronisessa muodossa liittyy kustannustaloudellisesti ajateltuna useita etuja, joista suurin on eittämättä se, että

14 Tampereen yliopiston kirjasto samalla hankintamäärärahalla saadaan aiempaa suuremmat kokoelmat tieteellisiä lehtiä asiakkaiden käyttöön. Elektronisten aineistojen etuna käyttäjille on mm. se, että yliopiston henkilökuntaan kuuluva asiakas voi käyttää niitä omasta työhuoneestaan kellon ajasta riippumatta ja se, että useimmissa tapauksissa samaa aineistoa voi käyttää samanaikaisesti useampi eri henkilö. Toisaalta painetun aineiston korvautuminen elektronisella aineistolla tuottaa kirjastolle tarpeita kehittää tilojaan niin, että opiskelijoilla on mahdollisimman hyvä pääsy elektronisiin aineistoihin. Toisin sanoen kirjastossa tarvitaan työtiloja turvaamaan opiskelija-asiakkaiden pääsy elektronisiin aineistoihin. TIETOKANTATYÖ TYÖ TAKAA PÄÄSYN KOKOELMIIN JA TIEDON LÖYTYMISEN Kirjasto on tuottanut ja ylläpitänyt Tampereen yliopiston kirjaston TAM- CAT-tietokantaa ja osallistunut yliopistokirjastojen yhteistietokannan LIN- DAn ja kotimaisen artikkeliviitetietokannan ARTOn sekä kansallisen virtuaalikirjastopalvelun tuottamiseen ja ylläpitoon. Lisäksi kirjasto huolehtii tietojen tallennuksesta Tampereen yliopiston väitöskirja- ja tutkielmakäyttöliittymiin. Tietokannat sisältävät käyttäjää varten järjestettyä tietoa. Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmiin kuuluvat dokumentit on luetteloitu ja sisällönkuvailtu TAMCAT-tietokantaan. TAMCATista näkee myöskin saatavuustiedot eli tiedon siitä, onko kirja lainassa vai hyllyssä. Yhdessä Suomen yliopistokirjastot muodostavat kirjastoverkon. Tietotekniikan kehittymisen myötä jo 1980-luvulla aloitettiin yhteistyö yhteisen kirjastojärjestelmän ja yhteisluettelon osalta. Kirjasto osallistuu omalta osaltaan yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDAn tuottamiseen. Myös tietokantatyössä näkyi vuonna 2003 Humanikaan muutto sekä tästä aiheutuneet kokoelmien siirrot Attilan pääkirjaston ja Humanikan välillä. Muuttoprojektista aiheutui runsaasti erilaista tietokantatyötä, jota on tehty sekä Humanikassa että pääkirjastossa. Kirjojen sijaintitietoja korjattiin, kortistoa siivottiin ja aineistoa luetteloitiin takautuvasti. Helmikuussa päätettiin luopua Tampereen yliopiston kirjaston oman luokituksen käytöstä sisällönkuvailumenetelmänä ja sisällönkuvailussa keskityttiin dokumenttien kuvaukseen asiasanoilla. Luokitus säilyi kuitenkin hyllyluokituksessa, ts. kokoelmien fyysisen järjestämisen välineenä. Tärkein syy luokituksesta sisällönkuvailun välineenä luopumiselle oli eri selvityksistä saatu tieto siitä, että asiakkaat tekivät luokkiin kohdistuvia hakuja erittäin vähän. Oman luokituksen käytöstä luopuminen sujui ongelmitta,

Toimintakertomus 2003 15 ja sen myötä sisällönkuvailutyötä on saatu myös jonkin verran nopeutetuksi ja helpotetuksi. Laitoskirjastojen hankinnan ja luetteloinnin yhdistämiskokeilua jatkettiin. Vuosi 2003 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin sama henkilö hoiti sekä hankinnan että luetteloinnin. Kokeilu ja yhteistyö laitosten kanssa sujui hyvin. TIEDONHANKINTATAITOJEN AITOJEN OPETUS Tampereen yliopiston kirjasto antaa tiedonhankintataitojen opetusta ja toimii yhteistyössä muiden tahojen kanssa integroidakseen tiedonhankintataitojen opetuksen entistä paremmin akateemisiin opintoihin. Vuonna 2003 kirjasto toimi yhteistyössä yliopiston tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian mainitsemien muiden tukiyksikköjen kanssa yhteisten opetuspakettien suunnittelussa. Kirjasto pyrkii vahvistamaan yhteistyötään informaatiolukutaidon opetuksessa myös akateemista opetusta antavien ainelaitosten kanssa. Kirjasto on mukana myös valtakunnallisen informaatiolukutaidon opintosuunnitelman yhteishankkeessa. Kyseessä on yhteishanke, jonka Opetusministeriö on hyväksynyt Helsingin yliopiston koordinoimaksi virtuaaliyliopistohankkeeksi vuosille 2004 2006. Hankkeen suunnittelijaksi on valittu Tampereen yliopiston kirjaston työntekijä, joka siirtyy työskentelemään Helsinkiin. Myös hankkeen ohjausryhmässä on kirjaston edustaja. Kirjaston tietokannoista ja elektronisista lehtipalveluista järjestettiin keväällä 2003 koulutusta Tiedonhaun teemaviikko nimellä. Osallistujamäärät jäivät kovin vähäisiksi. Yleisistä, kaikille avoimista tietokantojen opetuksesta päätettiin luopua ainakin syksyn 2003 osalta. Kokeiluluontoisesti järjestettiin Graduklinikka -nimellä tiedonhankinnan neuvonta- ja opetuspalvelu. Kokeilu sai valtavan suosion. Sähköinen Tiedonhankintaopas graduntekijöille valmistui alkuvuodesta. Laajemmista tiedonhankintataitojen kursseista jatkuivat ns. tiedekuntien kurssit. TYT:n avoimen yliopiston opiskelijoille järjestettiin opintokokonaisuuksia. TYT tilasi myös täydennyskoulutuksen kursseille opetusta. Syksyllä järjestettiin uutena palveluna yliopiston opettajille suunnattu Päivitys kirjaston verkkopalveluihin -koulutus, joka toteutettiin yhteistyössä yliopiston Opetuksen kehittämisyksikön kanssa. Opetuksessa keskityttiin kirjaston uusien palvelujen, kuten esimerkiksi RefWorks -viitteidenhallintaohjelman ja uusimpien elektronisten lehtipalvelujen esittelyyn ja opetukseen. Koulutus sai erittäin hyvän vastaanoton ja suosion. Kirjaston informaatikot jatkoivat jo edellisvuonna aloitettuja käyntejä yliopiston ainelaitoksilla. Käynnit sisälsivät mm. elektronisten lehtipalve-

16 Tampereen yliopiston kirjasto luiden esittelyjä. Yleensä yhteydenotto laitoksiin tapahtui informaatikon aloitteesta, näin tiedonhankintataitojen opetuksen jalkautuessa jatkettiin uudentyyppisen yhteistyön vakiinnuttamista. Tampereen yliopiston tieto- ja viestintätekniikan työryhmä perusti joukostaan myös pienryhmän, ns. jalkaryhmän, johon kirjasto yhtenä tukiyksikkönä kuuluu. Pienryhmä vieraili useilla laitoksilla esittelemässä yksiköidensä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä palveluita. Lääketieteellisessä osastokirjastossa pidettiin opetukseen osallistuvalle kirjaston henkilökunnalle seminaari, jossa asiantuntijana oli Timo Portimojärvi opettajankoulutuslaitokselta. Seminaarissa käsiteltiin erityisesti ongelmaperusteista oppimista ja lääketieteen opiskelijoille annettavaa tiedonhankintataitojen opetusta. Terveystieteen laitos aloitti englanninkielisen maisterikoulutuksen ja kirjastoa pyydettiin järjestämään tiedonhankintataitojen opetusta tämän koulutusohjelman opiskelijoille. Kasvatus- ja kielitieteiden osastokirjastossa pidettiin keväällä 2003 tavallista vähemmän tiedonhankintataitojen opetusta johtuen kirjaston ja laitosten muutosta pois Pyynikiltä. Kasvatustieteen laitoksen henkilökunnalle esiteltiin kirjaston uusia elektronisia palveluita. Alkusyksyn opetukset uudessa Humanistis-kasvatustieteellisessä osastokirjastossa painottuivat uuden kirjaston ja erityisesti oppimiskeskuksen esittelykierroksiin, joita järjestettiin sekä kaikille avoimina että erikseen laitosten henkilökunnille. Kaksi uutta mikroluokkaa Humanikassa toivat suuren parannuksen kirjaston opetustiloihin. OPPIMISKESKUSPAL ALVELU JATKUU Vuosi 2003 oli kolmivuotisen oppimiskeskushankkeen viimeinen vuosi. Hankerahoitusta saatiin tietoyhteiskunnan rakenteiden vahvistamisrahoista. Hankkeen kuluessa oppimiskeskuksen toiminta on muodostunut osaksi kirjaston normaalia toimintaa, ja kirjasto on vakiinnuttanut paikkansa opiskelijoiden tarvitsemana ja arvostamana opiskelutilana. Hankkeen ansiosta kirjaston eri toimipisteiden työasemien määrä ja opiskelua ja tutkimusta mahdollistavien ohjelmistojen tarjonta ovat huomattavasti lisääntyneet ja monipuolistuneet. Kaikissa toimipisteissä on myös verkkoyhteyksillä ja työasemilla varustettuja ryhmätyöhuoneita. Lisäksi hankkeen puitteissa on kirjaston mikrotietokoneisiin hankittu myös opiskelua ja tutkimusta mahdollistavia ohjelmistoja.

Toimintakertomus 2003 17 Hankerahalla on varustettu koko kirjaston tiloja opiskeluympäristöinä. Vuoden 2003 tilojen varustamisen pääkohteena oli TietoPinnin uudisrakennukseen muuttaneen humanistis-kasvatustieteellisen osastokirjaston Humanikan varustaminen. Kokoelmasiirtojen yhteydessä vapautuneisiin Attilan viidennen kerroksen tiloihin järjestettiin luku- ja opiskelutiloja. Oppimiskeskushankkeen puitteissa on hankittu elektronista oppimateriaalia sekä itse digitoimalla että ostamalla tai muulla tavalla hankkimalla valmiita elektronisia aineistoja. Kuluneen vuoden aikana digitoitiin runsaat 30 artikkelia seitsemän eri laitoksen verkko-opetustarpeisiin. Myös viestintätieteiden yliopistoverkoston käyttöön digitoitiin artikkeleita. Kurssikirjoiksi ostettiin seitsemän verkkokirjaa ja lisäksi digitoitiin neljä kirjaa. Merkittävin valmiin elektronisen oppiaineiston hankinta oli v. 2003 NetLibraryn 95 teoksen ostaminen käyttöön viideksi vuodeksi. Teokset valittiin yhteistyössä opettajakunnan kanssa. Kolmannes hankituista teoksista oli kurssikirjoja. Ostettujen nimekkeitten lisäksi NetLibrarylta saatiin ilmaiseksi käyttöoikeus runsaan 3400 kirjan yleiskokoelmaan, johon sisältyy kaunokirjallisuuden lisäksi myös käsikirjastoaineistoa. Vuoden 2003 oppimiskeskushankerahalla palkattiin henkilö, jonka tehtävänä oli laajentaa osastokirjastojen kasvatus-, kieli- ja terveystieteitten verkkokäsikirjastoa elektroniseksi lukusaliksi täydentämällä valikoimaa humanististen, informaatiotieteiden, kauppa- ja hallintotieteiden ja yhteiskuntatieteiden sekä yleisten elektronisten tiedonlähteiden osalta. Aineistot tullaan kokoamaan yhteen Nelli-tiedonhakuportaaliin.

18 Tampereen yliopiston kirjasto JULKAISUTOIMINTA JA JULKAISUJEN MYYNTI Tampere University Press (TUP) kustannustoiminta kasvoi jonkin verran vuonna 2003. TUP kustansi 94 kirjaa, eli 13 kirjaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäksi TUPin tutkimusalasarjoissa julkaistiin kolme teosta. TUPin kustantamista kirjoista 83 oli väitöskirjoja, edellisenä vuonna vastaava luku oli 59. Acta Universitatis Tamperensis -sarjassa julkaistujen väitöskirjojen tukikäytäntö muutettiin 1.9.2003 alkaen oikeudenmukaisemmaksi väittelijöille. Väitöskirjojen painatuksessa jatkettiin yhteistyötä Juvenes Print Yliopistopaino Oy:n kanssa Acta-sarjan väitöskirjojen tarvepainatuksena, mikä mahdollisti kirjojen tilaamisen pienissä erissä, jolloin kirjavarasto voitiin pitää pienenä. Verkkoympäristö lujitti edelleen asemaansa väitöskirjojen julkaisufoorumina. Jo 90 prosenttia yliopiston väitöskirjoista julkaistiin myös sähköisessä muodossa. Tutkielmia saatiin verkkoon 120, mikä on vain hieman yli 11 % yliopistossa suoritetuista perustutkinnoista. Sähköisten tutkielmien määrä on kuitenkin kasvanut hieman edellisvuoteen verrattuna. Yhteistyötä tutkielmien verkkojulkaisemisen motivoimiseksi jatkettiin sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen kanssa. TUPin tutkimusalasar- joja oli vuoden loppuun mennessä perustettu yhteensä yhdeksän. Media Studies, Kunnallistutkimuk- sia, Acta Philosophica Tam- perensis ja Tampere Studies in European Societies and Politics ja TAPRI Stu- dies in Peace and Conflict Research julkaisivat yhteensä viisi kirjaa. Verkkojulkaisusarjoja oli viisi. Verkkosarjoista erityisesti Tampere Economic Wor- king Papers Net Series oli tuottelias, sarjassa ilmestyi vuonna 2003 yhteensä 12 julkaisua. Syksyllä Tampub Tampereen yliopiston sähköiset julkaisut käyttöliittymä uudistettiin parantamaan pääsyä verkkojulkaisuihin. Tiedekirjakauppa Tajun tulos parani 5 % vuodesta 2002. Taju myi vuonna 2003 yli 20 000 kirjaa. Noin puolet myynnistä oli TUPin kustantamia kirjoja ja toinen puoli laitosten ja muiden kustantajien julkaisemia kirjoja. Vaikka laitosten julkaisujen myynti väheni, Tajun muu myynti lisääntyi. Myynnin tasainen kasvu onkin jatkunut jo usean vuoden ajan muun mu-

Toimintakertomus 2003 19 assa tehostuneen markkinoinnin ja laajennettujen tilojen ansiosta. Myös Tajun ulkomaan myynti on kasvanut ja sen kautta onkin myyty kirjoja Suomen ulkopuolelle 42 eri maahan yhteensä 537 eri asiakkaalle. Syksyllä Taju järjesti jo perinteeksi muodostuneet hulinapäivät. Hulinoiden yhteydessä järjestettiin asiakaskysely, jossa selvitettiin muun muassa sitä, minkä tiedotuskanavan kautta kyselyyn vastanneet olivat saaneet tiedon Hulinoista. Saatua tietoa voidaan käyttää hyväksi markkinoinnissa. Markkinoinnin parantamiseksi kehitettiin uutuusluetteloja ja otettiin käyttöön uusia kanavia. TUPin kirjojen verkkoversioiden myyntiä jatkettiin yhteistyössä turkulaisen verkkokirjakaupan eweline.comin kanssa. Ewelinen kautta myytiin vuoden 2003 aikana yhteensä 158 verkkokirjaa. Verkkokirjakauppa Granumin käyttöliittymä uudistettiin Suomen tiedekustantajien liitto ry:n rahoituksella. Vaikka projekti haluttiin saattaa loppuun jo vuoden 2003 aikana, joitakin ylläpitopuolen toimenpiteitä jäi vielä seuraavalle vuodelle. TiedeDivarin myynti kasvoi 22 % edellisvuoteen verrattuna. Kokoelmista poistettujen kirjojen myynnistä saadut tulot käytetään uusien kirjojen hankintaan. TIEDOTUS, YHTEISTYÖ JA VERKOTTUMINEN Kirjaston toiminnan kannalta tiedon kulun sujuvuus sekä kirjaston sisällä että kirjastosta ulospäin on tärkeää. Kirjaston tapahtumista kerrottiin asiakkaille ja kirjaston muille sidosryhmille entistä enemmän kirjaston wwwsivujen kautta, mutta erittäin tärkeä osa kirjaston tiedotuksessa oli myös kirjastossa eri ryhmille järjestetyt tapaamistilaisuudet. Yliopiston johto vieraili kirjastossa 14.1. ja 22.8., tiedekuntien hallintoasiain- ja opintoasianpäälliköt 23.5. ja opiskelijajärjestö Tamyn edustajat 16.9. Jokaisessa tapahtumassa kirjasto kertoi vierailleen monista ajankohtaisista tapahtumistaan. Myös kirjaston laitosyhdyshenkilötoiminta vakiinnutti toimintaansa vuoden 2003 aikana. Yhdyshenkilön tehtävänä on toimia linkkinä kirjaston ja laitoksen välillä, välittää laitoksille tietoa kirjaston palveluista sekä kuunnella laitoksilla olevia kirjaston toimintaa kohtaan esitettyjä toiveita. Kasvatus- ja kielitieteiden osastokirjaston toiminnan loppuminen Pyynikillä ja uudistuneen osastokirjaston avaaminen Tampereen yliopiston kampuksella asetti erityisiä vaateita myös tiedon kululle. Tiedottamisesta pidettiin hyvää huolta. Pyynikillä ryhdyttiin tammikuussa 2003 pitämään julkista nettipäiväkirjaa Pyynikiltä pääkampukselle, jossa kirjoitettiin muuttoprosessin eri vaiheista. Humanikan avaamisen yhteydessä 5.9.2003

20 Tampereen yliopiston kirjasto avattiin myös kesän aikana tuotetut Humanikan uudet www-sivut. Sivuston tietoja täydennettiin pitkin syksyä. Lääketieteellisen osastokirjaston www-sivut uudistettiin yhteistyössä Hypermedialaboratorion kanssa. Ne saatiin valmiiksi ennen syyslukukauden alkua. Vuoden 2003 aikana lääketieteellinen osastokirjasto täytti 30 vuotta, joten verkkosivuille laadittiin lyhyt kertomus osastokirjaston vaiheista. Myös Hämeenlinnan yksikön www-sivut uudistettiin syksyn 2003 aikana. Uudistuksen tavoitteena oli saattaa sivusto yhtenäisen sivumallin mukaiseksi. Samalla pyrittiin myös muokkaamaan ja tiivistämään yksikön verkkosivustoa. Kirjastossa laadittiin kahdeksan kohdan markkinointistrategia vapaan tieteellisen julkaisemisen vaihtoehtojen tunnettuuden lisäämiseksi tiedeyhteisössä. Strategian mukaisesti laadittiin kirjaston Open Access (OA) -www -sivut, jotka avattiin yleisölle marraskuun lopussa. Kirjaston www-sivujen uutispalstalla tiedotettiin OA-julkaisumalliin liittyvistä asioista. Lisäksi Kampusuutisissa (18/2003) kerrottiin verkosta saatavista maksuttomista lehdistä, jotka sisällytettiin myös kirjaston aakkoselliseen lehtiluetteloon. Yliopiston Aikalainen -lehdessä (19/2003) julkaistiin artikkeli Tieto takaisin tieteelle, jossa esiteltiin kirjaston näkemyksiä avoimesta tieteellisestä julkaisumallista. Kirjaston tiedotusryhmä piti 2 kokousta. Se osallistui vuoden 2003 aikana Tampereen yliopiston opiskelun sanakirjan laadintaan. Yhteistyö muiden yliopistokirjastojen kanssa on tärkeää kirjaston toiminnan kannalta. Yliopistokirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, jonka kehittämiseen ja ylläpitoon myös Tampereen yliopiston kirjasto on aktiivisesti osallistunut olemalla mukana Linnea-työryhmissä. Suurin osa elektronisista aineistoista hankitaan FinELib-konsortioiden kautta. Kirjastolla on ollut edustajat myäs FinELibin asiantuntijatyöryhmissä. Ylikirjastonhoitaja on osallistunut myös FinELibin strategiaa laativaan työryhmään. Kirjasto on aktiivisesti mukana myös sekä yliopistokirjastojen yhteisessä tietokarttahankkeessa että yliopistokirjastojen yhteisessä informaatiolukutaidon opintosuunnitelmahankkeessa. HENKILÖKUNTA Kirjastossa tehtiin vuonna 2003 yhteensä 91,2 henkilötyövuotta, mikä on 0,4 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2002. Vakituisia virkoja kirjastossa on 71 ja määräaikaisina työntekijöinä kirjastossa työskenteli vuoden lopussa 25 henkilöä. Määräaikaisina työntekijöinä kirjastossa oli vuonna 2003 siviilipalvelumiehiä, työharjoittelijoita, työkokeiluun osallis- Kirjaston joulujuhlassa jaettiin diplomit Kirjastoteko 2002 ja Vuoden kirjastolainen 2002

Toimintakertomus 2003 21 tuvia, valtionhallinnon harjoittelijoita, työllisyysvaroin palkattua henkilökuntaa, lainauksen tuntiapulaisia sekä muuttoprojektiin palkattuja henkilöitä. Kirjaston henkilökunnan keski-ikä oli vuoden lopussa 46,4 vuotta. Keski-ikä on melko korkea ja asettaa vaateita ikääntyvien työntekijöiden työkyvystä huolehtimiselle. Kirjastossa kiinnitettiin huomiota henkilökunnan työkykyyn mm. mahdollistamalla henkilökunnan osallistuminen säännölliseen TYKY-toimintaan, järjestämällä ennaltaehkäisevää Doctor- Sport-kuntoutusta sekä kustantamalla influenssarokotus työntekijöille. Sairaslomapäiviä kirjautui kirjaston tilille vuonna 2003 yhteensä 1164 päivää, mikä vastaa noin 4,5 henkilötyövuotta. Pitkistä sairaslomista (yli 10 päivää) kertyviä sairaspäiviä kirjastossa kertyi 761, mikä vastaa noin kolmea henkilötyövuotta. Lyhyempiä 4 10 päivän sairaslomia oli yhteensä 180 päivää ja lyhyitä sairaslomia (1 3 päivää) yhteensä 223 päivää. Henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen kiinnitettiin kuluneena vuonna paljon huomiota ja työntekijöitä rohkaistiin ajantasaistamaan osaamistaan ja hankkimaan uusia taitoja. Henkilökunta osallistuikin aktiivisesti erilaisiin kirjaston sisäisiin sekä ulkopuolisiin koulutuksiin. Koulutuspäiviä työntekijää kohti kertyi keskimäärin 9,9. Koulutuspäivien melko korkea keskiarvo kertoo siitä, että kirjaston henkilöstöresursseja on kehitettävä jatkuvasti myös osaamista vahvistamalla. Osallistuminen koulutuksiin ja seminaareihin oli mahdollista mm. henkilökohtaisen koulutusrahan turvin. Kirjaston sisällä organisoitiin ja toteutettiin Kirjastotyön peruskurssi, jolla opettajina toimi kirjaston henkilökuntaa. Kurssi oli tarkoitettu niille kirjastossa työskenteleville, joilla ei ole kirjastoammatillista koulutusta. Kurssi jatkuu vuoden 2004 aikana. Myös kirjaston mikrotuki antoi opetusta eri ohjelmien käytössä. Vaikka MetaLibin käyttöönotto siirtyikin vuodelle 2004, aloitettiin henkilökunnan koulutus jo SFX-linkityspalvelun osalta. Kirjaston sisäisenä koulutuksena jatkettiin asiakaspalvelukoulutusta, teemoina mm. hankalat ja vaaralliset asiakkaat (kouluttajana psykologia Lasse Nurmi poliisiammattikorkeakoulusta). Henkilökunnalla oli myös mahdollisuus osallistua itsepuolustuskoulutukseen. Opintomatkoja järjestettiin vuoden aikana runsaasti. Kirjaston yhteinen opinto- ja virkistysmatka tehtiin Ylöjärvelle 9.5., jossa vierailtiin uudessa kaupunginkirjastossa sekä Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen kirjastossa. 19.11. osa henkilökunnasta osallistui hallintotieteen laitoksen järjestämälle opintomatkalle kauppakeskus Tuuriin. Opintomatkan teemana oli asiakaspalvelukulttuuri. Pääkirjaston muista menoista varattiin pääkirjaston jokaiselle osastolle osastokohtaista kehittämisrahaa, jonka tarkoituksena oli kehittää osastojen toimintaa ja vahvistaa osaamista. Kehittämisrahan turvin voitiin järjestää opintomatkoja ja koulutuksia. Sisäiset palvelut kävi tutustumismatkalla

22 Tampereen yliopiston kirjasto Helsingissä. Opiskelijakirjastosta, Oppimiskeskus Aleksandriasta, Terveystieteiden keskuskirjastosta Terkosta ja Viikin tiedekirjastosta haettiin ideoita ja kokemuksia pääkirjaston uuden rakennuksen suunnitteluun. Lainaustoimiston henkilökunta teki useita tutustumis- ja opintomatkoja kotija ulkomaisiin kirjastoihin. Ulkomainen opintomatka suuntautui Tukholman kirjastoihin. Hankintaosaston ja tietokantaosaston yhteisesti järjestämä opintomatka suuntautui pohjoiseen, Ouluun ja Rovaniemelle, jolla pohdittiin ryhmätöiden muodossa yhteistoiminnan kehittämistä ja tutustuttiin Oulun yliopiston kirjaston organisaatioon ja Arktikumin tiloihin. Tietopalvelun henkilökuntaa kävi tutustumassa mm. Jyväskylän yliopistoon ja Eduskunnan kirjastoon. Kirjaston informaatikko oli virkailijavaihdossa Helecon- tietokeskuksessa 6. 7. 3. Julkaisukeskuksen henkilökunta teki mm. opintomatkan Helsinkiin SKS:aan ja Palmenia-kustannukseen sekä osallistui tiimikoulutukseen Porissa. Senioriklubi kirjastosta eläkkeelle jääneille työntekijöille kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana, joista toinen tilaisuus pidettiin uudessa Humanikan kirjastossa. Senioriklubi on ollut tärkeä tapa pitää yhteyttä entisiin kirjastolaisiin, kuulla heidän kuulumisiaan ja kertoa eläkeläisille kirjaston tämän päivän tapahtumista. Heli Vanamo valittiin vuoden 2003 kirjastolaiseksi, sillä hän on toiminut sillanrakentajana kirjasto-osaamisen ja tietoteknisen osaamisen välillä.

Toimintakertomus 2003 23 Kirjaston pikkujoulua vietettiin 12. joulukuuta Humanikassa, jossa palkittiin myös edellisvuoden tapaan vuoden kirjastolainen ja vuoden kirjastoteko. Vuoden kirjastolaisena palkittiin Heli Vanamo. Hänen valintaansa perusteltiin toteamalla: Heli Vanamo osoitti rohkeutta siirtyessään kirjaston mikrotukeen. Samalla hän sitoutui hankkimaan uutta, hyvinkin vaativaa osaamista. Heli on toiminut sillanrakentajana kirjasto-osaamisen ja tietoteknisen osaamisen välillä. Hän välittää mikrotukeen kirjastotyön näkökulman sekä osaa neuvoa ja opastaa kirjastolaisia atk-asioissa kärsivällisesti. Kuluneena vuonna Heli on ottanut ison vastuun Nelli-portaalin käyttöönottoon liittyvissä asioissa. Vuoden kirjastotekona palkittiin Humanikan ja pääkirjaston yhdessä toteuttama muuttoprojekti. Muuttoprojektin palkitsemista perusteltiin seuraavasti: Muuttoprojekti oli kahden kirjastoyksikön yhteinen projekti, jonka onnistumisessa kummankin yksikön osallistuminen ja aikaansaannokset olivat ensiarvoiset tärkeät. Muuttoprojektissa jouduttiin ratkomaan monia kokoelmien siirtoihin, tietokantatyöhön ja kortistojen käsittelyyn liittyviä ongelmia, joista selvittiin hyvässä yhteisymmärryksessä. Projektin tuloksena syntyivät asiakkaiden kannalta aiempaa selkeämmät kokoelmakokonaisuudet. Samalla projekti tuotti kirjastoyksiköiden välistä synergiaa, lisäsi ymmärrystä kirjastosta kokonaisuutena ja tiivisti yhteisöllisyyttä. TALOUS Vuonna 2003 kirjaston talous oli suhteellisen vakaalla pohjalla. Kirjaston käytettävissä oleva rahoitus, ml. kirjastolle myönnetyt määrärahat, siirrot edelliseltä vuodelta sekä kirjaston saamat tulot, oli yhteensä 6 675 083 euroa, mikä on 4,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna käytettävissä ollut rahoitus. Kirjastolle myönnetyt määrärahat kasvoivat vain 1,6 %, mikä johtuu siitä, että vuonna 2002 kirjastolle myönnettiin vielä erityisvoimavaroja uuden kirjastojärjestelmän hankintaan. Kirjastolle myönnettiin vuodelle 2003 perusvoimavaroja 4 899 572 euroa, josta tilakustannusten osuus oli 1 786 200 euroa. Erityisvoimavaroja kirjastolle myönnettiin yhteensä 417 400 euroa, josta 78 500 euroa oli osoitettu oppimiskeskushankkeelle, 328 000 euroa kirjastoaineistoon ja 10 900 euroa muihin hankkeisiin. Lisäksi TYT myönsi kirjastolle 25 000 euron määrärahan kurssikirjallisuuden hankintaan. Ulkopuolista rahoitusta kirjasto sai verkkokirjakauppa Granumille 2 900 euroa. Lisäksi kirjasto sai Kirjastosäätiöltä 4000 euron ja Majaoja-säätiöltä 5000 euron apurahat kirjaston historiikin kirjoittamista varten. Maksullisen palvelutoiminnan bruttotuloa kirjastolle kertyi 535 256 euroa, josta nettotulon osuus oli 80 828 euroa. Julkisoi-

24 Tampereen yliopiston kirjasto KIRJASTON MENOT VUOSINA 2000 2003 ILMAN TILAKUSTANNUKSIA 2000 2001 2002 2003 Palkat yhteensä 2 097 122 2 237 530 2 336 480 2 392 782 Kirjastoaineisto 774 576 914 329 986 379 1 049 636 Muut menot 585 829 575 186 438 237 373 426 Maksullisen toiminnan menot 259 173 237 943 261 193 301 371 Menot yhteensä 3 716 699 3 964 988 4 022 289 4 117 215 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 2000 2001 2002 2003 500 000 0 Palkat yhteensä Kirjastoaineisto Muut menot Maksullisen toiminnan menot keudellisten suoritteiden (toisille kirjastoille annettavat kaukolainat) bruttotuloa kirjasto sai 55 180 euroa, josta nettotulon osuus oli 28 424 euroa. Kokonaismenot ilman tilakustannuksia kasvoivat 94 926 euroa eli 2,4 % ja tilakustannukset huomioon ottaen 184 368 euroa eli 3,2 %. Tilakustannukset vuonna 2003 olivat 1 754 706 euroa. Palkkamenot nousivat 2,4 % ja aineistomenot 6,4 %. Sen sijaan kirjaston muut menot laskivat edellisvuoteen verrattuna 14,8 %. Muiden menojen laskuun vaikutti mm. monien laitehankintojen siirtyminen vuoteen 2004. Kirjaston menojen (ilman tilakustannuksia) jakautuminen palkka-, aineisto- ja muihin menoihin vuosina 2000-2003 on esitetty oheisessa taulukossa ja kuviossa. Kirjaston palkkamenoista virkapalkat muodostivat 90,3 %, maksullisen palvelutoiminnan rahoituksella maksetut palkat 7,5 % ja muut palkkamenot 2,2 %. Kirjastoaineiston hankintaan käytettiin kuluneena vuonna yhteensä 1 049 636 euroa, mikä on

Toimintakertomus 2003 25 6,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjaston yhteisiin elektronisiin aineistoihin käytettiin 236 547 euroa, mikä on 22,5 % kaikista kirjastoaineistoon käytetystä määrärahasta ja 11,4 % enemmän kuin mitä elektronisiin aineistoihin käytettiin edellisenä vuonna. Elektronisiin aineistoihin käytetyn määrärahan osuus kasvoi, koska painettujen lehtien tilauksia korvattiin tilaamalla aiemmin painettuina tilattuja lehtiä, mutta myös uusia lehtiä elektronisina. Elektronisiin lehtiin tarvittavan aineistomäärärahan tarvetta laski kuitenkin dollarin kurssin heikentyminen, koska useimpien elektronisten aineistojen hinta määräytyy dollareissa. Kirjaston muista menoista huomattavia menoeriä ovat olleet kalusto- ja laitehankinnat kirjastojen tilojen varustamiseksi oppimiskeskuksiksi sekä kirjaston atk-järjestelmän vuosimenot. Uuden kirjastojärjestelmän käyttöön ottoon myönnettyjä erityisvoimavaroja siirtyy vielä vuodelle 2004 peräti 79 463 euroa, koska osa järjestelmän ohjelmistomaksusta on edelleenkin maksatta ohjelmiston hyväksymisprosessin ollessa kesken. Kirjaston talouden suhteellinen vakaus on turvannut kirjaston toiminnan jatkuvuuden ja laadittujen suunnitelmien toteuttamisen. Taloudellisten resurssien vastuullisella ja suunnitellulla käytöllä kirjaston toimintaa on pystytty kehittämään ja asiakkaille on kyetty hankkimaan laadukkaita ja ajantasaisia tietoaineistoja aiempaa enemmän. TUNNUSTUSTA KIRJASTOLLE Opetusneuvosto myönsi Tampereen yliopiston vuoden 2003 Ällästikkupalkinnon kirjastolle. Palkintoa kirjastolle olivat esittäneet opiskelijat perusteluinaan: Opetus ja opiskelu ei olisi mahdollista ilman yliopiston kirjaston tekemää työtä, ja mielestämme kirjasto toimii annettujen resurssien puitteissa erinomaisesti. Erityisesti haluamme kiittää - laajamittaista tiedonhaun opetusta ja neuvontaa - avuliasta ja asiantuntevaa palvelua - opiskelijoille tarjottuja työtiloja (oppimiskeskukset, tietokoneluokat, lukupaikat ja ryhmätyöhuoneet) sekä - pyrkimyksiä tiedottaa laitoksille opetuksen ja kirjaston yhteyksistä.