Päihde- ja mielenterveyspäivät 2013 Lapset ja päihteitä käyttävät vanhemmat -seminaari Ylitarkastaja Raija Harju-Kivinen, Lapsiasiavaltuutetun toimisto kommenttipuheenvuoro 9.10.2013 1
YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat kaikille alle 18-vuotiaille Lapsella on oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehitykseen - omaan yksilölliseen tahtiinsa ja täysimääräisiin mahdollisuuksiinsa Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä kaikista häntä koskevista asioista ja aikuisten tulee ottaa se huomioon => osallistua palveluiden kehittämiseen Lapsen paras - Lapsen etu tulee asettaa etusijalle kaikissa lapsia koskevissa toimissa 2
Esimerkkejä sopimuksen velvoitteista Lasta on suojeltava kaikelta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, välinpitämättömältä ja huonolta kohtelulta sekä hyväksikäytöltä (24 artikla) Lapsella on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan. Äideille on taattava asianmukainen terveydenhoito. (19 artikla) Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja virkistykseen (artikla 17) 3
4 Aloite vanhempien alkoholinkäytön ja siitä lapsille aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutettu, A-klinikkasäätiö ja järjestöt luovuttivat STM:lle tammikuussa 2007 /ajankohtaista/aloitteet
Vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö uhkaa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumista Lapsen etu ei ole aina ensisijainen viranomaisten toimissa ja päätöksissä. (3 artikla) Lapsen henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytyksiä ei turvata riittävästi. (6 artikla) Lapsen edun mukaista erottamista vanhemmista ei toteuteta vanhemman pahoinpidellessä ja laiminlyödessä lasta. (9 artikla) 5
Lasten näkemyksiä ei oteta riittävästi huomioon, kun on kyseessä heitä häiritsevä vanhempien alkoholinkäyttö. (12 artikla) Valtio ei ole ryhtynyt asianmukaisiin toimiin lasten suojelemiseksi ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä ja huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä. (19 artikla) 6
Lasten kiduttamista, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rankaisua ei ole pystytty estämään. (37 artikla) Valtio ei ole ryhtynyt asianmukaisiin toimiin edistääkseen laiminlyönnin, hyväksikäytön, pahoinpitelyn, kidutuksen, tai muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen uhriksi joutuneen lapsen ruumiillista ja henkistä toipumista. (39 artikla) 7
Vanhasen hallituksen ohjelma 2007 Vähennetään määrätietoisella päihdepolitiikalla lasten vanhempien alkoholinkäyttöä ja siitä lapsille aiheutuvia haittoja. Lasten oikeuksien turvaamiseksi varmistetaan raskaana olevien naisten hoito Turvataan päihdeongelmaisten vanhempien lapsille riittävät tukipalvelut 8
Päihdeäitityöryhmä 2008/STM Tehtävä Kartoittaa raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tarvitsemien palveluiden nykytila ja arvioida palvelujen kehittämistarve lasten oikeuksien turvaamiseksi, tehdä ehdotuksia raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten palveluiden kehittämiseksi palvelurakenneuudistus huomioiden, tehdä ehdotuksia siitä, miten turvataan päihdeongelmaisten vanhempien lapsille riittävät tukipalvelut, arvioida tahdosta riippumattoman hoidon tarkoituksenmukaisuutta raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten kohdalla, arvioida tältä osin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ja tehdä ehdotuksen mahdollisista lainsäädäntömuutoksista 9
Kataisen hallituksen ohjelma 2011 Perheiden hyvinvointia ja jokaisen yhteiskunnallista osallisuutta lisätään. Panostetaan sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä. Jatketaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelman (Mieli) toimeenpanoa Terveyden edistämisen määrärahoja vähennetään 2 milj. euroa ja Kaste/muuta hanke-rahaa 5 milj. euroa 10
Tehostetaan toimia koko väestön sekä erityisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja rahapeliongelmien aiheuttamilta haitoilta. Alkoholin käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen perustuu saatavuuden ja hinnan sääntelyyn sekä terveellisten elintapojen edistämiseen. Uudistetaan raittiustyölaki kunnissa tehtävän päihdetyön kehittämiseksi. Jatketaan valtakunnallista alkoholiohjelmaa, jonka keskeisiä toimenpiteitä ovat alueellisen koordinaation mallin vakiinnuttaminen, alkoholilain kokonaisuudistus ja alkoholiverotuksen tarkistaminen. (messuosasto 50) 11
Alkoholimainontaa rajoitetaan kieltämällä lapsiin ja nuoriin kohdistuvan mainonnan keinot ja sellaiset mainonnan keinot, joilla annetaan kuva alkoholin sosiaalista ja seksuaalista menestystä lisäävistä vaikutuksista. Tarkistetaan television ja radion sallittuja mainonta-aikoja. Alkoholimainontasäännösten valvontaa tehostetaan ja arvioidaan seuraamusten kehittämistarpeet. Huolehditaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimivuudesta. Tehostetaan varhaista puuttumista ja vaikuttavien keinojen käyttöä alkoholin liikakäytön estämiseksi. 12
Lapsiasiavaltuutettu on ottanut kantaa myös: alkoholimainontaa koskeviin lainsäädäntömuutosehdotuksiin (2010 ja 2013) Päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten hoitoa koskevaan lainsäädäntömuutosehdotuksiin (sosiaali- ja terveysministeriön itsemääräämisoikeustyöryhmälle; 2012) Arviomuistioon alkoholilain uudistamistarpeista (2013) http:///nyt/lausunnot 13
Lastensuojelun selvitystyöryhmän loppuraportti 19.6.2013 Vaikka yhteiskunnassa on monin eri tavoin pyritty tukemaan perheitä ja ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä, ongelmat tuntuvat kuitenkin lisääntyvän ja korjaavien palvelujen menot kasvavan. - 1990-luvun alun lama ja sen aikana tehtyjen peruspalvelujen leikkaukset. - Tuon ajan lapset ovat nyt nuoria aikuisia ja osa heistä on jo perustanut oman perheen. Joillakin lapsuudessa alkanut syrjäytymiskehitys jatkuu jo toisessa sukupolvessa. 14
Lastensuojelun selvitystyöryhmä Lastensuojelun kuormitus on 1990-luvulta lisääntynyt yli kaksinkertaiseksi, mutta henkilöstöä ei ole vastaavasti lisätty. henkilöstö vaihtuu eikä työntekijöillä ole tehtävien vaativaa koulutusta tai kokemusta. Kuntien väliset erot ovat suuret ja edelleen kasvussa. 15
Lastensuojelun selvitystyöryhmä 16 Lastensuojelun kuormituksen kasvua selittää vain osittain sosiaalisten ongelmien lisääntyminen. Kyse on enemmän palvelujen kokonaisuuden hallinnan heikkoudesta ja siitä seuranneesta lasten ja nuorten voimakkaasta ohjautumisesta lastensuojelun asiakkuuteen. Vaikka puhetta painopisteen siirtämisestä korjaavasta ehkäisevään toimintaan on ollut paljon, konkreettisia tekoja on ollut vähemmän.
Lastensuojelun selvitystyöryhmä Lastensuojelun on pakko toimia, joten sinne on voitu ohjata asiakkaat, jotka muuten kuluttaisivat neuvolan, varhaiskasvatuksen tai koulun resursseja. 17
Lastensuojelun selvitystyöryhmä Vaikka erilaisissa ohjelmissa on kehitetty valtava määrä työmalleja, välineitä ja laajempiakin palvelu-kokonaisuuksia, niiden levittämiseen ja vakiinnuttamiseen ei ole käytetty riittävästi resursseja ja hyödyt ovat jääneet paikallisiksi ja usein lyhytaikaisiksi. Tutkimus- ja arviointitietoa erilaisten toimenpiteiden ja palvelujen vaikuttavuudesta on saatavissa hyvin vähän. 18
Toimenpide-ehdotukset Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat 25. Toimiva lapsi & perhe -hankkeessa kehitetyt työmenetelmät lasten huomioimiseksi aikuisten palveluissa otetaan käyttöön kansallisesti ja niiden levittämistä tuetaan aktiivisesti. 1. Lapset puheeksi -keskustelu 2. Lapset puheeksi -neuvonpito 3. Lapset puheeksi -perheinterventio 4. Vertti-toiminta. 19
Toimenpide-ehdotukset Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat 26. Päihteitä väärinkäyttäville raskaana oleville äideille säädetään subjektiivinen oikeus päästä kiireellisesti hoitoon. Olemassa olevien hoitopaikkojen jatkuminen on turvattava ja hoitopaikkoja on perustettava lisää niin, että jokainen hoitoon hakeutuva äiti saa välittömästi hoitopaikan. 20
Päihdeperheiden auttaminen (1/2) (Virtahevon lapset loppuraportti: Lapsilähtöisen päihdetyön kehittämishanke 2008-2010, Ritamies-Veijalainen ja Kosonen) Päihdeongelmaiset vanhemmat ja heidän lapsensa hyötyvät palveluista, jotka vahvistavat heidän selviytymistään arjen tuomista haasteista, edesauttavat heidän kiinnittymistä yhteiskuntaan ja auttavat eristäytymisen sijaan liittymistä toisiin ihmisiin. Kaikki ne toimet, jotka parantavat ja vahvistavat vanhempien toimijuutta oman elämän suhteen sekä tukevat ja vahvistavat vanhempien ja lasten itsetuntoa, ovat ensiarvoisen tärkeitä. 21
Päihdeperheiden auttaminen (2/2) Päihdeongelmaiset vanhemmat ja heidän lapsensa hyötyvät palveluista, jossa heillä on mahdollisuus riittävän pitkään ja yhtäjaksoiseen tukeen. Vanhemman päihderiippuvuuden muutosvaiheiden kesto on yleensä vuosia (1-5 vuotta) ja jokaisessa muutosvaiheessa erilaisten interventioiden merkitys korostuu. 22
Kuuluuko lapsen ääni? etenkin pienet lapset ovat viranomaisten ja lähiyhteisön armoilla aikuiset saattavat yrittää vaientaa lasta ja salata ongelmia lapsi ei uskalla kertoa koska ei halua perheen hajoavan lapset yrittävät ottaa puheeksi mutta heitä ei oteta vakavasti tai asiaa vähätellään (palvelut, lähipiiri) lapset etsivät keinoja selviytyä ja pärjätä lapset eivät osaa hakeutua erityispalveluihin 23
Lapsilla ei ole tarpeeksi tietoa Väkivallasta puhutaan toki paljon, mutta lapsille ei kerrota tarpeeksi mitä pitää tehdä jos joutuu itse uhriksi tai miten asia etenee. Joutuminen pois kotoa, ajatus tuntemattomista ihmisistä pelottaa lapsia, eivätkä he uskalla kertoa asiasta 24
Kuinka auttaa lasta! Itse ihmettelen aina uudelleen ja uudelleen, että kuinka koulussa ei huomattu jatkuvaa väsymystäni. Kävin yläasteen alkuaikoina jopa paljon terkkarilla valittamassa yhtä sun toista vaivaa ja olisin silloin vaan toivonut että joku olisi kysynyt suoraan kuinka voin ja mitä meillä tapahtuu (Nimim. Miranda 2007) lähde: Maritta Itäpuisto: Pullon pohjimmaiset 25
Näkökulmia lasten auttamiseen Lapsia tulee auttaa vanhempien raitistumisesta riippumatta heillä on oikeus saada tukea ja tulla kuulluksi, huomatuksi ja kokea että hänestä välitetään Vahvista lapsen omia voimavaroja ja selviytymistä harrastukset, iänmukainen elämä, tukea antavat aikuiset, ei-juova vanhempi, sisarukset Vanhemmuuden oppiminen ja opettaminen vrt. vauvan tekeminen näkyväksi, lapsen tarpeiden ymmärtäminen Vertaisryhmät osoittautuneet hyviksi lasten kannalta 26
Lapsen kohtaamisen perusperiaatteet (Maritta Itäpuisto 2008: Pullon pohjimmaiset) Et ole ainoa Se ei ole sinun vikasi Huolesi ja tunteesi ovat oikeutettuja Oli fiksu teko puhua asiasta On olemassa apua Voit milloin tahansa tulla puheilleni Kuuntele ja ota lapsi todesta ilman vanhemman puolustelua tai lapsen torjuntaa 27
Riskilapsesta -> Selviytyjäksi? Toivon kannattelu Itsetunnon vahvistaminen Empatia Kiinnostus lapseen ja nuoreen ihmisenä 28
29 Mitkä asiat lasten kokemaan laatuun vaikuttavat palveluissa? Ihmissuhteet: tunnetaanko työntekijöitä vaihtuvuus tavoitettavuus Onko aikuinen kiinnostunut lapsesta kokonaisena ihmisenä Tilojen kauneus ja värit Ilmapiiri Onko lapsilla ylipäätään tietoa palveluista? Aikuisten aika ja vuorovaikutustaidot Aikuisten perustelut päätöksille Ammattikuntien yhteistyö
Miksi lasten ja nuorten pitäisi osallistua palveluiden kehittämiseen? antaa uutta ja aikuisille yllättävääkin tietoa, jonka ansiosta he voivat parantaa palveluita ja välttää virheitä on lapsen oikeus kiinnittää yhteisöön > tunne: Olen tärkeä! kasvattaa kansalaiseksi voimaannuttaa lapsia aktivoi myös vanhempia 30 Edellyttää valmennusta sekä aikuisille että lapsille ja nuorille
Hyvä ammattilainen - lapsen näkökulmasta tunnen työntekijän joka ei vaihdu jatkuvasti joka on tavoitettavissa hän on kiinnostunut minusta ihmisenä hän antaa aikaa hän antaa tietoa näkee mahdollisuuteni tukee harrastuksiani Ammattilaisilla on hyvät vuorovaikutustaidot he arvostavat lapsen kokemustietoa he perustelevat asiat eivät anna katteettomia lupauksia tukevat ihmissuhteiden jatkuvuutta (sisarukset!) ja sijoituspaikan pysyvyyttä kuntouttavat vanhempia 31
Palvelut ovat lapsille ihmisiä Kertominen jollekin vähän tuntemattomalle aikuiselle voi olla pelottavaa ja ei välttämättä tiedä voiko henkilöön luottaa sataprosenttisesti 32
Vuorovaikutustaidot ja rohkeus kohdata lapsi Lapsilta pitäisi kysyä yksityiskohtaisempia kysymyksiä miten kotona voidaan. Niiltä lapsilta, jotka on priimuksia samalla tavalla kuin niiltä jotka kiusaavat tai ovat passiivisia. Kaikilla lapsilla voi olla ongelmia. 33
Hyvä vanhempi lasten näkökulmasta pitää lasta tärkeänä: rakastaa, välittää, antaa aikaa pitää lapsesta huolen: huolehtii, auttaa, elättää, tekee kotitöitä on kiva: ystävällinen, kiltti, antelias, ei liian ankara, antaa joskus vapauksia rajoittaa ja kasvattaa: laittaa rajat, pitää kurin, ei lelli, opettaa ja neuvoo elää ihmisiksi: ei käytä päihteitä tai tupakoi, ei riitele toisen vanhemman kanssa, ei eroa, mutta jos eroaa pitää yhteyttä Valkonen, Leena 2006, Millainen on hyvä vanhempi? 5-6 luokkalaisten vanhemmuuskäsitykset, Jyväskylän yliopisto 34
Sanoista tekoihin! 35