Life infopäivä Pekka Harju-Autti Neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö

Life infopäivä 2016 8.6.2016 Pekka Harju-Autti Neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö

Life s been changing over the years Aiemmat Life-hankkeet 1992-2013 Perinteiset Life- Hankkeet 2014-20 Uudet innovatiiviset rahoitusvälineet (IFIt): NCFF, PF4EE Integroidut hankkeet (IPt): 30 % Life-budjetista (Top-Down hankkeita)

Integrated projects (IPs) For whom? Mainly public administrations and other entities active in the field of environment and climate protection and capable of coordinating, besides the IP, complementary actions co-funded by additional private, public (preferably EU) funds. For what? Implementing Union environmental and climate plans and strategies (LIFE MAWP for 2014-2017); big scale; complementary actions with additional co-funding; involvement of stakeholders Average size? 2 to 10 beneficiaries; EU contribution: approx. 10-12 million; about 3 IPs per Member State. Co-funding rate? 60%

Integroidut hankkeet IP - Toisin kuin perinteiset hankkeet, ovat Top-Down hankkeita: aluksi YM identifioi kansallisen tarvetilan. Katsotaan peiliin arvioidaan tähänastista toimintaamme! - Tukevat LIFE:n yleistavoitteita - Tavoitellaan valtakunnallista merkittävyyttä: laaja-alaisuutta ja monistettavuutta - Hankkeet voivat olla täysin kansallisia - Kesto n. 6-8 vuotta, LIFE rahoitus luokkaa 10-12 M - Haku on kaksivaiheinen (aie + varsinainen suunnitelma) - Mukaan muitakin (kansallisia/eu-) rahoittajatahoja

Integroidut hankkeet Suomessa Vuoden 2014 integroitujen hankkeiden haku Ensimmäisellä integroitujen Life-hankkeiden hakukierroksella vuonna 2014 EU-komissioon saapui yhteensä 37 hankehakemusta eri jäsenmaista. Hankehakemukset käsiteltiin kaksivaiheisesti ja joulukuussa 2014 yhteensä 17 hakemusta valittiin jatkoon. Suomesta esitettiin kaksi integroitua hankehakemusta, jotka molemmat valittiin jatkoon. Freshabit Life (Metsähallitus): Luontodirektiivin ja Vesipuitedirektiivin tavoitteiden yhdistäminen Kiertotalous-Life (SYKE): kansallisen jätehuolto-ohjelman 2016 toteuttaminen YM oli myöntänyt molemmille hankkeille valmistelurahaa (20 000-40 000 ) ja osarahoitusta (100 000 ), jos hanke hyväksytään komisiossa. SYKE:n hankkeelle oli lisäksi myönnetty komissiosta teknisen tuen valmistelurahaa. Komissio päätti hyväksyä Freshabit-hankkeen yhdeksi EU:n kuudesta ensimmäisestä integroidusta LIFEhankkeesta. Sille myönnettiin EU Life-rahoitusta 12,3 M. Vuoden 2015 integroitujen hankkeiden haku Vuoden 2015 hakuun Suomesta esiteltiin yksi integroitu hankehakemus, yllä mainittu Kiertotalous-hanke (SYKE): kansallisen jätehuolto-ohjelman toteuttaminen. Joulukuussa 2015 se valittiin jatkoon integroitujen hankkeiden toiselle kierrokselle. Päätökset tulevat kesäkuun lopussa. Vuosien 2016- integroitujen hankkeiden haku Vuosien 2016-18 integroitujen hankkeiden hakuja varten Suomesta tullaan näillä näkymin valmistelemaan ilmastopuolen hakemus. Tälle SYKE:n vetämälle hankkeelle on 2015 myönnetty komissiosta teknisen tuen rahaa hankkeen valmisteluun.

Life s been changing over the years Aiemmat Life-hankkeet 1992-2013 Perinteiset Life- Hankkeet 2014-20 Uudet innovatiiviset rahoitusvälineet (IFIt): NCFF, PF4EE Integroidut hankkeet (IPt): 30 % Life-budjetista (Top-Down hankkeita)

Financial Instruments (FIs) For whom? Mainly for SMEs active in the field of environment and climate protection (NCFF), SME's, households, public administrations wishing to improve their energy efficiency (PF4EE) For what? Credits/bank guarantees/ for environment or climate projects

Private Finance for Energy Efficiency PF4EE March 2016 European Investment Bank

PF4EE EC EIB Cash collat eral to cover losses Commerci al bank member state Loan at favourable EIB conditions Loan at favourable conditions because of the EU collateral and better EIB loan conditions Loan recipient: - SME - Hotel - Private individuals Member States EE Action Plan Other EU Directives

Miten PF4EE hankkeet jakautuvat maihin? Tavoitteena allekirjoittaa 8-10 kontrahtia 2017 mennessä Eussa EU jaettu 3 osaan. Nämä alueet jaettu eri prioriteettimaihin mitä enemmän EU:n 2020kriteereissä haasteita, sitä korkeampi prioriteettistatus maalla on vain 1 pankki /maa valitaan. Vain paikallisille kansallisille pankeille jotka eivät toimi muissa maissa. Local projects wanted! Pirkko Heikinheimo

PF4EE - Key Terms Highlights: AAA-rated risk mitigation solution covering up to 80% of the credit losses of new loans. Reduced credit risk and lower capital consumption through the risk mitigation solution. Collateral payment occurs upon default, pro-rata sharing of recoveries. Portfolio size of max. EUR100m EIB Energy Efficiency Loans may refinance up to 75% of the capital cost of Energy Efficiency Investments. Technical support provided for free to the commercial banks to facilitate the implementation of the PF4EE project. Conditions Final Beneficiary: all segment markets like private individuals, housing association, corporates, small municipalities except large public entities Maturity: to a maximum of 25 years Amount: up to a maximum of EUR 5m Type of investments : Focused on Energy Efficiency measures. The PF4EE should be combined with EE program acceptable for EIB (State, regional or local EE grants program) European Investment Bank 11

Komercni Banka Czech Republic Partner Bank: Country: Komercni Banka (SG group) Czech Republic Targeted investments: - Modernization and reconstruction of electricity, gas and heat distributions in buildings and energy management in industrial areas - Upgrading lighting systems for buildings and industrial sites - Reduction of energy intensity / increasing energy efficiency in manufacturing and technological processes - Use of waste energy in production processes Final Recipients: Corporates (mainly SMEs) and municipalities EIB loan volume : EUR 75 million Person to be contacted: Mr Jan Rozen; jan_rosen@kb.cz 12

Banco Santander - Spain Partner Bank: Country: Targeted investments: Banco Santander Spain Energy efficiency and small renewable energy investments mainly in hotels and to a lesser extent in other buildings for touristic lodging. Final Recipients: Corporates (mainly SMEs) EIB loan volume: EUR 50 million Person to be contacted: Mr Miguel Angel Pelaez, email :mipelaez@gruposantander.com 13

Crédit Coopératif - France Partner Bank: Country: Targeted investments: Crédit Coopératif ( Groupe BPCE) France 80% of the investment would be related to building refurbishment and 20% linked to companies seeking energy performance gains. Final Recipients: Corporate and legal persons established in various legal forms and governed by private law. EIB loan volume : EUR 75 million Person to be contacted: Mr Arnaud Toubert email address :arnaud.toubert@creditcooperatif.coop 14

Aiemmat Life-hankkeet 1992-2013 Perinteiset Life- Hankkeet 2014-20 Uudet innovatiiviset rahoitusvälineet (IFIt): NCFF, PF4EE Integroidut hankkeet (IPt): 30 % Life-budjetista (Top-Down hankkeita)

The "traditional" projects For whom? Mainly SME, NGO, public administrations active in the field of environment and climate protection For what? Pursuit of general and specific objectives of the 6 priority areas. Sub-programme for environment: additional focus on thematic priorities and on project topics (LIFE multiannual work-programme for 2014-2017) Co-funding rate? 60%; NAT: for priority habitat/species: 75%

Perinteiset Life-hankkeet Suomi 1995-2014 Since the launch of the LIFE programme in Finland in 1995, a total of 130 projects were financed in Finland. These projects represented a total investment of 212 million, almost 100 million was contributed by the European Union. Perinteisesti Suomi on pärjännyt hyvin. Olemme saaneet kotiutettua indikatiiviset maa-allokaatiomme. Uuden Life asetuksen myötä tilanne on muuttunut Pirkko Heikinheimo

Aiemmat Life-hankkeet 1992-2013 Perinteiset Life- Hankkeet 2014-20 Uudet innovatiiviset rahoitusvälineet (IFIt): NCFF, PF4EE Integroidut hankkeet (IPt): 30 % Life-budjetista (Top-Down hankkeita)

Perinteiset Life-hankkeet Life hakemusten määrä Eussa on moninkertaistunut viime vuosina Pirkko Heikinheimo

Perinteiset Life-hankkeet Suomella on käyttämättä n 16M kansallista allokaatiotaan vuosille 2016-17! Katsokaamme kuinka suomalaishankkeet pärjäsivät uusimman tiedon valossa: Pirkko Heikinheimo

2016 haun aikataulu 9.6.2016 Life 2016 infoseminaari (Säätytalo, klo 9:30-15) 14.6.2016 Kansallisen osarahoituksen hakemukset tulee toimittaa YM:öön 24.6.2016 Päätökset kansallisista osarahoituksista 9/2016 Life 2016 hakemukset tulee esittää komissioon (eproposal) 11/2016-5/2017 Komission arviointi ehdotetuista hakemusaihioista 6/2017 sopimusten allekirjoitus ja hankkeet voivat alkaa

Ympäristöministeriön kansallista osarahoitusta Life 2016 hakuun Kilpailukykyiselle Life 2016 hankkeille. Jos kyseisen hankkeen varsinainen Life 2016 rahoitushakemus hyväksytään komissiossa, ympäristöministeriö valmistautuu myöntämään hankkeelle osarahoitusta 30 000 tai 50 000 euroa (+ alv). Tämä osarahoitus jakaantuu hankkeen koko keston (tyypillisesti 4-5 vuotta) ajalle. Life 2016 hakukierroksen hankkeet tulee toimittaa syyskuussa komissioon. Osarahoitusta haettaessa tulee esittää noin 8-10 sivun hankesuunnitelma, josta tulee ilmetä hankkeen aihepiiri, tavoitteet ja sisältö, hankkeen vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot, yhteistyötahot, aikataulu, kustannusarvio, suunnitellut rahoittajatahot ja alustava rahoitussuunnitelma. Arvioinnissa käytetään seuraavia kriteereitä: 1. Sopivuus LIFE:n yleisiin tavoitteisiin; 2. Hankkeen EU-lisäarvo 3. Hankkeen merkittävyys kansallisesti (konkreettinen ympäristöhyöty ja vaikutus ympäristöpolitiikkaan /lainsäädäntöön) 4. Yhteistyöverkoston laajuus ja laatu (käsiteltävän ympäristöongelman parantamiseksi) 5. Hankkeen tekninen ja taloudellinen johdonmukaisuus ja laatu Hakemukset tulee toimittaa 14.6.2016 klo 16:15 mennessä YM:n kirjaamoon Pirkko Heikinheimo

YM osarahoitushaku 2014 haussa IP-hankkeeseen kirjoitetut Complementary Actions -toimet vaihtelivat hankkeissa valtavasti: 1M - yli 700M! Komissio: The main problem is understanding the addressing the Full plan

LIFE INFO Helsinki 9.6.2016 Focusing on LIFE Nature and a bit to LIFE Biodiversity Mikko Tiira, Metsähallitus Parks & Wildlife Finland

Thematic priorities NAT and BD NAT: Activities aimed at improving the conservation status of habitats and species, including marine habitat and species, and bird species, of Union interest BD: activities from 2020 target such as ecosystem services, green/blue infra, no-net-loss, alien species Birds and Habitats directive (species or habitats listed in the annexes); unfavourables, actions of the PAF or habitat/species action plans, marine, invasive species BD regional, national action plan Best practice, demonstration and/or pilot (BD some restrictions for best practice actions) Actions obliged through other legislation or possible to fund from other sources excluded

Basic issues (1) EU added value in terms of coverage, conservation, benefit, replicablity, transferability and transnational scope Actions necessary for the objectives, logical (use logical framework) Linked fully to the topics Multi-annual work program (10 points, max 2 topics) Actions site or species based (NAT: habitats, largely inside, species in and outside N2000 areas; BD mostly outside N2000) At least 25% for concrete conservation actions, CCA (NAT more than 50% for priority 75% financing rate possible) CCA = C-actions + A-actions needed for C-actions and legal protection, other actions possible but difficult (i.e. monitoring and dissemination actions) Prepare a separate table: why CCA, what costs Exceptions (2): Marine N2000 area designation, species/habitat monitoring as per article 11 of Habitats Directive

Recurring actions only limited duration (max 2/3 of the project duration) New recurring actions with demonstrative value OK Commitment for the continuity Basic issues (2) Sustainability: commitment from private landowners (min. 20 years), sustainablity of the project results (usually clear inside N2000 areas) Research still OK if linked to CCA, proper justification in the proposal Scientific publication as deliverable No large infrastructures over 500 000 unless clearly justified External assistance costs more than 35% of the budget needs justification (never a problem) Approval processes e.g. for management plans approved before the end date, new methods/recommendations adopted relevant authorities supporting (form A8)

Basic issues (3) Land purchase for permanent protection OK if needed to reach the project objectives (check the checklist) Not possible between public bodies Necessary for the concrete actions Areas bordering targeted habitats/species occurrence sites Short term lease OK for demonstration/pilot actions Actions for non SDF listed species/habitats not OK (unless MoE committed to supplement) Species reintroduction possible (check the checklist) Feasibility (clear benefit, chance of suggest, financially viable, area clear of threat )

Basic issues (4) Habitat actions outside N2000 possible in principle but Direct benefits to Natura to be proofed (e.g. coherence), Site actions also appropriate legal or contractual protection to quarantee sustainability Exception for infrastructures linked to migration corridors); guarantee of sustainability Note that for species actions explanation how guaranteed in long term

A actions Preferably linked to C-actions Avoid data collection with no clear action to follow during the project Restoration/management plans (additional inventories) B-actions Necessary for securing the conservation values Purchase, one-off compensation (typical cases); land swap (note the timing of the transactions) Short term (project duration) compensation for demonstrating of pilots Provide statement on the market prices C-actions LIFE actions (1) Describe which habitats/species targeted (quantitative) Why infra/equipment/animals needed

D-actions How you monitor the effectiveness of the project actions on the conservation issues targeted Assessment of the pilot and demonstration actions also with respect to replicability and transferability LIFE performance indicators Socio-economic and ecosystem function assessment! E actions Define by target groups starting with general dissemination Obligatories (www, infostands, Layman s report, After LIFE, networking) Small scale infra limited to max 10% of CA budget F-actions LIFE actions (2) Table on the roles of the beneficiaries and management chart Action/description how reports are compiled 31

Kysymyksiä

Value for money Basic issues, financial Justified, reasonable, clearly explained Breakdown provided, method for calculation Salaries; actual salary + obligaroty social charges Travel: indicate rates used and basis e.g. state travel rules Tendering: public bodies, national (and internal) tendering rules VAT: only eligible if not recoverable, for public bodies eligible only for costs not related to public authority measures 33

Award criteria Award phase Minimun pass score* Maximum score 1. Technical coherence and quality 10 20 2. Financial coherence and quality 10 20 3. EU added value: extent and quality linked to LIFE specific objectives 10 20 4. Contribution to the project topics - 10 5. EU added value: multipurpose, synergies, and integration 6. EU added value: replicability and transferability 7. EU added value: transnational, green procurement, uptake 7 15 5 10-5 TOTAL 55 100 * A project proposal has to reach at least the minimum pass score for each award criterion and also the sum of scores for criteria for which a minimum score has been fixed has to be equivalent to 55 points or more.

Optimising Agricultural Land Use to Mitigate Climate Change OPAL-Life Pirjo Peltonen-Sainio Natural Resources Institute Finland (Luke) 35 Teppo Tutkija 19.8.2016 Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus

Basic information Total budget: 1 970 907 60% EC-cofunding: 1 182 543 Start 1.9.2015 and end 31.3.2020 Project implementors: Coordinating beneficiary: Natural Resources Institute Finland, Luke Associated beneficiaries: University of Helsinki, National Land Survey of Finland, The Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners, Nyland Svenska Lantbrukssällskap, ProAgria Association of Rural Adrisory Centres 36 Pirjo Peltonen-Sainio 19.8.2016 Luonnonvarakeskus

Motivation for OPAL-Life North Canada Alaska Greenland North Pole Finland Siberia 70 N 60 N Piirros: Jaana Nissi/MTT Peltonen-Sainio, P., Rajala, A., Känkänen, H. & Hakala, K. 2014. Improving farming systems in northern European conditions. In: Edited by Victor O. Sadras & D. Calderini. Crop Physiology: Applications for Genetic 37 Improvement BFFE and Pirjo Agronomy. Peltonen-Sainio pp: 65-91. 19.8.2016 We aim sustainable intensification of agricultural systems through large-scale land use planning and change Finland a pilot region and testbed for sustainable intensification? High yield gaps Highly variable fields Agri-Environment Program Potential for higher agricultural production in a changing climate Potential for more diverse crop production in a changing climate Luonnonvarakeskus

Sustainable intensification Landuse planning: Developing land use optimisation tool Optimising land use change Future policies: Economic profitability Environmental benefits Allocating input use according to production capacity www.opal.fi (OPAL-Life) www.luke.fi (PeltoOptimi) Social acceptability Luonnonvarakeskus

Why to change direction? The Finnish Agri-Environmental Program (AEP) has been in operation for 20 years with > 90 % farmer commitment AEP has been successful especially by reducing e.g. N balance Yields of major and minor crops have stagnated or even declined Many contemporary changes in agricultural practices, driven by changes in prices and farm subsidies, also including the AEP are likely reasons 39 BFFE Pirjo Peltonen-Sainio 19.8.2016 Luonnonvarakeskus

Why to change direction? International Panel on Climate Change, IPCC. 2013. Fifth Assessment Report (AR5). Technical report. http://www.ipcc.ch/report/ar5/ 40 BFFE Pirjo Peltonen-Sainio 19.8.2016 Luonnonvarakeskus

Pilot farms and regions 41 PeltoOptimi Pirjo Peltonen-Sainio 19.8.2016 Luonnonvarakeskus

Kiitos! 42 Teppo Tutkija 19.8.2016 Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus

SAIMAANNORPPA-LIFE Safeguarding the Saimaa Ringed Seal 9.6.2016 Projektipäällikkö Raisa Tiilikainen raisa.tiilikainen@metsa.fi ; p. 040 754 1449

SAIMAANNORPPA-LIFE Kesto 5 vuotta 1.8.2013-31.7.2018 Budjetti 5 261 612 euroa, josta EU:lta 3 946 209 euroa (75%) Päätavoite saimaannorpan suojelustrategiaan kirjattujen suojelutoimien tehostaminen ja nopeuttaminen MH:ssa LIFE-hankkeessa Projektipäällikkö Raisa Tiilikainen Suojelubiologi Miina Auttila Erätarkastaja Markus Rahikainen 7kk/v 44

SAIMAANNORPPA-LIFE HANKKEEN TOIMIJAT Hankekumppanit Metsähallitus Itä-Suomen yliopisto Etelä-Savon ELY-keskus Luonnonvarakeskus LUKE Turun yliopisto Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Suomen luonnonsuojeluliitto WWF Suomi Osarahoittajat Ympäristöministeriö Nestorisäätiö Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö Kirjalliset tuenilmaisijat (A8) Ympäristöministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Lisää toimijoita tulee mukaan mm. alihankintana sekä yhteistyön kautta. 45

Uuden tiedon tuottaminen - Saimaannorpan suojelusuunnitelman ajantasaistaminen - Kalastusasetus Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uhkiin valmistautuminen - Apukinosjärjestelmä leutojen talvien varalta Ihmisen aiheuttaman häirinnän ehkäisy - Häiriöalueiden, -määrien ja riskien tunnistaminen - mm. suojelu- ja virkistysalueiden käyttö/huolto Kalastuksesta aiheutuvien kuolemien minimointi - Norppaturvalliset kalastusvälineet - Tietoa kalastusrajoitusten laatimiseen - Valvonnan tehostaminen Vapaaehtoistoiminnan tehostaminen - Pesäinventoinnit, kannanseuranta - Apukinokset Saimaannorppatietoisuuden lisääminen - Lapset, kesäasukkaat, vapaaajankalastajat, turistit - Monipuolinen saimaannorppatieto 46

Kuva: UEF Norppatutkimus UUDEN TIEDON TUOTTAMINEN Kuuttien ja nuorten ikäluokkien selviytyminen(uef), A1 40 riistakameraa/lisääntymiskausi pesimäpaikoille Noin 70/vuosi poikaspesäpaikkaa tarkastettu sukeltamalla Saimaannorpan elinympäristönkäyttö (UEF), A2 24 norpan elinpiiriä ja sen käyttöä seurattu telemetrian avulla (2014-16) Vapaa-ajankalastuksen määrän ja tavan arviointi Saimaalla (LUKE), A3 Raportti kesällä 2016 Kuolinsyyt ja selviytymisaste tahattoman sivusaaliskuolleisuuden arviointi (LUKE), A4 Kaksi tieteellistä artikkelia Saimaannorpan pysyvän levinneisyysalueen määrittely (MH), A5 => Saimaannorpan suojelustrategian päivittäminen ja toimintasuunnitelma (ESAELY) tekeillä, A8 Kuva: Teemu Uotila 47

IHMISEN AIHEUTTAMAN HÄIRINNÄN EHKÄISY Hoito- ja käyttösuunnitelmat (MH), A6 Orivesi-Pyhäselkä N2000 alue tekeillä Joutenvesi-Pyyvesi N2000 alue julkaistu 2015 Ihmisen aiheuttamien häiriöiden vähentäminen maankäyttöprosesseja kehittämällä (ESAELY), A7 Raportti kesällä 2016 Maanhankinta ja suojelualueiden perustaminen saimaannorpan keskeisille lisääntymisalueille (ESAELY), B1 34 ha maa- ja 600 ha vesialueita ostettu 2015. Suojelu- ja rajoitusalueiden merkinnän kehittäminen ja parantaminen (MH+ESAELY), C3 Kolovesi, Linnansaari, Joutenvesi-Pyyvesi, Pihlajavesi N2000 alueet Kuva: Raisa Tiilikainen 49

KALASTUKSESTA AIHEUTUVIEN KUOLEMIEN MINIMOINTI Norppaturvallisten rysien kehittäminen ammattikalastukseen (ESAELY), C1 Norppaturvallinen rysä suomukaloille (kaupalliset kalat pl. muikku) kehitetty yhteistyössä ammattikalastajien kanssa. Saimaannorpan suojelua edistävien säädösten valvonnan parantaminen (MH), C4 Tähän mennessä yhteensä yli tuhat kalanpyydystä tarkastettu, valvontaa keskeisillä norppavesillä touko-heinäkuu, yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Kampanja norppaturvallisten kalapyydysten käytön lisäämiseksi (SLL): Vaihda verkkosi norppaturvalliseen katiskaan, C6 Yli 300 norppaturvallista katiskaa jaettu Norppaturvallisen kalastuksen diplomi (WWF), E4 235 diplomia jaettu tähän mennessä. 51 Kuvat: Raisa Tiilikainen

APUKINOKSET JA VAPAAEHTOISTYÖ Saimaannorpan pesintäolosuhteiden parantaminen apukinosten avulla (MH+UEF), C2 Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen saimaannorpan suojeluun ja kannanarviointiin (MH), C5 Apukinosjärjestelmä Pesäinventoinnit Pesäpaikkasukellukset Noin 150 vapaaehtoista osallistunut toimiin 2014-16, monet vuosittain Vuosi Apukinokset Makuupesät Poikaspesät Pesät yhteensä 2014 240 128 58* 186 2015 68 30 21 48 Yhteensä 308 158 79 237 Kuvat: Raisa Tiilikainen 53

Kuva: Pesimäolosuhteiden parantamiseksi kasatut apukinokset ja sukeltamalla tarkastetut pesäpaikat vuosina 2014 ja 2015. Lisäksi saimaannorpan nykyinen lisääntymisalue, jonka määrittelyssä on käytetty poikaspesäpaikkojen sijaintitietoja vuosilta 2000-2014 (Metsähallitus ) sekä poikasten kesäaikaisen elinpiirin kokoa (UEF ). 54 Kuva: UEF/M.Kunnasranta

SAIMAANNORPPATIETOISUUDEN LISÄÄMINEN Tiedotuskampanja mökkiläisille kalastus ja saimaannorppa (SVK), E1 esite Kalakaverina saimaannorppa (painos 60 000) postitettu norppa-alueen vapaa-ajanasukkaille, jaettu myös kyläyhdistysten ja matkailuinfopisteiden ym. kautta mm. turisteille Norppakasvatus (SLL), E3 Vierailtu yli 30 koulu- ja päiväkotiryhmissä Norppaleirit (2014-17) vko heinäkuussa, n.20 lasta/leiri Koululaisryhmiä Riihisaaren maakuntamuseossa (yht. >400 lasta 2014-15) Yht. 6 000 esikouluikäisille suunnattua norppasatua jaettu. Viestintä ja media (MH), E5 mm. saimaannorppaesite http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1145 Infotaulut (MH), E7 15 infotaulua keskeisillä paikoilla Saimaalla, mm. retkisatamissa Kuvat: Raisa Tiilikainen 56

KIITOS! 57 Kuva: Jouni Koskela

Quantification and valuation of ecosystem services to optimize sustainable re-use for low-productive drained peatlands (LIFEPeatLandUse, LIFE12/ENV/FI/150) Miia Parviainen 15.6.2015 Natural Resources Institute Finland

Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu metsätalouskäyttöön Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa hehtaaria) ojitetuista soista tuottaa kuitenkin heikosti puustoa Suurin osa sijaitsee Pohjois-Suomessa Keskeinen kysymys: mitä näille soille tulisi tehdä? Natural Resources Institute Finland

Hankkeen tausta Soiden jatkokäytölle vaikea toimenpidesuosituksia, koska eri vaihtoehtojen ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ei tunneta riittävästi. Haasteena on löytää sellainen vaihtoehtojen yhdistelmä, jolla saavutetaan asetettujen ekologisten tavoitteiden lisäksi mahdollisimman suuri taloudellinen hyöty. Piirros: Jouni Hyvärinen/Luke 60 19.8.2016 Natural Resources Institute Finland

LIFEPeatLandUse (LIFE12/ENV/FI/150) Tavoitteena löytää kustannustehokkaita soiden käyttömuotoja, jotka: 1) auttavat hidastamaan soiden monimuotoisuuden tilan heikkenemistä 2) vähentämään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta 3) parantamaan soiden kykyä sitoa kasvihuonekaasuja Budjetti: 2.863,405 % EU:n rahoitusosuus: 50% - Ympäristöministeriön kansallista osarahoitusta - Turveruukki Oy Kesto: 01/07/13-30/06/18 Projektin toteuttajat Koordinaattori: Luonnonvarakeskus (aik. Metla) Partnerit: Helsingin yo, Oulun yo, Syke, Metsähallitus, Vapo oy Natural Resources Institute Finland

Jatkokäyttötavat 1. Soiden jättäminen ilman toimenpiteitä 2. Puubiomassan korjuu 3. Metsätaloustoiminnan tehostaminen 4. Soiden ennallistaminen kohti luonnontilaa 5. Turpeen energiakäyttö ilman jatkotoimenpiteitä 6. Turpeen energiakäyttö ja suonpohjien metsitys 7. Turpeen energiakäyttö ja kosteikkojen muodostaminen Kuvat: Anne Tolvanen/Erkki Oksanen/Luke Natural Resources Institute Finland

Natural Resources Institute Finland

Työpaketit Natural Resources Institute Finland Graphics: Jouni Hyvärinen/Luke

Kokemuksia käytännön hankevetämisestä Alun byrokratia viivästytti projektin alkua Inception reportin palautusta oli lykättävä kuukaudella Partnerit sitoutuneet hyvin projektin toteuttamiseen Monta partneria: haasteita/ongelmia Raportoiniaikatauluissa pysyminen voi viivästyttää raporttien toimittamista komissioon Projektin toteuttajajoukon koolle saaminen haasteellista: videopalaverit yleisiä Partnerisopimuksiin mahdollisimman tarkasti vastuut ja esim. raportointiaikataulut. 65 19.8.2016 Natural Resources Institute Finland

Kokemuksia käytännön hankevetämisestä Projektin talouden seurannan ja -raportoinnin haasteet: Henkilöstökustannusten laskeminen, tehollinen työaika jne Rutinoituu nopeasti Taloussihteereille järjestettiin projektin alussa tilaisuus, jossa käytiin läpi talousraportoinnin vaatimukset osoittautui hyväksi käytännöksi Kaikissa rahoituslähteissä omat haasteensa Action-kohtainen talouden seuranta käytössä Hakemusvaiheessa kustannuksiin liittyvät tarkentavat kysymykset osoittautuneet hyödyllisiksi! 66 19.8.2016 Natural Resources Institute Finland

Kokemuksia käytännön hankevetämisestä Tiivis yhteistyö monitoroijan kanssa, muuten yhteydet komissioon jääneet vähäisiksi Komission edustajat eivät vielä vierailleet hankkeessa Komission taholta ei ainakaan liiaksi puututa projektin tekniseen toteuttamiseen Vertaistuki muilta Life-hankkeilta (esim. LIFEData Lukessa) 67 19.8.2016 Natural Resources Institute Finland

Kokemuksia käytännön hankevetämisestä Alun viivästyksestä huolimatta projekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti, tekninen toteutus aikataulussa Joihinkin suunnitelmiin on jouduttu tekemään muutoksia, komissio suhtautunut myönteisesti Projektia esitelty erilaisissa tilaisuuksissa Luken organisaatiomuutos 2015: uudenlaisia sähköisiä järjestelmiä haasteita + Life-rahoitus mahdollistaa myös tutkimuksen tekemisen 68 19.8.2016 Natural Resources Institute Finland

Thank you! Natural Resources Institute Finland